Yhteistoimintasopimus Työvaliokunta 9.8.2011 1. Sopimuksen osapuolet Tämän kuntalain 76 :n mukaisen yhteistoimintasopimuksen osapuolia ovat Kiikoisten ja Punkalaitumen kunnat sekä vastuukuntana Sastamalan kaupunki (jäljempänä myös vastuukunta). 2. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus koskee kuntien järjestettäviksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettujen lakien mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muussa lainsäädännössä määrättyjen tai kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuuta. Tällä sopimuksella osapuolet muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa lain 5 :ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen, jonka tavoitteena on turvata alueen väestön hyvinvointi ja terveyden edistäminen sekä lähipalveluina tuotettavat peruspalvelut. Yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä päätetään demokraattisesti sopijakuntien kesken siten kuin tässä sopimuksessa on todettu. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään yhtenä kokonaisuutena, jolloin se muodostaa merkittävimmän osan sopijakuntien kunnallista päätöksentekoa. Tästä järjestämis- ja rahoitusvastuusta huolehtiminen on kuntayhteistyön keskeisin sisältö. Palvelujen jatkuva kehittäminen on myös osa järjestämisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja mahdollistetaan erilaiset tuotantotavat. Sopimuksen syntymisellä mahdollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen laajemmalla väestöpohjalla kuin nykyisin. Tämä sopimus on kuntien yhteistyön perusasiakirja. Palvelujen järjestämisen sisältö määritetään vuosittain käsiteltävässä palvelusopimuksessa. Yhteistoiminnalle on ominaista, että vastuukunta järjestää osapuolten tässä sopimuksessa ja palvelusopimuksissa määrittelemät palvelut ja osapuolet vastaavat määrittelemiensä palvelujen kustannuksista. Tässä sopimuksessa määritetään neuvottelut, joissa varmistetaan talouden tasapainoisuus, yhteensovittaminen kokonaisuudeksi sekä lainsäädännön palvelutuotannolle asettamien vaatimusten noudattaminen. Valtuustokausittain määritellään ensimmäisessä palvelusopimuksessa pitkän aikavälin linjaukset ja tavoitteet, joiden toteutumista muiden vuosien palvelusopimuksissa seurataan ja täsmennetään. Sastamalan perusturvakuntayhtymässä toimiva Työterveys Akaasia-liikelaitos siirtyy Sastamalan kaupungin liikelaitokseksi 1.1.2012 lukien. Liikelaitosta varten laaditaan oma erillinen yhteistoimintasopimuksensa. 3. Vaiheistus yhteistoiminta-alueen perustamisessa Sastamala siirtää yhteistoiminta-alueelle 1.1.2012 lukien kaikkien kuntien järjestettäviksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen järjestämisen. 1
Kiikoinen ja Punkalaidun siirtävät yhteistoiminta-alueelle 1.1.2012 lukien niiden palvelujen järjestämisen, jotka 31.12.2011 saakka ovat kuntien osalta Sastamalan perusturvakuntayhtymän järjestettävinä. Kiikoinen ja Punkalaidun siirtävät yhteistoiminta-alueelle kaikkien kuntien järjestettäviksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen järjestämisen aikataulussa, jonka kunnanvaltuustot päättävät sosiaali- ja terveystoimen integraatiota koskevien säännösten mukaisesti 31.8.2011 mennessä. 4. Hallinto ja päätöksenteko 4.1. Valtuustot Kunnanvaltuustot hyväksyvät vuosittain palvelusopimuksissa yhteistoiminta-alueen tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot talousarvioasetelmassa valtuustotason päätöksenteon piiriin kuuluville yksiköille. Talousarviosta päättää vastuukunnan, Sastamalan, kaupunginvaltuusto. Talousarviossa asetetaan tavoitteet ja hyväksytään määrärahat sekä tuloarviot palvelujen järjestämiseksi koko yhteistoiminta-alueelle. 4.2. Kunnanhallitukset Kunnanhallitukset vastaavat kuntalain 23 :n mukaisesti kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitukset käyvät tarvittaessa palvelusopimuksia koskevat yhteistoiminta-alueen kuntien väliset neuvottelut. Sastamalan kaupunginhallitus voi käyttää päätösten laillisuusvalvonnan edellyttämää otto-oikeutta ja muutoin otto-oikeutta edellyttäen, että osapuolten kuntalain mukaiset puhevallan käyttäjät sitä yksimielisesti esittävät. 4.3. Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämistä varten Sastamalan kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen osapuolten yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan. Tämä lautakunta on kuntalain 77 :n mukainen yhteinen toimielin, joka toimii Sastamalan kaupungin organisaatiossa. Vastuukunnalla on järjestämisvastuu yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta, ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta sekä eläinlääkintähuollosta. Yhteistoimintaalueen on huolehdittava asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Tätä järjestämisvastuuta hoidetaan yhteisesti osapuolten välisin sopimuksin. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii tehtävistä käytännössä. Tavoitteena on järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti, sovitulla tavalla, laadukkaasti ja läpinäkyvästi. Osapuolet sitoutuvat siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat yhteistoiminta-alueen yhteisen järjestämisvastuun kautta hankittaviksi. Järjestämisvastuuseen kuuluvat mm. palvelujen tarvearviointi, määrä, laatu ja tuotantotavat. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisestä sovitaan jäljempänä erikseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on lisäksi seurata asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestettyjä palveluja hyvinvointitarpeisiin vastaamiseksi ja raportoida tästä valtuustoille 2
vuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimetään tällä yhteistoimintasopimuksella terveydenhuoltolain 12 :n mukaiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahoksi. Saman lainkohdan mukaisesti on eri toimialoilla velvollisuus yhteistyöhön. Lain mukaan velvoite koskee myös yhteistyötä muiden julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunta tekee palvelusopimus- sekä talousarvio- ja suunnitelmaesityksen kunnille. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaisista strategisen suunnittelun velvoitteista huolehditaan palvelusopimuksia laadittaessa. Päätösvalta hankinnoista määritetään hallintosäännössä. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveystoimen integraation etenemisestä, hoitoketjujen ja prosessien kehittämisestä sekä vuorovaikutuksesta ja tiedon kulusta yhteistoimintaalueen kuntien kanssa. Muilta osin sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävistä määrätään Sastamalan kaupungin hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpano ja asettaminen Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on 9 jäsentä ja 9 henkilökohtaista varajäsentä jakautuen kuntien kesken seuraavasti: Kiikoinen 2 Punkalaidun 2 Sastamala 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee Sastamalan kaupunginvaltuusto yhteistoiminta-alueen kuntien valtuustojen esityksestä. Kunnanvaltuustojen tulee nimetä edustajansa sosiaali- ja terveyslautakuntaan vaalikauden ensimmäisessä kokouksessaan ja Sastamalan kaupunginvaltuuston tulee valita jäsenet viipymättä lautakuntaan. Valinnat tulee tasaarvolain mukaisesti tehdä niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta yhteistoimintaalueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on puheenjohtajan lisäksi kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja valitaan Sastamalan kaupungista. Kahden varapuheenjohtajan valinnasta sovitaan kuntien välisessä mandaattineuvottelussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistössä ja varajäsenistössä tulee olla edustaja jokaisen osapuolen kunnanhallituksesta tai valtuuston puheenjohtajistosta. Sastamalan kaupunginhallitus valitsee edustajansa kaikkiin kaupungin lautakuntiin, myös sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Lautakunnan tai sen jaoston kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Lautakunnan esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Muilta osin sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnasta määrätään Sastamalan kaupungin hallintosäännössä. Ympäristöjaosto 3
