Alankomaat. Marraskuu 2010

Transkriptio

1 Alankomaat Marraskuu 2010

2 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 5 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 7 Talous... 7 Makrotalous... 7 BKT... 7 Inflaatio... 8 Vaihtotase... 8 Talouspolitiikka... 8 Työvoima... 9 Ulkomaankauppa... 9 Kokonaiskauppa... 9 Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Linkkejä... 15

3 3 (15) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2, josta 59 % maatalousmaata ja 10 % metsää Luonnonvarat: Maakaasu, öljy Rajanaapurit: Belgia (450 km yhteistä rajaa), Saksa (577 km) Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin ja UTC + 2 kesäisin (UTC= koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 16,78 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: pääkaupunki Amsterdam ( asukasta varsinaisella kaupunkialueella), Rotterdam ( ), hallinnollinen pääkaupunki Haag ( ), Utrecht ( ) ja Eindhoven ( ). Etniset ryhmät: hollantilaisia 80,7 prosenttia, muista EU-maista 5 prosenttia, indonesialaisia 2,4 prosenttia, turkkilaisia 2,2 prosenttia, surinamilaisia 2 prosenttia, marokkolaisia 2 prosenttia ja muita 5,6 prosenttia (2008) Viralliset kielet: hollanti (nederlands) ja friisi Uskonnot: uskontokuntiin kuulumattomia 42 prosenttia, roomalaiskatolilaisia 30, protestantteja 20, muslimeja 5,8 ja muita 2,2 prosenttia (2006). Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 31; Amsterdam 20, Rotterdam 10, Haag 70 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz

4 4 (15) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 44,27 prosenttia (2008) Matkapuhelintiheys: 124,8 prosenttia vuonna (2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 86,55 (2008) Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 34,13 (2008); laajakaista 35,14. Tieverkosto: km (2008), km moottoritietä. Rautatieverkosto: 2896 km (2009), joista 2064 km sähköistetty. Lentokenttiä: 20 (2010). Amsterdamin Schipholin lentokenttä on Euroopan neljänneksi suurin. Suurimmat satamat: Rotterdamissa, Amsterdamissa ja Ijmuidenissa. Rotterdamin satama on Euroopan suurin. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Het Koninkrijk der Nederlanden (Nederland), Alankomaiden kuningaskunta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtion päämies: Kuningatar Beatrix (vuodesta 1980) Hallituspuolueet: virkaatekevä hallitus; Kristillisdemokraattinen allianssi (CDA) ja protestanttinen uskonnollinen puolue ChristenUnie. Pääministeri: Mark Rutte (VVD) Parlamentti: Kaksikamarinen Staten General. Alueparlamenttien jäsenet valitsevat kansallisen parlamentin ensimmäisen kamarin 75 jäsentä. Toisen kamarin 150 jäsentä valitaan suorissa, yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa neljäksi vuodeksi. Ensimmäinen kamari voi vain hyväksyä tai hylätä lakiesityksiä. Se ei voi tehdä aloitteita tai muutoksia toisen kamarin tavoin. Seuraavat parlamenttivaalit: alahuoneen vaalit viimeistään kesäkuussa 2015 Alue- ja paikallishallinto: 12 maakuntaa (provincie), 548 kuntaa Kansallispäivä: Kuningattaren päivä (Koninginnedag) Alankomaat itsenäistyi vuonna 1579 Espanjasta ja sai nykyiset rajansa vuonna 1830, kun Etelä-Alankomaat eli nykyinen Belgia erosi omaksi valtiokseen. Vuosina Alankomaat oli Saksan miehittämä. Toiseen maailmansotaan asti Alankomaat oli merkittävä siirtomaavalta, mutta vuoden 1945 jälkeen lähes kaikki siirtomaat itsenäistyivät (Suriname vasta 1975). Alankomaat liittyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön vuonna 1951 ja Euroopan talousyhteisöön vuonna 1957 ensimmäisten joukossa. Vuonna 1960 se muodosti Belgian ja Luxemburgin kanssa Beneluxtalousunionin. Alankomaat liittyi vuoden 1999 alussa EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Eurosta tuli käteisvaluutta vuoden 2002 alussa. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä. Valuuttakurssi: 1 EUR = 1,39 USD (2009). EIU:n arvio 2010 on 1 EUR = 1,29 USD.

