JYVÄSKYLÄN KAUPUNKILIIKENNEPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKILIIKENNEPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 6.6.2008

2 ESIPUHE Jyväskylän seudulla on tehty liikennetutkimus viimeksi vuonna 1989. Jyvässeudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (JYSELI 2010) laadittiin vuonna 1998 ja Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuonna 2004. JYSELI 2010 aiesopimus solmittiin vuonna 2000. Tässä Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittisessa ohjelmassa hahmotellaan liikenteen ja maankäytön toimintalinjat vuoteen 2030 ja esitetään toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman laatiminen aloitettiin arvioimalla kaupunkiseudun liikennejärjestelmän nykytilaa, kehitystä, ongelmia ja tavoitteita. Työn ollessa käynnissä, kansallisen liikennepolitiikan suuntaviivoja ilmestyi linjaamaan Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko (27.3.2008). Selonteko pitää sisällään vaalikauden 2007 2011 väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman. Alkukeväästä 2008 hyväksyttiin myös Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Korpilahden kuntaliitos. Kuntaliitosten myötä Jyväskylästä muodostuu (1.1.2009) Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Lisäksi Jyväskylän seudulla on osana kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 7 :n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista ollut meneillään rakennemallityön valmistelu. Tavoitteena on, että rakennemallityö saadaan hyväksyttyä kaikissa kunnissa vuoden 2009 loppuun mennessä. Rakennemallityöllä vastataan seudun tärkeisiin yhdyskuntarakenteen kysymyksiin kuten asunto- ja työpaikka-alueiden laajentumissuuntien määrittelyyn, yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, tieliikenneverkon kehittämiseen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen. Liikennejärjestelmän nykytilan kartoituksen pohjalta on hahmoteltu Jyväskylän seudun liikenteen tavoitteet ja toimintalinjat. Työssä on otettu kantaa myös liikennetutkimusten ja liikennejärjestelmänsuunnitelman laatimistarpeeseen. Tarkastelualueena on Jyväskylän kaupunki (ml. Korpilahti), Jyväskylän maalaiskunta, Muurame ja Laukaa. Työtä ovat olleet ohjaamassa kaupunkiseudun kuntien, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski- Suomen liiton edustajat: Jorma Lipponen Jorma Häkkinen Sauli Hakkarainen Tapio Jauhiainen Kalevi Virtanen Pentti Salo Hannu Keralampi Pekka Kokki Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Muuramen kunta Laukaan kunta Laukaan kunta Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittisen ohjelman on laatinut Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta Insinööritoimisto Liideasta DI Vesa Verronen, DI Tuomo Vesajoki ja FM Sonja Lang.

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Johdanto... 4 Jyväskylän liikennepoliittiset linjaukset... 5 1. Alue- ja yhdyskuntarakenne... 7 2. Logistiikka ja elinkeinoelämän kilpailukyky... 9 3. Ympäristö...11 4. Liikenneturvallisuus...13 5. Joukkoliikenne...14 6. Tie- ja katuverkko...17 7. Kevyt liikenne...19 8. Liikkumisen tasa-arvo ja esteettömyys...21 9. Liikennejärjestelmätyön ohjelmointi...22 Liite...24

4 JOHDANTO Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittisessa ohjelmassa on tarkasteltu liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista, nykytilaa, haasteita ja tavoitteita. Tarkasteluiden pohjalta on hahmoteltu liikenteen ja maankäytön toimintalinjat ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi on määritelty Jyväskylän liikennetutkimusten ja liikennejärjestelmän uusimisen tarve. Ohjelman laadinnassa on huomioitu sekä Jyväskylän seudun erityispiirteet että valtakunnalliset liikennepoliittiset linjaukset. Tarkastelualue kattaa Jyväskylän kaupungin (ml. Korpilahti) ja maalaiskunnan sekä Muuramen ja Laukaan kunnat. Yhdyskuntatoimi / Tonttiosasto, lupanumero 08029 Kuva 1. Jyväskylän seudun liikenneverkko

5 JYVÄSKYLÄN LIIKENNEPOLIITTISET LINJAUKSET Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman keskeinen tavoite on liikenteen kasvutrendin katkaiseminen. Henkilöautoliikenteen kasvu on pysäytettävä ja henkilöliikenteen painopiste on siirrettävä ympäristöä vähiten kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Tämä on mahdotonta ilman määrätietoista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, joukkoliikenteen edellytysten parantamista sekä kevyenliikenteen olosuhteiden nostamista. Kyse on valinnoista tehdäänkö valintoja vai saneleeko kysyntä kehityksen suunnan? Liikennejärjestelmän kehittämisessä on kyse valinnoista. Jos jatketaan vallalla olevan autokeskeisen liikennepolitiikan linjauksin, edetään väistämättä kohti ympäristön sietokyvyn ylitystä. Väyläkapasiteettia lisätään aina tarpeen vaatiessa ja yhdyskuntarakenne hajautuu jatkuvasti. Passiivisen liikennemäärien kasvuun alistuvan politiikan seurauksena syntyvä kestämätön yhdyskuntarakenne estää lopulta maankäytön ja liikenteen järkevän järjestämisen, joukkoliikenteen toimintaedellytykset romahtavat ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät. Jos liikenteen kehityksen synkkä suunta halutaan muuttaa, on tehtävä määrätietoisia ja vaikeita poliittisia ratkaisuja. Itseään toteuttavien liikennekasvuennusteiden tuottaminen sekä aikasäästöihin ja liikennemäärien kasvuun perustuva pääteiden kapasiteetin kasvattaminen on lopetettava. Kauppojen kaavoittaminen kaupunkikeskusten ulkopuolelle on estettävä, alueiden hajotuskaavoituksesta on luovuttava ja rakentaminen on suunnattava nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Joukkoliikenteen syöksykierre on pysäytettävä kaikin mahdollisin keinoin. Vain liikennetarvetta vähentämällä voidaan luoda ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne. 1. Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantaminen. 2. Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa arvioidaan yksityiskohtaisesti vaikutukset eri kulkumuotojen käytettävyyteen. Kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu. 3. Tieinvestoinnit suunnataan liikenneturvallisuutta ja ympäristöä parantaviin toimiin. Ympäristöhaittoja vähennetään autoliikenteen kasvua hillitsemällä, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua tukevilla ratkaisuilla, väylien sijoittelulla, liikenteen ohjauksella sekä liikenneympäristöä parantamalla. 4. Liikenneonnettomuusriskiä vähennetään vilkkaiden pääteiden saneeraustoimenpitein, sään mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä tehostamalla, taajamien läpikulkuliikennettä vähentämällä, nopeusrajoituksia laskemalla sekä niitä tukevilla rakenteellisilla toimenpiteillä. 5. Jyväskylä profiloituu joukkoliikennekaupungiksi. Kaupunki asettuu kärkeen liikkumisen ohjauksessa ja joukkoliikenne saa merkittävän roolin kaupunki- ja seutustrategioissa. 6. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään palvelutasoa parantamalla, edullisilla lipputuotteilla, joukkoliikennetiedottamista ja markkinointia kehittämällä sekä ottamalla joukkoliikennevalistus mukaan seudun koulujen opetusohjelmiin. 7. Jyväskylän keskeisillä alueilla tie- ja katuverkon kapasiteettia lisätään vain pullonkaulakohdissa. Ruuhka-aikojen liikennettä helpotetaan kehämäisillä yhteyksillä. 8. Työmatkaliikkumista ohjataan joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen käyttöön. Pysäköintipaikkojen määrää rajoitetaan työtilarakentamisessa keskeisillä alueilla ja keskustan pysäköintilaitoksissa. Työpaikkapysäköintiä kehitetään maksullisuuden suuntaan. 9. Kävely ja pyöräily nostetaan keskeiseksi liikkumismuodoksi keskustoissa ja asuntoalueilla. Kevyen liikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan kaikissa matkaryhmissä. Kävely- ja pyöräilyosuuksien turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä parannetaan ja väylien kunnossapitoa ja opastusta kehitetään. 10. Liikenneverkko ja julkinen liikenne tarjoavat kaikille mahdollisuuden omaehtoisiin, esteettömiin ja toimiviin arjen matkoihin. Kohtuullinen palvelutaso on kaikkien saatavilla.

