VENÄJÄ JA KESKI-AASIA

VENÄJÄ JA KESKI-AASIA Ukrainan kriisi ja Krimin laiton liittäminen Venäjään ovat vuodesta 2014 alkaen vaikuttaneet huomattavasti EU:n ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Venäjän viime vuosien huolestuttava kehitys samoin kuin Venäjän politiikka sen EU:n kanssa yhteisten naapurimaiden alueella ovat tuoneet uusia haasteita EU:n ja Venäjän suhteisiin. Samanaikaisesti EU pyrkii edelleen tiiviimpään yhteistyöhön Keski-Aasian kanssa. EU:n suhteita useimpiin Keski-Aasian maihin säätelevät kumppanuus- ja yhteistyösopimukset. EU ja ennen kaikkea Euroopan parlamentti ovat korostaneet ihmisoikeuksia, hyvää hallintoa ja sosiaalista kehitystä alueella. Esimerkiksi energia- ja turvallisuusasiat ovat yhteisiä kaikille Keski-Aasian maille, mutta demokratialtaan ja kehittyneisyydeltään ne ovat hyvin eritasoisia, joten EU on joutunut räätälöimään lähestymistapaansa. OIKEUSPERUSTA Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto: ulkoinen toiminta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 206 ja 207 artikla (kauppa) sekä 216 219 artikla (kansainväliset sopimukset) kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (kahdenväliset suhteet), poikkeuksena Turkmenistan, jonka kanssa on tehty väliaikainen kauppasopimus VENÄJÄ A. Tilanne maassa Ukrainan kriisiin asti Venäjää pidettiin EU:n strategisena kumppanina ja EU:n ja Venäjän suhteiden monitahoisuutta ilmensi yhteistyö monilla eri aloilla, kuten kauppa- ja energiaasioissa sekä sellaisissa kansainvälisissä asioissa kuin terrorismin torjunta, ydinaseiden leviämisen estäminen ja Lähi-idän rauhanprosessi. Viime vuosina yhteisistä naapurimaista on tullut asia, joka aiheuttaa merkittävää kitkaa EU:n ja Venäjän välillä. Krimin laiton liittäminen Venäjään maaliskuussa 2014 ja todisteet siitä, että Venäjä on siitä lähtien tukenut Itä-Ukrainassa taistelevia separatisteja, ovat synnyttäneet kansainvälisen kriisin. EU on tarkastellut uudelleen kahdenvälisiä suhteita, perunut EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ja keskeyttänyt viisumivapauteen tähtäävät menettelyt sekä neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä ajantasaistetusta puitesopimuksesta. EU:n nykyisissä Venäjää koskevissa toimissa yhdistyvät asteittaiset pakotteet ja pyrkimykset löytää diplomaattinen ratkaisu Itä-Ukrainan konfliktiin. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa ja vuoden 2012 presidentinvaaleissa, joita Euroopan parlamentti ei pitänyt vapaina ja oikeudenmukaisina, jatkettiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja hänen puolueensa, Yhtenäisen Venäjän, valtakautta. Venäjällä vaalien jälkeen järjestetyt protestit toivat esiin laajalle levinneen tyytymättömyyden ja osoittivat järjestelmän menettäneen hyväksyttävyyttään Venäjän yhteiskunnan poliittisesti aktiivien Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 1

ryhmien keskuudessa. Vastauksena näihin protesteihin Venäjällä vuosina 2012 2014 annetulla lainsäädännöllä puututtiin opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan uusilla kansalaisjärjestöjen rekisteröintiä, mielenosoituksia, internetin käyttöä, kunnianloukkauksia ja herjausta sekä maanpetosta koskevilla laeilla. Tällainen lainsäädäntö on tehnyt Venäjän sitoutumisesta demokraattisiin arvoihin yhä kyseenalaisempaa. EU on myös huolissaan oikeusvaltioperiaatteesta ja erityisesti korruptiosta Venäjällä sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta maassa, erityisesti Pohjois-Kaukasian alueella. Venäjä liittyi elokuussa 2012 Maailman