5 5 (15) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 573,2 miljardia EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 592,0 miljardia EUR. BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on EUR. Verotus: ylin yhtiötuloverokanta 25,5 %, yleinen arvonlisäverokanta 19 % v Tärkeimmät teollisuustuotteet: kemialliset aineet ja tuotteet, elintarvikkeet, kone- ja metalliteollisuuden tuotteet, sähkökoneet ja -laitteet, öljy sekä mikroelektroniikka. Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet, polttoaineet, elintarvikkeet sekä valmistetut tavarat. Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä valmistavarat. Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Kiina. Ulkomaiset suorat sijoitukset Alankomaihin: 23 miljardia EUR vuonna 2009; EIU:n arvio vuodelle 2010 on 25,7 miljardia EUR. Suomalaiset suorat sijoitukset Alankomaihin: 374 miljoonaa euroa (nettopääomavirta) vuonna Suorien sijoitusten kanta oli 17 miljardia euroa. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Alankomaat on sijaluvulla 6 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Alankomaat on sijaluvulla 10 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Alankomaiden sijaluku on 12 (58 tutkitun maan joukossa). Naapurimaihin verrattaessa Alankomaat on kaikissa vertailuissa selvästi Belgian yläpuolella, ja myös Saksa jää jonkun verran Alankomaiden taakse IMD:n ja TI:n indekseissä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Haagin-vientikeskuksen päällikkö Patrick Wiersman arvioita Alankomaista: Positiivisia piirteitä Alankomaat on Euroopan suosituimpia ulkomaisten investointien kohdemaita. Maa on lisäksi monelle japanilaiselle ja amerikkalaiselle yhtiölle Euroopan koemarkkina-alue tai Euroopan alueellisen pääkonttorin ja jakelukeskuksen sijaintipaikka. Alankomaiden liiketoimintaympäristö kuuluu monen tutkimuslaitoksen mielestä maailman parhaimpiin. Hallitus on pyrkinyt minimoimaan investointeja koskevan sääntelyn ja häiritsemään yrittämistä muutenkin mahdollisimman vähän. (Ympäristömääräykset ovat tosin tiukat). Bruttokansantuote henkeä kohti on maailman korkeimpia. Työvoima on hyvin koulutettua ja kielitaitoista. Tuottavuus on korkea.

6 6 (15) Negatiivisia piirteitä Lainsäädäntö suojelee työntekijää erittäin hyvin, joten esimerkiksi irtisanominen voi olla todella hankalaa ja tulee kalliiksi yritykselle. Työvoimakustannukset ovat melko korkeat. Ympäristömääräykset ovat erittäin tiukat. Väestön keski-ikä on korkea. Naisten ja ulkomaalaisten työvoimaan osallistumisaste on alhainen. Maastamuuttoaste on korkea. Energia on kansainvälisesti kallista. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikenne (palveluiden ja laitteiden kysyntä kasvaa nopeasti). Logistiikka (koko tarjontaketjun hallintaan liittyvät palvelut ja laitteet mm. lastaukseen, varastointiin ja mittaukseen liittyvät palvelut ja laitteet). Energiateknologia (hollantilaiset ovat energiamarkkinoiden vapauttamisen kärkijoukossa). Ympäristöteknologia (saastumisen mittaamiseen ja ehkäisemiseen liittyvä teknologia, puhdistus- ja jätehuoltoteknologia sekä kierrätys). Hyvinvointiteknologia. Hyvinvointi on alue, johon hollantilaiset panostavat selvästi keskieurooppalaista tasoa enemmän. Alankomaissa on kaksi miljoonaa yli 65- vuotiasta, ja heistä vain 3 prosenttia elää pelkällä kansaneläkkeellä. Kyseinen kuluttajasegmentti kasvaa hyvää vauhtia, ja sen ostovoima on merkittävä. Hollantilaiset panostavat erityisesti vanhusten terveydenhuoltoon ja mahdollisimman pitkään itsenäiseen asumiseen. Koulutuspalvelut. Life style -tuotteet (muotoilu, vapaa-aika, niche-markkinat vaatetuksessa ja elintarviketeollisuudessa). Myös elektroniikkasektori on kasvussa. Suomalaisilla on mahdollisuus löytää tuotteilleen jälleenmyyntikanavia, mutta myös kumppaneita, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi OEM-yhteisyrityksen puitteissa tapahtuvasta tuotekehityksestä. Myynti ja markkinointi Markkinointikanavat Alankomaissa näkyy globaali trendi suorien markkinointikanavien korvaantumisesta epäsuorilla. Yksittäisen yrityksen kohdalla oikean markkinointikanavan valitseminen riippuu monesta tekijästä. Parhaiten kullekin yritykselle sopiva markkinointikanava suunnitellaan yrityksen omien tavoitteiden ja asiakassegmenttien osto- ja käyttötottumusten pohjalta. Yrityksen on tarjottava sitä, mitä asiakas on valmistautunut ostamaan, eikä vain sitä mitä yritys itse haluaa myydä. n Alankomaiden vientikeskus auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään yllä olevan periaatteen mukaisesti. Lisätietoja: patrick.wiersma@finpro.fi.

