Kohti suunnitelmallista ja tavoitteellista työotetta aikuissosiaalityössä - vaikeasti työllistyvien t i asiakkaiden id palveluprosessien kehittäminen Aikuissosiaalityön päivät, Rovaniemi 24.-25.1.2012 Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL Arviointi- ja koulutusyksikkö 1
Työllistämisen i ja ammatillisen kuntoutuksen t k rakenteet uusiksi 2000-luvulla (1) Vastuu työllistymisen tukemisesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta laajentunut ja täsmentynyt monien 2000 -luvun lakiuudistusten avulla: Työ- ja elinkeinohallinto, kunnat, Kela, työeläkekuntoutus Moniammatilliset yhteistyökäytännöt vakiintumassa julkisissa palveluissa 0pitkäaikaistyöttömien aktivointiyhteistyö kunnissa 0työvoiman palvelukeskukset vaikeasti työllistyvien henkilöiden tukena (39 toimipistettä, valtaosa seudullisia), joissa TEhallinnon, kuntien ja Kelan asiantuntijat tuottamassa yhteispalvelua. 0hallitusohjelman tavoitteena ulottaa palvelu jokaiseen kuntaan (2014) ->uudenlaisen paikallisen/seudullisen palvelukulttuurin 2 rakentuminen, kuntoutuksen asiakasyhteistyö kytkeytyy ill d ill TYP t i i t
Työllistämisen i ja ammatillisen kuntoutuksen t k rakenteet uusiksi 2000-luvulla (2) TE-hallinnon palkkatukijärjestelmän uudistaminen ->joustavuus, yksilöllisyys ja mahdollisuus räätälöityyn pitkäaikaiseen ik i tai pysyvään palkkatukeen k (vajaakuntoiset) Työmarkkinatukiuudistus (2008), kunnat mukaan työmarkkinatuen rahoittajiksi -> aktiivitoimien lisääntyminen ja monipuolistuminen Kunnat ovat vapaaehtoisesti ottaneet hoitaakseen erityisesti työelämään valmentavia tehtäviä: omia työllisyysyksiköitä, työpajatoimintaa, työllisyysprojekteja, tukea järjestöille ja muita ostopalveluita Hyvä työllisyyden hoito kunnan kilpailuvaltiksi? 3
Työllistämisen i ja ammatillisen kuntoutuksen palvelurakenne uusiksi? Työllisyystilanne on parantunut tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa, arviolta 150 000 ihmistä on työmarkkinoiden ulkopuolella, koulutusta ja työtä vailla olevat nuoret erityisenä huolenaiheena -> Onko palvelujärjestelmällämme viime vuosikymmenen lamaa parempi valmius vastata kasvaviin ongelmiin ja palvelutarpeisiin? Pitkittyneen työttömyyden jälkeen siirtyminen i avoimille ill työmarkkinoille on vähäistä (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2011) Ammatillisen kuntoutuksen t ksen ja työllistämisen kentällä paljon toimijoita, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat epäselvät -> nykyinen malli ei toimi -> asiakasprosessien ja palvelujen laadun hallinnan ongelmat Saumattomien ja joustavien työllistymispolkujen rakentaminen on vaikeaa liiaksi eri toimijoiden osaoptimointia Vaikeasti työllistyvät jäävät helposti kehään: kuntoutusvalmennus-tukityö- työmarkkinatuki 4
Työllistämisen i ja ammatillisen kuntoutuksen t k palvelujen kehittämishaasteita (1) Miten eri toimijoiden välinen yhteistyö saadaan nykyistä toimivammaksi? Terveydenhuolto- Kela - työeläkekuntoutus- TE-hallinto- sosiaalitoimi 0vastuunjako määritelty lainsäädännössä ja säädöksissä -> asiakkaiden palveluprosessien tasolla kuitenkin väliinputoamisia, kuntoutuksen viivästymistä, siirtymä- ja nivelvaiheet palveluprosessien ongelmallisimpia kohtia 0palvelutarveselvitykset ja -suunnitelmat puutteellisia 0tarvitaan palveluohjausta ja työvalmentajapalveluja asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymisprosessien tueksi 0Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, joiden avulla tuetaan asiakkaiden elämänhallintaa ja edistetään heidän työmarkkinavalmiuksiaan on riittämättömästi -> kunnilla on vastuu toteuttaa tällaista toimintaa, i käytännössä tarjonta on pääasiassa projektimaista 5
Työllistämisen i ja ammatillisen kuntoutuksen t k palvelujen kehittämishaasteita (2) Pystytäänkö kehittämishankkeiden innovaatioita ja hyviä käytäntöjä juurruttamaan yleiseen palvelujärjestelmään aiempaa paremmin? Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta parannettava ja mahdollistettava asiakkaiden ulospääsy kehästä Työllistymisen tukitoimenpiteiden vaikuttavuus ei ole paras mahdollinen tutkittua ja vertailukelpoista tietoa vaikuttavuudesta ei ole riittävästi (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2011) Tarvitaan kunnollisia nettohyötyanalyyseja y yy palvelujen kustannusvaikutuksista Palveluilla on selvästi elämänhallintaa lisääviä vaikutuksia - tätä kuvaavia yhtenäisiä mittareita ei ole olemassa (VTTV, 2011) 6
