Irlanti Kesäkuu 2010
Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 4 Potentiaalisia toimialoja... 5 Myynti ja markkinointi... 5 Rahoitus ja takuut... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 10 Talouspolitiikka... 10 Työvoima... 10 Ulkomaankauppa... 11 Kokonaiskauppa... 11 Ulkomaankaupan kehitys... 11 Ulkomaankaupan rakenne... 12 Tärkeimmät kauppakumppanit... 12 Kauppa Suomen kanssa... 13 Ulkomaankaupan rakenne... 14 Ulkomaiset investoinnit... 15 Suomalaiset investoinnit... 16 Tapakulttuuri... 16 Linkkejä... 17
Irlannin maaraportti 3 (17) Maaprofiili Maa ja väestö Maa-ala: 70 300 km2, josta 81 % maatalousmaata ja 5 % metsää Luonnonvarat: sinkki, lyijy, kipsi, maakaasu, turve Rajanaapurit: Yhdistynyt kuningaskunta (360 km yhteistä rajaa) Aika: UTC (koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 4,3 miljoonaa (2009) Suurimmat kaupungit: Dublin City 506 211 asukasta, ei mukana koko piirikuntaa, Cork City 119 418 as. ja Galway City 72 414 as. v. 2006 Väestönkasvu: 1,102 % (2010 arvio) Syntyvyys: 14,1/1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 7,73/1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 75,76 vuotta, naiset 81,24 vuotta Etniset ryhmät: irlantilaisia 87,4 %, muita valkoisia 7,5 %, aasialaisia 1,3 %, mustia 1,1 %, muita 2,7 % (2006 väestönlaskennan mukaan) Viralliset kielet: englanti ja iiri. Iiriä osasi lähes 43 prosenttia yli kaksivuotiaista vuonna 2002, mutta vain hyvin harvat käyttävät sitä ensisijaisena kielenään Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 87,4 %, Irlannin kirkon jäseniä 2,9 %, muita kristittyjä 1,9 %, muita 2,1 %, määrittelemättömiä 1,5 %, uskontokuntiin kuulumattomia 4,2 %. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 353; Dublin 1, Cork 21, Galway 91, Limerick 61 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 49,7 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 120,7 % vuonna 2008 Internet-yhteyksien tiheys: 63,0 % vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 62,5 vuonna 2008 Tieverkosto: 96 036 km, josta 423 km moottoriteitä Rautatieverkosto: 3 237 km Lentokenttiä: 39, joista 17:llä päällystetty kiitotie Tärkeitä satamia: Cork, Dublin, New Ross, Shannon Foynes, Waterford Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republic of Ireland / Poblacht Na héireann Valtion päämies: Presidentti Mary McAleese (vuodesta 1997) Hallituspuolueet: Fianna Fáil, Green party ja Progressive Democrats
Irlannin maaraportti 4 (17) Pääministeri: Brian Cowen (Fianna Fáil) Aluehallinto: 26 piirikuntaa (county) Kansallispäivä: 17.3. St. Patrick's Day (La Fheile Padraig) Kansallisliike julisti Irlannin riippumattomaksi vuonna 1919, mutta vasta vuonna 1921 Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti tekivät sopimuksen Irlannin jakamisesta kahtia. 26 enemmistöltään katolista piirikuntaa muodostivat vuonna 1922 Irlannin vapaavaltion, ja kuusi pohjoisinta enimmäkseen protestanttista kreivikuntaa jäivät osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Perustuslaki hyväksyttiin v. 1922. Tasavaltalainen perustuslaki vahvistettiin v. 1937. Irlanti erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä v. 1949. Vuonna 1955 Irlannista tuli YK:n jäsen, ja vuonna 1973 maa liittyi Euroopan yhteisöihin. Vuonna 1998 solmittiin Pohjois-Irlannin rauhansopimus. Vuoden 1999 alussa Irlanti liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR=1,39 USD (keskimäärin 