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on ympäristöjaosto, jossa on kolme jäsentä ja kolme varajäsentä, yksi jokaisesta yhteistoiminta-alueen kunnasta. Ympäristöjaoston tehtäviä ovat eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, elintarvikevalvonta- ja kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät sekä kunnalle kuuluvat kemikaalilain, tupakkalain sekä lääkelain mukaiset nikotiinivalmisteita koskevat valvontatehtävät ja muut laissa säädetyt toimialaa koskevat tehtävät. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää ympäristöjaoston jäsenet jäsenistään tai varajäsenistään. Jaosto puolestaan valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jaoston jäsenistä. Esittelystä ja muista jaostoja koskevista asioista määrätään Sastamalan kaupungin hallintosäännössä. Siirtymäkauden säännökset Sosiaali- ja terveystoimen integraation vaiheittainen toteutuminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaan niin, että lautakunnassa kuntien edustajilla on puhe- ja läsnäolooikeus kaikissa lautakunnan käsiteltävissä asioissa, mutta päätösvalta rajataan asioihin, jotka koskevat asianomaisen kunnan yhteistoiminta-alueelle integroimien palvelujen järjestämistä. Kiikoisten ja Punkalaitumen perusturvalautakunnat jatkavat toimintaansa integrointiajankohtaan saakka. Niissä käsiteltävät kuntakohtaiset asiat eivät tule yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäviksi. 4.4. Konsernihallinnon toimielimet Elämänhallintatyöryhmä Elämänhallintatyöryhmän tehtävänä on terveydenhuoltolain 12 :n mukaisesti koordinoida ja kehittää eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ja haittojen ennalta ehkäiseminen, siis ihmisten oman elämän hallinnan vahvistaminen, on laajalti sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle ulottuva kunnallishallinnon tehtävä. Elämänhallintatyöryhmä on siihen keskittyvä kuntien yhteistyöryhmä, johon kuuluvat yhteistoiminta-alueen kunnanhallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat. Muilta osin työryhmästä määrätään Sastamalan kaupungin hallintosäännössä. Henkilöstöjaosto Sastamalan kaupunginhallituksen asettaman henkilöstöjaoston tehtävänä on huolehtia kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstöasioista hallintosäännössä määrättävällä tavalla. Jaostossa on seitsemän jäsentä. Kun käsiteltävät asiat koskevat yhteistoiminta-alueelle tuotettavia sosiaali- ja terveyspalveluja tai niihin liittyviä konsernihallinnon toimintoja, jaoston kokouksiin osallistuu kaksi sosiaali- ja terveyslautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä tai varajäsentä, jotka eivät ole lautakunnassa Sastamalan kaupungin edustajia. Nämä edustajat tulee valita tasa-arvolain vaatimalla tavalla. 4.5. Tilintarkastus Sopijakuntien tilintarkastajilla on asianomaisen osapuolen kustannuksella oikeus tarkastaa sosiaalija terveyslautakunnan toimintaa ja taloutta samoilla perusteilla kuin Sastamalan kaupungin tilintarkastajalla. 4
5. Palveluverkko ja lähipalvelut Yhteistoiminta-alueella jokainen kunta muodostaa tässä sopimuksessa tarkoitetun lähipalvelualueen. Jokaisella lähipalvelualueella järjestetään asukkaille seuraavat palvelut: a) Lääkärin ja hoitajan vastaanotot ja niiden tarvitsemat tukipalvelut (esimerkiksi laboratorio) väestöpohjaan nähden riittävällä mitoituksella b) Terveydenhoitajan vastaanotto c) Neuvolapalvelut palvelusopimuksessa täsmennettävällä tavalla d) Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut palvelusopimuksessa täsmennettävällä tavalla e) Sosiaalityö, lastensuojelu sekä vammaispalvelut palvelusopimuksessa täsmennettävällä tavalla f) Kotihoidon palvelut (sis. toimipisteen) Sastamalan kaupungin sisäinen aluejako määritetään palvelusuunnitelmassa. Tässä yhteistoimintasopimuksessa kunnat vastaavat palveluverkon aiheuttamista kustannuksista kuntakohtaisesti. Yhteisesti käytetyn yksikön kustannukset jakautuvat kunnittain käytön mukaan. Yhteistoiminta-alueella noudatetaan terveydenhuoltolain mukaista vapaan hakeutumisen periaatetta. Kuntakohtaiset palveluverkkomääritykset ovat seuraavat, joiden yksityiskohtaisempi taso määritellään vuosittaisessa palvelusopimuksessa: Kiikoinen Kiikoisissa ylläpidetään em. lähipalvelualueen palvelujen lisäksi tehostettua palveluasumisyksikköä, jossa tarjotaan ikäihmisten palveluasumista ja tarvittaessa laitoshoitoa. Palveluasumisyksikkönä toimii joko Palvelukoti Ilola tai muu vastaava