VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0351/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 9.12.2011 02174/10/5105 ASIA Valitus ympäristölupa- asiassa LUVAN HALTIJA JA MUUTOKSENHAKIJA Nordkalk Oy Ab, Länsi-Turunmaa PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Viranomainen Päivämäärä Itä-Suomen aluehallintovirasto 4.10.2010 Nro 91/10/1 Asian aikaisemmat vaiheet Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli 23.3.2001 antamallaan päätöksellä nro 20/01/2 tarkistanut Partek Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan kalkkikaivoksen sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamoiden jätevesilupamääräykset. Vaasan hallinto-oikeus oli 15.1.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/0025/2 muuttanut lupamääräyksen 13 ensimmäistä kappaletta. Määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: "Luvan haltijan on osallistuttava Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseen erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaisesti. Tätä varten luvan haltijan on jatkettava yhdessä kaupungin kanssa selvityksiä Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseksi. Selvitysten perusteella on laadittava yksityiskohtaiset suunnitelmat toteuttamisaikatauluineen ja esitettävä ne Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja tarpeellisilta osin Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksyttäviksi 31.12.2002 mennessä. Ympäristökeskus sekä työvoima- ja elinkeinokeskus saavat tehdä suunnitelmiin tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Mikäli suunnitelmista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella Itä-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Mikäli tässä kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä aiheutuu luvan haltijoille yhteisiä kustannuksia, elleivät kaupunki ja yhtiö muuta sovi, on niistä kaupungin osuus 90 % ja Partek Nordkalk Oyj Abp:n osuus 10%."
Perusteluissaan hallinto-oikeus oli todennut, että vuosien 1990-1999 jätevesitarkkailututkimusten mukaan Partek Nordkalk Oyj Abp:n jätevesien aiheuttama kuormitus on Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamoon verrattuna melko vähäistä. Tarkkailutulokset ja muu asiakirjoista saatava selvitys huomioon ottaen hallinto-oikeus oli katsonut, että yhtiön jätevesien kuormitusvaikutukset eivät ulotu Rakkolanjoen Haapajärven alapuoliselle osalle. Näistä syistä ei ollut perusteltua velvoittaa yhtiötä Haapajärven alapuolisen Rakkolanjoen kunnostamiseen osallistumiseen eikä selvityksiin laimennusvesien johtamiseksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli 17. 10.2002 antamallaan päätöksellä nro 53/02/2 antanut ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan kaivokselle sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamoille. Lupapäätös koskee olemassa olevaa kaivos- ja rikastamotoimintaa, jota oli muutettu toiminnan laajennuksen vuoksi. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamä ä1räysten tarkistamiseksi oli tehtävä 30.9.2009 mennessä. Päätöksellä oli korvattu päätöksen nro 20/01/2, jota Vaasan hallinto-oikeus oli muuttanut päätöksellä nro 02/0025/2, lupamääräykset lukuun ottamatta määräyksiä 12 ja 13. Valituksenalainen päätös 4.10.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan kaivokselle sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamoille myönnetyn ympäristöluvan nro 53 /02/2 lupamääräykset. Luvan saajalla on oikeus edelleen johtaa Pikkalanojaan toiminnassaan muodostuvien jätevesien lisäksi kaivospiirissä sijaitsevien sementtitehtaan, kalkkitehtaan, vuorivillatehtaan, mikrokalsiittitehtaan ja PCC-laitoksen toiminnassa muodostuvat jätevedet, jotka johdetaan luvan saajan jätevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelmään. Näitä toimintoja koskevissa ympäristölupapäätöksissä