2009) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 227,8 miljardia USD (2009) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 53 603 USD (2009) Tärkeimmät teollisuustuotteet: ATK-laitteet, elektroniikka, elintarvikkeet, panimotuotteet, tekstiilit, vaatteet, kemikaalit, lääkkeet, koneet ja kuljetusvälineet, lasi ja kristalli Tärkeimmät tuontituotteet: Koneet ja kuljetusvälineet, kemialliset tuotteet, elintarvikkeet, rehu, atk-laitteet, öljy ja öljytuotteet, tekstiilit Suurimmat kauppakumppanit: Iso-Britannia, USA, Saksa, Ranska, Alankomaat Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2009 Irlanti on sijaluvulla 14 Saksan ja Itävallan välissä (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2009 Irlanti on sijaluvulla 25 Malesian ja Islannin välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Irlanti on sijalla 21 Uuden-Seelannin ja Iso-Britannian välissä (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Irlannin markkinoiden positiivisia piirteitä: BKT kasvoi nopeasti 1990-luvun alusta vuoteen 2007 Investoinnit ja kulutus kasvoivat myös voimakkaasti Infrastruktuuria on parannettu kotimaisella ja EU:n rahoituksella
Irlannin maaraportti 5 (17) Teknologian taso on noussut korkeaksi ulkomaisten investointien ansiosta Hallitus tarjoaa kannusteita ulkomaisille yrityksille Markkinoiden negatiivisia piirteitä: Infrastruktuuri on vielä suhteellisen kehittymätön maaseudulla Epävarmat talousnäkymät ovat vaikuttaneet heikentävästi Irlannin talousnäkymiin, merkkinä tästä ovat mm. hiljenevät asuntomarkkinat Joillakin aloilla on ollut pulaa osaavasta työvoimasta siirtolaisvirta uusista EUmaista tosin hillitsee palkankorotuspaineita Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla on hyviä liiketoimintamahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Puurakentaminen (parketit, hirsitalot) Ympäristöteknologia (jätehuolto ja kierrätys ovat vielä alkutekijöissä) Sairaalatarvikkeet Matkapuhelimet Elintarvikkeet, kuten poronliha, marjat, juustot ym. Potentiaalia oluiden ja vodkan myynnissä Potentiaalia muissakin kulutushyödykkeissä, jos markkinointiin panostetaan kunnolla Myynti ja markkinointi Irlantilaisten yritysten edustajat ostavat tuotteita ja palveluita monista lähteistä. He odottavat hyvin suunniteltuja, korkealaatuisia tuotteita ja tehokkaita myynninjälkeisiä palveluita. Suomalaisen viejän on pidettävä säännöllisesti yhteyttä paikalliseen edustajaansa. Sekä markkinointi- että teknisen puolen työntekijöiden on hyvä vierailla paikan päällä. Jakelumenetelmät Mahdollisia jakelumenetelmiä on monta. Suomalainen viejä voi perustaa paikallisen myyntitoimiston, joka hoitaa koko Irlannin. Viejä voi myydä kauppaedustajan (agentin) tai jakelijan kautta, jonka toiminta voi kattaa koko maan tai tietyn osan siitä. Voi myydä vakiintuneiden tukkukauppiaiden tai diilereiden kautta. Voi myös myydä suoraan tavarataloille, kauppaketjuille, osuuskaupoille, kuluttajaosuuskunnille tai muille ostajille. Jakelumenetelmät vaihtelevat tuotteen ja yksittäisen liikesuhteen mukaan. Tuotteiden jakelua helpottaa maan ja väestön pieni koko. Kulutushyödykkeitä on yleensä paras myydä jakelijan kautta, jolla on varastoja välitöntä toimitusta ja myyntiä varten. Investointihyödykkeitä markkinoi paremmin kauppaedustajan kautta. Suoramyynti asiakkaalle voi olla paras tapa, kun on kyse pienten katteiden raaka-aineista tai investointihyödykkeistä, joille on rajallinen määrä potentiaalisia ostajia tai käyttäjiä.