yksikkö. Lisäksi kunnassa pyritään turvaamaan eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveydenhuollon vastaanotot. Kiikoisten palveluverkkoa kehitetään väestön palvelutarpeiden edellyttämällä tavalla. Punkalaidun Punkalaitumen palveluverkko perustuu nykytason ja sen kehittymisen turvaamiseen väestön palvelutarpeiden vaatimalla tavalla. Punkalaitumella ylläpidetään em. lähipalvelualueen palvelujen lisäksi seuraavia vanhustenhuollon yksiköitä. Palvelukeskus Pakari, joka toimii kotihoidon keskuksena ja tuottaa tukipalveluja sekä asumispalveluja tuottavat yksiköt, vanhainkoti Hilma ja Matti, Saimikoti ja Kaisankoti. Lisäksi Punkalaitumella ylläpidetään aikuisten kehitysvammaisten asumisyksikköä Toukolaa. Punkalaitumella säilytetään eläinlääkintähuollon vastaanotto. Sastamala Sastamalassa ylläpidettävät, palvelusuunnitelmassa vuosittain määritettävät palvelut ovat kasvatusja perheneuvola, kehitysvammaisten ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt (Sepänkodit, Selännekoti), kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskus ja sosiaalisen kuntoutuksen yksiköt Kuntsari 1 ja Kuntsari 2. Ikäihmisten palveluja ovat mm. Hopun palveluasunnot, Mouhijärven hoito-osasto/uusi suunniteltu tehostetun palveluasumisen yksikkö, Pehulakoti, Niittyvilla sekä 5
Hopun ja Kiikan vanhainkodit. Terveyskeskussairaalan vuodeosastot 1 ja 2 sekä kesästä 2012 lukien Hopunkallion vuodeosasto 3 sijaitsevat Sastamalassa. Muut palvelut esitetään palvelusuunnitelmassa. Tässä sopimuskohdassa olevien määritysten edellytyksenä on kuntakohtainen kustannusvastuu ja yhteisesti käytettyjen yksiköiden käytön mukainen kustannusvastuu. Jos lainsäädännön muutokset, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus tai joku muu pakottava syy sitä vaatii, voidaan palveluverkkomääritystä muuttaa valtuustopäätöksin hyväksyttävissä palvelusopimuksissa. Jos syntyy tilanne, että kuntakohtaisesti määritettyä palvelurakennetta ei kyetä joiltakin osin yhteen sovittamaan ylläpidettäväksi kokonaisuudeksi, voidaan palveluverkkomääritystä muuttaa yhtäpitävin valtuustopäätöksin hyväksyttävissä palvelusopimuksissa. Yksiköiden nimiä voidaan tarvittaessa muuttaa palvelusopimuksissa. 6. Palvelusopimus, talousarvio ja taloussuunnitelma Palvelujen järjestäminen perustuu vuosittain laadittavaan palvelusopimukseen, jonka osapuolten kunnanvaltuustot hyväksyvät. Sastamalan kaupunki tekee sopimusta vastaavan palvelusuunnitelman. Mitä tässä yhteistoimintasopimuksessa sanotaan osapuolten palvelusopimuksesta, koskee Sastamalan osalta sen omaa palvelusuunnitelmaa. Palvelusopimus sisältää vähintään seuraavat asiakokonaisuudet: a) Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat, terveydenhuoltolain 12 :n mukaiset pitkän aikavälin linjaukset ja niiden seuranta b) Tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot osaprosessi I tasolla c) Palvelujen kuvaus, määrä ja laatu, hoidon saatavuuden turvaaminen d) Kehittämisprojektien kuvaus e) Vuosityöpanos yksiköittäin f) Henkilöstösuunnitelma g) Laskelma kuntakohtaisista kustannuksista, palvelusopimuksiin liitetään talousarvioasetelma Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvio ja -suunnitelma perustuvat osapuolten kesken vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin. Valmistelun aikataulu laaditaan niin, että palvelusopimus- ja talousarvioehdotusten laadinta käynnistyy kunnanhallitusten sekä sosiaalija terveyslautakunnan yhteisellä laadintaohjeseminaarilla ja ehdotusten jättämisen jälkeen osapuolet voivat toimielimissään käsitellä toiminnan ja talouden kokonaisuutta. Ennen kuin kunnanhallitukset tekevät palvelusopimus- ja talousarvioehdotuksensa valtuustoille, järjestetään kunnanhallitusten sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteinen palvelusopimusta ja talousarviota sekä -suunnitelmaa ja sen tasapainottamista koskeva neuvottelu. 7. Erikoissairaanhoitoa koskevat järjestelyt Terveydenhuollon tehtävänä on huolehtia erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueen kunnille integroitumisajankohdasta lähtien sairaanhoitopiireissä voimassa olevien sopimusohjaus- ja palvelujen hankintaperiaatteiden mukaisesti. Yhteistoiminta-alueella 6