Jyväskylän liikennepoliittinen huoneentaulu

1. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja toiminnat sijoitetaan pitäen tavoitteena liikennetarpeen vähentämistä sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantamista. Joukkoliikenne kytketään entistä paremmin maankäytönsuunnitteluun. 1. NYKYTILANNE Vuonna 1998 laaditussa Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteiksi asetettiin: Seudun toiminnallinen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä seudullisen yhteistyön vahvistaminen alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdyskuntarakenne suunnitellaan siten, että maankäytöllä tuetaan kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä. Tarkastelualueen väestö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 17 000 asukkaalla (13 %). Vuonna 2006 tarkastelualueella asui yhteensä vajaat 151 500 asukasta. Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautumista on pyritty hallitsemaan mm. kuntien osayleiskaavoituksella sekä seudulla laadituilla kyläkaavoilla. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu kuitenkin voimakkaana. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on tapahtunut erityisesti valtateiden varsitonteille, jotka ovat nopeiden liikenneyhteyksien ja suurikokoisuuden myötä houkuttelevia. Vaikka lyhyellä tähtäimellä haja-asutuksen laajentuminen valtateiden varsille on alhaisten infrastruktuurikustannusten myötä edullista, niin pidemmällä tähtäimellä se heikentää koko Jyväskylän seudun elinvoimaa ja aiheuttaa haasteita esimerkiksi joukkoliikenteen järjestämiselle. Yhdyskuntarakenteen liikenteellisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Osayleiskaavoissa on kuitenkin kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota olemassa olevien rakenteiden sisällä olevien alueiden täydennysrakentamiseen sekä lisääntyvissä määrin myös alueiden tarkoituksen mukaiseen liittämiseen nykyiseen joukkoliikenneverkostoon (esim. Valkeamäki). 2. TAVOITTEET RAKENNEMALLI KÄYTTÖÖN Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeet tutkitaan kuntien yhteistyönä. Aluerakenteen kehittämistä ohjataan seudullisen maankäytön rakennemallilla. Rakennemallin laatimisen yhteydessä määritellään joukkoliikenne-, kevytliikenne- ja autoliikennevyöhykkeet ja päätetään niihin liittyvistä painotuksista. Yleiskaavoilla ja asemakaavoilla varmistetaan vyöhykeajattelun toteutuminen. Jokaisessa kaavahankkeessa arvioidaan vaikutukset liikenteeseen ja kulkumuotojakaumaan. YHDYSKUNTARAKENNE TIIVIIKSI Jyväskylän seudulla eheytetään ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta liikennetarpeen vähentämiseksi. Kaavoituksella ja palveluiden sijoittamisella taataan että ihmiset saavat päivittäispalvelunsa ilman autoa. Rakentaminen suunnataan asemakaavoitetuille alueille tai rakennettujen alueiden täydennysrakennuspaikoille. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuja ei hyväksytä. Monipuolinen tonttitarjonta on tarjottava kaavaratkaisuissa. Liikennejärjestelmä huomioidaan maankäytön toteuttamisohjelmien laatimisessa ja kaikilla kaavatasoilla. Runsaasti liikennettä synnyttävä maankäyttö on sijoitettava alueille, jossa liikenneverkon sujuvuus on mahdollista turvata kohtuullisin kustannuksin. KEHÄVÄYLÄT TUKEMAAN KAUPUNGIN KASVUA Kaupungin laajeneminen ja liikenneverkon toimivuus edellyttävät uusien kehäväylien rakentamista. Kehäväylien rakentaminen vähentää pääteiden kuormittumista ja tukee kestävän kaupunkirakenteen muodostumista.

8 JOUKKOLIIKENNE, PYÖRÄILY JA JALANKULKU KESKEISESTI MUKAAN KAIKKEEN MAAN- KÄYTÖN SUUNNITTELUUN Joukkoliikenne kytketään tiivisti maankäytönsuunnitteluun, ja uudet alueet sijoitetaan nykyisten joukkoliikennekäytävien varteen. Joukkoliikenteen asiantuntemus on tiiviisti mukana kaikilla kaavatasoilla. Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa arvioidaan yksityiskohtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen käytettävyyteen. Kaikkiin kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu. 3. VAIKUTUKSET Kuntien yhteistyönä laadittavan rakennemallin avulla voidaan taata koko seudun aluerakenteen kehittyminen parhaalla mahdollisella tavalla. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisujen radikaali vähentäminen ja uusien alueiden sijoittaminen joukkoliikenneyhteyksien varteen hillitsee liikennetarpeen kasvua ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kun jokaisessa kaavahankkeessa arvioidaan jo alkuvaiheessa hankeen vaikutukset liikenteeseen ja kulkumuotojakaumaan, voidaan välttyä jatkuvilta, kalliilta ja pitkällä tähtäimellä kestämättömiltä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi tehtäviltä korjaustoimenpiteiltä. Ilman määrätietoista yhdyskuntarakenteen eheyttämistä seudun ajoneuvosuoritteet ja niistä syntyvät päästöt lisääntyvät merkittävästi. Yhdyskuntarakenteen hajautumien vaikeuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, pirstoo seudun virkistys-, luonto- ja kulttuuriympäristöjä ja heikentää koko kaupunkiseudun kilpailukykyä. Hallitsematon hajautuminen johtaa myös yhdyskuntataloudellisesti kalliin ja kestämättömän rakenteen syntymiseen. Alueelle ilman määrätietoista ohjausta syntynyt rakenne estää maankäytön ja liikenteen järkevän järjestämisen ja asukkaiden saaminen taloudellisesti toimivan joukkoliikenteen piiriin käy mahdottomaksi.