kauppajärjestöön (WTO) 18 vuotta kestäneiden liittymisneuvottelujen jälkeen. Maan investointi-ilmapiiri on kuitenkin epävarma ja talouskehitys on yhä riippuvainen öljyn hinnasta. EU on Venäjän merkittävin ja Venäjä EU:n kolmanneksi merkittävin kauppakumppani, mutta kauppaa ja taloussuhteita hankaloittavat useat kiistat. EU pitää Venäjän liittymistä WTO:hon positiivisena mahdollisuutena, koska se tarjoaa monenkeskiset, sääntöperusteiset puitteet kauppasuhteille ja riitojen ratkaisulle. Elokuussa 2014 Venäjä vastasi EU:n lisäpakotteisiin asettamalla tuontikiellon tietyille EU:n maataloustuotteille ja elintarvikkeille. Venäjä painostaa edelleen paitsi Ukrainaa myös muita itäisen kumppanuuden alueen maita kannustaakseen niitä liittymään johtamaansa Euraasian talousunioniin, jonka se on muodostanut Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Venäjän yhteistyö 14. heinäkuuta 2015 Iranin kanssa tehtyyn E3+3- (tai P5+1-) ydinsopimukseen pääsemiseksi nostatti toiveita paremmasta yhteistyöstä maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Syyskuussa 2015 yhtäkkiä alkanut Venäjän voimakas suora sotilaallinen toiminta Syyrian konfliktissa presidentti Bashar Al-Assadin tukemiseksi aiheutti kuitenkin lisää erimielisyyttä lännen kanssa, sillä Venäjän ilmavoimat hyökkäävät monenlaisia kapinallisryhmiä vastaan, ei siis vain Isisiä vastaan kuten Yhdysvaltojen johtama liittouma. B. Voimassa olevat ja neuvoteltavat sopimukset Nykyisten EU:n ja Venäjän suhteiden oikeusperusta on vuoden 1997 kumppanuus- ja yhteistyösopimus Kumppanuus- ja yhteistyösopimus oli alun perin voimassa kymmenen vuotta, mutta se on sittemmin uusittu automaattisesti vuodeksi kerrallaan. Sopimuksessa on määritetty tärkeimmät yhteiset tavoitteet ja institutionaalinen kehys kahdenväliselle yhteydenpidolle (muun muassa säännölliset keskustelut ihmisoikeustilanteesta ja joka toinen vuosi järjestettävät presidenttitasoiset huippukokoukset), ja siinä kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä ja käymään vuoropuhelua monilla aloilla. Pietarissa toukokuussa 2003 pidetyssä huippukokouksessa EU ja Venäjä sopivat edistävänsä yhteistyötä perustamalla neljä yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuvaa yhteistä aluetta: talouden alue, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, ulkoisen turvallisuuden alue sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alue. Vuonna 2010 käynnistettiin nykyaikaistamista koskeva kumppanuus edistämään yhteistyötä näillä aloilla. Neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitettiin heinäkuussa 2008. Uuteen sopimukseen oli määrä tulla konkreettisia ja oikeudellisesti velvoittavia sitoumuksia muun muassa poliittisen vuoropuhelun, oikeuden, vapauden, turvallisuuden, taloudellisen yhteistyön, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, kaupan, investointien ja energian aloilla. Venäjän toimet Krimillä ovat kuitenkin johtaneet uudesta sopimuksesta käytävien neuvottelujen keskeyttämiseen. Samoin Venäjän väliintulo Ukrainassa on keskeyttänyt työn viisumikäytäntöjen helpottamista koskevan uudistetun sopimuksen allekirjoittamiseksi, sillä siihen tarvittiin poliittista sopimusta vuonna 2011 loppuun saatettujen neuvottelujen jälkeen. Viisumivapauden toteuttaminen vaatisi parannuksia asiakirjojen turvallisuuteen ja rajavalvontaan, takaisinottosopimuksen tosiasiallista täytäntöönpanoa sekä Venäjän toteuttamia uudistuksia ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla. Eurooppa-neuvosto päätti vuonna 2014 jäädyttää yhteistyön Venäjän kanssa ja kansainvälisten Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 2