toimii tilaajarenkaan johtoryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat sekä sosiaali- ja terveystoimen prosessitiimi soveltuvin osin. Yhteistoiminta-alueelle voidaan ostaa palveluja myös yksityisiltä. 8. Henkilöstö Yhteistoiminnassa järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on Sastamalan kaupungin palveluksessa. Lavian osalta henkilöstön siirtymisestä sopivat Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja Lavian kunta erikseen. Henkilöstö siirtyy integroitumisajankohtana työsopimuslain (55/2001) ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain (304/2003) liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. 1.1.2012 siirtyvää henkilöstöä koskevan luettelon hyväksyy ohjausryhmä ja saattaa luettelon kunnanhallitusten sekä yhtymähallituksen tietoon ja esittää, että Sastamalan kaupunki perustaa virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Muina integroitumisajankohtina siirtyvän henkilöstön luettelon laatii osapuolen kunnanhallitus ja esittää sen vastaavasti Sastamalan kaupungille, jotta se perustaa virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Palvelussuhteiden ehtojen yhtenäistämisestä laaditaan erillinen selvitys, suunnitelma ja aikataulunsa. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhde päättyy annetun virkamääräyksen tai tehdyn työsopimuksen perusteella. Sopimuksen osapuoli vastaa Sastamalan kaupungille siirtyvän henkilöstön osalta ennen integroitumisajankohtaa ansaittujen ja Sastamalan kaupungin palveluksessa pidettävien vuosilomien ja säästövapaiden kustannuksista (vuosilomapalkat ja lomarahat sivukuluineen) sekä ennen integroitumisajankohtaa kertyneistä palkkasaatavista (työaika-, matka- ja muut mahdolliset korvaukset sivukuluineen) ja vapaa-aikakorvausten kustannuksista. Lisäksi osapuolet vastaavat integrointiajankohtaan saakka määrätyistä tai sitä ennen sovituista eläkevastuuseen liittyvistä eristä ja sitoumuksista. Osapuolet maksavat varhe-maksut Kevan laskutuksen mukaisesti. Sopimuksen osapuolet toteavat, että henkilöstön irtisanomissuojan osalta noudatetaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevia lakeja. 9. Tietohallinto Osapuolten sekä Sastamalan perusturvakuntayhtymän omistamat tai käyttämät sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, ohjelmistot, lisenssit ja käyttöoikeus- sekä ylläpitosopimukset siirtyvät vastuukunnalle ilman kuntien välistä korvausvelvollisuutta tämän sopimuksen osapuolille. Yhteistoiminta-alueen vastuukunta on annettujen lakien tarkoittamana rekisterinpitäjä. Vastuukunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on terveydenhuoltolain 9 :n mukaisesti perusterveydenhuollon potilastietorekisterin rekisterinpitäjä omien potilasasiakirjojensa osalta. Muilta osin rekisterinpitovastuut määritetään hallintosäännössä. Tarvittavista sopimuksista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa huolehtii sosiaali- ja terveyslautakunta. Osapuolten käytössä olevat tietoturva- ja tietojärjestelmät yhtenäistetään tai niiden yhteensopivuus muutoin varmistetaan yhteistoiminta-alueella joustavan yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Tietohallintoa varten osapuolet laativat erillisen monivuotisen suunnitelman ja selvityksen, jossa yksityiskohtaisesti täsmennetään kunkin tietojärjestelmän yhtenäistämisen vaihtoehdoista valittava malli ja aikataulu. Samalla täsmennetään ja täydennetään palvelusopimukset Sastamalan 7
Tukipalvelu Oy:n kanssa vastaamaan yhteistoiminta-alueen vaatimuksia. Suunnitelma ja selvitykset tulee laatia niin, että toiminta alkaa 1.1.2012 lukien ja suunnitelmassa otetaan huomioon sosiaali- ja terveystoimen vaiheittainen integroituminen yhteistoiminta-alueelle. 