KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN

Lea Jylhä MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/4 20.8.2013 KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien ympäristöllistä kestävyyttä koskeviin kriteereihin. Kriteerien otsikoissa olevat numerot viittaavat standardeihin PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Ryhmäsertifioinnin ja metsänomistajakohtaisen standardin vaatimuksia on käsitelty yhtä aikaa, jotta vaatimusten yhdenmukaisuutta voidaan tarkastella. Kriteeri 9/7: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan - Metsänomistajakohtaisen standardin kriteeristä ja indikaattorista tulee poistaa sanat tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kriteerin vaatimus olisi siis: Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. Lähtökohtana tulee olla, että luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000-alueiden rajaukset on tehty niin, että ne turvaavat suojeltavaksi tarkoitetut luontoarvot eivätkä aiheuta esim. metsien käytön rajoituksia niiden ulkopuolisille alueille. Ei voida myöskään olettaa, että metsänomistajan tiedossa olisi aina esim. naapurin tilalla sijaitseva yksityinen suojelualue. Kriteeri 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään - Kohdassa b) viittaus metsälakiin tulee päivittää koskemaan uutta metsälakia lain hyväksymisen jälkeen. - Kohdan c) 6. vaatimukset täyttävät puustoltaan vanhat metsät tulisi lukea kokonaisuudessaan turvattaviin elinympäristöihin. Näitä kohteita ei siis koskisi muita c-kohdan kohteita koskeva yhden hehtaarin rajaus. (Muotoilu esim.: Yhden hehtaarin laajuisissa kohteissa, lukuun ottamatta jäljempänä esitetyn kohdan 6. vaatimukset täyttäviä puustoltaan vanhoja metsiä, rajataan yhden hehtaarin suuruinen alue toimenpiderajoitusten mukaisesti.) Tällöin myös indikaattorista voidaan poistaa kohta: Sellaisten metsänomistajien, jotka omistavat yli 10 000 hehtaaria metsää, kriteerin tarkoittamaksi vanhaksi metsäksi luetaan kaikki metsät, jotka täyttävät edellä luetellut vanhan metsän tunnusmerkit metsikön pinta-alasta riippumatta. Kohdan 6. puustoltaan vanhoja metsiä kokevat vaatimukset täyttävät kohteet ovat harvinaisia ja monimuotoisuuden kannalta niin arvokkaita, että ne on tarkoituksenmukaista turvata kokonaisuudessaan. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI-00101 Helsinki Puhelin 020 4131 Faksi 020 413 2425 Telephone +358 20 4131 Fax +358 20 413 2425 Y-tunnus 0215194-5 www.mtk.fi Business code 0215194-5 www.mtk.fi

2/4 Muutos myös vastaa EU:n biopolttonesteiden ja suunnitteilla olevien kiinteitä biomassoja koskeviin kestävyysvaatimuksiin, jotka edellyttävät, että käytettävä raaka-aine ei ole peräisin aarniometsistä. - Kohta c) 4. (ojittamattomat letot Lapin läänissä) voidaan poistaa. Ko. kohteet sisältyvät jatkossa metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja näin ollen kriteerin kohtaan b). - Indikaattorissa todetaan, että kohdan c) elinympäristöjen turvaaminen osoitetaan luonnonhoidon laadun seurannan perusteella. Käytännössä ko. elinympäristöjä on kuitenkin sattunut vähän luonnonhoidon laadun seurannan otantoihin ja kriteerin täyttymisen arviointi on ollut epävarmaa/epäluotettavaa. Kriteerin kohdan c) vaatimusten täyttymiseen tulisi harkita toisenlaista indikaattoria. Kriteeri 11/9: Suoluontoa säilytetään - Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointityö (LuTU) valmistui vuonna 2008. Harvinaistuneiden suoluontotyyppien määritelmässä on syytä viitata tämän arvioinnin tuloksiin. Arvioinnin mukaiset uhanalaiset suoluontotyypit löytyvät esim. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan lopusta liitteestä 3 (http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1134). Muotoiluesitys: Harvinaistuneilla suoluontotyypeillä tarkoitetaan luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (2008) alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja suoluontotyyppejä. - Kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittely kannattaa kytkeä uuteen metsälakiin ja -asetukseen. Asetuksessa tullaan määrittelemään sellaiset vähätuottoiset turvemaat, joilla ei ole uudistamisvelvoitetta. Kriteeri 12/10: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan - Ainakin alueellisessa sertifioinnissa on hyvä viitata uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytön toimintamalliin. Esimerkiksi indikaattorissa voitaisiin todeta: Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön. Vastaavasti määritelmissä voitaisiin täsmentää, että toimintamallilla tarkoitetaan Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa hankkeessa valmisteluta ja vuonna 2010 julkaistua toimintamallia. Kriteeri 13/11: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä - Metsälain ja metsänkäsittelymenetelmien muuttuessa niin, että myös eriikisrakenteinen metsän kasvatus on mahdollista ja mahdollisesti yleistyy. Tällöin kriteerin tulee sisältää vaatimus lahopuiden jättämiselle myös eri-ikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa. Esimerkiksi: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa jätetyt säästöpuut merkitään maastoon ja kartalle, jotta ne voidaan paikantaa ja säästää myös myöhemmissä hakkuissa. - Määritelmissä viittaus metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyyn lakiin päivitettävä vastaamaan uutta metsätuholakia kun laki on hyväksytty. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI-00101 Helsinki Puhelin 020 4131 Faksi 020 413 2425 Telephone +358 20 4131 Fax +358 20 413 2425 Y-tunnus 0215194-5 www.mtk.fi Business code 0215194-5 www.mtk.fi