voi toimivaltainen lupaviranomainen antaa toiminnassa muodostuvien jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevia tarpeellisia määräyksiä. Pikkalanojaa pidetään edelleen viemärinä. Aluehallintovirasto on kumonnut 23.3.2001 annetun päätöksen nro 20/01/2 lupamääräyksen 12 (laidunveden toimittamisen kustannuksiin osallistumisvelvoite). Vaatimus lupamääräyksen 13 (Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen osan kunnostamiseen osallistumisvelvoite) muuttamisesta on jätetty tutkimatta. Päätös sisältää tarkistetut lupamääräykset 1-9, 10a - loi sekä 11-17. Lupamääräykset lod, 11 ja 15 kuuluvat seuraavasti: 2
10. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen ympäristövaikutuksista. Tarkkailu on toteutettava seuraavasti: d) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Pikkalanojassa, Rakkolanjoessa Haapajärveen asti ja Haapajärvellä. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna Lappeenrannan kaupungin kanssa. 11. Tarkkailun muuttaminen Tarkkailusuunnitelmaa voidaan myöhemminkin muuttaa tarkentaen ja täydentäen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksynnällä. Tarvittaessa tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa aluehallintoviraston päätöksellä. 15. Läjitysalueita koskeva vakuus Luvan saajan on pidettävä voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle (nykyisin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) toimitettu 200.000 euron suuruinen vakuus. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2021 mennessä. Tämän päätöksen määräykset korvaavat lainvoiman saatuaan päätöksen nro 53/02/2, 17.10.2002, lukuun ottamatta viittausta ympäristölupaviraston 23.3.2001 antaman j ätevesilupapäätöksen nro 20/01/2 lupamääräykseen 13, joka siis jää edelleen voimaan sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 15.1.2002 antamalla päätöksellä osaksi muutettuna. Perustelut Yhtiön esittämä pyyntö, että jätevesilupaan nro 20/01/2 sisältyvää lupamääräystä 13 (Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen osan kunnostuskustannuksiin osallistumisvelvoite) muutettaisiin, on jätetty 3
tutkimatta tässä yhteydessä. Lupamääräyksellä on luvan haltijalle lainvoimaisesti asetettu kunnostushankkeeseen osallistumisvelvoite ottaen huomioon kunnostettavan vesistön koko kuormitushistoria. Tarkkailumääräykset on annettu, koska ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lisäksi on määrättävä siitä, kuinka tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Jätteiden osalta velvoite perustuu myös jätelain 51 ja 52 :iin. Kaivannaisjätteiden osalta velvoite perustuu valtioneuvoston kaivannaisjätteistä antaman asetuksen (379/2008) 4 ja 12 :iin. Ympäristönsuojelulain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Läjitysalueita koskevan vakuuden tarkoituksena on varmistaa ympäristönsuojelulain mukaisesti läjitysalueiden jälkihoitotoimien toteuttaminen. Vakuuden määrä on aluehallintoviraston arvio vähimmäiskustannuksista, jotka aiheutuvat läjitysalueiden jälkihoidosta. Nykyisen vakuuden määrää ei ole syytä pienentää hakemuksen mukaisesti, koska kaivannaisjätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (379/2008, muut. 717/2009) riittävän vakuuden määrän arvioinnin kohteena olevat suoritteet ovat laajemmat kuin jätelain mukaisessa vakuudessa. Sovelletut säännökset VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Ympäristönsuojelulaki 41-46, 52, 55, 56, 62 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008, muut. 717/2009) Nordkalk Oy Ab on vaatinut seuraavaa: 1. Yhtiön kustannusosuus Rakkolanjoen Haapajärven yläpuolisen osan ja Pikkalanojan kunnostamisesta on muutettava enintään kahdeksi prosentiksi, jos Lappeenrannan kaupunki ja yhtiö eivät muuta sovi. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että asia on palautettava aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että kunnostushankkeeseen osallistumista rajataan alueellisesti yhtiön jätevesikuorman vaikutusalueelle eli Haapajärven yläpuoliselle alueelle. 4