10. Kiinteistöt, kalusto ja varusteet sekä investointien toteuttaminen Kiinteistöt säilyvät osapuolten omistuksessa. Kunnat tai niiden omistamat yhteisöt vuokraavat yhteistoiminta-alueen palvelutuotannon käyttöön tarpeelliset toimitilat, kaluston ja varusteet. Kunnat vastaavat itse investointimenoksi kirjattavien hyödykkeiden hankkimisesta. Vuokrasopimukset laaditaan yhdenmukaisin perustein. Vuokratason määrittelyä koskevan erimielisyyden ratkaisee sosiaali- ja terveyslautakunta puolueetonta asiantuntijaa kuultuaan. Toimintamenoin hankitut laitteet ja kalusteet luovutetaan vastuukunnan omistukseen korvauksetta. Jos sopimus puretaan, tai osapuoli eroaa yhteistoiminta-alueesta, luovutetut yhteistoiminta-alueella edelleen olevat laitteet ja kalusteet palautetaan siinä kunnossa kuin ne ovat. Uudet toimintamenoihin sisällytettävät laitteet ja kalusteet hankkii yhteistoiminta-alue kirjanpitoa ja kuntien maksuosuuksien määräytymistä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Eroamisen yhteydessä olemassa olevat toimintakuluiksi kirjatut laitteet ja kalusteet kuuluvat asianomaiseen toimipisteeseen, jonka eroava kunta omistaa. Tilapalvelut hankkii kiinteistön omistaja. 11. Maksuosuuksien perusteet Osapuolet vastaavat palvelusopimuksessa tilaamiensa palvelujen todellisista ja läpinäkyvistä omakustannushintaisista kustannuksista. Kustannuslaskentaa ja tuotteistamista kehitetään ja perusteet täsmennetään tarvittaessa vuosittain laadittavissa palvelusopimuksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa yksikkökustannukset ja tuotehinnat. Vuosi 2012: Osapuolet vastaavat Sastamalan perusturvakuntayhtymässä käytössä olevan kustannuslaskennan periaatteiden mukaisesti asukkailleen tilaamiensa palvelujen todellisista omakustannushintaisista kustannuksista. Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kuntakohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannukset jaetaan tarvittaessa toimipaikkakohtaisesti. Osapuolen osuus yhteisesti käytetyn toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa. Se osoitetaan tuotteistamalla toimipaikan palvelut ja hinnoittelemalla ne omakustannusperiaatteella. Todellisia kustannuksia ei ilmaista keskiarvolukuina, vaan toimipaikan omina euromääräisinä kustannuksina. Omakustannushinta sisältää toiminnan välittömät kustannukset, yhteiset kustannukset sekä pääomakustannukset. Yhteiset kustannukset kohdennetaan toimipaikoille jäljempänä määrättävällä tavalla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vahvistaa jäsenkunnilta palveluista perittävät hinnat. 8
Vuodesta 2013 lähtien: Sosiaali- ja terveyspalvelut eriytetään kirjanpidossa ensinnäkin kustannuslaskentaa varten omaksi laskentayksikökseen. Edelleen kustannukset eriytetään yksikkökohtaisesti. Yksikköjako käy ilmi talousarvioasetelmasta, joka sisällytetään liitteeksi palvelusopimukseen. Kustannuslaskennassa ulkoisten menojen lisäksi tuotteille kohdistetaan osuudet yhteisistä kustannuksista seuraavin periaattein: 1. Johdettavuus kirjanpidosta 2. Aiheuttamisperiaate (mahdollisuuksien mukaan) 3. Jatkuvuus tilikaudesta toiseen 4. Kohdistamisen perustetta voidaan muuttaa ja alla olevaa maksuosuuksien jakoperusteiden luetteloa tarvittaessa täydentää kustannuslaskennan kehittyessä palvelusopimusten yhteydessä niin, että peruste on kaikille osapuolille sama. Yhteisten kustannusten kohdistaminen: a. Useissa toimipisteissä työskentelevien henkilöstömenot Ennakkolaskutuksessa menot jaetaan toimipaikoille talousarviossa suunnitellun työpanoksen kohdentumisen mukaan, tilinpäätöksessä menot tarkistetaan vastaamaa toteutunutta työpanosta. b. Vastuukunnan yleishallinto, strategian laatiminen sekä prosessien kehittäminen, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, juridiikkapalvelut: Sosiaali- ja terveyspalveluille kohdennetaan hallintokulujen kohdalle sellaiset vastuukunnan yleishallinnon kustannukset, jotka syntyvät hoidettaessa toimintaa ja taloutta muiden osapuolten puolesta ja joita vastaavia muilla osapuolilla ei ole. Nämä kustannukset jaetaan yhteistoiminta-alueen yksiköille toimintamenojen suhteessa. Näistä kustannuksista vastuukunta laatii selvityksen, joka käsitellään osana palvelusopimusta. c. Elämänhallinnan vahvistaminen ja elämänhallintatyöryhmä: Kustannukset kohdennetaan euroa/asukas. d. Henkilöstöpalvelut: Henkilöstöpalvelujen, henkilöstöjaoston sekä palkkalaskennan kustannukset kohdennetaan kullekin toimipaikalle (yksikölle) aiheuttamisperiaatteella palkkasumman, vuosityöpanoksen tai henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteeseen vaikuttaa tietojen saatavuus laskentajärjestelmistä ja se täsmennetään palvelusopimuksessa. e. Tietohallintopalvelut: Potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen kustannukset kohdennetaan euroa/asukas erikseen sovittavalla tavalla. Jakoperuste koskee siirtymävaiheessa syntyviä järjestelmän yhtenäistämisestä aiheutuvia lisätöitä ja koulutuskustannuksia. 9
