ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2012
Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma... 2 1. Nykytilanne... 2 1.1 Rakennusviraston tehtävät ja toiminta... 2 1.2 Rakennusviraston energiankulutus... 2 1.2.1 Virastotalo (Kasarmikatu 21)... 3 1.2.2 Muut rakennusviraston kiinteistöt... 4 1.2.3 Yleisten alueiden tekniset laitteet... 5 1.2.4 Työmatkaliikkuminen... 6 1.2.5 Kokonaisenergiankulutus... 6 2. Energiansäästötavoite... 7 3. Keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ja asettaminen... 7 3.1 Rakennusviraston toimitilat Kasarmikatu 21:ssa... 7 3.2 Rakennusviraston tietohallinto... 8 3.3 Yleisten alueiden tekniset laitteet... 9 3.4 Työmatkaliikkuminen... 9 3.5 Helsingin kaupungin ulkovalaistus... 10 4. Kehittämisehdotuksia energiansäästötoimintaan... 12 5. Tietolähteet... 12 6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet... 13 7. Helsingin kaupungin energiansäästötoiminta ja sen organisointi... 13 7.1 Energiatehokkuussopimus (KETS) ja toimintasuunnitelma... 14 7.2 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus... 14 7.3 Rakennusviraston toimet kaupunkikonsernin energiatehokkuuden parantamisessa... 15 7.3.1 Hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet... 15 7.3.2 Matalaenergiarakentaminen ja sen ohjeistaminen... 16 7.3.3 Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimet... 16 7.3.4 Energiansäästöön tähtäävät projektit... 17 7.3.5 Uusiutuvien energioiden koekohteet... 18 7.3.6 Koulutus, tiedotus ja neuvonta... 19 Tekstin laativat ympäristöasiantuntija Heidi Huvila, johtava energia-asiantuntija Sirpa Eskelinen ja kehitysinsinööri Pälvi Holopainen
Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma Energiansäästön toimintasuunnitelman sisältö Tämä energiansäästön toimintasuunnitelma on laadittu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) ohjeiden mukaan. Rakennusvirasto on nykyisen ja aikaisempien energiansäästösopimusten puitteissa asettanut tavoitteita energiansäästön parantamiseksi. Lisäksi rakennusviraston ympäristöohjelmissa on jo useampana ohjelmakautena asetettu tavoitteita energiansäästön parantamiseksi. Toimintasuunnitelmassa kuvataan ensin lähtökohtia tavoitteiden asettamiseksi ja toteutunut kulutus. Seuraavaksi esitetään tavoite ja toimenpiteet kuvaten ensin edellisen vuoden toimenpiteiden toteutuminen ja sitten uudet toimenpiteet vuoden 2012 tavoitteen saavuttamiseksi. Sitten pohditaan kehittämisehdotuksia ja esitetään jatkotoimenpiteet toimintasuunnitelmatyölle. Lopussa on kuvattu rakennusviraston roolia Helsingin kaupungin energiansäästötoiminnassa. 1. Nykytilanne 1.1 Rakennusviraston tehtävät ja toiminta Rakennusvirasto vastaa Helsingin katujen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta sekä pysäköinninvalvonnasta. Myös kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen kuuluvat tehtäviin. Rakennusvirasto tarjoaa myös energiatehokkuus- ja sisäilma-asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on rakentaa kestävää, kaunista ja toimivaa kaupunkia asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Varsinaiset rakennus- ja kunnossapitotyöt tilataan kaupungin omalta tuotantoyksiköltä Staralta sekä yksityisiltä urakoitsijoilta. Virastotalolla työskenteli vuoden 2011 lopussa noin 480 henkilöä ja vuonna 2012 henkilömäärä lisääntyy mm. ajoneuvojen siirtoyksikön ja alueiden valvontayksikön henkilöstön siirtyessä Kasarmikadulle. 1.2 Rakennusviraston energiankulutus Rakennusviraston suurimmat toimitilat ovat Kasarmikatu 21:ssa yhteensä 61661 rm3. Lisäksi toimitiloja on vuokrattu Liukumäentie 4:ssä, jossa toisena toimijana on Stara. Rakennusvirastolle kuuluvat myös Villa Jyrängön ja Talvipuutarhan kiinteistöt. Myös kadulta poistettujen autojen keruutarhat (4 kpl) ovat rakennusviraston hallinnoimia. 2
1.2.1 Virastotalo (Kasarmikatu 21) Kasarmikatu 21:ssa on tehty energiakatselmus viimeksi vuonna 2003. Siinä on todettu virastotalon sähköenergian ominaiskulutukseksi 21,3 kwh/rm3,a. Ominaiskulutus on virastotalojen keskimääräistä tasoa. Valaistuksen ja ilmanvaihdon sähköenergian kulutukset ovat tuolloin olleet kohtuulliset. ATK - laitteet kuluttavat sähköenergiaa noin 30 % kokonaiskulutuksesta. Kasarmikatu 21 kuuluu Display -hankkeessa määriteltyyn energialuokkaan C. Rakennus jakautuu vanhaan ja uuteen puoleen joissa on erilliset energiankulutusseurannat. Uudella puolella on käytössä uutta tekniikkaa kuten liikkeeseen reagoiva valaistus työhuoneissa. Virastotalon peruskorjaus voidaan aloittaa aikaisintaan 2016. Vertailuvuonna 2010 virastotalon energiankulutusta lisäsi sisäpihalla tehtävä remontti. Sähkönkulutusta lisäsivät työmaavalaistus, kuivaimet ja lisääntyneet lämmityskustannukset johtuen remontin takia avatusta seinästä. Vuonna 2011 viraston sähkönkulutus nousi noin 2,5 % kokonaiskulutuksen ollessa vuonna 2011 1544 MWh. Energian kulutuksen nousu johtuu vuoden 2010 lopussa tapahtuneen uuden vesivahingon ja kosteusvaurioiden aiheuttamista korjaustöistä, jotka jatkuvat edelleen vuonna 2012. Vauriot johtuvat peruskorjauksen puutteesta. Kuvio 1. Virastotalon sähkön kokonaiskulutus 3