2. Lupamääräyksen 10d) kohdan jätevesien vesistövaikutusten tarkkailusta on poistettava Haapajärven osuus. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että asia on palautettava aluehallintovirastolle ratkaistavaksi. 3. Läjitysalueita koskevaa vakuutta on pienennettävä 117.000 euroon valituksessa esitetyn laskelman mukaisesti. Perusteluinaan yhtiö on esittänyt seuraavaa: 1. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 20/01/2 lupamääräyksessä 13 oli yhtiön osuudeksi määrätty kymmenen prosentin osallistumisvelvoite vahvistettavaan suunnitelmaan perustuvaan Haapajärven kunnostushankkeeseen. Ympäristölupavirasto on 16.10.2009 vahvistanut kunnostushankkeen päätöksellään nro ISY-2006-Y-1 16. Ihalaisen jätevesikuorman vaikutuksia ei monen selvityksen ja laskelman mukaan ole enää havaittavissa Kemppilässä, eikä siten Haapajärvessäkään. Perusteluissa yhtiö viittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 31.12.2009 antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että ottaen huomioon Ihalaisen kuormitusosuus ja osin jopa laimentava vaikutus, kunnostusvelvoite voitaisiin rajata koskemaan ainoastaan Haapajärven yläpuolista vesistöä. Yhtiö on todennut, että Ihalaisen jätevesien kuormitusvaikutus on koko historian ajan ollut vähäistä. Kun todennäköistä on, että se tästäkin vähenee tai ainakin pysyy nykytasossa, on perusteltua rajoittaa yhtiön kustannusosuus kahteen prosenttiin Rakkolanjoen Haapajärven yläpuolisen osan ja Pikkalanojan kunnossapidosta. Lappeenrannan kaupungin jätevedet ovat kuormittaneet Haapajärveä 1950-luvulta lähtien. Lisäksi jokeen on laskettu Partek Oy:n kaivosalueelta tulevia vesiä, jotka ovat lähinnä sameita kalkkipitoisia vesiä. Valituksen liitteenä on 20.2.1976 allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan Lappeenrannan kaupunki suorittaa Rakkolanjoenja Haapajärven rantojen maanomistajille vesioikeuden päätöksen tarkoittamat kertakaikkiset korvaukset ja kaikki muut jätevesistä aiheutuneet ja vastedes vuoden 1979 loppuun mennessä aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset kattavan korvauksen. Sopimuksen mukaan Paraisten Kalkki Oy maksaa kaupungille kaksi prosenttia kyseessä olevasta korvauksesta. Valituksen liitteenä on myös 5.12.1980 allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan Lappeenrannan kaupunki suorittaa Haapajärven ja Rakkolanjoen vesistön maanomistajille Toikansuon puhdistuslaitoksen kemiallis-biologisen puhdistamon rakennustyön siirtymisestä, tulvalikaisuudesta, ennen 1.1.1980 tapahtuneista ohijuoksutuksista ja erään oman rannan käytön estämisestä kertakaikkiset jo aiheutuneet ja vastedes aiheutuvat menetykset kattavat korvaukset. Sopimuksen mukaan Oy Partek Ab maksaa kertakaikkisista korvauksista kaupungille kaksi prosenttia. 5
Yhtiö on maininnut yksittäisenä kuormituspiikkinä vuonna 1980 tapahtuneen Toikansuon jätevesilaitoksen lietealtaan maapadon murtumisen, minkä seurauksena 55 000 m3 jätevettä vyöryi kertarysäyksellä vastaanottavaan vesistöön. Itä-Suomen vesioikeuden 27.1.1982 antamassa päätöksessä nro 5/ym 1/82 oli todettu, että Rakkolanjoen vedenlaatuun vuonna 1980 oli vaikuttanut huonontavasti enemmänkin kaupungin kaatopaikan lietealtaan penkereen murtuminen kuin jätevesien normaali johtaminen. Lisäksi yhtiö on viitannut Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen nro 02/0025/2, jossa on todettu, että vuosien 1990-1999 jätevesitarkkailun mukaan Partek Nordkalk Oyj Abp:n jäteveden aiheuttama kuormitus on Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamoon verrattuna melko vähäistä. Vuosien 2002-2008 kuormitustarkkailutulosten mukaan kiintoaine- ja biologisen hapenkulutuksen kuormitusarvot ovat puolittuneet, mikä kiistatta osoittaa yhtiön jätevesien kuormituksen olevan vähäistä. Asia on palautettava aluehallintovirastolle, koska se jätti tutkimatta lupamääräyksen 13 muuttamisvaatimuksen. 