9 2. LOGISTIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYKY Valtateiden toimivuus on Jyväskylän logistiikkakeskuksen ja elinkeinoelämän kehittymisen edellytys. Valtatien 4 kehittäminen Vaajakosken kohdalla mahdollistaa valtakunnallisesti tärkeän elinkeinoelämän reitin sujuvuuden ja turvallisuuden parantumisen. Paikallisilla maankäytön ratkaisuilla tuetaan elinkeinoelämän ja valtakunnallisesti merkittävän logistiikkakeskuksen kehittymistä. 1. NYKYTILANNE Vuonna 1998 tavaraliikenteen tavoitteiksi asetettiin yhdyskuntarakenteellisten, toiminnallisten ja verkollisten edellytysten luominen tavaraliikenteen toimivuudelle, sujuvuudelle ja kilpailukyvylle sekä Jyväskylän seudun aseman vahvistaminen valtakunnallisena logistisena solmukohtana. Seudun logistinen asema on vahvistunut. Koko maakunnan logististen toimintojen kehittämiseksi Jyväskylän seudulla käynnistettiin vuonna 2004 Innoroad kehitysohjelma. Osana Innoroad-toimintaa seudulle ollaan rakentamassa valtakunnallista tieliikennealan keskusta Innoroad Parkia. Innoroad Park sijoittuu Laukaantien varteen, Seppälänkankaan, Palokankaan, Palokärjen ja Tiituspohjan alueille. Innoroad Parkkiin keskitetään kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä sekä muita niiden toimintaa tukevia yrityksiä. Syksyllä 2007 Palokärjen alueella avattiin Transpointin nykyaikaisin logistiikkaterminaali. Tämä vauhdittanee myös muiden yritysten sijoittumista alueelle. Innoroad Park tulee kasvattamaan erityisesti Laukaantien raskasta liikennettä. Raideliikennettä ei ole voitu vahvistaa toivotulla tavalla. Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosan päällysrakennetta uusittiin v. 2005 kiireellisenä toimenpiteenä, mutta työ keskeytettiin. Jyväskylä Tampere välin päällysrakenteiden loppuunsaattaminen ja junaliikenteen häiriöttömän kulun varmistaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Lentoaseman kilpailukykyä tavaraliikenteessä on pyritty edistämään erilaisin toimenpitein. Vuonna 2002 käynnistettiin Jyväskylän lentorahtitoiminta DHL:n toimesta. Yhtiö kuitenkin lopetti lentoreitin alkuvuodesta 2003. Lentoaseman ympäristössä on ollut vireillä myös liiketoimintojen kehittämishakkeita ja kaupan varastoterminaalin kehittämissuunnitelmia. Lentorahtitoiminnan volyymi on kuitenkin laskenut huomattavasti. 2. TAVOITTEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄ TUKEMAAN LOGISTIIKKAKESKUKSEN KEHITYSTÄ Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan logistiikka-alueen kehittymistä ja minimoidaan raskaan liikenteen kasvusta ympäristölle ja muulle liikenteelle aiheutuvat haitat. Seppälän ja Palokankaan alueelle muotoutuvan logistiikka-alueen kehittyminen edellyttää Laukaantien liittymien määrän vähentämistä, rinnakkaisteiden kehittämistä ja uusia verkollisia ratkaisuja. Logistiikkakeskuksen kehittyminen aiheuttaa tieverkolla nopeita investointitarpeita, joiden edistämiseen on varauduttava. VALTAKUNNALLISET YHTEYDET KUNTOON Seudun saavutettavuutta parannetaan kehittämällä Jyväskylään johtavia pääteitä. Elinkeinoelämän kannalta keskeisiä kehittämiskohteita ovat Vaajakosken moottoritie sekä Jämsä Jyväskylä Äännekoski tieyhteys. Maantieliikenneterminaalien toimintaedellytyksiä parannetaan yhdistettyjen kuljetusten kehittämisellä sekä yhdyskuntarakenteellisten, toiminnallisten ja verkollisten edellytysten parantamisella. Logistiset pullonkaulat on poistettava.

10 RAIDE-, VESI- JA LENTOLIIKENTEEN YHTEYDET ELINKEINOELÄMÄN TARPEIDEN TASOLLE Rataosan Jyväskylä-Tampere välityskyky on turvattava toteuttamalla kaksoisraide. Akselipainojen nostamisesta 25 tonniin on huolehdittava koko satamayhteydellä Poriin ja Raumalle. Jyväskylä Äänekoski rata pidetään liikennetarpeen mukaisessa kunnossa. Jyväskylän ja lentoaseman välisiä yhteyksiä kehitetään valtakunnallisen lentoaseman toiminnan edellyttämällä tavalla. Vesiliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan Jyväskylän sisääntuloväylän liikennöitävyyttä kehittämällä ja pitämällä Keitele-Päijänne kanava ympärivuotisen liikennetarpeen mahdollistavassa valmiustilassa. Keljonlahdelle rakennettavan lämpövoimalan myötä vesikuljetusten mahdollisuudet selvitetään ja Äijälän salmen korjaustoimilla edesautetaan koko Päijänteen vesistöalueen liikenteellistä hyödyntämistä. LOGISTIIKAN JA KAUPAN TOIMIJAT MUKAAN SUUNNITTELUUN Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämiseksi liikenteen, logistiikan ja kaupan toimijat kytketään tiiviisti maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Logistiikkayritysten ja elinkeinoelämän edustajien näkemykset liikennejärjestelmän kehittämistarpeista kartoitetaan. 3. VAIKUTUKSET Jyväskylän seudulle johtavien maantie- ja raideyhteyksien kehittäminen lisää Jyväskylän logistiikkakeskuksen houkuttelevuutta ja vahvistaa seudun asemaa logistisena solmukohtana. Alueen sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen parantaa sekä kuljetusten että työmatkaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ilman toimivia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja muihin keskuksiin Jyväskylän seutu ei sen sijaan pysty hyödyntämään eikä kehittämään logistista asemaansa. Puutteet seudun sisäisissä liikenneväylissä vaikeuttavat logistiikka-alueen kehittymistä ja raskaan liikenteen lisääntyminen johtaa liikenneturvallisuusriskien kasvuun.