3/4 Kriteeri 15/13: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys - Uusien metsäteiden lisäksi vaatimuksen tulisi koskea myös metsäteiden kunnostusta. Muotoiluesitys: Uusien, pysyvien metsäteiden tekemistä ja metsäteiden kunnostusta koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöarvojen selvitys. - Metsätiestön yleissuunnitelmia ei enää tehdä/päivitetä. Viittaus näihin on vanhentunut ja tulee poistaa kriteeristä. Kriteeri 16/14: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta - Poistetaan kokonaan. Sertifioinnin kriteerit sisältävät vaatimuksia/toimenpiteitä, jotka on tehtävä muiden normaalien metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Kulotuksen vaatiminen on tästä poikkeus, koska sisältää vaatimuksen toimenpiteestä, joka on suunniteltava ja tehtävä erikseen. Kulotusmahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon vuosittain sääolosuhteiden mukaan, mutta tätä ei ole voitu ottaa huomioon kriteerin toteutumista arvioitaessa. Kulotusta, erityisesti luonnonhoidollista kulotusta, edistäviä toimintamalleja on luotu esimerkiksi osana METSO-ohjelmaa. Luonnonhoidollisten kulotusten toteutusta ja järkevää kohdentamista voidaan edistää tehokkaammin kuilla keinoilla kuin metsäsertifioinnilla. Kriteeri 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta - Vesistöjen ja pienvesien määritelmässä tulee ottaa huomioon vesilain muutos. Vesilain mukaisessa vesistön määritelmässä purot kuuluvat vesistöihin. Vesistöihin ei lueta noroja eikä lähteitä. Uudessa metsälaissa pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norojen välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muotoiluesitys: Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Kriteerin tarkoittamia pienvesiä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norot ja lähteet. - Laki kasvinsuojeluaineista on uudistettu vuonna 2011 vastaamaan EU-asetusta. Asetuksen määritelmä kasvinsuojeluaineelle on niin pitkä, että sitä ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa standardiin. Muotoiluesitys: Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta. Alla tiedoksi lain ja asetuksen määritelmät. Laki kasvinsuojeluaineista, 4 Määritelmät: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kasvinsuojeluaineella kasvinsuojeluaineasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä kasvinsuojeluainetta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1107/2009 Tätä asetusta sovelletaan käyttäjälle toimitettavassa muodossa oleviin tuotteisiin, jotka sisältävät tehoaineita, suoja-aineita tai tehosteaineita tai koostuvat niistä, ja jotka on tarkoitettu johonkin seuraavista käyttötarkoituksista: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI-00101 Helsinki Puhelin 020 4131 Faksi 020 413 2425 Telephone +358 20 4131 Fax +358 20 413 2425 Y-tunnus 0215194-5 www.mtk.fi Business code 0215194-5 www.mtk.fi