7 7 (15) Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Alankomaat erinomaisen maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Alankomaihin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Alankomaiden kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut (ennuste) a 2011e BKT BKT, muutos (%) 2,0 3,4 3,9 1,9-3,9 1,7 1,0 Yksityinen kulutus, muutos 1,0-0,3 1,8 1,1-2,5-0,3 1,0 (%) Investoinnit kiinteään 3,7 7,5 5,5 5,1-12,7-3,3 2,3 omaisuuteen, muutos (%) Kuluttajahinnat, muutos (%) 1,7 1,2 1,6 2,5 1,2 1,1 1,0 Työttömyysaste (%) 6,5 5,5 4,5 3,8 4,8 5,5 5,2 Valuuttakurssi: 1 EUR / USD 1,25 1,26 1,37 1,47 1,39 1,29 1,19 EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste) Viime vuonna Alankomaiden bruttokansantuote oli käyvin markkinahinnoin 572 miljardia euroa. Tänä vuonna EIU ennustaa sen nousevan 591 miljardiin euroon. Maa on vauras.

8 8 (15) Vuosina maan taloudessa meni hyvin ja vuonna 2007 BKT kasvoi 3,5 prosenttia. Vielä vuonna 2008 talous kasvoi 1,9 prosenttia. Viime vuonna BKT pieneni 3,9 prosenttia ja tälle vuodelle EIU arvioi kasvuksi vain 1,7 prosenttia. Ensi vuodelle se ennustaa vaatimatonta 1,0 prosenttia. Alankomaiden BKT:n rakenne 2010 (arvio) Teollisuus (sis. rakentaminen) 24% Maatalous 3% Palvelut 73% Inflaatio Lähde: EIU 10/2010. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi viime vuosikymmenen alussa muun muassa arvonlisäja ympäristöverojen korotusten sekä elintarvikkeista erityisesti lihan kallistumisen myötä. Tämän jälkeen inflaatio jälleen hidastui. Korkeimmillaan hintojen nousu oli vuonna 2008 kun saavutettiin 2,5 prosentin taso. Vuonna 2009 kuluttajahintojen nousu oli 1,2 prosenttia, ja EIU:n arvio tälle vuodelle on 1,1 prosenttia. Ensi vuodelle EIU ennustaa 1,0 prosentin inflaatiota. Vaihtotase Alankomaiden vaihtotase on ollut useana vuonna selvästi ylijäämäinen. Kauppatase, palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat olleet ylijäämäisiä. Alijäämäinen on vain tulonsiirtojen tase, joka kärsii EU:lle maksettavista suurista tulonsiirroista. Vuonna 2009 vaihtotaseen ylijäämää kertyi 28,5 miljardia euroa (5,0 prosenttia BKT:sta). EIU:n arvio tälle vuodelle on 36,2 miljardia euroa (6,1 prosenttia) ja ennuste ensi vuodelle 35,4 miljardia euroa (5,8 prosenttia). Talouspolitiikka Alankomaiden koalitiohallitus tuki vuosina taloutta 17,5 miljardin euron elvytyspaketilla (noin 1,5 prosenttia BKT:sta). Siihen on sisältynyt kuuden miljardin euron veroelvytys, 1,5 miljardia euroa maakunnille ja kunnille sekä kymmenen miljardia euroa työllisyyttä parantaviin toimiin. Julkisen kulutuksen osuus BKT:sta on noussut ja on tänä vuonna arviolta 52,3 prosenttia (51,6 prosenttia 2009). Valtion budjetti oli viime vuonna alijäämäinen 5,3 prosenttia (0,7 prosenttia ylijäämäinen