11 3. YMPÄRISTÖ Liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään autoliikenteen kasvua hillitsemällä, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua tukevilla ratkaisuilla, väylien sijoittelulla, liikenteen ohjauksella sekä liikenneympäristöä parantamalla. Luonnonvarojen käyttöä rajoitetaan eivätkä melu- ja pakokaasupäästöt ylitä voimassa olevia ohjearvoja. Ekologisesti kestävä aluerakenne ja liikennejärjestelmä täyttää kansalliset ja kansainväliset tavoitteet erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 1. NYKYTILANNE Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (1998) tavoitteeksi asetettiin että liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja vähennetään, pakokaasupäästöjen aiheuttamat pitoisuudet eivät ylitä voimassa olevia ohjearvoja ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä täyttää kansalliset ja kansainväliset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi seudulla on toteutettu liikennejärjestelmätöihin liittyvät ympäristöselvitykset ja tehty tarvittavat suojaukset (mm. vedenottoalueilla) liikenneväylähankkeiden yhteydessä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettu ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettu huomioon aikaisempaa paremmin liikenteelliset tekijät. Ekologisesti kestävän aluerakenteen syntyminen vaatii kuitenkin yhä tehokkaampaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista sekä seudullista ohjausta. Meluhaittoja on kartoitettu Jyväskylän seudun meluntorjuntaohjelmalla. Meluesteitä on rakennettu ja melualueita saneerattu. Huomiota on kiinnitetty myös melualueiden syntymisen ennaltaehkäisyyn. Pahimmat melualueet sijoittuvat Vaajakosken moottoritien läheisyyteen. Jyväskylän ilmanlaatu on pysytellyt samalla tasolla jo useamman vuoden ajan. Liikenne on edelleen keskeisin Jyväskylän ilmanlaatuun vaikuttava epäpuhtauksien lähde. Haitallisen typpidioksidin pitoisuudet ovat kaupungissa pysytelleet ohjearvojen alapuolella, mutta ilmanlaadun ohjearvot ovat ylittyneet keväisin pölyn osalta. Pölyhaitan minimoimiseksi on kiinnitettävä huomiota hiekoitushiekan puhtauteen, pölyä sisältävien lumimassojen poistamiseen teiden varsilta ja teiden tehokkaaseen ja aikaiseen puhdistamiseen keväällä. Pakokaasupäästöjen voidaan olettaa vähenevän ajoneuvokannan uudistamisen ja autojen polttoaineiden kulutuksen vähentymisen myötä. Samaan aikaan liikennemäärien ennustetaan kuitenkin kasvavan niin henkilöautojen kuin raskaanliikenteenkin osalta. Päästöjen vähentäminen on käytännössä mahdollista vain jos liikenteen kasvu pysähtyy. Ilmastonmuutoksen myötä mm. rankkasateiden ja tulvien määrät ovat kasvaneet. Rankkasateet aiheuttavat vahinkoja etenkin sorapinnoitteisella alemmalla tieverkolla. Ilmastonmuutoksen edetessä poikkeaviin sääilmiöihin on varauduttava aikaisempaa paremmin. 2. TAVOITTEET LIIKENTEEN, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEENSOVITTAMISTA TEHOSTETAAN Ekologisesti kestävän aluerakenteen syntymiseksi ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen minimoimiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista tehostetaan. Meluesteitä rakennetaan pääasiassa tiehankkeiden yhteydessä ja melualueille rakentaminen kielletään. Hulevesiasiat selvitetään kaavoituksessa. Luonnonvarojen käyttöä rajoitetaan hyödyntämällä olemassa olevat rakenteet mahdollisimman hyvin ennen uusien rakentamista. Liikenteen kasvua hillitään ja tieympäristönhoitoa kehitetään arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseksi.

12 TIEINVESTOINTIEN PAINOPISTE YMPÄRISTÖÄ PARANTAVIIN TOIMIIN Seudun henkilöliikenteen painopistettä on siirrettävä ympäristöä vähiten kuormittaviin liikennemuotoihin kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä edellyttää tieinvestointien suuntaamista aikaisempaa selvemmin liikenneturvallisuutta ja ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin. Vähän ympäristöä kuormittavien liikkumismuotojen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet on nostettava autoliikenteen olojen tasolle ja joukkoliikenteen käyttöä on edistettävä valtakunnan tason päätöksin. 3. VAIKUTUKSET Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen kautta voidaan vähentää ympäristön kuormitusta. Ilmastonmuutostavoitteisiin ei voida kuitenkaan vastata, ellei tieinvestointien painopistettä suunnata jatkuvan väyläkapasiteetin lisäämisen sijaan selkeästi ympäristöä parantaviin toimiin kuten kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

13 4. LIIKENNETURVALLISUUS Vilkasliikenteisiä pääteitä kehitetään kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi. Paikallisen ja pitkänmatkaisen liikenteen yhteensovittamisesta johtuvia liikenneturvallisuusriskejä vähennetään liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyillä. Taajamien liikenneturvallisuutta parannetaan läpikulkuliikennettä vähentämällä ja ajonopeuksia alentamalla. 1. NYKYTILANNE Jyväskylän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (1998) liikenneturvallisuustavoitteiksi asetettiin seuraavaa: Liikenneturvallisuuden parantamistavoitteet otetaan kaikessa liikennejärjestelmään liittyvässä kehittämistyössä erityisesti huomioon. Liikenneympäristöä kehitetään siten että loukkaantumis- ja onnettomuusriski liikenteessä vähenee ja kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia ei aiheudu liikenneympäristöstä johtuvista syistä. Liikennejärjestelmä tukee valtakunnallisten ja läänin liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä puolittuu v. 1997 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu nykyistä vähemmän kustannuksia. Liikenneturvallisuutta on parannettu erilaisin liikenteen rauhoittamistoimenpitein. Koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi alueella on toteutettu useita aiesopimuksessa (2004) määriteltyjä kevyenliikenteen väylähankkeita. Taajamien liikenneturvallisuutta on kehitetty nopeusrajoituksin ja pääteiden liikenneturvallisuutta on pyritty edistämään mm. ohituskaistojen ja liittymäjärjestelyiden kehittämisellä. Kaikkiin alueen kuntiin on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelmat 2000-luvulla. Laadittuja liikenneturvallisuussuunnitelmia toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Henkilövahinkojen määrä on lisääntynyt toteutetuista kehittämistoimista huolimatta. Liikenneonnettomuuksien viimeaikaista kasvua voidaan selittää osittain päätieverkon voimakkaalla liikennemäärien kasvulla. Liikenneturvallisuusriskiä kohottavat paikallisen liikenteen sekoittuminen pitkänmatkaisen liikenteen sekä liittymien suuri määrä. Erityisen vaarallisia ovat valtatie 4 osuudet, joilla tien rakenteellinen kunto eikä leveys vastaa liikennemäärän edellyttämää tasoa. Onnettomuusriskit ovat suurimpia liittymissä. Kohtaamisonnettomuuksien riski on suurin kapeilla, vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla. 2. TAVOITTEET LIIKENNEONNETTOMUUDET LASKUUN Liikenneonnettomuusriskiä vähennetään vilkkaiden pääteiden saneeraustoimenpitein ja sään ja kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä tehostamalla. Taajamien ja hajaasutusalueiden liikenneturvallisuutta kehitetään läpikulkuliikennettä vähentämällä, nopeusrajoituksia laskemalla sekä niitä tukevilla rakenteellisilla toimenpiteillä. Koulumatkojen turvallisuutta kehitetään kevytväylähankkein sekä pysäkkien liikennejärjestelyin. Resurssien rajallisuuden vuoksi keskitytään vilkasliikenteisen päätieverkon kehittämiseen, jossa investoinneilla voidaan saavuttaa suurin hyöty. Kuitenkin myös alemmanasteisen tieverkon kunnossapito ja taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen vaativat jatkuvasti lisäinvestointeja. Seudun liikenneturvallisuutta parannetaan seurantajärjestelmien kehittämisellä. Liikenneturvallisuusauditointi ulotetaan kaavoitukseen kaikilla kaavatasoilla ja asukkaiden liikkumisasenteisiin pyritään vaikuttamaan tiedottamisen avulla. 3. VAIKUTUKSET Liikenneturvallisuustoimenpiteiden seurauksena loukkaantumis- ja onnettomuusriski liikenteessä vähenee.