Irlannin maaraportti 6 (17) Kauppaedustajan tai jakelijan nimittäminen Ulkomaisilla yrityksillä on tavallisesti yksi edustaja koko maata varten. On kuitenkin yleistä, että edustaja nimittää aliedustajia kattamaan tiettyjä markkinasektoreita, jos katteet mahdollistavat tai edellyttävät sitä. Edustaja kannattaa nimittää huolellisesti, koska EU:n lainsäädäntö on tiukka agentti- ja jakelusopimusten päättämisen suhteen. Direktiivi EEC 86/653 asettaa ehdot liikesuhteen lopettamiselle ja määrää kompensaatiosta. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö suojelee jakelijoiden etuja. Lait pätevät, vaikka viejän ja irlantilaisen edustajan väliseen sopimukseen kirjoittaisi jotain muuta. Irlannin lainsäädäntö kattaa kolmenlaiset jakelusopimukset, a) eksklusiiviset jakelujärjestelmät, jossa jakelijalla on ainutlaatuinen oikeus myydä tiettyjä tuotteita rajatulla alueella b) kvasieksklusiiviset järjestelmät, jossa jakelija myy lähes kaikki eritellyt tuotteet tietyllä alueella ja c) epämuodolliset jakelujärjestelmät. Viejien kannattaa tehdä määräaikaisia jakelusopimuksia, koska ajallisesti rajaamattoman jakelusopimuksen purkaminen edellyttää kohtuullista ilmoitusaikaa tai reilua kompensaatiota. Kannattaa myös harkita eriteltyjen minimisuoritusvaatimusten (saatujen liikeyhteyksien määrä, myyntimäärä, osuus jakelijan koko myynnissä jne.) asettamista. Irlannissa on runsaat 50 000 vähittäismyyntipistettä ja parituhatta tukkukauppaa. Jakelujärjestelmä koostuu vielä pienistä yksiköistä varsinkin vähittäistasolla. Suuremmat ja kannattavammat myymälät valtaavat kuitenkin alaa. Lähiöihin on rakennettu paljon supermarketteja. Tavarataloja on laajennettu, keskikokoisia tavarataloja on rakennettu ja kauppaketjuja on muodostettu. Yhden hengen tai perheen vähittäiskauppojen määrä on toisaalta laskenut. Tukkukaupat tarjoavat monia palveluita vähittäiskaupoille, kuten menekinedistämistä, mainostamista ja koulutusta. Joissain tapauksissa tukkukaupat yhdistävät pieniä vähittäiskauppoja ostoryhmiksi saavuttaakseen skaalaetuja ja enemmän ostovoimaa valmistajiin nähden. Suoramarkkinointi Suoramarkkinointiyrityksiä edustaa The Irish Direct Marketing Association, johon kuuluu mm. rahoituspalveluyhtiöitä, tietoliikenneyhtiöitä ja lakifirmoja. Suoramarkkinointi kasvoi hyvin 1990-luvun loppupuolella, mitä etenkin telemarkkinointi edisti. Monet yritykset suuntaavat telemarkkinointipalveluita paitsi kotimaahan myös muihin Euroopan maihin. Mainostaminen Lehdistön osuus mainostuloista on noin puolet. Irlannissa on kuutisenkymmentä sanomalehteä ja n. 150 aikakausi- tai toimialalehteä. Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä jaetaan maanlaajuisesti vain Irish Timesia, Irish Independentiä ja Irish Examineria. Aamulehti Irish Times saavuttaa parhaiten rahoitusyhtiöiden ja
Irlannin maaraportti 7 (17) muiden yritysten edustajat. Irlannissa on neljä maanlaajuista sunnuntaisanomalehteä, joista Sunday Business Post on suunnattu yhtiöiden ylimmälle johdolle. Näillä neljällä ja monella alueellisella lehdellä on myös sähköiset versiot Internetissä. Kaikkien mainostajien on noudatettava The Advertising Standards Authority of Irelandin menettelytapaohjeita. Mainosfilmit täytyy hyväksyttää ennen niiden julkista esittämistä. Irlannissa on paljon mainostoimistoja, jotka tarjoavat monipuolisia palveluita. Suuret toimistot käyttävät kaikkia mahdollisia medioita. Näytteiden ja palkintojen kaltaisia muita promootiotekniikoita käytetään myös. Messut Irlannissa ei järjestetä suuria kansainvälisiä messuja paitsi matkailun alalla. Irlantilaiset messut pieniä ovat tapahtumia, jotka tarjoavat lähinnä myynti- ja promootiotilaisuuksia paikallisille agenteille ja jakelijoille. Messujen kansainvälinen elementti jää yleensä siihen, että irlantilaiset edustajat promovoivat ulkomaisia tuotteita. Useimmat irlantilaiset toimijat käyvät oman toimialansa messuilla muissa Euroopan maissa. Franchising Toimilupavuokraus on kasvanut vakaasti viime vuosina. Maahan on tullut koko ajan lisää ulkomaisia toimilupia vuokraavia yrityksiä. Franchising-yritysten menestystä on avittanut nopea talouskasvu ja sen mukanaan tuoma vaurauden kasvu. Monilla ulkomaisilla yrityksillä on yhteisyrityksiä irlantilaisten kanssa, tai ne ovat myöntäneet lisenssejä tavaroiden valmistusta varten. Yhteisyrityksen toimintaehdot ovat osapuolien