9 9 (15) 2008). Alijäämän arvioidaan syvenevän tänä vuonna 5,7 prosenttiin. Viimeistään ensi vuonna hallituksen odotetaan ryhtyvän toimiin alijäämän pienentämiseksi. Julkisen velan osuus BKT:sta jatkaa nousuaan tänä vuonna: EIU:n arvio on 64,6 prosenttia, ja ennuste ensi vuodelle 67,5 prosenttia (2007 luku oli 45,5 prosenttia). Julkisen kulutuksen kasvattamisella valtio on pyrkinyt tukemaan työmarkkinoita ja rakennusalaa, edistämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Työttömyyden noustessa valtio on keskittynyt erityisesti nuorten koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksien parantamiseen, panostaen erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Valtio on tukenut myös maan rahoituslaitoksia. Ulkomaankaupan edistämiseksi on valtio laajentanut yritysten käytettävissä olevia vientitakauksia. Työvoima Työvoimaan kuuluu tänä vuonna arviolta 7,9 milj. henkeä (kasvua vuositasolla 0,2 prosenttia). Työttömyysaste oli viime vuonna 4,8 prosenttia. EIU:n arvio kuluvalle vuodelle on 5,5 prosenttia sekä ennuste ensi vuodelle 5,2 prosenttia. Alankomaiden työvoima on korkeasti koulutettua, ammattitaitoista ja hyvin kielitaitoista. Hollantilaiset yritykset käyttävät paljon vuokratyövoimaa, jota saadaan myös ulkomailta. Välitystoimistoja on paljon. Ulkomaalaisten ei tarvitse välttämättä osata paikallista kieltä, koska monikansallisissa yhtiöissä sisäinen kieli on usein englanti. Alankomaiden työmarkkinat ovat kuulut joustavuudestaan. Lähes 40 prosenttia työpaikoista on osa-aikaisia. Naisista jopa kaksi kolmesta työskentelee osaaikaisessa työsuhteessa. Vain neljännes työvoimasta kuuluu ammattiliittoihin. Lakkoja on vähän, ja työmarkkinasuhteet ovat yleensä hyvät. Kaikkien yli 100 henkeä työllistävien yritysten on perustettava erityinen työpaikkaneuvosto työntekijöiden ja työnantajan välisen yhteistyön turvaamiseksi. Palkat sovitaan yleensä kollektiivisesti. Ammattiliittojen tekemät sopimukset koskevat noin 75 prosenttia työntekijöistä. Työviikon pituus on tavallisesti 37 tai 36 tuntia. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Alankomaiden tavarakauppa e (arvio), miljardia euroa a 2011e Vienti 278,7 312,6 340,8 364,4 303,1 349,8 359,1 Tuonti 239,6 272,9 297,1 324,4 267,6 316,6 328,4 Kauppatase 39,1 39,7 43,7 40,0 35,5 33,2 30,7