14 5. JOUKKOLIIKENNE Jyväskylän seudun julkisen liikenteen verkosto takaa kaikille seudun asukkaille mahdollisuudet sujuvaan, turvalliseen ja taloudelliseen liikkumiseen. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso ja kehittyneet liityntäyhteydet parantavat autottomien kotitalouksien liikkumismahdollisuuksia ja arjen matkoista yhä suurempi osuus tehdään joukkoliikenteen palveluita hyödyntäen. Yhteiskunnan panostusta joukkoliikenteeseen lisätään. 1. NYKYTILANNE Jyselissä (1998) joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteeksi asetettiin joukkoliikenteen palveluiden parantaminen, joukkoliikenteen osuuden pitäminen kulkumuotojakaumasta vähintään nykyisenä sekä autottomien kotitalouksien liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Aiesopimuksessa (2004) joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä päätettiin edistää mm. matkakeskuksen rakentamisella, joukkoliikenteen järjestelyiden kehittämisohjelmalla, pendolinoyhteyksien kehittämisellä sekä lentoaseman matkustajaterminaalin rakentamisella. Lisäksi autottomien kotitalouksien liikkumismahdollisuuksia on pyritty parantamaan mm. tuetuilla lipuilla sekä palveluliikenteen kehittämisellä. Valtaosa aiesopimuksessa määritellyistä hankkeista on toteutunut. Siitä huolimatta joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet voimakkaasti. Matkustajamäärien väheneminen uhkaa laskea jo joukkoliikenteen palvelukykyä. Jyväskylän kaupungin asukkaiden antaman arvion mukaan julkinen liikenne saa yhdessä meluntorjunnan kanssa palveluista heikoimman arvosanan. Syinä joukkoliikenteen heikkoon nykytilaan ovat mm. henkilöautokannan voimakas kasvu ja uusien asuinalueiden sijoittuminen joukkoliikenteen kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Joukkoliikenteen palvelutasossa tapahtuneilla muutoksilla tai lippujen hinnoitteluilla matkustajamäärien laskua ei sen sijaan voida juurikaan selittää, sillä esimerkiksi Jyväskylän kaupunki on jo vuosia lisännyt joukkoliikenteen rahoitusta pitääkseen tuettujen lippujen hinnat edullisina. Rautatieyhteyksien osalta julkiselle liikenteelle asetettuja tavoitteita on kyetty toteuttamaan. Matkakeskus rakennettiin vuonna 2002, raideliikenneyhteyksiä on nopeutettu ja pendolinoyhteydet Helsinkiin ja Kuopioon ovat toteutuneet. Junien matkustajamäärät ovat lisääntyneet etenkin Helsinki Jyväskylä välisillä yhteyksillä. Lentoliikenteen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan mm. matkustajaterminaalin laajentamisella (2004). Vuosituhannen vaihteen jälkeen matkustajamäärät ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti. Syinä lentoliikenteen matkustajamäärien laskuun voidaan pitää ainakin lentomatkustamiseen kuluvan ajan pidentymistä, kehittyneitä maantie- ja raideliikenneyhteyksiä sekä yritysten ja julkishallinnon säästölinjaa. Jatkuva matkustajamäärän lasku uhkaa johtaa lentoliikenteen tarjonnan supistumiseen ja matkustamisen hankaloitumiseen. Kotimaanlentoliikenteen matkustajamäärien väheneminen on haaste paitsi Jyväskylän lentoasemalle myös koko maan lentoliikenneverkolle. Ulkomaalaisten matkustajien määrä on lisääntynyt viime vuosina, ja chartermatkustajista odotetaan helpotusta matkustajamäärien rajuun laskuun myös tulevaisuudessa. 2. TAVOITTEET JYVÄSKYLÄSTÄ JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Jyväskylä profiloituu joukkoliikennekaupungiksi. Kaupunki asettuu kärkeen liikkumisen ohjauksessa ja joukkoliikenne saa merkittävän roolin kaupunki- ja seutustrategioissa. Maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevat päätökset tehdään siten että ne edistävät joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään palvelutason parantamisen lisäksi mm. edullisilla lipputuotteilla, joukkoliikennetiedottamista ja

15 markkinointia kehittämällä ja ottamalla joukkoliikennevalistus mukaan seudun koulujen opetusohjelmiin. Seudulla varaudutaan joukkoliikenteen rahoitustarpeen merkittävään kasvuun. JOUKKOLIIKENNE HUOMIOON KAIKILLA KAAVATASOILLA Seutu eheyttää yhdyskuntarakennettaan ja joukkoliikenne otetaan keskeisesti huomioon kaavoituksen kaikilla tasoilla. Uudet alueet ohjataan joukkoliikenneyhteyksien varteen. KEHITTÄMISOHJELMA OHJAAMAAN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYSTÄ Jyväskylässä laaditaan joukkoliikenteen kehittämisohjelma, johon kytketään yhteiskunnan järjestämät henkilökuljetukset. Lisäksi seudulla määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja kehittämistoimenpiteet joukkoliikenteen edistämiseksi. Seutu kehittää omaa joukkoliikennejärjestelmäänsä myös Liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemän kaukoliikenteen peruspalvelutason huomioon ottaen. Kaukoliikenteen peruspalvelutason mukaisesti seutujen välillä tarjotaan nopeat, luotettavat ja turvalliset joukkoliikenneyhteydet. UUDET TOIMINTAMALLIT KÄYTTÖÖN Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan uuden henkilöliikennelain antamin valtuuksin. Kunnat ottavat seutu- ja paikallisliikenteen järjestämisvastuun. Organisointimahdollisuudet joukkoliikenteen suunnittelun, markkinoinnin ja hallinnoinnin järjestämiseksi selvitetään kuntien yhteistyönä. LVM selvittää mahdollisuuksia käyttää liikenteen hinnoittelua keinona ohjata kysyntää ja rahoittaa liikennejärjestelmää. Jyväskylä seuraa selvitystyötä ja osallistuu mahdollisiin pilottikokeiluihin. Jyväskylän keskeisimmällä kaupunkialueella tutkitaan cityliikennekonseptin toteuttamismahdollisuudet joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Uusia toimintamalleja kehitetään myös liikennepalvelujen tarjoamiseksi joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle. Paikallisjunaliikenteen käynnistämisen mahdollisuudet selvitetään rakennemallityön yhteydessä. MATKAPALVELUKESKUSTOIMINTA KÄYNTIIN Matkapalvelukeskuksen toiminnan käynnistämisellä turvataan haja-asutusalueiden liikennepalveluiden hyvä palvelutaso. Matkoja yhdistelemällä kuljetuspalvelut voidaan järjestää aikaisempaa taloudellisemmin ja samalla voidaan turvata toimivat alueelliset liikenneyhteydet ja parantaa joukkoliikenteen asemaa. Taksit täydentävät joukkoliikennettä ja parantavat mahdollisuuksia elää ilman omaa autoa. HYÖDYNNETÄÄN UUDEN TEKNOLOGIAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Jyväskylän seudulla toteutetaan ensisijaisesti joukkoliikenteen toimivuutta parantavia kehittämishankkeita ja muita joukkoliikennettä hyödyttäviä toimenpiteitä. Joukkoliikenteen nopeutta kehitetään suorien ja nopeiden linjojen luomisella sekä joukkoliikenteelle suunnattavin etuisuuksin (kaistat, kadut ja valoetuisuudet). Liikenneympäristö, tuotteet ja palvelut suunnitellaan helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi ja eri kulkumuotojen yhteiskäyttöä tehostetaan liityntäyhteyksien kehittämisellä. Pysäkkijärjestelmää kehitetään katosten, informaation ja pyöräpysäköinnin parantamisella. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään lisääntyvissä määrin uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. ULKOISET YHTEYDET KUNTOON Junaliikenteessä turvataan sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Seinäjoelle. Kaavoissa varaudutaan kaksoisraiteiden rakentamiseen. Lentoliikenteen tavoitteina ovat nykyisten liityntäyhteyksien ylläpitäminen, kattava vuorotarjonta Helsinkiin ja yhteydet Ouluun. Suoria yhteyksiä ulkomaille kehitetään tarpeiden mukaan. 3. VAIKUTUKSET Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän ja järjestämisvastuun selkiytyessä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen helpottuu. Jyväskylän kaupunki asettuu kärkeen liikkumisen ohjauksessa ja profiloituessaan joukkoliikennekaupungiksi se tekee kaikkensa joukkoliikenteen kehittämiseksi.