Tietohallinnon yleiskustannukset kohdennetaan esim. työasemien lukumäärän mukaan. Seurantajärjestelmää kehitetään siten, että kustannukset voidaan jatkossa jakaa mahdollisuuksien mukaan aiheuttamisperiaatteella. Suoraan toimipisteeseen liittyvät tietohallintokulut (esim.laitteiston hankintakulut, leasingmaksut, kiinteistökohtaiset tietoverkkoyhteydet) kohdennetaan seurannan mukaan aiheuttamisperiaatteella toimipisteen kuluiksi suoraan. f. Talousohjaus: Vastuukunnan konsernihallintoon sisältyvä talousohjauksen kustannukset kohdennetaan ja jaetaan yhteistoiminta-alueelle vastuukunnan yleishallinnon jakoperiaatteiden mukaisesti. Kirjanpito- ja laskentajärjestelmien kustannukset kohdennetaan toimintakulujen suhteessa. g. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintokulut: Kustannukset kohdennetaan osaprosesseille ja toimipaikoille talousarvion toimintamenojen mukaisessa suhteessa. Yhteisten kustannusten jakoperusteita voidaan täsmentää vuoden 2012 aikana yhteisesti sopien. Omakustannushinnan laskennassa poistot sisältyvät osana pääomavuokraa toimitiloja ja muita investointihyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin. Maksuosuusennakot määritetään niin, ettei yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa synny tarvetta ulkoiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseen rahoitukseen. Rahoituksesta huolehtiminen on osapuolten vastuulla. Omakustannushinnan laskennassa korot sisältyvät osana pääomavuokraa toimitiloja ja muita investointihyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin. Varahenkilöstön kustannukset kohdennetaan osaprosesseille ja toimipaikoille todellisen käytön mukaisesti. Kuntakohtaisten erityisvelvoitteiden kustannuksista vastaa ao. kunta. Sastamalan kaupunki laskuttaa osapuolilta palvelusopimuksiin perustuvat maksuosuusennakot 24 kertaa vuodessa. Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kunkin kuukauden 14. ja 29.pv. mennessä yhteen sovittaen valtionosuuksien ja verotulojen tilitysten kanssa. Vastuukunta huolehtii sellaisen tietokannan ja raportointiohjelman ylläpitämisestä, joka mahdollistaa osapuolelle jatkuvan seurannan. Vastuukunta laatii osavuosikatsausten yhteydessä osapuolille kuntakohtaiset raportit ja sisällyttää toimintakertomukseen riittävät selvitykset yhteistoiminta-alueen palvelusopimuksen ja talousarvion toteutumisesta. 12. Kirjanpidolliset ja taloudenhoitoon liittyvät muut määräykset vaiheistuksen toteuttamisajankohtana 10
Sastamalan perusturvakuntayhtymän purkamisen yhteydessä jäsenkuntien vastuulle jäävät siirtovelat ja saatavat siirtyvät yhteistoiminta-alueen mukana Sastamalan hoidettaviksi. Mahdolliset saatavien poistot tahi menojen korjaukset kohdentuvat toimipisteelle, jonne ne on alunperin kohdennettu. Kunnilta yhteistoiminta-alueelle siirtyvien tehtävien ennen siirtymäajankohtaa syntyneistä siirtoveloista ja saatavista vastaa kukin kunta omalta osaltaan. 13. Muiden kuin osapuolten välinen palvelujen myynti ja ostaminen Myydyt palvelut laskutetaan todellisten kustannusten mukaisina asiakkaan kotikunnalta. Laskutusperusteet hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta. Palvelujen ostaminen yhteistoiminta-alueen ulkopuolisilta kunnilta kohdennetaan suoraan asianomaisen kunnan kustannusvastuulle. 14. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tämän sopimuksen osapuoli voi vaatia sopimuksen muuttamista. Muuttamisvaatimuksesta on neuvoteltava välittömästi. Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään osapuolten kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 15. Uuden osapuolen mukaantulo yhteistoiminta-alueelle Uuden osapuolen liittyessä yhteistoiminta-alueeseen sovelletaan tämän sopimuksen periaatteita. Tätä yhteistoimintasopimusta muutetaan vastaamaan uutta tilannetta valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. 