Kuvio 2. Virastotalon lämmön sääkorjattu kokonaiskulutus Taulukko 1. Virastotalon sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2010 Virastotalo Kasarmikatu 21 sähkön ja lämmön kulutus 2010 ja 2011 Lämmön vuosi Sähkö MWh Sähkön ominaiskulutus kwh/m3 Lämpö (sääkorjattu) MWh ominaiskulutus kwh/m3 (sääkorjattu) 2010 1506 24,4 2036 33,0 2011 1544 25,0 2047 33,2 1.2.2 Muut rakennusviraston kiinteistöt Talvipuutarhassa ja Villa Jyrängössä oli vuonna 2010 remontti, joka jatkui Talvipuutarhan osalta myös vuonna 2011, jolloin sinne rakennettiin kasviosuutta. Vuonna 2012 toiminta kohteissa normalisoituu ja remontin jälkeisiä säätöjä tehdään. Toiminnan vakiintumisen jälkeen voidaan arvioida mahdollisia energiansäästötavoitteita. Villa Jyrängössä on hyvin vähän toimintaa tällä hetkellä, jolloin konkreettisia energiasäästötoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista asettaa. 4
Kuvio 3. Talvipuutarhan ja Villa Jyrängön kokonaissähkönkulutus ja lämmön sääkorjattu kokonaiskulutus vuonna 2011 Autotallintien ja Rattitien autotarhojen sähkönkulutus on noussut vuodesta 2010 (53 798 kwh) 20 % kulutuksen ollessa vuonna 2011 64 861kWh. Autotarhojen energiankulutuksen kasvu johtuu autotarhoilla tapahtuneista muutoksista. Tarhojen hoitoon liittyvää toiminta (vartiointi ym.) siirtyi parakkeihin, kun aikaisemmin kohteessa syntyi vain ylläpidosta aiheutuvaa kulutusta. Autotarhoihin liittyvä palvelu on ostettu Palmialta, mutta kohteen sähkönkulutusmaksut kuuluvat rakennusvirastolle. Kaasutintien autotarhan sähkönkulutus on ollut aikaisemmin mukana kiinteistön sähkösopimuksessa, jolloin erottelua ei ole voitu tehdä. Vuodesta 2011 lähtien erottelu pystytään tekemään arviona, jossa sähkönkulutus oli 17 000 kwh. Vuoden 2011 lopusta toimintansa aloittanut Kalasataman autotarha on tilakeskuksen hallinnassa. Sen sähkönkulutus huomioidaan vasta vuoden 2012 kulutustiedoissa. 1.2.3 Yleisten alueiden tekniset laitteet Rakennusvirastolla on yleisillä alueilla paljon kohteita joiden ylläpitäminen kuluttaa sähköä ja lämpöä. Ylläpidon tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkikuvassa, esimerkiksi vähentämällä liukastumisia porraslämmityksillä. Kohteita ovat: katu- ja porraslämmitys, rakennusviraston omistuksessa oleva ulkovalaistus, yleiset käymälät, pumppaamot, suihkulähteet, taideteokset, muistomerkit, nopeusnäytöt, liikennevalot, muut kohteet. Yleisillä alueilla olevien teknisten laitteiden kohdeluetteloa päivitetään jokaisessa suunnitelmaversiossa. 5
Yleisten alueiden kohteiden vuoden 2010 energiankulutus tarkentui vuoden 2011 aikana. Vertailuvuoden 2010 kulutus on 6 381MWh. Sähkönkulutus on laskenut vuoden aikana 12 % sen ollessa 5 544 MWh vuonna 2011. Yleisten alueiden kohteisiin kuuluvien liikennevalojen sähkönkulutus on laskenut selvästi edelliseen vuoteen nähden. Tämä johtuu pitkälti led-valoihin siirtymisestä. Liikennevalojen osalta hallinnointi on kuitenkin kaupunkisuunnitteluviraston alaisuudessa, jolloin tässä suunnitelmassa niille ei aseteta tavoitteita. Vuonna 2011 vaihdettiin noin 20 risteykseen led-valot ja siirtymistä led-valoihin jatketaan. Yhteensä liikennevaloristeyksiä oli 469 kappaletta vuonna 2011. 1.2.4 Työmatkaliikkuminen Rakennusvirasto vuokraa käyttämänsä autot Staralta. Vuonna 2011 käytössä oli 39 ajoneuvoa, joista 14 on pysäköinnin valvonnalla (2010: 29). Niiden polttoaineenkulutus oli 32 303 (2010: 26 960) litraa bensiiniä ja 5 860 (2010: 4 760) litraa dieseliä. Lisäksi työmatkaliikkumiseen on käytetty takseja, jotka maksetaan taksikorteilla. Vuonna 2010 taksilla matkustamisia oli yhteensä 430 kertaa, joka kasvoi noin 12 % vuodesta 2010. Vuoden 2011 loppupuolella HKR-Rakennuttaja otti käyttöönsä kaksi sähköautoa, jotka tulevat kasvattamaan viraston sähkönkulutusta. Toisaalta, jos se vähentää polttomoottorilla toimivien autojen käyttöä, on lopputulos vähäpäästöisempi. Sähköautojen kulutus raportoidaan vuoden 2012 tietojen yhteydessä. Rakennusvirasto on aktiivisesti kannustanut työntekijöitään ilmastoystävällisempään liikkumiseen työ- sekä työasiamatkoilla. Työntekijöillä on elokuusta 2010 asti ollut käytössään kaksi virastopyörää työasiamatkojen tekemiseen päivän aikana. Vuonna 2011 virastopyörää käytettiin 30 kertaa, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 tehtiin virastossa liikkumiskysely johon vastasi 225 henkilöä. Kysely tullaan toistamaan vuonna 2012. 1.2.5 Kokonaisenergiankulutus Alla olevaan taulukkoon on koottu rakennusviraston kokonaisenergiankulutus vuoden 2010 ja 2011 osalta. Vuoden 2011 säästötavoite on 2 % vuoden 2010 kulutuksesta, eli 1479 MWh. Vuosien 2010 2011 välinen ero energiankulutuksessa on 2 228 MWh. Tavoite on täyttynyt lähinnä yleisten alueiden teknisten laitteiden ja ulkovalaistuksen energiankulutuksen laskusta. Tarkasteluun on otettu myös kokonaisenergiankulutus ilman katuvalaistusta, jotta voidaan seurata pienempien energiakulutuskohteiden kokoluokkaa ja kehittymistä (Taulukko 2.). 6