16 Joukkoliikenne huomioidaan maankäytössä, liikennejärjestelmän kehittämisessä sekä muussa päätöksenteossa. Kytkemällä joukkoliikennesuunnittelu tiiviisti maankäytönsuunnitteluun luodaan sekä asukkaille mahdollisuudet autottomaan elämään että joukkoliikenneoperaattoreille mahdollisuudet kannattavan ja palvelutasoltaan asiakkaita houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämiseen. Ilman joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamista autoistuminen jatkaa kasvuaan ja joukkoliikenteen käyttö romahtaa. Joukkoliikenteen kuristumisen kierre johtaa jatkuvaan lippujen hintojen nousuun, palveluiden heikkenemiseen ja matkustajamäärien romahtamiseen. Joukkoliikenteen rappio heikentää erityisesti heikompiosaisten liikkumismahdollisuuksia.

17 6. TIE- JA KATUVERKKO Päätieverkon kunto mahdollistaa sujuvan pitkämatkaisen liikenteen ja valtakunnallisen maantieliikenteen korkean turvallisuustason. Liikenteen sujuvuutta parannetaan erottamalla paikallinen liikenne pitkämatkaisesta valtatieliikenteestä. Jyväskylän keskeisillä rakennetuilla alueilla tie- ja katuverkon kapasiteettia lisätään vain pullonkaulakohdissa. Ruuhkaaikojen liikennettä helpotetaan kehämäisillä yhteyksillä sekä ohjaamalla työmatkaliikkumista joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen käyttöön. Joukkoliikennettä suositaan liikennejärjestelyissä. 1. NYKYTILANNE Jyväskylän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 1998 tavoitteeksi asetettiin että Tieliikenteen palvelutaso turvataan erityisesti valtakunnallisilla pääväylillä ja nykyisen liikenneverkon kapasiteetti hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ennen uusien väylien rakentamista. Aiesopimuksessa (2004) määriteltiin alueellisesti (perustienpidon rahoitus) ja valtakunnallisesti (kehittämisrahoitus) ohjelmoitavat tieinvestoinnit. Aiesopimuksessa määritellyt tieverkon kehittämissuunnitelmat ovat toteutuneet vain osittain. Tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta on parannettu mm. liittymäjärjestelyitä, kääntymiskaistoja ja väistötiloja rakentamalla sekä taajamarajoituksia toteuttamalla. Perustienpidonrahoitus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi aiesopimuksessa määriteltyjen hankkeiden toteuttamiseen. Pääteiden välttämättömimpien hankkeiden toteuttaminen on lykännyt alemman tieverkon parantamishankkeita. Liikennesuoritteiden kasvu on jatkunut voimakkaana ja pääteiden kehittämistarve ja infrastruktuurin hoidon kustannukset ovat kasvaneet. Kasvavan peruskorjaustarpeen myötä myös nykyisen alemman tieverkon ylläpito vaatii aikaisempaa enemmän rahoitusta. Liikenteen kasvua ei ole kyetty ohjaamaan tarpeeksi kysyntähuippujen ulkopuolisiin aikoihin ja liikenteen sujuvuudessa esiintyy paikka paikoin ongelmia. 2. TAVOITTEET LIIKENNESUORITTEIDEN KASVU PYSÄYTETTÄVÄ Henkilöautoriippuvuuden vähentäminen on Jyväskylän seudun tärkein liikennepoliittinen tavoite. Tämä otetaan huomioon investointipolitiikassa. Tieinvestointien painopistettä siirretään selvemmin yhdyskuntarakennetta tukeviin toimiin, liikenneturvallisuuden parantamiseen ja joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöautoliikenteen sujuvuutta parannetaan pääasiassa pienin ja kustannustehokkain parantamistoimenpitein. Tie- ja katuverkon hierarkiaa selkeytetään ja vain välttämättömät kaupunkiseudun kasvun edellyttämät väyläinvestoinnit toteutetaan. Resurssien rajallisuuden vuoksi keskitytään vilkasliikenteisen päätieverkon kehittämiseen, jossa investoinneilla voidaan saavuttaa suurin hyöty. Väyläkapasiteettia keskeisillä väylillä ei ole tavoitteena lisätä. Pääteiden liikennekuormitusta kevennetään kehäväylin. Runsaasti liikennettä synnyttävä maankäyttö on sijoitettava alueille, joissa liikenneverkon sujuvuus on mahdollista turvata kohtuullisin kustannuksin. PÄÄTIEVERKKO KUNTOON Valtatie 4 kehitetään runkotietasoiseksi tieksi. Liikenteen sujuvuutta ja kuljetusten toimintavarmuutta parannetaan Vaajakosken ja Kanavuoren järjestelyillä sekä Kirri-Äänekoski - osuuden moottoritie- ja rinnakkaistiejärjestelyiden avulla. Valtatie 9 kehitetään Vaajakoski Lievestuore alueella sekä Jyväskylästä Muurameen. Valtatiellä 18/23 toteutetaan tarvittavat liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyt välillä Keljo Ruoke. Maantie 637 kapasiteettia on logistiikkakeskuksen kehittymisen myötä lisättävä ensisijaisesti Seppälä Leppävesi -alueella. Tavoitteena on myös Vaajakoski Seppälänkangas Palokka- kehäväylän toteuttaminen. Rantaväylän ja muiden keskustan läheisten väylien sujuvuutta parannetaan ja raskaiden parantamistoimien toteutusta lykätään rakentamalla kehämäisiä väyliä, joille liikenne ohjataan reittiopastuksella. Liikenneturvallisuutta parannetaan erottamalla paikallinen liikenne