4/4 a) kasvien tai kasvituotteiden suojelu kaikkia haitallisia organismeja vastaan tai tällaisten tuhoojien toiminnan ehkäiseminen, jollei näiden aineiden päätarkoitukseksi katsota ennemmin hygieeniset syyt kuin kasvien tai kasvituotteiden suojelu; b) kasvien elintoimintoihin vaikuttaminen, esimerkiksi niiden kasvuun muutoin kuin ravinteina vaikuttavien aineiden avulla; c) kasvituotteiden säilyvyys, paitsi jos tällaisiin aineisiin tai tuotteisiin sovelletaan säilöntäaineita koskevia yhteisön erityissäännöksiä; d) epätoivottujen kasvien tai kasvinosien tuhoaminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi; e) kasvien epätoivotun kasvun rajoittaminen tai estäminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi. Näistä tuotteista käytetään jäljempänä nimitystä kasvinsuojeluaineet. Kriteeri 18/16: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla - Metsänomistajakohtaisessa standardissa ei ole tarkoituksenmukaista viitata kunnostusojitussuunnittelun ohjeisiin. Poistetaan kriteeristä: Kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. - Vaatimuksissa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon vesilain mukainen ilmoitusmenettely. - Alueellista ryhmäsertifiointia koskevan standardin indikaattorissa lause Riittävät tiedot vesiensuojelusuunnitelmista on toimitettu tarvittaessa alueelliselle ympäristökeskukselle tiedoksi sen mahdollista lausuntoa varten korvataan lauseella Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Sama lause lisätään myös metsänomistajakohtaiseen standardiin. Määritelmien nykysisältö korvataan seuraavalla: Ilmoituksella tarkoitetaan vesilain (587/2011, 5 luku 6 ) mukaista ilmoitusta. Kriteeri 19/17: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä - Määritelmät: Kasvinsuojeluaineita valvoo nykyisin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y. Lea Jylhä Metsäasiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI-00101 Helsinki Puhelin 020 4131 Faksi 020 413 2425 Telephone +358 20 4131 Fax +358 20 413 2425 Y-tunnus 0215194-5 www.mtk.fi Business code 0215194-5 www.mtk.fi

20.8.2013 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN KOMMENTIT PEFC YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKASTAMISEEN Alleviivatut otsikot viittaavat standardien PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Kriteeri 9/7: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Metsänomistajakohtaisen standardin kriteeristä ja indikaattorista tulee poistaa sanat tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kriteerin vaatimus: Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. Alueiden rajaukset täytyy tehdä niin, että ne turvaavat suojeltavaksi tarkoitetut luontoarvot, mutta eivät aiheuta metsien käytön rajoituksia niiden ulkopuolisille alueille. Metsänomistajien tiedossa ei monestikaan ole rajanaapurin puolella sijaitseva yksityinen suojelualue. Kriteeri 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Viittaukset metsälakiin tulee päivittää koskemaan uutta metsälakia lain hyväksymisen jälkeen. Kohdan C Ojittamattomat letot Lapin läänissä voidaan poistaa Kriteeri 11/9: Suoluontoa säilytetään Kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittely voidaan kytkeä uuteen metsälakiin. Kriteeri 12/10: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Alueellisessa sertifioinnissa on hyvä viitata uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytön toimintamalliin. Indikaattori: Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva puh. 015 357 4000 faksi 020 413 4251 Y-tunnus 1568422-2 etunimi.sukunimi@mhy.fi www.metsa-savo.fi