Kohti uusia rakenteita Tarvitaan systematiikkaa ja asiakaslähtöisten prosessimallien rakentamista paikallisiin ja seudullisiin palveluihin esim. - työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeiden arviointi ja palvelusuunnitelmat - pitäisikö keskittää toiminta yhteen organisaatioon? i - toimintakykyä edistävät ja kuntoutukselliset palvelut - elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen - työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen - työelämätaitojen vahvistaminen ja työllistymisen y tukeminen - työelämään kiinnittymistä ja työssä pysymistä tukevat palvelut 7
Kuntoutumista t t ja työllistämistä tä i tä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (1) Asiakaslähtöisyys Palveluprosessin rakentaminen asiakkaan tarpeista ja pyrkimyksistä k i käsin, aidon ja tasavertaisen t kohtaamisen kautta. Lähtökohtana jokaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne ja hänen omien pyrkimystensä tukeminen Palvelutarpeiden huolellinen arviointi, palvelusuunnitelmat Palvelujen oikea-aikaisuus Moninäkökulmaisuus - eri ammattialojen ja eri viranomaisten tiedon, näkökulmien ja osaamisen analyyttinen yhdistäminen luo synergiaa. 8
Kuntoutumista t t ja työllistämistä tä i tä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (2) Ryhmän tarjoama vertaistuki - sama elämäntilanne, kokemukset ja toinen toisilta oppiminen ja omien pulmien ja ongelmien suhteuttaminen muiden elämäntilanteisiin tukevat voimaantumista. Terveydenhuollon, ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymistä tukevien palvelujen välisen yhteistyömalli työkyvyn arviointien joustava tekeminen ammatillisen kuntoutuksen käynnistymisen varhentaminen (sairauslomilla olevat asiakkaat eivät katoa) työhön paluun tuki 9
Kuntoutumista t t ja työllistämistä tä i tä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (3) Siirtymävaiheissa ( sairausloma/työ, opiskelu/työ, valmennusjakso/työ) räätälöityä tukea ja tukea myös työllistymisen jälkeen. Laatutyö, tuloksellisuuden arviointi ja raportointi vain näiden avulla hankkeista ja niissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä jää pysyviä jälkiä Raportointi ja vaikuttaminen kentän ja johdon välinen kahdensuuntainen tiedonkulku on avainasemassa yleiseen palvelujärjestelmään j juurtuneiden hyvien käytäntöjen yhteisenä nimittäjänä on niiden kytkeytyminen eri toimijoiden yhteisesti laadittuihin strategioihin ja johdon sitoutuminen ja tuki 10
Kehittämistyön onnistumisen avaimet Lähdetään liikkeelle yhteisen strategian ja tahtotilan luomisesta Kaikki toimijat mukaan, työllisyydenhoito kaikkien toimijoiden yhteinen asia, yhteiset asiakkaat, yhteiset pelisäännöt, vastuunjako, kumppanuus, sitoutuminen Rakennetaan yhdessä eri toimijoiden kesken yhteinen toimintamalli Esim. paikallinen tai seudullinen palvelukartta, joka mahdollistaa asiakkaiden ikkid tarpeista käsin käi rakentuvat palveluprosessit l Omaksutaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä asiakkaiden tarpeista rakentuva, suunnitelmallinen, tavoitteellinen, kuntoutumista ja työllistymistä tukeva työote ->esim. yhteisen kouluttautumisen avulla Edellyttää dll ääjki jokaisen toimijan ij oman perustehtävän hää kirkastamista kik i palveluverkostossa, toinen toistensa työn tuntemista, valmiutta rikkoa totuttuja asiakastyön kaavoja, eri sektoreiden rajaaitojen madaltamista sekä keinotekoisten rajausten purkamista 11
Luonnos sosiaalihuoltolaiksi 4 luku. Sosiaalipalvelut ja muut sosiaalihuollon tukitoimet 6 Sosiaalinen kuntoutus Kunnan on, sen lisäksi mitä muualla tässä laissa säädetään, huolehdittava 3 luvun tarkoitetun tuen tarpeessa olevien henkilöiden sosiaalisen toimintakyvyn, vuorovaikutuksen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi sosiaalisesta kuntoutuksesta järjestämällä: 1) tukea omien voimavarojen löytämiseen, elämänhallintaan ja itsenäiseen suoriutumiseen sosiaalityön, monialaisen asiantuntija-avun sekä muiden sosiaalihuollon ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien avulla; ja 2) tukea yhteisössä toimimiseen ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin työelämäosallisuutta