18 pitkämatkaisesta valtatieliikenteestä, vilkkaiden pääteiden saneeraustoimenpitein sekä sään ja kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä tehostamalla. JYVÄSKYLÄN LÄNTISEN OHITUSTIEN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET TURVATTAVA Jyväskylän läntinen ohitustie on todettu tarpeelliseksi. Väylästä laaditaan yleissuunnitelma ja sen toteutusmahdollisuudet turvataan laatimalla yleiskaavat. Läntisellä ohitustiellä voidaan keventää kaupungin sisääntuloteiden liikennekuormitusta sekä täydentää kaupunkiseudun lounaisosan yhdyskuntarakennetta ja valtatieverkon toimivuutta Muuramen ja Ruokkeen suunnalla. PYSÄKÖINTIPOLITIIKALLA TUETAAN JOUKKOLIIKENTEEN JA KEVYEN LIIKENTEEN KÄYT- TÖÄ Pysäköintipaikkojen määrää rajoitetaan työtilarakentamisessa keskeisillä alueilla ja keskustan pysäköintilaitoksissa. Työpaikkapysäköintiä kehitetään maksullisuuden suuntaan. Kaupunki toimii edelläkävijänä ohjaamalla työmatkaliikkumista joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen käyttämiseen. 3. VAIKUTUKSET Valtatie 4 palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä. Jollei sen rakenteellista kuntoa kehitetä liikennemäärien vaatimalle tasolle, heikentävät liikenteen toimivuudessa ja turvallisuudessa ilmenevät puutteet oleellisesti mm. Jyväskylän logistiikkakeskuksen kehittymistä. Tie- ja katuverkon kapasiteetin lisääminen keskeisillä rakennetuilla alueilla vain pahimmissa pullonkaulakohdissa, joukkoliikenteen suosiminen liikennejärjestelyissä ja pysäköintipaikkojen rakentamisen rajoittaminen antavat osaltaan mahdollisuuden joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun. Tämä vähentää ruuhkia, jolloin auto- ja bussiliikenteen sujuvuus paranee, liikenteen haittavaikutukset vähenevät, kaupunkiympäristö paranee ja ilmastonmuutostavoitteisiin voidaan vastata. Autoliikenteen kasvutrendin jatkuminen tekee mahdottomaksi vastata kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumukseen.

19 7. KEVYT LIIKENNE Jyväskylän seudun kevyen liikenteen laatukäytävät tarjoavat kattavat, turvalliset ja sujuvat jalankulku- ja pyörätieyhteydet ympäri vuoden. Taajamien pyörätieverkot tarjoavat asukkailleen hyvän palveluiden saavutettavuuden sekä sujuvat koulu- ja työmatkat. Kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko Jyväskylän seudulla. 1. NYKYTILANNE Jyselissä (1998) kevyen liikenteen tavoitteiksi asetettiin: Kevyen liikenteen yhteyksiä, liikkumisolosuhteita ja liikenneturvallisuutta parannetaan voimakkaasti. Erityisesti kehitetään taajamien välistä pyöräilytieverkkoa sekä parannetaan taajamien sisäisten jalankulku ja pyörätieverkkojen kattavuutta ja liikenneturvallisuutta. Lisätään merkittävästi pyöräilyä Jyväskylän kaupunkialueella ja myös muissa seudun taajamissa. Vuosina 2002 2004 Jyväskylän kaupungin kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä kehitettiin Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnalla. Mallikuntatoiminnan tavoitteena oli konkreettisten parannusten tekeminen fyysisiin olosuhteisiin sekä asukkaiden liikkumisasenteisiin vaikuttaminen. Mallikuntatoiminnan tuloksena kävely ja pyöräily ovat saaneet suuremman merkityksen kaupungin liikennesuunnittelussa ja kevyen liikenteen tarpeiden huomioiminen on lisääntynyt kaupungin investointiohjelmassa. Vuonna 2005 ilmestyneen kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan jalankulkijan ja pyöräilijän liikenneolot koetaankin Jyväskylässä paremmin hoidetuiksi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Myös Laukaalla, Muuramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä on parannettu erilaisin toimenpitein. Sekä kuntakeskusten että taajamien välisissä kevyenliikenteen yhteyksissä on kuitenkin vielä puutteita. Kevyenliikenteen väyliä puuttuu mm. maantien 637 yhteydestä. Aiesopimuksessa (2004) kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä keskityttiin edistämään toteuttamalla koulujen lähiympäristöjen kevytväylähankkeet ja seudullisen kevytväyläverkon puutteet. Suurin osa hankkeista on toteutunut ja osa toteutetaan vielä lähivuosina. Viimeisten vuosien aikana Jyväskylän kaupunkialueella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisedellytyksiä on parannettu pyöräpysäköinnin kehittämisellä ja kävelykatuliikennemerkin käyttöönotolla. Jyväskylän kaupunkiin määriteltiin vuonna 2004 myös kevyen liikenteen laatukäytävät. Vaikka toimenpiteitä on toteutettu paljon, ei katualueiden hoitoa ja kunnossapitoa ole kyetty järjestämään asukkaiden odotusten mukaisella tavalla. Kielteistä palautetta on saatu erityisesti kevyen liikenteen väylien talvihoidosta ja liukkauden torjunnasta sekä puhtaanapidosta. 2. TAVOITTEET KEVYT LIIKENNE KESKEISEKSI KULKUMUODOKSI Kävely ja pyöräily nostetaan keskeiseksi liikkumismuodoksi keskustoissa ja asuntoalueilla. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta kasvatetaan kaikissa matkaryhmissä. Kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamiseksi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet on nostettava autoliikenteen olojen tasolle. VÄYLÄVERKOSTO KUNTOON Seudulla määritellään kevyen liikenteen laatukäytävät, käytävien palvelutasokriteerit sekä yhtenäinen kevyen liikenteen väylien kunnossapitoluokitus. Seudulle luodaan yhtenäinen väyläverkosto; turvalliset kevyenliikenteen yhteydet tarjotaan sekä kuntakeskusten että taajamien välillä. Nykyisiä kevyen liikenteen väyliä jatketaan taajamien kasvusuuntiin ja lyhyitä yhteyspuutteita taajamien sisällä korjataan. Kävely ja pyöräily nostetaan ensisijaisiksi henkilöliikenteen kulkumuodoiksi työ-, opiskelu- ja asiointimatkoilla. Muut liikennemuodot täyden-

20 tävät kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen virkistys- ja kuntoilukäyttöä pyritään lisäämään kehittämällä viihtyisiä liikenneympäristöjä vaihtelevia, turvallisia ja kauniita virkistysreittejä. LISÄÄ VIIHTYISYYTTÄ, ESTEETTÖMYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Kävely- ja pyöräilyosuuksien esteettömyyttä ja viihtyisyyttä parannetaan, väylien kunnossapitoa ja opastusta kehitetään ja turvallisuuden kannalta oleelliset puutteet korjataan. Kunnissa ja seudulla laaditaan esteettömyysstrategiat. Kevyenliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvua tuetaan myös kevyenliikenteen tietopalveluiden kehittämisellä (mm. reaaliaikainen tieto väylien auraustilanteesta). 3. VAIKUTUKSET Jyväskylän seudun asutuskeskusten välisten yhteyksien puutteet, väylien kunnossapidon heikko taso ja kevyen liikenteen olosuhteissa koetut turvallisuuspuutteet ovat este kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvulle. Pyöräilyn ja jalankulun kulkumuoto-osuutta ei voida kasvattaa ilman kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamista. Ilman turvallisia koulumatkoja tarjoavia kevyen liikenteenväyliä kuljetetaan tulevaisuudessa myös yhä useampi lapsi kouluun autolla. Nostamalla kevyen liikenteen olosuhteet henkilöautoliikenteen tasolle, tehdään kävelystä ja pyöräilystä aikaisempaa houkuttelevampia vaihtoehtoja henkilöauton käytölle.