2. Koska aluehallintovirasto jätti tutkimatta lupamääräyksen 13 muuttamisen, se ei ole ottanut kantaa tarkkailtavaan vesistöalueeseen. 3. Rikastushiekan ja maanpoistomassojen läjitysalueet ovat pysyvän kaivannaisjätteen jätealueita, jotka eivät aiheuta suuronnettomuusvaaraa. Koska kysymyksessä ei ole toiminnan aloittaminen eikä laajentaminen, vakuuden suuruutta on voitava tarkastella muuttuneiden tilanteiden ja olosuhteiden perusteella. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on uudistanut hakemuksesta antamansa, 31.12.2009 päivätyn, lausunnon. Siinä ympäristökeskus on muun muassa todennut, että Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen kunnostamisen kymmenen prosentin kustannusosuus vaikuttaa nykyisten tarkkailutulosten perusteella ylimitoitetulta ottaen huomioon Ihalaisen vesien kuormitusosuus ja osin jopa laimentava vaikutus. Kunnostusvelvoite voitaisiin lisäksi rajata koskemaan ainoastaan Haapajärven yläpuolista vesistöä. Sopivan maksuosuuden määrittäminen vaatisi kuitenkin vielä nykyistä tarkempaa kaikkien osapuolten hyväksymää selvitystä eri kuormitusten vaikutuksista vastaanottavassa vesistössä. Ihalaisen jätevesikuorman vaikutuksia ei selvitysten ja laskelmien mukaan ole enää havaittavissa Kemppilässä eikä siten Haapajärvessäkään. Koska Ihalaisen jätevesien mahdollista vaikutusta Rakkolanjoen sameuteen, 6
lähinnä talviaikana, ja kiintoainepitoisuuteen ei voida täysin poissulkea, määräyksessä 10d) esitetty tarkkailuvelvoite on edelleen jossain määrin perusteltu. Nordkalk Oyj Abp :n 200.000 euron vakuus on voimassa 13.12.2012 asti. Nykyiseen lupamääräykseen voitaisiin lisätä ajankohta vakuuden uusimisesta esimerkiksi kaksi kuukautta ennen vakuuden umpeutumista. Valtion aluehallinnon uudistamisesta johtuen määräyksessä olisi syytä mainita myös viranomainen, jolle vakuus osoitetaan. Vakuuden määrää voitaisiin tässä yhteydessä myös tarkistaa. Lappeenrannan kaupunki on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on todennut, että valituksessa viitatut asiantuntijalausunnot ovat pääosin vastaavia kuin jo lupahakemuksessa esitetyt. Lisäksi se on todennut, että yhtiön kuormitusaluetta on jo pienennetty ja yhtiö on vapautettu laimennusvesien johtamiseen liittyvistä velvoitteista aikaisemmin. Määräyksen 13 osalta kaupunki on katsonut, että yhtiön 4.6.2009 esittämä lausunto Ihalaisen teollisuusalueen jätevesien vaikutuksesta Rakkolanjoen vedenlaatuun ei ole riittävä selvitys arvioitaessa yhtiön toiminnasta aiheutunutta kokonaisvaikutusta Haapajärven kuormitukseen eikä ole siten riittävä arvioitaessa kunnostamisen kustannuksia. Haapajärven sisäinen kuormitus on voimakasta. Sisäisen kuormituksen tärkeimpänä syynä pidetään yleensä pitkän aikavälin kuormitusta vesistöön, joka aiheuttaa ravinnekertymää pohjasedimenttiin. Kertymistä on tapahtunut vuosikymmenten aikana. Kustannusjakoa koskevaa lupamääräystä määriteltäessä on otettava huomioon myös yhtiön aikaisempien vuosikymmenien kuormitus eikä vain viimeisten vuosien tai vuosikymmenien parantuneeseen vedenlaatuun perustuva kuormitus. Kaupunki on todennut, että lupamääräys 13 pitää sisällään kustannusjaon. Jos kustannusjaosta halutaan poiketa, siitä täytyy yhteisesti sopia osapuolten kesken. Lupamääräyksen muuttamisesta ei ole neuvoteltu osapuolten välillä ennen tarkistamishakemuksen jättämistä. Hakemus Rakkolanjoenja Haapajärven kunnostuksesta on jätetty vuonna 2005 ja se on saanut lainvoiman vuonna 2009. On kohtuutonta, jos osapuolten kunnostusta koskevia lupamääräyksiä muutettaisiin kesken toteutusvaiheen