Taulukko 2. Rakennusviraston kokonaisenergiankulutus 2010 2011 (Kiinteistöjen lämpö sääkorjattu) Sähkö 2010 Lämpö 2010 Sähkö 2011 Lämpö 2011 Kasarmikatu 21 1 506 2 036 1 544 2 047 Talvipuutarha ja Villa Jyränkö 431 2 590 420 3 000 Autotallintie ja Rattitien autotarhat 54 65 Kaasutintien autotarha 17 Yleisten alueiden kohteet: 6 381 4 246 5 544 3 145 YHTEENSÄ 8 372 8 872 7 590 8 192 Katuvalaistus: 56 722 55 956 KAIKKI YHTEENSÄ 65 094 8 872 63 546 8 192 2. Energiansäästötavoite Rakennusviraston energiansäästötavoite vuodelle 2012 on 2 % vuoden 2010 energiankulutuksesta, eli 1478 MWh. Vuodelle 2012 asetetut toimenpiteet tarkastetaan vuoden 2012 loppupuolella ja asetetaan uudet tavoitteet sekä toimenpiteet vuodelle 2013. 3. Keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ja asettaminen 3.1 Rakennusviraston toimitilat Kasarmikatu 21:ssa Kasarmikatu 21:ssa tullaan toteuttamaan energiansäästön toimenpiteitä pienin askelin ennen rakennuksen suurempaa peruskorjausta. Työntekijöitä kannustetaan säästämään energiaa jokapäiväisessä työssään mm. tiedotuksen avulla. Ekotukihenkilöt toimivat henkilöstön tukena energiansäästössä. Asetetun tavoitteen mukaisesti vuonna 2011 katselmoitiin erikseen viraston tiloissa toimivan Palmian ruokalan keittiö. Keittiön energiankulutusta ei aikaisemmin ole erikseen selvitetty näin tarkoin mittauksin. Koska tiloissa toimivat koneet ja laitteet ovat rakennusviraston omistuksessa, on sähkönkulutukseen mahdollista vaikuttaa mahdollisesti pienin investoinnein. Mittaukset tehtiin pääkeskukselta neljän päivän ajalta ja tuloksesta otettiin keskiarvo. Kulutuksessa havaittiin tavallisesta poikkeavia piikkejä. Mittaus toistettiin, jotta voitiin varmistua niiden oikeellisuudesta. Keittiön henkilökuntaa haastateltiin rutiineista, jotta tiedetään mistä kulutuskäyrät koostuvat. Vuonna 2012 keittiön katselmuksen tulosten perusteella kannustetaan toimintatapojen muuttamista energiatehokkaammaksi mm. linjaston ruoanlämmityksen käynnistämisellä tuntia myöhemmin. Keittiön toimintoja ohjaa Palmia, jolloin rakennusvirasto ei ole oikea taho tekemään suuria muutoksia toimintatapoihin. Kuitenkin katselmuksessa saadut tulokset 7
toimitetaan Palmialle heidän energiatehokkuustyön tueksi. Keittiö katselmoidaan uudestaan muutosten jälkeen. Myös ilmanvaihtosäätöjä muutetaan keittiön käyttöä vastaaviksi. Vuonna 2011 huuhdeltiin patterilinjastot ja rakennuksen vanhan puolen termostaatit vaihdettiin. Uudella puolella huoneiston lämpötilasäätely toimii ilmastoinnin kautta. Ilmanlaatututkimukset ja henkilöstölle tehty kysely ilmanlaadusta valmistuivat. Molempien osalta pidettiin henkilöstötilaisuus ja asiasta tiedotettiin Helmessä. Tutkimusten myötä alkoi korjauksia useassa kerroksessa. Vuonna 2012 selvitetään mahdollisuus asentaa käytävien valaisimiin liikkeentunnistimet, jotka säädetään toimimaan virka-ajan jälkeen. Myös ledvalaisimien käyttöönottoa huoneisiin selvitetään. Virastotalossa tehtäviä remontteja vuonna 2012 ovat päärapun lasitiiliseinän uusinta ja mahdollisesti hissit tai ruokalan parvekkeen remontti. Villa Jyrängössä vaihdetaan patteriventtiilit vuonna 2012. 3.2 Rakennusviraston tietohallinto Vuoden 2011 asetetut toimenpiteet toteutuivat pääosin. Vuoden 2011 aikana uusittiin lähes 20 palvelinta virtuaalipalvelintekniikkaan perustuvalla ratkaisulla. Sillä saavutetaan huomattavasti aikaisempaa parempi energiankäytön hyötysuhde. Virtuaalipalvelimiston alustan uudet tekniset ratkaisut myös auttavat säästämään energiaa. Palvelimen vaihdon aikana oli kaksi palvelimistoa päällekkäisesti toiminnassa, joka kasvatti sähkönkulutusta jonkin verran. Vuonna 2011 siirryttiin osin työasemissa uuteen Windows 7-pohjaiseen työasemavakioon. Tämä mahdollistaa työasemien nukahtamistoiminnon laajemman käytön viraston työasemissa. Osaa viraston työasemista ei ole vielä voitu päivittää uuteen käyttöjärjestelmään ja näiden osalta työasemien nukahtamistoiminto ei vielä toimi kaupungin keskitetyn hallinnan kautta täysin. Vuonna 2012 saadaan loputkin työasemat päivitettyä uuteen käyttöjärjestelmäversioon ja tätä kautta toimivan nukahtamistoiminnon piiriin. Vuoden 2011 lopussa Windows 7 työasemavakio oli 55 % viraston koneista. Rakennusvirasto on pääosin siirtynyt verkkoon liitettyihin yhteiskäyttöisiin monitoimitulostimiin, joissa on turvatulostusominaisuus. Ominaisuuden avulla pyritään vähitellen luopumaan henkilökohtaisista tulostimista. Tulostimien monitoimisuudella pyritään vähentämään kopioimista paperille skannauksen avulla osa dokumenttien jatkokäsittelystä, jakeluista ja arkistoinneista tullaan tekemään vain sähköisessä muodossa. Tavoitteena on vähentää tulostimien, paperinkulutuksen ja energian määrää. Nykyisten tulostimien nukahtamistoiminnon aikasäädöissä joudutaan tekemään kompromisseja käytettävyyden ja energiansäästön välillä. Nopea siirtyminen nukahtamistoimintoon virka-aikaan aiheutti liikaa häiriötä työhön. 8