sovittavissa. Lisenssisopimukset eivät edellytä Irlannin hallituksen hyväksymistä. Ulkomaisen yrityksen, joka lisensioi tavaramerkkinsä käytön Irlannissa toimivalle yritykselle, on merkittävä lisenssinsaaja rekisteröidyksi käyttäjäksi. Enterprise Ireland, Irlannin teollisuuden kehittämisestä vastaava valtion virasto, edistää yhteisyritysten perustamista, lisensiointia, teknologian siirtoa ja muunlaisia strategisia yhteistyömuotoja ulkomaisten ja paikallisten yritysten kesken. Myynti julkiselle sektorille Irlanti on hyväksynyt EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivin. Direktiivin säätelemistä hankinnoista ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden (OJEC) liitteessä. Hallituksella on julkisen sektorin hankintoja varten omakin portaali (www.etenders.gov.ie), jossa on OJEC:issa mainittujen hankkeiden lisäksi irlantilaisissa lehdissä ilmoitettuja hankkeita. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista
Irlannin maaraportti 8 (17) vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Irlannin erinomaisen maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Irlantiin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Irlannin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299, liisa.tolvanen@finnvera.fi
Irlannin maaraportti 9 (17) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006-2011 2006 2007 2008 2009 2010 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd USD) 221,9 259,7 267,3 227,8 213,7 223,6 BKT, muutos (%) 5,4 6,0-3,0-7,1-1,9 0,9 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,6 5,9-1,0-7,2-2,1 0,8 Investoinnit kiinteään pääomaan, muutos (%) 4,0 2,3-15,5-29,7-18,7-3,7 Työttömyysaste, (%) 4,5 4,6 6,4 11,9 13,7 13,1 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,7 2,9 3,1-1,7-1,3 0,0 Vaihtotase (% BKT:stä) -3,6-5,3-5,2-2,9 0,3 0,9 BKT Lähteet: Economist Intelligence Unit 11.6.2010 (e=ennuste) Irlannin bruttokansantuote kasvoi 1990-luvun lopussa erittäin nopeasti sekä yksityisen kulutuksen, julkisen kulutuksen, investointien että viennin kasvun ansiosta. BKT:n kasvu hidastui vuosina 2003 2004, mutta nopeutui taas sen jälkeen. Vuonna 2007 kokonaistuotanto kasvoi 6,0 prosenttia. Vuonna 2009 Irlannin bruttokansantuote supistui 7,1 prosenttia. Vuonna 2010 bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan vielä 1,9 prosenttia, mutta lähtevän lievään kasvuun vuonna 2011. Toisaalta vuoden 2010 aikana kotimainen ja ulkomainen kysyntä ovat olleet ennakoitua suurempia, joten BKT:n kehitys voi olla ennusteita positiivisempaa. Inflaatio Kuluttajahintojen nousu on heikentynyt yksityisen kulutuksen vähenemisen ja työttömyysasteen kasvamisen vuoksi. Hinnat laskivat Irlannissa keskimärin 2,4 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana. Pääasiallisena syynä tähän oli palkkatason lasku, minkä yhdessä heikon kotimaisen kysynnän kanssa arvioidaan pitävän kuluttajahintojen kasvun negatiivisena vuonna 2010. Vuonna 2011 inflaation ennustetaan asettuvan lähelle nollaa.
Irlannin maaraportti 10 (17) Vaihtotase Irlannin vaihtotase oli ylijäämäinen lähes koko 1990-luvun. 2000-luvulla tase on toisaalta ollut alijäämäinen. Alijäämää kertyi 6,7 miljardia dollaria vuonna 2009. Vuonna 2010 vaihtotaseen odotetaan muuttuvan ylijäämäiseksi ja nousevan 0,3 prosenttiin BKT:sta. Alijäämä pienenee kotimaan kysynnän laskun vuoksi. Talouspolitiikka Talouspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on edelleen taantumasta toipuminen vuosina 2010-2011, ja muut asiat jäävät vähemmälle huomiolle.rahoituskriisi oli Irlannissa euroalueen vakavimpien joukossa, ja pankkikriisi EIU:n mukaan alueen vakavin, joten hallituksen on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja rahoitusjärjestelmän tukemiseen. Valtion tulot ja menot, miljoonaa euroa 2009 Arvioitu toteutuma 2010 Ennuste Juoksevat tulot yhteensä 33 404 34 285 verotulot 32 570 31 930 muut tulot 834 2 355 Juoksevat menot, netto 45 520 50 200 Juoksevan budjetin tase 12 116 15 915 Pääomamenot 14 609 7 694 Pääomatulot 1 464 1 671 Pääomabudjetin tase 13 145-6 023 Valtiontalouden tase -25 261-21 938 Lähde: Irlannin valtiovarainministeriö Työvoima Irlannissa oli 3,52 miljoonaa yli 15-vuotiasta vuoden 2008 huhtikuusta vuoden 2009 kesäkuuhun. Työvoimaan kuului 2,2 miljoonaa henkeä vuonna 2009. Vuonna 2009 työllisiä oli 1,9 miljoonaa henkeä.