rahoituslaitosten kautta annettavan EU:n rahoituksen Venäjälle, lukuun ottamatta toimia, jotka koskevat ainoastaan rajat ylittävää yhteistyötä. C. Euroopan parlamentin rooli Lissabonin sopimuksen mukaisesti parlamentin on annettava hyväksyntänsä uudelle sopimukselle, kuten se hyväksyi aiemman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen. Yksityiskohtaisemmatkin sopimukset (esimerkiksi sopimus viisumikäytäntöjen helpottamisesta) vaativat parlamentin hyväksynnän. Vaikka parlamentti ei määrittele suoraan strategisia tarpeita tai toimintaohjelmia, se päättää yhdessä neuvoston kanssa EU:n taloudellisen avun, myös Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineen (ENPI), tavoitteet ja painopisteet. Ennen ENPI-asetuksen hyväksymistä neuvoston ja komission kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti parlamentilla on myös oikeus tutkia ENPI-asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät asiakirjat ennen niiden hyväksymistä (demokraattinen valvonta). Hyväksytyt kannat (päätöslauselmat) Parlamentti antoi vuonna 2014 useita Ukrainaa koskevia päätöslauselmia, joissa tuomittiin yksiselitteisesti Krimin laiton liittäminen Venäjään ja Venäjän rooli Ukrainan itäisen osan vakauden horjuttamisessa. Kesäkuussa 2015 se hyväksyi mietinnön EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta (Landsbergisin mietintö). Parlamentin säännöllisesti Venäjästä antamat päätöslauselmat liittyvät yleensä EU:n ja Venäjän huippukokouksiin. Ennen nykyistä kriisiä parlamentti kannatti yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuvaa kattavaa uutta sopimusta Venäjän kanssa. Useissa valiokunta-aloitteisissa mietinnöissä (erityisesti vuosina 2012 ja 2013) parlamentti esitti kuitenkin myös syvän huolensa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian tilasta Venäjällä viime vaalien perusteella. Ihmisoikeustilanteen heikkeneminen Venäjällä on ollut erityisen huolestuttavaa. Parlamentin huhtikuussa 2014 antamassa päätöslauselmassa kehotettiin ottamaan käyttöön yhteisiä viisumirajoituksia, jotka koskisivat vankilassa kuolleen Sergei Magnitskin (venäläinen lakimies, joka pidätettiin julkiseen veropetokseen liittyvien tutkimustensa takia) tapaukseen osallisina olevia Venäjän virkamiehiä. Maaliskuussa 2014 parlamentti antoi päätöslauselman, joka koski toukokuussa 2012 järjestettyihin Bolotnaja-aukion poliittisiin mielenosoituksiin osallistuneille henkilöille annettuja vankeustuomioita. Yhteistyö Venäjän parlamentin kanssa Euroopan parlamentin ja Venäjän parlamentin jäsenet kokoontuivat aiemmin vuosittain kahdessa tai kolmessa työryhmässä keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa. Vuonna 2013 työryhmät keskustelivat Euraasian unionista, viisumivapausprosessista, energia-asioista ja ilmastonmuutoksesta. Viimeisin yhteistyövaliokunnan kokous oli tammikuussa 2014. Sen jälkeen tällaista yhdessä Venäjän parlamentin kanssa järjestettyä toimintaa ei ole ollut. Euroopan parlamentin valtuuskunta tässä yhteistyövaliokunnassa kokoontuu edelleen säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista aiheista muiden elinten (kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon) sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Vaalitarkkailu ja demokratian edistäminen Venäjä ei ole kutsunut parlamenttia vaalitarkkailijaksi eikä sillä ole muitakaan asiaan liittyviä tehtäviä maassa. Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 3