2 (3) Kriteeri 13/11: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Kriteerin tulee sisältää vaatimus lahopuiden jättämiselle myös eri-ikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa. Määritelmissä viittaus metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyyn lakiin päivitettävä vastaamaan uutta metsätuholakia, kun laki on hyväksytty. Kriteeri 15/13: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys Nykyisin metsätiesuunnitelmia tehdään ensisijaisesti metsäteiden kunnostukseen. Vaatimuksen tulisi koskea myös metsäteiden kunnostusta > Uusien, pysyvien metsäteiden tekemistä ja metsäteiden kunnostusta koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöarvojen selvitys Metsätiestön yleissuunnitelmia ei enää tehdä, joten viittaus näihin on vanhentunut > poistetaan kriteeristä. Kriteeri 16/14: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Tämä kriteeri tulee poistaa kokonaan. Kulotusmahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon vuosittain sääolosuhteista ja saatavilla olevista kohteista johtuen. Ammattitaitoista työvoimaa kulotuksen tekemiseen turvallisesti on nykyisin enää erittäin vähän. Kulotusta edistäviä toimintamalleja on luotu esimerkiksi osana METSO-ohjelmaa. Luonnonhoidollisten kulotusten toteutusta ja järkevää kohdentamista voidaan edistää tehokkaammin kuilla keinoilla kuin metsäsertifioinnilla. Kriteeri 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Määritelmässä tulee ottaa huomioon vesilain muutos. Vesilain mukaisessa vesistön määritelmässä purot kuuluvat vesistöihin. Vesistöihin ei lueta noroja eikä lähteitä. Uudessa metsälaissa pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norojen välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muotoiluesitys: Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Kriteerin tarkoittamia pienvesiä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norot ja lähteet. Kriteeri 18/16: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla Poistetaan metsänomistajakohtaisissa standardissa viittaus kunnostusojitussuunnittelun ohjeisiin > kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään nyt vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. Vaatimuksissa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon vesilain mukainen ilmoitusmenettely.

3 (3) Metsänhoitoyhdistysten psta Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva p. 040 7766 212 petri.pajunen@mhy.fi

Muistio 1 (2) Anu Islander 20.8.2013 Metsäteollisuuden linjaukset ekologisiin kriteereihin Suojelualueiden suojeluarvot turvataan (7/9) Kannatamme ryhmäsertifioinnin kriteeri 9 tekstimuotoilua myös metsänomistajasertifioinnin tekstiksi. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään (8/10) - Kohta c). Esitämme hehtaarirajan poistoa. Kohteet ovat hyvin harvinaisia. - Kohta 4. Ojittamattomat letot Lapin läänissä voi poistaa, koska sisältyvät uuteen metsälakiin. - Kohta 2. Ojittamattomat korvet: Esitämme lahopuun määrittelyksi "vähintään 10 m 3 ja vähintään 20 m 3 /ha (tai minimipinta-ala, jolle lasketaan) Suoluontoa säilytetään (9/11) - Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan - voidaan puhua suoraan LuTuluokituksen EN- ja CR-luokista (Metsähallituksen ympäristöopas) - 30) Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista - Löytyykö Tapion uudesta ohjeistuksesta sopiva taulukko tarkoituksenmukaisuuden määrittelyyn? Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan (10/12) - Uhanalaisten lajien toimintamalli tulisi ottaa mukaan kriteeriin. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä (11/13) - Esitämme, että lahopuun ja elävien säästöpuiden tavoitteet erotetaan seuraavasti - Olemassa olevaa yli 20 cm lahopuuta säilytetään vähintään 10 kpl/ha - Eläviä yli 15 cm säästöpuita säilytetään vähintään 10 kpl/ha (Pohjois-Suomessa lpm 10 cm) Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä (12/14) - Ei muutoksia Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys (13/15) - Esitämme kriteerin otsikoksi - Hakkuisiin sisältyy metsänkäyttöilmoitus - Kriteeri - Ennen hakkuuta tehdään metsänkäyttöilmoitus, joka sisältää ympäristöarvojen kartoituksen Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta (14/16) - Esitämme, että tämä aihe siirretään uhanalaisten lajien turvaamisen -kriteerin alle. - Tavoitteena polttojen määrä ei hehtaarimäärä Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta (15/17) - Ehdotamme seuraavaa: Vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova, vähintään 5 metrin levyinen, puustoinen suojavyöhyke. (riippuen maanpinnan muodosta ja maalajista voi olla suurempikin) Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla (16/18) - Ehdotamme otsikoksi - Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla ja maanmuokkauskohteilla

Muistio 2 (2) Anu Islander 20.8.2013 - Maanmuokkauskohteiden suunnitelmia ei tarvitse lähettää viranomaisille Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä (17/19) - Eviran ohjeet muutettava viittaamaan Tukesin kasvinsuojeluainerekisteriin ja sen käyttörajoitteisiin. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita (18/20) - Parempi muotoilu neljänteen kappaleeseen: - Kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään vain välttämättömissä tapauksissa metsänuudistamisaloilla - Eviran tilalle Tukes