21 8. LIIKKUMISEN TASA-ARVO JA ESTEETTÖMYYS Liikenneverkko ja julkinen liikenne tarjoavat kaikille mahdollisuuden omaehtoisiin, esteettömiin ja toimiviin arjen matkoihin. Kohtuullinen palvelutaso on kaikkien saatavilla. 1. NYKYTILANNE Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (1998) liikkumisen tasa-arvon tavoitteiksi asetettiin seuraavaa: Alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät yhteydet ja liikennepalvelut turvataan. Kaikille seudun alueille ja toiminnoille järjestetään riittävät liikenneyhteydet ympärivuotisesti. Kaikille väestöryhmille turvataan liikkumisen mahdollisuudet ja peruspalveluiden saavutettavuus. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalveluiden tuottamista on kehitetty kutsuohjattua palveluliikennettä kehittämällä ja laajentamalla sekä kalustoa uusimalla. Palveluliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet ja palveluliikenteellä on kyetty parantamaan etenkin vanhusten ja liikuntarajoitteisten liikkumisedellytyksiä. Vuonna 2004 aloitettiin koko maankunnan henkilökuljetusjärjestelmän kehittämiseksi Keski-Suomen matkapalvelukeskuksen kehittämistyö. Alkuperäisen aikataulun mukaan Keski-Suomen MPK:n oli tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2007. Sen käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt. 2. TAVOITTEET ESTEETTÖMYYS OSAKSI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMIA Väestörakenteen vanhetessa ikääntyminen ja esteettömyys kytketään kiinteäksi osaksi liikenneturvallisuussuunnitelmia. Seutu laatii liikkumisen esteettömyyskartoituksen sekä kuntien ja seudun esteettömyysstrategiat. Autottomien kotitalouksien liikkumisedellytyksiä parannetaan. Haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumisedellytyksiä parannetaan sekä maankäytön ratkaisuin että kuljetuspalveluiden kehittämisellä. MATKAPALVELUKESKUSTOIMINTA KÄYNTIIN Keski-Suomen matkapalvelukeskuksen toiminnan käynnistämisellä pyritään turvaamaan haja-asutusalueiden liikennepalveluiden hyvä palvelutaso. Matkoja yhdistelemällä kuljetuspalvelut voidaan järjestää aikaisempaa taloudellisemmin ja samalla voidaan turvata toimivat alueelliset liikenneyhteydet ja parantaa joukkoliikenteen asemaa. Esteettömien joukkoliikennepalvelujen tarjoaminen haja-asutusalueelle jatkaa todennäköisesti mm. vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksia. 3. VAIKUTUKSET Esteettömän liikenneympäristön sekä kuljetuspalveluiden kehittäminen turvaavat riittävät liikkumismahdollisuudet kaikille seudun asukkaille.

22 9. LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN OHJELMOINTI JYSELI-ryhmä seuraa liikennejärjestelmän kehitystä ja kokoontuu vuosittain arvioimaan tilanteen. Suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Liikennetutkimuksen valmistelu aloitetaan keväällä 2008 ja se toteutetaan vuoden 2009 aikana. Liikennemallien päivittäminen tehdään syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Liikennejärjestelmänsuunnitelman valmistelu aloitetaan syksyllä 2008. Varsinainen suunnittelutyö käynnistetään syksyllä 2009. Jyvässeudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (1998) liikennejärjestelmän toteuttamisen tavoitteina esitettiin että Liikennejärjestelmän kehittäminen tehdään suunnitelmallisesti yhteistyössä eri sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Liikennejärjestelmän toteutumista ja hankkeiden edistymistä seurataan säännöllisesti. Vuonna 2004 laadittiin aiesopimus, jossa eriosapuolet sitoutuivat yhdessä määriteltyjen toimintalinjojen edistämiseen. Suurin osa aiesopimuksessa määritellyistä hankkeista on toteutunut. Ja, vaikka osa hankkeista on toteutunut viiveellä ja osa jäänee toteutumatta, voidaan aiesopimuksen arvioida tuoneen ryhtiä hankkeiden toteutukseen. Aiesopimuksella on myös voitu linjata useamman kunnan ja muiden osapuolten näkemyksiä alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Jyväskylän seudulla on tehty liikennetutkimus viimeksi vuonna 1989. Liikennetutkimus on vanhentunut; liikennekäyttäytyminen on muuttunut ja tuolloin käytetty jako on liian karkea. Liikennekäyttäytymisessä on ollut nähtävissä muun muassa seuraavanlaista kehitystä: 1) Henkilöautoliikennetuotokset ovat useilla seuduilla kasvaneen viime vuosina huomattavasti; koska asutus on samalla laajentunut yleensä taajama-alueiden reunoille, ovat liikennesuoritteet kasvaneet suhteellisesti vielä enemmän kuin itse matkamäärät. 2) Joukkoliikenne on pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa hävinnyt markkinaosuuttaan ja jopa matkustajamäärät ovat alentuneet. 3) Elintaso on parantunut ja yhä useammassa perheessä molemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä ja tarvitsevat työssäkäyntiinsä omaa autoa. Myös palveluverkot ovat muuttuneet; yleisin suuntaus on verkostojen harveneminen eli palvelujen keskittyminen. 1. LIIKENNETUTKIMUSTEN TARVE Liikennetottumuksissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi käynnistetään liikennetutkimus, jossa selvitetään matkojen määrä kulkutavoittain ja niiden tarkoitukset. Päätutkimus voidaan tehdä kohtuullisen toimiviksi havaituilla menetelmillä kuten matkapäiväkirjatutkimuksena sekä perinteisen määräpaikkatutkimuksen avulla. Jyväskylän seudun joukkoliikenne kaipaa kehittämistä. Koska sen kulkutapaosuus on vain muutaman prosentin luokkaa, ei satunnaisotannalla tehty tutkimus anna riittävästi tietoa joukkoliikenteen matkoista. Päätutkimusta on siten tarpeen tukea joukkoliikenteen kysyntää tarkentavilla erillistutkimuksilla, kuten matkustajahaastattelulla. Lisäksi on tarpeen kehittää seurantajärjestelmä, jolla joukkoliikenteen käyttöä voidaan seurata riittävän tarkasti ja saada selkeää palautetta esim. erilaisissa muutostilanteissa. Tällainen järjestelmä voi perustua esim. lippu- ja maksupäätejärjestelmän automaattisesti keräämään informaatioon. Kevyen liikenteen olosuhteita on kyetty parantamaan ydinkeskustassa, jossa kävelystä on tullut merkittävä kulkutapa. Kasvun myötä, rakenteen hajautuessa ja toisaalta palveluverkkojen harventuessa, kevyen liikenteen edellytykset kulkutapana ovat kuitenkin kokonaisuutena heikkenemässä. Kevyen liikenteen matkoja on niin paljon, että matkapäiväkirjatutkimus antaa niistä yleensä melko kattavan kuvan. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten liikkumisen selvittämiseen, koska nykyiset lapset ovat tulevaisuuden liikennejärjestelmän pääkäyttäjiä. Kevyen liikenteen määrää tulisi seurata säännöllisesti kevyen liikenteen laskentojen avulla.