16. Osapuolen eroaminen yhteistoiminta-alueesta Kullakin kunnalla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille kunnille vähintään yhtä kalenterivuotta ennen irtisanomisen voimaantuloajankohtaa. Irtisanoutuminen tapahtuu aina kalenterivuoden vaihtuessa. Irtisanoutuvan kunnan osalta noudatetaan soveltuvin osin seuraavassa kohdassa olevia määräyksiä. 17. Yhteistoimintasopimuksen päättyminen Sopimuksen päättyessä osapuolen alueella sijaitsevissa yksiköissä työskentelevä henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti tämän kunnan tai vastaavia tehtäviä hoitavan toisen organisaation palvelukseen. Osapuolet vastaavat siirtyvien henkilöiden eläkeperusteisista maksuista. Toimitilat, kalusto ja varusteet jäävät sijaintikuntaansa, koska vuokrasopimukset tämän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti purkautuvat. Sama koskee kustannuspaikkakohtaisesti kohdennetuin toimintamenoin hankittuja tarvikkeita, kalustoa ja laitteita. 11
Osapuolet vastaavat osaltaan omien asiakastietojensa siirtämisestä aiheutuvista kustannuksista. 18. Muut sopimukset Osapuolet selvittävät sitoumuksensa kolmansien osapuolten kanssa ja selvittävät tarvittavat toimenpiteet sopimusten siirtojen tai irtisanomisten osalta. Näitä ovat esimerkiksi vuokrasopimukset Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistoiminta-alue vastaa osapuolten sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyvistä sitoumuksista sen mukaan, kuin ne erikseen valmisteltuina yhteisesti siirtyviksi todetaan. 19. Vahingonkorvausvastuu Tämän sopimuksen piirissä olevien palvelujen vahingonkorvausvastuut säilyvät integraatioajankohtaan saakka asianomaisilla kunnilla. Sastamalan perusturvakuntayhtymän osalta noudatetaan näitä asioita koskevia perussopimuksen määräyksiä. Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti syntyvät vahingonkorvauskustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan vahingon syntymisvuoden alun tilaston mukaisesti kuntien asukaslukujen suhteessa. Sastamalan kaupunki huolehtii siitä, että yhteistoiminta-alueen toimintaan liittyvä vastuu ja muu vastuuvakuutusturva on voimassa yhtäläisesti koko yhteistoiminta-alueella. Toimitilojen vakuuttaminen on alueellaan kunkin sopimuskunnan asia. 20. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin ja niitä seuraavin valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa tai vaihtoehtoisesti välimiesmenettelyn kautta. 21. Sastamalan perusturvakuntayhtymän tehtävien siirtyminen yhteistoiminta-alueelle ja loppuselvitys Sastamalan perusturvakuntayhtymän tehtävien siirtymisessä ja loppuselvityksen laatimisessa otetaan huomioon Lavian kunnan eroaminen perusturvakuntayhtymästä samanaikaisesti, kun muut jäsenkunnat perustavat uuden yhteistoiminta-alueen. Sastamalan perusturvakuntayhtymän henkilöstö siirtyy vastuukunnan palvelukseen liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti, kuten edellä on tässä sopimuksessa määrätty. Tämän sopimuksen hyväksyvien kuntien Sastamalan perusturvakuntayhtymälle vuokraamat toimitilat, kalusto ja varusteet siirtyvät yhteistoiminta-alueelle vastuukunnan käyttöön palvelujen tuottamiseksi ja järjestämiseksi. Vuokrasopimukset tarkistetaan koko yhteistoiminta-alueen yhdenmukaisten perusteiden mukaisiksi, kuten edellä on määrätty. 12
Sastamalan perusturvakuntayhtymän toimintamenoin hankitut laitteet ja kalusteet siirtyvät vastuukunnan omistukseen korvauksetta. Jos yhteistoimintasopimus puretaan, menetellään laitteiden ja kalusteiden osalta, kuten edellä on määrätty. Tietohallintoon liittyvät sopimukset, käyttöoikeudet ja lisenssit siirtyvät, kun valtuustot tämän sopimuksen hyväksyvät, Sastamalan perusturvakuntayhtymältä vastuukunnalle ilman korvausta yhtymälle. Sastamalan perusturvakuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä tehdään perussopimuksen 23 :n mukainen loppuselvitys, jonka mukaisesti varat, velat ja saatavat jaetaan jäsenkunnille tai siirretään yhteistoiminta-alueelle. 22. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi. Tätä sopimusta sovelletaan ensisijaisesti, jos sen määräykset poikkeavat vastuukunnan hallintosäännöstä tai muista ohje- ja johtosäännöistä ja määräyksistä. 13