Irlannin maaraportti 11 (17) Työttömänä oli 258 700 henkeä vuonna 2009. Työttömyysaste oli 11,9 % vuonna 2009. Työvoima on nuorta ja hyvin koulutettua. Työllisyys vuoden 2009 huhti-kesäkuussa Maa- ja metsätalous ja kalastus 97 200 Teollisuus 258 300 Rakentaminen 155 400 Tukku- ja vähittäiskauppa 277 700 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 119 800 Liikenne, varastointi, viestintä 94 600 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, yrityspalvelut 108 700 Julkinen hallinto ja puolustus 107 700 Koulutuspalvelut 150 400 Terveyspalvelut 227 800 Muut palvelut 98 700 Työllisiä yhteensä 1 938 500 Lähde: Irlannin keskustilastovirasto Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Irlanti on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, koska 4,3 miljoonan ihmisen kotimarkkinat tarjoavat vain rajalliset mahdollisuudet teollisuuden kasvulle. Lisäksi luonnonvarojen puute vaatii huomattavaa polttoaineiden ja raaka-aineiden tuontia. Kauppatase on ollut pitkään ylijäämäinen. Tavarakauppa vuosina 2005-2011 (miljardia USD) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e Vienti 102,9 104,5 115,2 119,8 108,6 108,2 115,1 Tuonti 67,8 73,1 88,1 84,8 63,1 62,1 65,6 Kauppatase 35,1 31,4 27,2 35,0 45,5 46,1 49,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste)
Irlannin maaraportti 12 (17) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet 51,2 Koneet ja kuljetusvälineet 21,2 Erinäiset valmistetut tavarat 10,3 Ruoka ja elävät eläimet 8,2 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Koneet ja kuljetusvälineet 34,8 Kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet 14,7 Erinäiset valmistetut tavarat 11,9 Tärkeimmät kauppakumppanit Kivennäisöljyt 11,4 Lähde: EIU 06/2010 Irlannin tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Yhdysvallat 20,2 Belgia 17,5 Iso-Britannia 16,0 Saksa 5,6 Lähde: EIU 06/2010 Irlannin tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Iso-Britannia 35,2 Yhdysvallat 16,8 Saksa 6,7 Alankomaat 5,8 Lähde: EIU 06/2010
Irlannin maaraportti 13 (17) Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Irlannin kanssa vuosina 2005-2009 800 600 400 200 0-200 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase -400-600 Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Irlannin kanssa vuonna 2009 Vienti, milj, e Osuus, % Muutos % Tuonti, milj e Osuus, % Muutos % Tase, milj. e 170 0,4-44 414 1,0-14 -244 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)
Irlannin maaraportti 14 (17) Ulkomaankaupan rakenne Suomen vienti Irlantiin Suomen vienti Irlantiin 2009 Valmiit tavarat 6,4 % Elintarvikkeet ja juomat 4,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 8,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,7 % Valmistetut tavarat 7,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 65,1 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Irlantiin vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 89,4 53-42 2 24 Puutavara ja korkki 15,0 9-26 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 8,8 5-10 4 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7,5 4-67 5 2 Maitotaloustuotteet ja munat 5,1 3 5 6 58 Muovit, valmistetut 4,2 2 0 7 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3,7 2-71 8 87 Kojeet, mittarit yms. 3,6 2-25 9 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,1 2-72 10 78 Moottoriajoneuvot 3,1 2-44 10 tärkeintä yhteensä 143,5 85 Suomen koko vienti 169,7 100-44 Lähde: Tullihallitus 03/2010
Irlannin maaraportti 15 (17) Suomen tuonti Irlannista Suomen tuonti Irlannista 2009 Valmiit tavarat 23,6 % Elintarvikkeet ja juomat 6,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 18,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 21,7 % Valmistetut tavarat 1,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 28,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Irlannista vuonna 2010 milj. Osuus Muutos SITC-nimike EUR % % 1 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 66,3 16 3 2 28 Malmit ja metalliromu 66,0 16-18 3 89 Muut valmiit tavarat 65,5 16-10 4 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 56,1 14-36 5 55 Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 24,2 6-7 6 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 16,2 4 28 7 87 Kojeet, mittarit yms. 15,5 4-17 8 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 14,1 3 23 9 93 Erittelemätön 13,3 3-15 10 9 Erinäiset elintarvikkeet 9,7 2-6 10 tärkeintä yhteensä 347,0 84 Suomen koko tuonti 413,9 100-14 Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Irlantiin tehtiin vuonna 2009 8,3 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli 5,2 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli 178,3 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Irlannin bruttokansantuotteesta oli 3,6 prosenttia. Irlannista tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 3,0 miljardin USD arvosta vuonna 2009.