tukevan toiminnan, päivä-, ryhmä-, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminnan taikka muun vastaavan vahvistavan toiminnan avulla. Sosiaalista kuntoutusta järjestettäessä kunnan (sosiaalitoimen) on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, sivistys- tai nuorisotoimen, työ- ja elinkeinohallinnon, taikka muun sellaisen tahon kanssa, jonka toimin asiakkaan sosiaalista kuntoutumista voidaan edistää ääja tukea. Jos asiakas tarvitsee muuta kuntoutusta tai jos kuntoutusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää osana sosiaalihuoltoa, kunnan (sosiaalitoimen) on huolehdittava siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Asiakas on ohjattava tarpeen mukaan terveydenhuolto-, työ- ja elinkeino- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän j j palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa. 12
Luonnos 4 luku. Sosiaalipalvelut l l ja muut sosiaalihuollon tukitoimet, 8 Työelämäosallisuutta tukeva toiminta Kunnan on huolehdittava siitä, että 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitetun tuen tarpeessa olevalle henkilölle,,jonka kohdalla työ- ja elinkeinohallinnon työllistymistä edistävät toimenpiteet eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, järjestetään henkilön työelämäosallisuutta tukevaa toimintaa siten kuin tässä tai muussa laissa erikseen säädetään. Työelämäosallisuutta tukevan toiminnan tavoitteena on tukea henkilön työllistymistä ja työhön kuntoutumista sekä toimintakyvyn parantumista ja ylläpitoa. 13
Luonnos 5.luku: Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko, 3 Selvityksen tekeminen ja palvelu/asiakas/tukisuunnitelma Sosiaalihuollon ammattihenkilön on yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, muun läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa selvitettävä asiakkaan 3 luvussa tarkoitetun tuen tarve. Selvityksen tekemisen on perustuttava ensisijassa asiakkaan kokemaan tuen tarpeeseen ja se on tehtävä siinä laajuudessa kuin asiakkaan tarve sitä edellyttää. Asiakkaalle sa aa eon laadittava a palvelusuunnitelma, a, kun tuen tarve on kokonaisuudessaan riittävästi selvitetty, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelma l l on laadittava aina yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa tämän 1 momentissa tarkoitettujen edustajien kanssa. Asiakkaan tarvitsemat sosiaalipalvelut ja muut sosiaalihuollon toimenpiteet it t tulee sovittaa yhteen hänen käyttämänsä ä ä ja tarvitsemansa muun tuen kanssa siten, että kokonaisuus vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Tuen toteuttamisesta tulee mahdollisuuksien mukaan laatia yksi yhteinen suunnitelma. 14
Luonnos 5.luku: Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko, 3 Selvityksen tekeminen ja palvelu/asiakas/tukisuunnitelma Palvelusuunnitelmaan kirjataan: 1) asiakkaan kokema ja ammatillisesti arvioitu tuen tarve; (pitäisikö tässä lähtökohtana olla asiakkaan sosiaalinen toimintakyky) 2) tavoitteet, joihin pyritään; 3) sosiaalipalvelut ja muut sosiaalihuollon tukitoimet asiakkaan tarpeisiin iii vastaamiseksi kija voimavarojen/toimintamahdollisuuksien i i hdlli ki vahvistamiseksi; 4) yhteistyötahot suunnitelman toteuttamisessa; 5) suunnitelman toteutumisen seurantaa ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot; sekä 6) asiakkaan ja suunnitelmaa laativan ammattihenkilön eriävät näkemykset tuen tarpeesta sekä toimista, joilla tarpeisiin vastataan. Tuen tarve voidaan selvittää ja palvelusuunnitelma laatia edellä säädetyn mukaisesti asiakkaan sijasta myös perheelle. 15
Luonnos 5.luku: Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko, 5 Vastuutyöntekijä Jos asiakkaan on todettu tarvitsevan edellä 3 :ssä tarkoitetussa tuen tarpeen selvittämisessä runsaasti monipuolista tukea, asiakkaalle on nimettävä vastuutyöntekijä, joka vastaa asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Vastuutyöntekijän tehtävänä on asiakkaan tarpeiden mukaisesti: 1) tukea asiakasta tämän omissa tavoitteissa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä; 2) seurata asiakkaan saaman tuen ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista; 3) auttaa palvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa; sekä 4) toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä. 16