erikseen toisen osapuolen lupaviranomaiselle tekemästä esityksestä. Kaupunki vastustaa yhtiön esittämän kustannusjaon muuttamista koskevaa vaatimusta. Lupamääräyksen 10d) kohdan osalta kaupunki on todennut, että tarkkailuun osallistuminen on tarpeellista. Tarkkailu on syytä ulottaa Pikkalanjokeen, Rakkolanjokeen ja Haapajärveen, koska vaikutuksia saattaa aiheutua alapuoliseen vesistöön. Myös yllättäviä tilanteita voi tapahtua. Haapajärven alapuoliseen vesistöön ei ole tarpeen ulottaa tarkkailua yhtiön osalta, koska siellä suurikaan kertapäästö ei tule näkymään kuin viiveellä. 7
Itä-Suomen aluehallintovirasto ei ole antanut lausuntoa valituksen ja vastineiden johdosta. Nordkalk Oy Ab on antanut vastauksen vastineiden johdosta. MERKINTÄ HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Käsitellessään Nordkalk Oy Ab:n valitusta Vaasan hallinto-oikeudella on ollut käytettävissään samat asiakirjat kuin aluehallintovirastolla. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Perustelut Päätösten 23.3.2001 ja 15.1.2002 lupamääräyksen 13 muuttaminen Hallinto-oikeus katsoo, että asia (Haapajärven ja sen yläpuolisen Rakkolanjoen osan kunnostuskustannuksiin osallistumisvelvoite) on lainvoimaisesti ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 23.3.2001 antamassa päätöksessä nro 20/01/2 siten kuin Vaasan hallinto-oikeus on sen päätöksessään 15.1.2002 nro 02/0025/2 muuttanut. Aluehallintoviraston on siten 4.10.2010 ratkaisustaan ilmenevien perustelujen nojalla tullut jättää määräystä 13 koskeva vaatimus mainituilta osin tutkimatta. Aluehallintoviraston päätöstä ei ole tältä osin syytä muuttaa tai asiaa palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tarkkailtavan vesistöalueosuuden pienentäminen Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan louhoksesta pumpataan vuosittain puhtaita pohja-, sadanta- ja valumavesiä noin 1 500 000 m3, mistä noin 500 000 m3/vuosi johdetaan Ihalaisen teollisuusalueelle prosessien jäähdytysvedeksi ja noin 1 000 000 m3/vuosi viemäriksi luokitellun Pikkalanojan kautta Rakkolanjokeen ja edelleen Haapajärveen. Rikastamoiden prosesseissa on suljettu vesikierto. Vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ylijäämävettä johdetaan selkeytysaltailta eteläisen hapetusaltaan kautta Pikkalanojaan. Kalsiitin mikrojauhatuslaitoksen ja saostuslaitoksen prosessivesi johdetaan kemiallisen flokkuloinnin ja selkeytyksen jälkeen eteläisen hapetusaltaan kautta Pikkalanojaan. Muiden laitosten Pikkalanojaan johdettavat jätevedet ovat pääosin puhtaita jäähdytysvesiä. Tarkkailusuunnitelman mukaan vesistötarkkailua tehdään Pikkalanojassa, Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä. Fysikaalis-kemialliset näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja loka-marraskuun vaihteessa. Analyysejä on kaikkiaan 14 ja lisäksi 8
määritetään a-klorofylli -pitoisuus Haapajärvestä avovesiaikana. Tarkkailutulosten perusteella Ihalaisen teollisuusalueelta johdettavat vedet lisäävät Rakkolanjoen sameutta ja kiintoainepitoisuutta välittömästi vesien liittymäkohdan jälkeen, mutta toimivat muilta osin laimentajana. Rakkolanjokea pistekuormittaa Ihalaisen teollisuusalueen lisäksi Lappeenrannan kaupungin Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Hallinto-oikeus katsoo, että toiminnan jätevesien mahdollista vaikutusta Haapajärveen ei voida täysin sulkea pois, joten tarkkailtavan vesistöalueosuuden pienentämiseen ei ole aihetta. Päätöstä ei ole tältä osin syytä muuttaa eikä asiaa tarpeen palauttaa aluehallintovirastolle. Kaivannaisjätteiden jätealueiden vakuus Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, jollei se jätteen määrä tai laatu huomioon ottaen ole tarpeetonta. Vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella kaivannaisjätteistä (379/2008, muut. 717/2009). Asetuksen 10 :n 2 