Turvatulostuksen piirissä olevat monitoimilaitteet nukahtavat kahden tunnin kuluttua viimeisestä käytöstä. Lyhempi aika on koettu ongelmalliseksi. Vuonna 2012 tullaan kuitenkin selvittämään 5. kerroksen uuden turvatulostimen ominaisuuksia ja vertailemaan sen energiankulutusta ja käytettävyyttä vanhoihin tulostimiin. Rakennusvirasto hankkii ATK-laitteet keskushallinnon ohjeiden mukaisesti puitesopimusten pohjalta. 3.3 Yleisten alueiden tekniset laitteet Yleisillä alueilla on paljon lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta jne. tarvitsevia kohteita, kuten esimerkiksi yleiset vessat tai parkkilippuautomaatit. Näiden kohteiden sähkön- ja lämmönkulutustietoja ei ollut aikaisemmin kerätty. Vuonna 2011 käytiin läpi yleisten alueiden kohteiden listaa. Virastolle kuulumattomien kohteiden osalta oltiin yhteydessä muihin hallintokuntiin ja siirrettiin kohteet oikeille tahoille. Energiansäästön toimenpiteet aloitettiin lämmitettävien portaiden ja luiskien osalta. Yhdessä Staran kanssa asennettiin Sokeritorin portaisiin GSM-ohjattava lämmityksen kytkentä. Lisäksi yhteistyössä HKR-Rakennuttajan kanssa katselmoitiin Huopalahdentien alikäytävän energiankulutusta. Vastaavaa yhteistyötä jatketaan vuonna 2012 kymmenessä eniten kuluttavassa porras- ja alikäytäväkohteessa. Soveltuviin kohteisiin asennetaan pilottiluontoisesti GSM-ohjaus ja kerätään käyttökokemuksia. Lisäksi portaiden ja luiskien osalta selvitetään missä kohteissa tarvitaan todellisesti lämpöä ylläpidon välineenä esteettömyyden ja suuren jalankulkumäärän perusteella. Selvityksessä lähtöolettamuksena on, ettei palvelu saa kärsiä. Lisäksi aloitetaan selvitystyö portaiden rakentamisen linjaukselle, jossa on määritetty erilaiset materiaalit ja rakenteet erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tähän kuuluu mm. lämpöä eristävät rakenteet portaalle niin, että lämmitys on mahdollisimman energiatehokasta portaan pinnassa. Tarkastelussa on myös erilaisia lämmitystekniikoita. Linjaukseen kuuluu myös vaihtoehtoisten porrasrakenteiden käyttö, kuten ritilärakenteisten portaiden hyödyntäminen niille soveltuvissa kohteissa. Lämmitettyjen kohteiden rakentamista tulisi harkita tapauskohtaisesti. Yleisten alueiden kohteiden listalle ei ole löytynyt ylläpitäjää. Myöskään järjestelmää listan ylläpidoksi ei ole tehty. Kohdelistaus koskee useita työntekijöitä, jolloin sen päivittäminen tulisi olla mahdollista sähköisesti. Järjestelmä perustetaan ja vastuuhenkilöt nimetään vuoden 2012 aikana. 3.4 Työmatkaliikkuminen Rakennusvirasto jatkaa edelleen työntekijöiden liikkumisen ohjausta siinä määrin kuin se on mahdollista. Työntekijöitä kannustetaan virastopyörien 9
käyttöön ja julkisen liikenteen hyödyntämiseen silloin kun se on työtehtävien kannalta järkevää. Vuonna 2011 kestävästä liikkumisesta tiedotettiin energiansäästöviikon yhteydessä sekä Helmen jutussa. Vuonna 2012 tullaan tekemään henkilöstökysely työmatka ja työasiamatkustamisesta. Kysely on jatkoa vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Lisäksi vuonna 2012 tullaan selvittämään videoneuvottelun käyttöönoton mahdollisuudet ja kannustamaan virastolaisia kaupungin sisäisen videoneuvottelumahdollisuuden hyödyntämiseen Lync-järjestelmän Online-kokous toiminnon kautta. 3.5 Helsingin kaupungin ulkovalaistus Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto vastaa ulkovalaistuksen laadun määrittämisestä ja toiminnan tavoitteiden asettamisesta. Rakennusvirasto tilaa ulkovalaistuksen pääasiassa Helsingin Energialta, jonka tuottama palvelu käsittää valaistuksen rakentamisen, valaistusverkon huollon ja kunnossapidon sekä valaistukseen tarvittavan sähkön veroineen. Palvelun hinta sisältää lisäksi valaistusverkon pääomakulut. Valaistusverkon (valaisimet, kaapelit ja muut laitteet) omistaa Helsingin Energia, joka myös rahoittaa tehtävät investoinnit. Vuonna 2011 Helsingissä oli 84 350 kpl ulkovalaisimia ja määrä kasvaa noin 2 % vuodessa katu- ja puistoalueiden määrän kasvaessa. Ulkovalaistuksen kustannukset muodostuvat valaistuksen pääoma-, kunnossapito- ja energiamenoista. Kustannuksista pääomakulujen osuus on noin 45 %, suunnittelun ja kunnossapidon 25 % sekä sähkön 30 %. Toiminnan tavoitteet muodostuvat 1) valaistuksen laatuun liittyvistä tavoitteista, 2) kunnossapitoon liittyvistä tavoitteista sekä 3) energiatehokkuuteen liittyvistä tavoitteista. Valaisinlaitteiden energiatehokkuus alkoi parantua selvästi vuosituhannen vaihteessa uusien energiatehokkaampien purkauslamppujen ja optisesti parempien valaisinten tultua markkinoille. Tämän seurauksena ulkovalaistuksessa käytetty kokonaisenergia kääntyi laskuun. Kehitys on ollut kuitenkin suhteellisen hidasta, koska valaisinten tekninen käyttöikä on melko pitkä (30 40 v) ja uusiutuminen näin ollen hidasta. Vuonna 2009 EU:n komissio määräsi asetuksella valaisinlaitteille uudet energiatehokkuusvaatimukset, joista merkittävimmät astuvat voimaan vuonna 2015. Määräysten pohjalta katu- ja puisto-osasto teki vuonna 2010 yhdessä Helsingin Energian kanssa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: 1) Vanhojen valaisinten vaihto määräysten mukaisiksi 2) Uuden ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotto 3) LED-pohjaisten valaisinten kehityksen seuranta ja testaus 10