19.8.2013 Pefc-metsäsertifiointi standardien uudistaminen Koneyrittäjien ryhmäsertifioinnin kriteerien tarkistustyön tavoitteet / muutosesitykset Nykyiset kriteerit: 1. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan 2. Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna 3. Puuston terveydestä huolehditaan 4. Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja 5. Energiapuuta korjataan kestävästi 6. Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä 7. Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi 8. Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi 9. Suojelualueiden suojeluarvot turvataan 10. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään 11. Suoluontoa säilytetään 12. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan 13. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä 14. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä 15. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys 16. Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta 17. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 18. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla 19. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä 20. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj.aineita 21. Työntekijöiden osaaminen varmistetaan 22. Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan 23. Työnantajavelvoitteita noudatetaan 24. Metsänomistajien osaamista edistetään 25. Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 26. Jokamiehenoikeudet turvataan 27. Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 28. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan 29. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Y-tunnus 0201722-8 Sitratie 7, 00420 Helsinki puh. 040 900 9410, fax (09) 563 0329 etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi, www.koneyrittajat.fi

Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan ei muutostarvetta Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna ei muutostarvetta Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan - Juurikäävän torjunnan kattavuuden tavoitetaso 85 % on OK harvennuksilla, mutta vaatimus esitetään poistettavaksi päätehakkuiden osalta. - Perusteluja mm. Ruotsista http://interagroskog.se/category/rotrota/: Slutsats TG24 (S-form) I blandbestånd i norra Sverige, eller där endast S-formen finns, är det lönsamt att behandla i gallring men ingenting därutöver. Behandling i slutavverkning ger ett lägre slutvärde än om man enbart behandlar i gallring. Även om behandlingen gett ett nästintill rötfritt bestånd då man behandlat både i gallring reps slutavverkning så är det så att det i detta fall inte är lämpligt då det inte är lönsamt! Juurikäävän torjunnan Kemeratuki tulisi suunnata harvennuksille. Tätä ei tosin sertifioinnissa määritellä. - vaurioituneiden puiden keskimäär. osuus puunkorjuussa 4 % UUSI TASO 5 % Yrittäjät esittävät pientä nostoa, koska käytännön työssä 4 % on osoittautunut liian tiukaksi. Syynä tähän on etenkin energiaharvennusten määrän lisääntyminen ja edessä oleva merkittävä lisääntyminen. Energiaharvennusten korjuuolosuhteet ovat keskimäärin heikommat ja alttiimpia vaurioille. Kun aikaoinaan on asetettu harvennusten korjuuvaurioille enimmäisrajausta (4%), ei energiaharvennuksia / nuoren metsän harvennushakkuita tehty juuri ollenkaan. Kemeratuen ja energiapuun kysynnän myötä on alettu tehdä aiempaa pienirunkoisempia ja olosuhteiltaan hankalampia (energia)harvennuksia. Selvitysten mukaan niiden korjuuvaurioiden määrä on korkeampi kuin puhtaissa ainespuuhakkuissa. Tästä huolimatta useissa energiaharvennuksissa tehdään hyvää työtä, kun laadullisesti pilalle menossa olevista kohteista saadaan pelastettua kelvollista ainespuuta kasvavia kohteita vain hieman suuremmalla korjuuvauriomäärällä. Esitämme, että kasvatushakkuun kokoojaura pitäisi jättää huomioitta korjuuvaurioita määritettäessä. Täsmennys tarkistusohjeeseen. - Työmaiden ennakkoraivauksesta oltava suositukset ja suositusten mukainen raivaus on tehty. Tavoite tiukkenee toteutuksen osalta. Jos vaaditaan pelkkä suositus, niin vaikutus on heikohko. Koneyrittäjien selvityksen mukaan 70 % koneyrittäjistä tunnistaa suosituksen olemassaolon omassa urakointitoiminnassa, mutta 70 prosenttia sanoo, ettei suositusta noudateta eli tarpeellinen ennakkoraivaus on ollut tekemättä. Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja ei muutostarvetta.

Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi - vaatimus, että 30 % latvusmassaa jätettäväksi - ei muutostarvetta - Kantojen jättämisen vaatimus 25 kpl/ha (savi silttimaat 50) ja alle 15 cm halkaisija kaikki sekä lahot kaikki - ei muutostarvetta - Kantoja ei nosteta arvokkaissa elinympäristöissä ja säästöpuiden ympärillä väh. 3m sät. - ei muutostarvetta UUTTA, joka huomioitava mm. biopolttoaineiden kestävyyskriteerien takia : - Korjuuohje mainittava yksilöidysti ; Tapion Energiapuun korjuu -opas vuodelta XXXX - Energiapuuta ei korjata aarniometsistä eikä suojelualueilta (selkeät määrittelyt tärkeitä) Huom! Seurattava kiinteiden polttoaineiden kestävyyskriteerien kehitystä ja otettava huomioon tässä. Kriteeri 6: Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ei muutostarvetta Kriteeri 7 : taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi - Ehdotus kriteeriksi: Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon UUSI - Tavoitetaso: 80 %:lla taimikoista ei ole hoitorästejä UUSI (OK, parempi tavoitetaso tulee olla, mutta kriteerin muotoilua voi vielä miettiä) - Perusteluita: koneelliset taimikonhoitoratkaisut mahdollisia, puunhankinnan kilpailukykyä parantava toimenpide, puunkorjuun työturvallisuus paranee, kun myöhempien hakkuiden korjuuolosuhde paranee,, korjuun laatu paranee ja vähemmän vaurioita kun puusto on hoidettu kuntoon ajoissa. Myös kemerarahoituksen kehittämisajatukset / painotukset korostavat rahoituksen suuntaamista jatkossa entistä enemmän taimikonhoitoon. Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi - ei muutostarvetta - kriteeri voitaisiin poistaa kokonaan Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 11: Suoluontoa säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 13: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä - 5-10 kpl / ha, väh. 10 cm d1,3, ensisijassa ryhmiin, ei muokata maanpintaa OK - Lahopuu väh 20 cm paksuus - OK Kriteeri 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä ei muutostarvetta Kriteeri 15: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys ei muutostarvetta

Kriteeri 16: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta ei muutostarvetta Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ei muutostarvetta Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla ei muutostarvetta Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä -ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita (I ja II alueet) taikka lannoitteita (alue I) OK Kriteeri 20 : Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj. aineita OK Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan - uusi muotoilu: Työn- ja urakanantajalla on menettely, jolla varmistetaan, että työn toteuttajalla on riittävä osaaminen ja työkyky kuhunkin tehtävänä olevaan työhön. o Huom! vaatimus pitkälti entisen kaltainen, mutta muotoilu on uusi ja siihen yhdistetty aiemmin erilliset vaatimukset työn- ja urakanantajalle o Työntekijän ammattitaidosta varmistuminen työhönotossa ja sen ylläpito työsuhteessa kohta poistettaisiin. Samoin työntekijällä työssä tarvittavat yleisohjeet poistettaisiin. - Työntekijälle annettava työmaakohtaiset työohjeet, joissa huomioitu laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset - ei muutostarvetta Kriteeri 22: Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan - Työntekijällä / työn toteuttajalla yleiset työturvallisuusohjeet käytössään ei muutostarvetta UUSI: Työmaan rajaus on selvitetty työntekijälle/työn toteuttajalle selkeällä tavalla ja tarvittaessa merkitty maastoon hakkuuoikeuden haltijan toimesta. - Työmaakohtaiset turvallisuusohjeet (vaarantavat tekijät ja maastokohdat) ei muutostarvetta - Ohjeet työntekijän ymmärtämällä kielellä ei muutostarvetta - Työntekijällä käytössään tulkkaustaitoinen henkilö työasioihin ei muutostarvetta - Työterveyshuolto on järjestetty ei muutostarvetta - Tykytoimintavaatimus POIS tai koskemaan kaikkia (nyt vain yli 10 hengen työpaikat) Kriteeri 23: Työnantajavelvoitteita noudatetaan kriteeristä siirretään osa uuteen kriteeriin 23 b: Metsäpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työn- ja urakanantajat 53) noudattavat ja edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten noudattava n työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