Irlannin maaraportti 16 (17) Sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita Irlannista nopean talouskasvun, alhaisen yhtiötuloveron, hyvän infrastruktuurin, koulutus- ja pääomatukien, hyvin koulutetun ja nuoren työvoiman sekä euron takia. Tärkein sijoitusten alkuperämaa on ollut Yhdysvallat. Sijoituksia on tehty paljon tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kemianteollisuuteen. Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Irlannissa oli 85 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Irlantiin suoria sijoituksia nettomääräisesti 2 miljoonan euron arvosta. Suomen tilastokeskuksen mukaan Irlannissa oli vuoden 2007 lopussa 19 suomalaistaustaista yritystä, joilla oli 899 työntekijää. Irlantilaiset arvostavat täsmällisyyttä. Vaikka isännät ovatkin toisinaan myöhässä, vieraan odotetaan tulevan liiketapaamiseen täsmällisesti Esittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nimet on painettava mieleen, sillä niitä käytetään keskustelussa paljon. Puhuttelu on korrektin välitöntä; liikemiesten kesken etunimien käyttö on tavallista tutustumisen jälkeen Liikeneuvottelussa ei ole tapana mennä suoraan asian, vaan aluksi keskustellaan yleisistä asioista Liiketapaaminen on syytä valmistella huolellisesti. Asiat on osattava ja esitettävä tyylikkäästi. Perinteinen liikkeenjohtotyyli on hierarkkinen, mutta rennompi amerikkalainen tyyli on yleistynyt Pukeutumisessa noudatetaan konservatiivista linjaa Edustuslounaat ovat yleisiä; myös kotona edustetaan Irlantilaiset ovat hyvin kohteliaita, he mm. kiittävät runsaasti suullisesti ja kirjeitse Kirjeenvaihdossa annetaan arvoa muodolliselle kohteliaisuudelle Ihmiset ovat lämpimän tuttavallisia ja suhtautuvat välittömästi useimpiin ulkomaalaisiin Irlantilaiset puhuvat mielellään urheilusta. Suosittuja pelejä ovat golf, hevosurheilu, jalkapallo ja rugby sekä vedonlyönti
Irlannin maaraportti 17 (17) Pohjois-Irlannin tilanteeseen ja Irlannin suhteeseen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on suhtauduttava hienotunteisesti ja keskusteltava näistä asioista irlantilaisten ehdoilla Katolilaisuudella on voimakas merkitys irlantilaisten elämässä. Perhe on pyhä instituutio. Dublinissa nuoret ovat vähemmän uskonnollisia kuin maaseudulla ja suhtautuvat avoimemmin mm. perhesuunnitteluun. Kannattaa kuitenkin varoa uskontoon ja aborttiin liittyvien mielipiteiden julkituomista. Irlantilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Kansallistunto on erittäin voimakasta monien poismuuttaneidenkin joukossa. Kansallisruoka on Irish Stew (vahva lihakeitto). Suosittuja juomia ovat Guinness, viskit ja Irish Coffee. Irlannin tunnus on Shamrock-apila; harppu Irlannin virallisessa vaakunassa symboloi musiikin merkitystä irlantilaisille. Linkkejä http://www.centralbank.ie/ (Keskuspankki) http://www.cso.ie (Tilastokeskus) http://www.entemp.ie (Yritys-, kauppa- ja työministeriö) http://www.gov.ie/daff (Maatalous- ja elintarvikeministeriö) http://www.gov.ie/finance (Valtiovarainministeriö) http://www.irlgov.ie/iveagh (Ulkoasiainministeriö) http://www.ise.ie/ (Irish Stock Exchange) http://www.itw.ie/ (Integrated Technology Web Website - linkkejä liiketoimintaa käsitteleville sivuille) https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ei.html (CIA:n maatiedosto)