1) Vanhoja energiatehokkuudeltaan huonoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä vielä 48000 kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015 jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto on ajoitettu tasaisesti vuosille 2010 2015, noin 9000 valaisinta vuodessa. Uusimisen seurauksena ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee 15 20 % lähtötilanteeseen verrattuna, kun koko uusimistyö on tehty. 2) Vanhojen valaisinten himmentäminen ei juuri ole mahdollista eikä verkkoarkkitehtuuri mahdollista valaisinkohtaista valaistuksen ohjausta. Nykyjärjestelmässä valaistus voidaan vain kytkeä päälle ja pois suurina aluekokonaisuuksina. Valaistustehon säätömahdollisuutta tai valaisinkohtaista ohjausmahdollisuutta ei ole. Valaisinten uusimistyön yhteydessä otetaan käyttöön tekniikka, jolla valaistusta voidaan säätää olosuhteiden tai esimerkiksi kellonajan mukaan. Tällöin saavutetaan kulloisiinkin olosuhteisiin sopiva valaistus ja vältytään usein toistuvalta ylivalaisulta. Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää valaistuksen katukeskusten (jakokaapit) uusimista. Uusittavia keskuksia on noin 1700 ja työ on ajoitettu vuosille 2010 2014. Ohjausjärjestelmän käyttöönotolla saavutetaan 15 20 % energiansäästö. 3) Uudet valonlähteet, mm. LED-valaisimet mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaiset valaistustavat. Laajasta yleisvalaistuksesta siirrytään todennäköisesti pienipiirteisempään ja tarkempaan valaistukseen. Tällöin vältetään turhien alueiden valaisua, mikä vähentää energiankulutusta. Lisäksi LED-valaisinten odotetaan kehittyvän perinteisiä valonlähteitä energiatehokkaammiksi. Katu- ja puisto-osasto seuraa tiiviisti LEDtekniikoiden kehitystä osallistumalla alan tutkimushankkeisiin ja valaistuskokeiluihin. Uusi tekniikka pyritään ottamaan käyttöön kun se on teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Ulkovalaistuksen kuluttaman sähköenergian määrä on laskenut tasaisesti vuosittain (ks. kuvio 5.), vaikka valaisinpisteiden määrä on vastaavasti noussut. Vuoden 2010 kokonaiskulutukseen verrattuna yksittäisen valaisimen energiatehokkuus oli parantunut noin 2,5 % vuoden 2011 loppuun mennessä. Valaistustavan muutoksesta johtuen yksittäisen valaisinpisteen energiankulutuksen seuraaminen ei välttämättä ole jatkossa enää tarkoituksenmukaista, vaan energiankulutusta tulisi seurata suhteutettuna katupituuteen tai katupinta-alaan. Tällaisen historiatiedon kokoamista haittaavat kuitenkin tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 11
Kuvio 5. Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus ja energiankulutus valaisinpistettä kohden. 4. Kehittämisehdotuksia energiansäästötoimintaan Energiansäästön toimenpiteitä suunniteltaessa keskusteluun nousi usein kaupungin kasvutavoitteiden ristiriitaisuus energiansäästön tavoitteiden kanssa. Rakennusviraston toimialan huomioon ottaen jatkuva energiansäästö ei välttämättä ole mahdollista kun suurimmat energiatehokkuustoiminnot on käytetty. Kaupungin kasvaessa sen toiminnot, kuten valaistus ja ylläpito kasvavat myös. Energiansäästön toimintasuunnitelmaa työstävän ryhmän keskuudessa on pohdittu hyviä mittareita kuten tiepinta-alaa, joilla suhteuttaa kulutus kasvuun, mutta rakennusviraston tietojen tilastoinnissa on tämän osalta puutteita. 5. Tietolähteet HKR-Rakennuttajan tietokannat kaupungin julkisten kiinteistöjen energiankulutusseurannasta, Kasarmikatu 21:n energiakatselmus 2003, Taustaselvitys sähkönsäästöpotentiaalista rakennusviraston atk laitteissa 2007, Helsingin Energian kulutustiedot lämmön ja sähkön osalta vuodelta 2010 ja 2011. 12
6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet Rakennusvirasto tarkentaa energiansäästötavoitteita vuosittain ja päivittää suunnitelmaa tarvittaessa. Vuoden 2012 toimenpiteiden seuranta tehdään loppuvuodesta ja asetetaan uudet toimenpiteet vuodelle 2013. Tässä suunnitelmassa kuvatut menneen vuoden toteutunut energiankulutus ja sen energiansäästötavoitteen saavuttaminen tullaan jatkossa raportoimaan ympäristöraportin yhteydessä viraston johtoryhmälle. Tällä järjestelyllä energiansäästötavoitteiden ja -toimenpiteiden asettaminen saadaan aikataulutettua vuodenvaihteeseen. Energiansäästön toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta seuraa ryhmä, jossa ovat rakennusviraston ympäristöasiantuntija, isännöitsijä, HKR-Rakennuttajan johtava energia-asiantuntija ja kehitysinsinööri, tietohallintopäällikkö, Katu- ja puisto-osaston valaistuspäällikkö sekä edustaja Katu- ja puisto-osaston ylläpitotoimistosta. Seuraava kokous pidetään elokuussa 2012. Merkittävimmät energiansäästötoimenpiteet tulevat rakennusviraston neljän vuoden välein tehtävään ympäristöohjelmaan. Ohjelmasta päättävät viraston johto ja yleisten töiden lautakunta. Ympäristöohjelma päivitetään vuonna 2012 koskemaan vuosia 2013 2016. 