10 10 (15) Lähde: De Nederlandsche Bank, Statistics Netherlands & EIU 10/2010 (a=arvio) Ulkomaankaupan rakenne Alankomaiden kauppatase on ollut pitkään ylijäämäinen (viimeisin alijäämä kirjattiin 1970-luvun lopussa). Ylijäämän syitä ovat suuret panostukset vientiin, suhdanneherkkien tuotteiden pieni osuus viennissä ja maakaasuomavaraisuus. Kilpailukykyä ja vientiä on lisännyt erityisesti maassa harjoitettu maltillinen hinta- ja palkkapolitiikka. Tänä vuonna niin vienti kuin tuonti ovat EIU:n arvion mukaan noin kymmenen prosenttia viimevuotista korkeammalla tasolla. Kauppataseen ylijäämä säilyy tänä ja ensi vuonna lähellä 30 miljardin euron tasoa. Alankomaiden viennin rakenne vuonna 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 28,5% Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 19,3% Elintarvikkeet ja elävät eläimet 13,0% Polttoaineet, voiteluaineet 12,2% Valmistetut tavarat 9,8% Muut 17,2% Lähde: The Economist Intelligence Unit 10/2010. Alankomaiden vienti koostuu pääasiassa (1) koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, (2) kemikaaleista ja kemiallisista tuotteista sekä (3) elintarvikkeista ja eläimistä. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden osuus viennistä on talouden kehitystasoon nähden korkea. Alankomaiden tuonnin rakenne vuonna 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 30,1% Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 16,5% Polttoaineet, voiteluaineet 15,6% Valmistetut tavarat 12,3% Elintarvikkeet ja elävät eläimet 9,3% Muut 16,2% Lähde: The Economist Intelligence Unit 10/2010. Alankomaiden kolme tärkeintä tuontituoteryhmää vuonna 2009 olivat (1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, (2) kemikaalit ja kemialliset tuotteet sekä (3) poltto- ja voiteluaineet. Tärkeimmät kauppakumppanit Vienti Saksa on jo pitkään muodostanut Alankomaiden tärkeimmän vientimarkkina-alueen. Vuonna 2009 Saksan osuus Alankomaiden viennistä oli 29,5 prosenttia. Muut merkittävimmät vientimarkkinat olivat Belgiassa (14,4 prosenttia), Ranskassa (10,7

11 Milj. euroa Alankomaiden 11 (15) prosenttia ja Isossa-Britanniassa (9,4 prosenttia). EU-maiden osuus oli noin 80 prosenttia. Tuonti Saksa on kärjessä myös Alankomaiden tuontitilastoissa. Vuonna 2009 Saksan osuus tuonnista oli 20,1 prosenttia. Sitä seurasivat tilastoissa Kiina (13,5 prosenttia), Belgia (10,1 prosenttia), Yhdysvallat (9,2 prosenttia) ja Iso-Britannia (6,6 prosenttia). EUmaiden osuus oli noin 55 prosenttia eli merkittävästi vientiä alhaisempi. Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Alankomaiden välinen tavarakauppa Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: Tullihallitus Suomen Alankomaiden-kauppa vuonna 2009 ja tammi-elokuussa 2010 Vienti, milj. Osuus % Muutos % Tuonti, milj. Osuus % Muutos % Tase milj , , I-VIII , , Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Alankomaat kuuluvat Suomen kymmenen suurimman kauppakumppanin joukkoon ja kauppa on ollut tasaisessa kasvussa parin viime vuoden notkahdusta lukuunottamatta. Vuoden 2010 tammi-elokuussa sekä vienti että tuonti ovat jälleen olleet selvästi kasvu-uralla.

12 12 (15) Suomen vienti Suomen Alankomaiden-viennin rakenne 2009 Paperi, pahvi ja puutavara 9,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 24,7 % Rauta, teräs ja värimetallit 39,8 % Muut tavarat 8,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 8,7 % Öljytuotteet 8,3 % Suomen 10 tärkeintä vientituotetta vuonna 2009 SITC-nimike Milj. Osuus Muutos % % 1 67 rauta ja teräs , sähkökoneet ja laitteet , muut metallit , kemialliset aineet ja tuottteet 231 8, , 335 öljytuotteet 219 8, teollisuuden koneet ja laitteet; 185 7,0-22 voimakoneet ja moottorit 7 64 paperi ja pahvi 157 5, puutuotteet 43 1, puutavara ja korkki 36 1, paperimassa 25 1, tärkeintä yhteensä Koko vienti Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) 2010.

13 13 (15) Suomen tuonti Suomen Alankomaiden-tuonnin rakenne 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 17,2 % Muut tavarat 20,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 25,6 % Elintarvikkeet yms. 13,2 % Öljytuotteet 4,0 % Malmit, metallit, metalliromut ja - tuotteet 19,2 % Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna 2009 Ulkomaiset investoinnit SITC-nimike Milj. Osuus Muutos % % 1 5 kemialliset aineet ja tuotteet , koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , malmit ja metalliromu , elintarvikkeet ja rehuaineet , metallit ja metallituotteet 80 4, , 335 öljytuotteet 80 4, kukat, siemenet, sipulit yms 65 3, , 84, 85 tekstiilituotteet, vaatteet, jalkineet 44 2, paperi ja pahvi 43 2, turkisnahat, raa at 27 1, tärkeintä yhteensä ,3-17 Koko tuonti Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Alankomaat on merkittävä ulkomaisten sijoitusten vastaanottaja ja monille yrityksille sillanpääasema muihin Euroopan maihin. Vuoden 2009 lopussa oli ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa 470,9 miljardia euroa. Tälle vuodelle EIU:n arvio on 533,2 miljardia euroa. Eniten maahan ovat viime vuosina sijoittaneet yhdysvaltalaiset, brittiläiset, belgialaiset ja espanjalaiset liike-elämän toimijat. Viime vuonna maahan tehtiin suoria sijoituksia 22,9 miljardin euron arvosta ja tälle vuodelle EIU arvioi tasoksi noin 25,7 miljardia euroa. Alankomaissa toimii tuhansia ulkomaisia yrityksiä