momentin mukaan vakuuden määrä on arvioitava liitteen 5 mukaisesti ottaen huomioon erityisesti jätealueen luokitus, sijoitetun jätteen ominaisuudet ja maa-alueen tuleva käyttö. Lisäksi on otettava huomioon, että vakuudella katettavat toimet arvioi tai tekee muu kuin toiminnanharjoittaja tai viranomainen. Asetuksen 10 :n 3 momentin mukaan ympäristöluvassa määrätty valvontaviranomainen voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai kokonaan sitä mukaa kun kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamista, jälkihoitoaja sen vaikutusalueella olevaa maa-aluetta koskevat toimet on suoritettu. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan pintamaiden läjitysalueelle sijoitetaan maanpoistomassoja, esimerkiksi vuosina 2009-2010 on sijoitettu yhteensä noin 500 000 m3, ja mineraaliainesta sisältävää jätettä, kuten siivousjätettä 1 000 tonnia, poltettua kalkkikiveä ja sivukiveä noin 11 tonnia ja murskauksen suodatinpölyä noin 9 000 tonnia vuodessa. Läjitysalue on osittain maisemoitu. Sivukivi on käytetty maarakentamisessa tai sepelin raaka-aineena. Rikastushiekkaa muodostuu kalsiitin rikastuksessa noin 100 000 tonnia vuodessa. Rikastushiekkaliete pumpataan selkeytysaltaille, joiden kokonaispinta-ala on 55 hehtaaria. Osa rikastushiekasta on hyödynnetty maarakentamiseen ja maanparannukseen. Ympäristölupapäätöksen 4.10.2010 mukaan rikastushiekka, sivukivi ja maanpoistomassat on luokiteltu pysyväksi kaivannaisjätteeksi. Ympäristölupapäätöksen 4.10.2010 mukaan vakuuden määrää arvioitaessa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä nro 9
379/2008, muut. 717/2009. Nordkalk Oy Ab on esittänyt ympäristölupahakemuksen lausunnoista antamassaan selityksessä aluehallintovirastolle ja valituksessaan hallinto-oikeudelle laskelman ja esityksen vakuuden suuruudesta. Hallinto-oikeus katsoo, että laskelma ei ole kaivannaisjäteasetuksen mukainen, koska siitä puuttuvat muun muassa maisemoinnin ja vesienhallinnan kustannusten laskentaperusteet sekä jälkihoidon suunnittelun ja valvonnan sekä aktiivisen ja passiivisen jälkihoitovaiheen tarkkailun kulut ja laskentaperusteet. Ottaen huomioon aluehallintoviraston perustelut 200.000 euron suuruinen vakuus on voitu asettaa, eikä vakuuden alentamiseen ole perusteita. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 5, 42 3 mom ja 46 JULKIPANO Päätös on annettu julkipanon jälkeen. PÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN MUUTOKSENHAKU Lappeenrannan kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään 9.1.2012. Valitusosoitus on liitteenä YmpJp (07.07). 10
02174/ 10/5105 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Yrjänä Honkavaara ja Matti Malmberg, tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Unto Huttu sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Tarja Savela. Asian on esitellyt Tarja Savela. Yrjänä Honkavaara Unto Huttu Matti Malmberg //^e^%" Tarja Savela Toimituskirjan antaja: Irmeli Haakana lainkäyttösihteeri 11
Diaarinumero 02174/10/5105 JAKELU Päätös ja maksu Nordkalk Oy Ab, oikeudenkäyntimaksu 89 euroa (oikaisuvaatimusohje ilmenee laskusta) Prosessiosoite: Varatuomari Pentti Antikainen Legaali Oy Mariankatu 24 A 3 48100 Kotka Jäljennös maksutta Lappeenrannan kaupunki (vastineenantaja) PL 11, 53101 Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen PL 11, 53101 Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomainen PL 11, 53101 Lappeenranta Lappeenrannan kaupunginhallitus (ilmoitustaulu) PL 11, 53101 Lappeenranta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalousyksikkö PL 1041, 45101 Kouvola Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat PL 1041, 45101 Kouvola Itä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue PL 1741, 70101 Kuopio Suomen ympäristökeskus (sähköinen: kirjaamo.syke@ymparisto.fi) AJä/IH 12