7. Helsingin kaupungin energiansäästötoiminta ja sen organisointi Helsingin kaupungin energiansäästöä koordinoi kaupunginhallituksen asettama energiansäästöneuvottelukunta (ESNK). Sen tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin energiansäästötoimintaa sekä raportoida energiankäytöstä ja siinä tapahtuneesta kehityksestä vuosittain kaupunginhallitukselle. Rakennusvirasto on vastannut energiansäästöneuvottelukunnan käytännön toimista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja Sauri, ja varapuheenjohtaja ja sihteeri ovat olleet HKR-Rakennuttajasta. Vuonna 2011 energiansäästö-neuvottelukunnassa perustettiin kuusi eri aihepiireihin keskittyvää alatyöryhmää. Rakennusvirasto vetää julkisten rakennusten työryhmää ja osallistuu lisäksi kahden muun alatyöryhmän työskentelyyn. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Energiansäästöneuvottelukunta valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa. Sitoumusten käytännön työn toteutuksesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttajan talotekninen toimisto. 13
7.1 Energiatehokkuussopimus (KETS) ja toimintasuunnitelma Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) allekirjoittivat joulukuussa 2007 Energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimuksen tavoitteena on kiinteä yhdeksän prosentin energiansäästö laskettuna vuoden 2005 kulutuksesta vuosien 2008 2016 välisenä aikana. Sopimuksessa edellytetty energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty virallisesti kaupunginhallituksen kokouksessa 15.6.2009. Toimintasuunnitelmassa kuvataan kaupungin energiansäästöpotentiaali ja toimintatavat, joilla kaupunki saavuttaa ohjeellisen 9 prosentin energiansäästötavoitteen. Toimintasuunnitelma sisältää energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi myös energiatehokkuuden edistämiseen ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n ja Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tarkempien toteuttamisohjelmien toteuttamista on jatkettu vuonna 2011. Rakennusvirasto on ollut vastuussa toimintasuunnitelman laatimisesta ja toimenpiteiden koordinoinnista. KETS käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Energiantuotannon ja joukkoliikenteen energiankulutukset on käsitelty ao. alan omissa sopimuksissa. Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin toteuttamista energiansäästötoimista on raportoitava Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. 7.2 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Vuoden 2009 helmikuussa Helsingin kaupunki allekirjoitti EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors). Sopimuksessa asetettu päätavoite on pienentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Sopimus edellytti kattavan toimenpideohjelman laatimista Helsingille. Tämä Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) valmistui joulukuussa 2010 ja sen laatimisesta vastasi Helsingissä rakennusvirasto. Tämän sopimuksen toimet kohdistuvat myös kaupunkikonsernin ulkopuolelle kun taas KETS keskittyy nimenomaan Helsingin kaupungin toimintaan. Sopimus velvoittaa voimakkaasti kaupunkilaisten ja kaupunkialueen muiden toimijoiden sitouttamiseen. Tämän velvoitteen pohjalta kaupunki järjesti useita kaupunkilaisille suunnattuja tapahtumia, käynnisti kaupunkilaisille suunnatun tiedotuskeskuksen Ilmastoinfon, avasi tiedottamiseen perustuvia wwwsivustoja ja käynnisti yritysyhteistyön kehittämiseen suunnatun 14
ilmastokumppanuusverkoston valmistelutyön. Alla esitellyt Combat-hanke ja PEK-työryhmä liittyvät myös suoraan sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseen. Combat SEAP:n tekoon linkitettiin vuonna 2009 käynnistynyt COMBAT-projekti (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals). Hankkeessa Covenant of Mayors:n osallistujakaupungit hyödynsivät toinen toistensa kokemuksia ja asiantuntemusta energiatehokkuussuunnitelman työstämisessä ja järjestivät kaupunkilaisille suunnattuja energiapäiviä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. HKR-Rakennuttaja koordinoi hankkeita. Hanke päättyi syksyllä 2011 ja sen lopputuloksena syntyi muille kaupungeille suunnattu opas kestävän energiankäytön toimenpideohjelman valmisteluun. Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä (PEK) Kaupunginjohtajan aloitteesta keväällä 2011 käynnistyi useita hallintokuntia yhdistävä Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä, jonka tavoitteena oli selvittää parhaat taloudellisesti kannattavat keinot hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen Helsingissä. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri olivat rakennusvirastosta. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa. 7.3 Rakennusviraston toimet kaupunkikonsernin energiatehokkuuden parantamisessa 7.3.1 Hallintokuntien sitovat energiansäästötavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009 2012 todettiin, että kaupungin eri hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Tavoitteet määriteltiin vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Kaupungin hallintokunnille asetettiin tavoitteeksi 2 % vuosittainen energiansäästö energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteen mukaisesti. Tämä toteuttaa omalta osaltaan KETS-sopimusta ja -toimintasuunnitelmaa. Hallintokuntien on laadittava toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. ESNK ja rakennusvirasto toimivat koordinoijana laadittaessa näitä tavoitteita. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien avuksi, avusti hallintokuntia oman suunnitelman tekemisessä sekä tiedotti sitovista energiansäästötavoitteista. Hallintokunnille järjestettiin koulutustilaisuus käytännön työtä koskien ja kaupungin johdolle omat tiedotustilaisuudet. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmistunut 12 hallintokunnan suunnitelmat ja vuodenvaihteessa 2012 oli valmistumassa 13 hallintokunnan suunnitelmat. Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin 15