KESKI-AASIA A. Tilanne alueella Keski-Aasia ei ole yhdenmukainen alue poliittisesti eikä taloudellisesti. Kazakstanissa ja Mongoliassa talouskasvu on ollut nopeinta, maailman nopeimpien joukossa, ja maat pyrkivät tiiviimpiin suhteisiin EU:n kanssa. Kirgisia ja Mongolia eroavat muista poliittisesti, sillä demokratia on niissä kehittynyt eniten. Yleisellä tasolla parlamentti on luokitellut Mongolian osaksi aluetta, mutta maa on monella tavalla ulkopuolinen historiallisista, maantieteellisistä ja poliittisista syistä. Kaikilla Keski-Aasian mailla on monitahoinen ulkopolitiikka, sillä ne tasapainottelevat suhteissaan Venäjään, Kiinaan ja länsimaihin. Jopa YK on tunnustanut Turkmenistanin pysyvän puolueettomuuden. Kazakstania ja Turkmenistania lukuun ottamatta kaikilla on hyvin rajoittuneet kauppasuhteet EU:n kanssa. Kazakstan on Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi maiden välisen tulliliiton perustajajäsen. Toukokuussa 2014 nämä maat (yhdessä Armenian kanssa) allekirjoittivat Euraasian unionin perustamissopimuksen, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Kirgisia allekirjoitti liittymissopimuksensa toukokuussa 2015. Mongoliaa lukuun ottamatta kaikissa Keski-Aasian tasavalloissa etenkin Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa on vakavia ihmisoikeusongelmia, ja maiden asukkailta puuttuvat monet perusvapaudet. Niitä uhkaa myös islamilaisten ääriliikkeiden leviäminen, ja maiden keskinäiset suhteet ovat yleisesti huonot rajoja ja luonnonvaroja koskevien kiistojen vuoksi. B. Voimassa olevat ja neuvoteltavat sopimukset EU:n vuonna 2007 laadittua Keski-Aasian strategiaa tarkistettiin vuonna 2012 ja kesäkuussa 2015. Strategia tarjoaa tärkeimmät suuntaviivat tulevalle yhteistoiminnalle alueen kanssa, ja se pohjautuu EU:n aiempiin sopimuksiin, avustusohjelmiin ja aloitteisiin. Sillä pyritään saamaan aikaan vakautta ja hyvinvointia ja edistämään avoimia yhteiskuntia, oikeusvaltiota, demokratisointia sekä entistä parempaa yhteistyötä energiaturvallisuuden ja tuotannon monipuolistamisen alalla. Kazakstanin ja Turkmenistanin hiilivetyvarat voivat osoittautua merkittäviksi EU:lle tulevaisuudessa. Merkittävä asia useille valtioille on kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) vetäytyminen Afganistanista, joka saatettiin loppuun joulukuussa 2014. Tosin 13 000 Yhdysvaltojen ja Naton joukkoihin kuuluvaa sotilasta jää maahan vuoden 2016 loppuun asti. Vetäytymisen mahdollisia vaikutuksia on pohdittu korkean tason turvallisuusalan vuoropuhelussa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2013. Mongolia allekirjoitti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen EU:n kanssa toukokuussa 2013, mutta EU:n ratifiointiprosessi on yhä kesken jäsenvaltioiden parlamenteissa. Uusi tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus Kazakstanin kanssa parafoitiin tammikuussa 2015, mutta sitä ei ole vielä allekirjoitettu. Turkmenistanin kanssa tehtävä kumppanuus- ja yhteistyösopimus saatetaan ratifioida pian EU:ssa, edellyttäen että samaan aikaan otetaan käyttöön järjestelmä ihmisoikeuskysymyksissä saavutetun edistyksen tarkastamiseksi. Keski-Aasian valtiot saavat rahoitusta kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) 1 028 miljoonaa euroa vuosina 2014 2020 (vuosina 2007 2013 määrä oli 750 miljoonaa euroa). Siihen sisältyy sekä kahdenvälinen tuki että alueelliset ohjelmat (360 miljoonaa euroa). Tuki kohdennetaan koulutukseen, alueelliseen turvallisuuteen, luonnonvarojen kestävään hoitoon ja sosioekonomiseen kehitykseen. Kazakstan ei enää ole oikeutettu tukeen DCI:n kahdenvälisestä Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 4