Työn- ja urakanantajat antavat työpaikkojen luottamushenkilöille tilaajavastuulain 54) edellyttämät tiedot. Indikaattorit - Työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten tunteminen POIS, liian vahva vaatimus - Työnantajalla menettelytapa, jolla se varmistuu työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten määräysten noudattamisesta UUSI MUOTOILU - Työaikakirjanpito on työaikalain mukaisesti toteutettu ei muutostarvetta - Rikkomuksista lausunto työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä POIS työnantajajärjestöt. Tämä ei toimi työnantajapuolen osalta halutulla tavalla. Rikkomuksia voi ilmetä, mutta ne ratkotaan TES:n määräysten mukaisesti paikallisesti, asiamiesten kesken tai liittojen kesken. Ainoastaan oikeuteen menevät tapaukset voisivat olla raportoitavia. Ongelmatapausten raportointi ei luontevasti sovi työnantajapuolelle. Alkuperäinen idea lausuntojen pyytämisessä työnantajilta on ollut, että näin esille nouseviin tapauksiin saadaan sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen näkemys. Käytännössä asia ei ole aivan näin toiminut, vaan ta- ja ttpuolet ovat tehneet omanlaisensa raportin havainnoistaan. - Työnantajat tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne uusi muotoilu Otsikko Kriteeri Kriteeri 23b: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Metsäorganisaatioiden metsätyötä *) koskevissa tarjouskilpailuissa noudatetaan hyviä hankintakäytäntöjä Työn- ja urakanantajat ovat hoitaneet ja edellyttävät alihankkijoidensa hoitavan vero- sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksuvelvoitteensa. Indikaattorit (mittarit) Hyvien hankintakäytäntöjen tunnusmerkkejä metsäalalla ovat: -tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu -mahdollisimman yksiselitteinen etukäteistieto hankintakohteista ja niiden hinnoitteluun vaikuttavista ominaisuuksista -tarjouskilpailulla on selkeä määräaika ja myöhässä tehdyt tarjoukset hylätään -tarjouskilpailun ehdoista pidetään kiinni -tarjousten ja tarjoajien arvioinneissa käytetään yksiselitteisiä ja objektiivisia arviointikriteereitä -tarjouskilpailuissa ei järjestetä tinkikierroksia -tarjouskilpailuissa aiemmin sopimussuhteessa olleella mutta hävinneelle sopijapuolelle jätetään vähintään 4 kuukautta sopimuksenmukaista

urakointiaikaa sopeuttaakseen toimintansa muuttuneeseen tilanteeseen Urakanantajalla ohjeet palveluiden hankinnasta ja todisteet tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekemisestä. Selvitysvelvollisuus tilaajavastuulain edellyttämistä asioista on aina, kun urakointikokonaisuuden arvo ylittää 7500 tai vuokratyövoiman käyttö ylittää 10 työpäivää. Tilaajavastuulain mukaiset selvitystiedot vaaditaan aina tarjouskilpailun alussa kaikilta tarjouskilpailuun osallistuvilta tai neuvottelumenettelyllä hankittavien palveluiden osalta ennen sopimuksen tekemistä sekä vuosittain. Työnantajat/urakanantajat tekevät urakointisopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne. Työnantajalla/urakanantajalla on luettelo niistä alihankkijoista, joilta ne ovat ostaneet kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana metsätalouden urakointipalveluita Urakanantajat ilmoittavat alihankkijoilleen tiedossa olevista merkittävistä urakointitoiminnan tuotantokatkoksista tai tuotannonrajoituksista riittävän ajoissa ennen niiden aloittamista. Määritelmät 53) Työn- ja urakanantajilla tarkoitetaan työnantajarekisteriin rekisteröityneitä työnantajia. Tiedot työnantajarekisteriin rekisteröidyistä työnantajista on saatavissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), www.ytj.fi. 54) Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) 55) Työehtosopimuksilla tarkoitetaan Suomessa voimassa olevia työehtosopimuksia. 56) Lainsäädännöllä tarkoitetaan Suomen lainsäädäntöä 57) Urakointisopimusten osalta tässä tarkoitetaan yhdessä tai useammassa osassa tehtävää sopimusta, jonka arvo ylittää 8 500 euroa vuodessa. Kriteeri 24:Metsänomistajien osaamista edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 26: Jokamiehenoikeudet turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 27: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 28: Porotalouden toimintaedellytykset turvataan ei muutostarvetta