energiankulutuksesta. Sitovien tavoitteiden avulla energiansäästötyö jalkautetaan kunkin hallintokunnan käytännön toimintaan. 7.3.2 Matalaenergiarakentaminen ja sen ohjeistaminen Helsingin kaupunki on sitoutunut ohjeistamaan uudisrakennus- ja korjauskohteittensa suunnittelun ja rakentamisen valvonnan niin, että tekniset valinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Kaupunki pyrkii myös vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Rakennusvirastossa on tehty jo useiden vuosien ajan työtä matalaenergiarakentamiskonseptin käyttöönoton edistämiseksi julkisten toimitilojen rakentamisessa. HKR-Rakennuttaja ryhtyi pilotoimaan matalaenergiarakentamista jo vuonna 2006. Kaikki Helsingin kaupungilla käynnistyvät uudisrakentamishankkeet tullaan toteuttamaan matalaenergiarakentamisena. Korjausrakennushankkeissa ohjetta noudatetaan soveltuvin osin kunkin korjauksen laajuuden, rakennuksen suojelun ym. reunaehtojen puitteissa. HKR-Rakennuttaja on laatinut Helsingin kaupungin palvelurakennuksia koskevan matalaenergiarakentamisen yleisohjeen, joka kattaa rakennus- ja rakennesuunnittelu- sekä LVIA- ja sähkösuunnitteluohjeet matalaenergiarakentamista koskien. Yksityiskohtaisemmat alakohtaiset ohjeet tarve- ja hankesuunnittelua, suunnittelua ja rakentamista varten laadittiin vuonna 2010. Alakohtaiset ohjeet päivitettiin vuonna 2011. Vuonna 2011 valmistuivat myös passiivienergiataloyleisohjeet. 2011 on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Tavoitteena on, että HKR-Rakennuttajalla olisi käytössään lähes nollaenergiarakentamisohjeet vuoden 2013 alussa 7.3.3 Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimet Helsingin kaupunki on sitoutunut energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästö-mahdollisuuksien selvittämiseksi. Julkisten toimitilojen osalta energiakatselmukset ja kulutuksen seuranta on rakennusviraston vastuulla. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli katselmuksia tehty 506 kaupungin palvelurakennuksessa, mikä vastaa 81 % julkisista palvelukiinteistöistä. Seurantakatselmuksia on tehty 12 kpl ja käyttöönottokatselmuksia 3 kpl. Katselmuksissa keskimääräisesti löytyvä säästöpotentiaali on lämmityksessä 13 %, sähkössä 9 % ja käyttövedessä 6 %. Yhteensä tämä vastaa vuositasolla 2 500 000 säästöä. Katselmuksessa ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä suuri osa liittyi rakennusten ylläpitoon tai käyttöön ja niistä noin puolet on toteutettu. Tavoitteena on tehdä katselmus kiinteistössä noin 10 vuoden välein. Energiakatselmuksia käytetään myös suunnittelutyön pohjana. 16
Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2011 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. HKR- Rakennuttajan kuukausittaisen Internet-pohjaisen kulutusseurannan piirissä oli 420 kohdetta (n. 40 %) ja hallintokuntien itsensä hoitamana 50 %. Rakennusvirasto on ollut mukana kehittämässä Display- merkkiä, joka havainnollistaa rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta. Päinvastoin kuin virallinen energiatodistus, joka ilmoittaa pelkän rakennuksen energiantarpeen, Display osoittaa rakennuksen käytössä kuluttaman energian ja tuottamien päästöjen määrän. Display-todistukset luovutetaan ensimmäisellä kertaa kiinteistölle siten, että luovutuksen yhteyteen järjestetään koulutustilaisuus energiatehokkuuden parantamisesta. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty yhteensä 171 tilaisuutta. Display - todistusten luovutusten yhteyteen järjestetyt tilaisuudet ovat osa viraston energiatehokkuuden koulutus- ja neuvontatyötä. Display- merkkejä on laadittu rakennusvirastossa jo vuodesta 2007. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli todistuksia myönnetty jo 282 kiinteistölle yhteensä 1133 kpl. Tavoitteena on tuottaa kullekin kiinteistölle vähintään kolmen eri vuoden todistus, jotta kulutuksen seurannassa on verrokkivuosia ja pystytään tarkastelemaan kulutuksen kehitystä. Alkuperäinen tavoite 3,9 todistusta kiinteistöä kohden saavutettiin vuonna 2009 ja vuonna 2010 saavutettiin raja 4 todistusta kiinteistöä kohden. Display-merkkien myöntäminen ja luovutus on jatkunut CYBER-hankkeen myötä. Tässä pääpaino on kouluissa ja koululaisille jaettavassa informaatiossa. 