osasta, mutta se on edelleen alueellisten ohjelmien piirissä. Turkmenistanin tilanne on todennäköisesti sama vuonna 2017. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline toimii kaikissa valtioissa, lukuun ottamatta Uzbekistania ja Turkmenistania, joissa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä on liian vähän, ne ovat huonosti organisoituja ja niitä valvotaan tiukasti. C. Euroopan parlamentin rooli Hyväksytyt kannat (päätöslauselmat) Parlamentti kannatti EU:n vuoden 2007 Keski-Aasian strategiaa, mutta toivoi, että se olisi kohdennetumpi. Neuvoston vuonna 2012 Keski-Aasiasta antamissa päätelmissä strategiaa tarkistettiin ja sitä kohdennettiin tarkemmin. Parlamentti on korostanut Kazakstania koskevan uuden tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen aikaansaamisen tärkeyttä sekä sitä, että maan on liityttävä WTO:hon ja puututtava ihmisoikeusloukkauksiin. Se on myös ilmoittanut soveltavansa poliittisiin ja sosioekonomisiin uudistuksiin enemmällä enemmän -periaatetta. Parlamentti hyväksyi vuonna 2010 päätöslauselman solidaarisuudesta Kirgisialle maan eteläosan väkivaltaisten levottomuuksien jälkeen. Se antoi suostumuksensa humanitaarisen avun lähettämiseen alueelle ja korosti, että tilanne Ferganan laaksossa on vakautettava ja turvallisuus alueella taattava. Parlamentti hyväksyi Tadžikistania koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisen vuonna 2009 mutta vaati maata osoittamaan parannuksia ihmisoikeuksien, korruption torjunnan, terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. Parlamentti on johdonmukaisesti ilmaissut huolensa Turkmenistanin heikosta ihmisoikeustilanteesta. Parlamentti on tuominnut pakkotyön käytön Uzbekistanissa ja kehottanut seuraamaan maan ihmisoikeustilannetta. Parlamentin lausunnot Mongoliasta ovat koskeneet lähinnä talouskysymyksiä mutta myös maan kehitys- ja humanitaarisia tarpeita (jotka liittyvät äärimmäisiin sääolosuhteisiin). Parlamenttien välinen yhteistyö Parlamentaariset yhteistyövaliokunnat kunkin Keski-Aasian maan kanssa tapaavat vuosittain. Jäsenet valvovat kumppanuus- ja yhteistyösopimusten täytäntöönpanoa ja keskittyvät ihmisoikeuskysymyksiin, poliittiseen väkivaltaan, talous- ja kehitysyhteistyöhön sekä vaaliprosesseihin. Mongolian ja Turkmenistanin parlamenttien kanssa ei ole parlamentaarisia yhteistyövaliokuntia, koska maiden kanssa ei ole voimassa olevia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, mutta parlamenttien välisiä tapaamisia järjestetään. Vaalitarkkailu ja demokratian edistäminen Keski-Aasian poliittisen kehityksen erojen ja demokraattisen edistyksen erittäin vaihtelevan tason vuoksi parlamentti ei ole harjoittanut johdonmukaista vaalitarkkailua alueella. Tadžikistanissa Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) ja sen mukana myös Euroopan parlamentin valtuuskunta tarkkailivat vuoden 2015 parlamenttivaaleja, joissa hallitus jätti noudattamatta useita antamiaan sitoumuksia. Kazakstan on ajoittain kutsunut parlamentin tarkkailemaan vaalejaan. Etyjin ODIHRtoimisto on jatkuvasti havainnut merkittäviä väärinkäytöksiä. Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 5

Mongolia ei ole koskaan ottanut vastaan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, vaikka maa on kehittymässä vakaaksi demokratiaksi. Parlamenttia ei ole milloinkaan kutsuttu vaaleihin Uzbekistanissa tai Turkmenistanissa. Fernando Garcés de los Fayos 10/2015 Faktatietoja Euroopan unionista - 2015 6