Kriteeri 29: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti - ei muutostarvetta Muita tavoitteita / asioita / havaintoja kriteerien ja myös toteutussäännöstön kehittämiselle: - huomioitava mhy-lain muutos. Seuraus voi olla, että nykyisenkaltainen alueellinen (metsäkeskuskohtainen) ryhmäsertifiointi loppuu. Tilalle voi tulla ryhmäsertifiointeja (StoraEnson ryhmä, Metsä Groupin ryhmä, UPM:n ryhmä, Mhy-ryhmä, muu ryhmä) - valvonta osin puutteellista, vapaamatkustaminen on mahdollista. Kyse on järjestelmän uskottavuudesta. - Metsäsertifiointiin sitoutuminen: *Metsäsertifiointiin liittyvällä taholla, järjestöllä/yhdistyksellä, jonka jäsenet jäsenyytensä kautta sitoutuvat sertifiointiin, tulee olla riittävä perehtyneisyys ja ammattitaito metsäsertifioinnin sisällöstä sekä käytännön toimintaa sitoutuneiden tietotaitotason nostamiseksi ja takaamiseksi.

20.8.2013 1/1 Auvo Heikkilän Kommentteja ympäristökriteerien uudistamiseen Muutosehdotus kriteeriin 18 Kriteeri 18: Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita vältetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä Metsien hoidossa ja puunkorjuussa käytetään vain biologisesti hajoavia 36) kasvinsuojeluaineita vältetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä 36). Lehtipuuvesakkoja ei käsitellä metsänuudistamisaloilla eikä taimikoissa kemiallisin lehvästöruiskutuksin, lukuun ottamatta haavan vesakoiden levittämän sienitaudin hävittämiseksi männyn taimikoista. Kriteerissä 8 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja käytetään vain välttämättömissä tapauksissa, kuten esimerkiksi metsänuudistamisaloilla taimia haittaavan pintakasvillisuuden torjuntaan, lehtipuiden kantojen käsittelyyn, tukkimiehentäin torjuntaan ja metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien havupuutavaravarastojen käsittelyyn hyönteistuhojen leviämisen estämiseksi. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö juurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittelyssä on sallittua muualla kuin kriteerissä 8 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä noudatetaan viranomaisohjeita. Biologisesti hajoava kasvinsuojeluaine : epämääräinen ilmaisu ; harhaanjohtava, Tukesin näkemys Lisäksi ehdotus ympäristöön liittyvästä kriteeristä Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi- eikä metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä kuten esim. :luettelo Todentaminen: maastotarkastusten yhteydessä, tiedonkeruussa Terv. Auvo Heikkilä

Metsien kulttuuriperintö - tiivistelmä metsäsertifiointia kehittävän PEFCstandardityöryhmän 2013-2014 työvaliokunnan käyttöön Museovirasto 15.8.2013 Päivi Maaranen/Museovirasto/Kulttuuriympäristön suojelu -osasto/ohjaus- ja tukiyksikkö Metsien kulttuuriperintö ja metsäsertifiointi Kestävyyden näkökulmasta metsäsertifiointi on laatujärjestelmä, minkä perusteella myös metsien kulttuuriperinnön säilyminen on turvattavissa. Sertifiointijärjestelmän vahvuuksien pohjalta sertifiointia onkin mahdollisuus kehittää entistä paremmaksi metsien kulttuuriperinnön säilyttämisen työkaluksi (ks. kaavio). Suurimmat haasteet kestävyyden näkökulmasta aiheutuvat tällä hetkellä järjestelmän toimeenpanon heikkouksista eli tiedonkeräämiseen ja tilastointiin liittyvistä käytännöistä. Kerättävä tietomateriaali ei anna nykyhetkellä luotettavaa pohjaa metsänkäsittelyn todellisten vaikutusten tunnistamiseen ja ei-toivottujen vaikutusten tietoiseen ehkäisyyn. Kaavio metsäsertifioinnin ulottuvuuksista kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta. *Museoviraston näkökulmasta erityisesti muinaismuistolain (295/1963) mukaisiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin kohdistuneiden metsänkäsittelyvahinkojen huomioimatta ja tilastoimatta jättäminen ilman poliisille tehtyä tutkintapyyntöä tai tuomioistuimen päätöstä ei ole kestävä toimintatapa. Kulttuuriympäristöviranomaisen toteamuksen ja siihen liittyvän asiakirjan on perusteltua riittää asiassa. Metsien kulttuuriperintö - tiivistelmä metsäsertifiointia kehittävän PEFC-standardityöryhmän 2013-2014 työvaliokunnan käyttöön Museovirasto 15.8.2013 Päivi Maaranen