7.3.4 Energiansäästöön tähtäävät projektit EkoTeko-hanke käynnistyi vuonna 2010 HKR-Rakennuttajan ehdotuksesta. Siihen valittiin 21 kohdekiinteistöä, joissa energiatehokkuutta pyrittiin parantamaan tehoseurannalla, toimenpiteillä ja opastuksella, joka tapahtui paikan päällä. Kohteet valittiin siten, että jokaiselta isännöitsijältä ja Palmian piirivastaavalta on omalla vastuulla oleva kiinteistö mukana. EkoTeko hanketta tehdään yhteistyössä Tilakeskuksen ja Palmian kanssa. Vuonna 2011 Ekoteko toiminta on laajennettu koskemaan koko Tilakeskuksen ylläpidossa olevaa kiinteistökantaa. ETSIVÄ-hankkeessa kehitetään reaaliaikaista kulutus-, olosuhde- ja vikatietoseurantaa hyödyntämällä rakennusautomaatiojärjestelmää. Järjestelmän avulla voidaan automaattisesti seurata rakennusten energiankulutuksen ja olosuhteiden kehittymistä. Raportointia halutaan erityisesti kehittää palvelemaan eri käyttäjäryhmiä. Hanke on TEKES-hanke ja siinä on mukana yhteistyötahoina mm. muita kaupunkeja, Buildercom sekä VTT. Vuonna 2011 on laadittu raportointimallit eri käyttäjäryhmille, rakennettu järjestelmärajapintoja sekä laadittu mittauspisteitä koskeva koodausjärjestelmä. 17
2011 päättyneessä Save Energy -hankkeessa yhdessä Tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hankkeessa pyrittiin kehittämään julkisten rakennusten energiatehokkuutta yhdistämällä langatonta automaatiota ICTteknologiaa ja oppimispelejä rakennusten käyttäjien käyttäytymisen muuttamiseen. Mukana olivat Manchester, Lissabon, Luleå ja Leiden sekä tutkimus- ja yrityskumppaneita. Vuonna 2010 käynnistyi kansallinen ENERSIS Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti -hanke. Siinä tavoitteena on luoda rakennusten korjauksille konsepti, jolla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimukset ovat linjassa sisäympäristön laadun parantamisen kanssa eivätkä heikennä rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Hanke päättyy alkuvuodesta 2013. Osana kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen toteuttamista käynnistyi vuonna 2010 ENGAGE-hanke. Kyseessä on EU-rahoitteinen projekti, jossa on mukana 11 kaupunkia ympäri Eurooppaa sekä Energy Cities. Helsingissä hanke toteutetaan Kevyin askelin -kampanjana. Projektin tarkoituksena on sitouttaa ja aktivoida kaupungin työntekijöitä, yksityisiä kansalaisia ja sidosryhmiä osallistumaan energia- ja ilmastotyöhön ja siten vähentämään CO 2 -päästöjään. Projektissa annetaan oman julkinen ilmastolupaus, joka julkaistaan mediakampanjassa esimerkkinä muille kaupunkilaisille. Kampanja on näkynyt useissa yleisötapahtumissa sekä Helsingin katukuvassa. Kesäkuussa avattiin www.energiatehokashelsinki.fi - sivusto, jonne kerättiin kaupunkilaisten kehitysideoita Helsingin energiatehokkuuden edistämiseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä noin 190 helsinkiläistä on tehnyt ilmastolupauksen, ja vuoden 2012 aikana mukaan houkutellaan myös työyhteisöjä sekä yrityksiä. 7.3.5 Uusiutuvien energioiden koekohteet Uusiutuvan energian ratkaisuista on HKR-Rakennuttaja pilotoinut aurinkoenergiaa Aurinkolahden sekä Latokartanon peruskouluissa. Aurinkolahden peruskoulun katolle asennettiin kokeiluluontoisesti 102 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan sähköä koulun atk-luokan ja kielistudion jäähdytystarpeeseen. Koulun tiloihin tuli myös sähköinen infotaulu, josta oppilaat ja koulun henkilökunta voivat seurata aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrää ja toisaalta rakennuksen sähkönkulutusta. Aurinkolahden koulun aurinkopaneelien tuotanto oli vuonna 2011 17,5 MWh ja Latokartanon koulujen aurinkopaneelien tuotanto oli 8,6 MWh. Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo vastaa kulutustasoltaan passiivitaloa. Ympäristötalossa aurinkosähkö korvaa arviolta 19 % ostosähkön-kulutuksesta. Ympäristötalo on myös kalliojäähdytyksen kehittämisen koekohteena. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään muissa uusiutuvia energiaratkaisuja hyödyntävissä rakennuskohteissa. 18
7.3.6 Koulutus, tiedotus ja neuvonta HKR-Rakennuttaja on alusta asti ollut mukana kouluttamassa kaupungin Ekotukihenkilöitä. Vastuualueena ovat energia-asiat. Vuoden 2011 aikana järjestettiin kuusi kaksipäiväistä peruskoulutusta, joissa koulutettiin 160 uutta ekotukihenkilöä. Rakennusvirastossa vietetään energiansäästöviikkoa lokakuussa keskittämällä tiedotusta omalle henkilökunnalle. Informaatiota jaetaan mm. antamalla energiansäästövinkkejä intran välityksellä, mm. sijoittamalla energiansäästöaiheisia julisteita kopiokoneiden, tulostimien, valokatkaisijoiden sekä hissien läheisyyteen. Henkilöstön energiatietoisuutta lisätään erilaisten kilpailujen ja kampanjoiden avulla. HKR-Rakennuttaja on koordinoinut Energiaa Tokaluokkalaisille -kampanjaa jo kuusitoista kertaa. Kampanjassa koulujen kakkosluokille jaetaan opetusmateriaalia koskien uusiutuvia energialähteitä, energiankäyttöä ja - säästöä. Koulujen henkilökuntaa ja oppilaita motivoidaan energiansäästöön sekä kotona että koulussa. Kuudentoista vuoden aikana mukana on ollut lähes 32 000 oppilasta ja heidän opettajansa. Materiaalin luovuttamisen yhteydessä korostetaan kierrätyksen tärkeyttä eli sitä, että samaa materiaalia voi käyttää monella luokalla ja luokka-asteella. 19