14 14 (15) Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta toimialoittain v lopussa Sektori tai toimiala Milj. Teollisuus yhteensä Kaivosteollisuus, öljy ja kemikaalit Metallit sekä sähkötekniikka Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Muu teollisuus Palvelut yhteensä Kauppa Liikenne, varastointi ja viestintä Pankki- ja vakuutustoiminta Muut palvelut Sijoituskanta yhteensä Lähde: De Nederlandsche Bank 10/2010. Suomalaiset investoinnit Tapakulttuuri Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa oli 16,7 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2009 aikana pääomaa siirtyi Suomesta Alankomaihin nettomääräisesti 374 miljoonan euron arvosta. Suomalaisten suorien sijoitusten kanta Alankomaissa kasvoi 17,1 miljardiin euroon vuoden 2009 lopussa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Alankomaihin tehtyjen bruttoinvestointien arvo oli vuonna 2007 vuositasolla 425 miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksiä oli maassa tuolloin 151, niiden liikevaihto 4,8 miljardia euroa ja työntekijöiden määrä lähes Väestö on korkeasti koulutettua, kielitaitoista ja ennakkoluulotonta. Työntekoa ja rahan ansaitsemista arvostetaan, mutta rahalla pröystäilyä paheksutaan. Liike-elämässä hollantilaiset ovat täsmällisiä ja pedantteja. Liikeneuvotteluun on tultava hyvin valmistautuneena. On osattava asiansa ja tarjottava paljon tietoa vastapuolelle. Hollantilaiset ovat tiukkoja ja asiallisia neuvottelijoita. Ajankäytössä arvostetaan tehokkuutta ja tarkkuutta; etenkin tavarantoimituksissa kannattaa noudattaa täsmällisyyttä. Kauppakielet ovat englanti ja saksa, joita puhutaan maassa laajalti ja hyvin. Vieraan ei odoteta osaavan hollantia.

15 15 (15) Hollantilaiset eivät ole niin jäykän muodollisia kuin esim. saksalaiset. Sinutteluun siirrytään usein varsin pian. Työpaikoillakin on kevyt hierarkia. Johtajat kommunikoivat alaistensa kanssa suhteellisen paljon. Alankomaiden kulttuuri muistuttaa paljon Tanskan, Norjan ja Ruotsin kulttuureita. Hollantilaisten kanssa ei kannata keskustella toisen maailmansodan aikaisesta saksalaismiehityksestä tai maan huumetilanteesta. Ulkomaalaiset käyttävät usein Alankomaista nimeä Hollanti, joka on oikeastaan vain maakunta. Nimen käyttö on peräisin maakunnan vahvasta taloudellisesta ja poliittisesta asemasta ja 1600-luvuilla. Linkkejä Uutissivustoja Tilastovirasto Valtion talouspolitiikan analyysitoimisto Keskuspankki Suomalais-hollantilainen kauppakilta Hallituksen verkkosivut Kansainvälisen liiketoiminnan ja yhteistyön virasto Kauppakamari Talousministeriö Valtiovarainministeriö Ulkomaisten sijoitusten virasto Parlamentti n Alankomaiden-vientikeskuksen yhteystiedot West & South Europe, Finland Trade Center Groot Hertoginnelaan EG THE HAGUE, THE NETHERLANDS Puhelin Faksi: netherlands(a)finpro.fi Vientikeskuksen päällikkö Patrick Wiersma, sähköposti Patrik.Wiersma@finpro.fi