Oulun seudun ammattikorkeakoulu

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO FINNISH STANDARDS ASSOCIATION Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ohessa käyttöönne sähköinen SFS- standardi copyright SFS Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää missään muodossa ilman SFS: n erillistä kirjallista lupaa. Tämä julkaisu on tekijänoikeuslain suojaama. SFS - Standardisointi Maistraatinportti, 0040 Helsinki Puh. (09) 149 9331/asiakaspalvelu, Sähköposti: sales@ss.i Electronic ile o the SFS-standard copyright SFS You shall not in any orm urther distribute this publication without a speciic permission by SFS. This publication is protected by the Copyright Law SFS Standardization Maistraatinportti FI-0040 Helsinki, Finland Tel. +358 9 149 9331/sales, E-mail: sales@ss.i

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS STANDARDI SFS-EN 1993-1-8 Teknologiateollisuus, Standardisointi Technology Industries o Finland, Standards Vahvistettu 005-08-15 1 (1 + 148) COPYRIGHT SFS. OSITTAINENKIN JULKAISEMINEN TAI KOPIOINTI SALLITTU VAIN SFS:N LUVALLA. TÄTÄ JULKAISUA MYY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS ICS 91.080.10 Korvaa standardit SFS 373:1980 ja 010-03-31 alkaen SFS-ENV 1993-1-1:1993 Replaces the standards SFS 373:1980 and rom 010-03-31 SFS-ENV 1993-1-1:1993 Ristiriitatapauksissa pätee voimaansaatetun standardin In case o interpretation disputes the English text o the EN 1993-1-8:005 englanninkielinen teksti. endorsed standard EN 1993-1-8:005 applies. Suomenkielisen käännöksen päivämäärä 006-10-16 Date o translation into Finnish 006-10-16 EUROCODE 3. TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-8: LIITOSTEN MITOITUS Eurocode 3: Design o steel structures. Part 1-8: Design o joints Eurooppalainen standardi EN 1993-1-8:005 on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. Standardi sisältää eurooppalaisen standardin EN 1993-1-8:005 suomenkielisen käännöksen. Alkuperäinen vahvistettu eurooppalainen standardi EN 1993-1-8 (133 s.) on saatavissa Suomen Standardisoimisliitosta (SFS). The European Standard EN 1993-1-8:005 has the status o a Finnish national standard. The standard also contains the Finnish translation o the European Standard EN 1993-1-8:005. The original endorsed European Standard EN 1993-1-8:005 (133 p.) is available rom the Finnish Standards Association. SFS 006-10 SFS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO PL 116, 0041 HELSINKI (MAISTRAATINPORTTI ) PUH. (09) 149 9331, FAKSI (09) 146 4914 Sähköposti: sales@ss.i Internet: www.ss.i FINNISH STANDARDS ASSOCIATION P.O.B 116, FI-0041 HELSINKI (MAISTRAATINPORTTI ) TEL +358 9 149 9331, FAX +358 9 146 4914 E-mail: sales@ss.i Internet: www.ss.i

EUROOPPALAINEN STANDARDI EUROPEAN STANDARD NORME EUROPÉENNE EUROPÄISCHE NORM EN 1993-1-8 May 005 ICS 91.010.30 Supersedes ENV 1993-1-1:199 Descriptors: English version Eurocode 3: Design o steel structures Part 1-8: Design o joints Eurocode 3: Calcul des structures en acier Partie 1-8: Calcul des assemblages Eurocode 3: Bemessung und Konstruktion von Stahlbauten Teil 1-8: Bemessung von Anschlüssen This European Standard was approved by CEN on 16 April 004. CEN members are bound to comply with the CEN/CENELEC Internal Regulations which stipulate the conditions or giving this European Standard the status o a national standard without any alteration. Up-to-date lists and bibliographical reerences concerning such national standards may be obtained on application to the Central Secretariat or to any CEN member. This European Standard exists in three oicial versions (English, French, German). A version in any other language made by translation under the responsibility o a CEN member into its own language and notiied to the Central Secretariat has the same status as the oicial versions. CEN members are the national standards bodies o Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Malta, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland and United Kingdom. EUROPEAN COMMITTEE FOR STANDARDIZATION COMITÉ EUROPÉEN DE NORMALISATION EUROPÄISCHES KOMITEE FÜR NORMUNG Management Centre: rue de Stassart, 36 B-1050 Brussels 005 CEN All rights o exploitation in any orm and by any means reserved worldwide or CEN national Members. Re. No. EN 1993-1-8:005: E

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Sisällys Esipuhe... 5 1 Johdanto... 8 1.1 Soveltamisala... 8 1. Velvoittavat viittaukset... 8 1.3 Periaatesääntöjen ja soveltamissääntöjen erottaminen... 10 1.4 Termit ja määritelmät... 10 1.5 Merkinnät... 13 Suunnitteluperusteet... 19.1 Oletukset... 19. Yleiset vaatimukset... 19.3 Vaikuttavat voimat ja momentit... 19.4 Liitosten kestävyys... 19.5 Suunnitteluoletukset... 0.6 Leikkausvoiman kuormittamat liitokset, joihin kohdistuu isku, värähtely ja/tai vaihtuvasuuntainen kuormitus... 0.7 Liitosten epäkeskeisyys leikkauspisteissä... 0 3 Kiinnitykset, joissa käytetään ruuveja, niittejä tai niveltappeja... 1 3.1 Ruuvit, mutterit ja aluslaatat... 1 3.1.1 Yleistä... 1 3.1. Jännitetyt ruuvit... 1 3. Niitit... 3.3 Perustusruuvit... 3.4 Ruuvikiinnitysluokat... 3.4.1 Leikkausvoiman rasittamat kiinnitykset... 3.4. Vetovoiman rasittamat kiinnitykset... 3.5 Ruuvien ja niittien reikien sijanti... 3 3.6 Kiinnittimien kestävyyksien mitoitusarvot... 5 3.6.1 Ruuvit ja niitit... 5 3.6. Injektitoruuvit... 9 3.7 Kiinnitinryhmät... 31 3.8 Pitkät liitokset... 31 3.9 Liukumisen kestävät kiinnitykset lujuusluokan 8.8 tai 10.9 ruuveja käytettäessä... 3 3.9.1 Liukumiskestävyyden mitoitusarvo... 3 3.9. Yhdstetty veto ja leikkaus... 33 3.9.3 Hybridikiinnitykset... 34 3.10 Kiinnittimien reikävähennykset... 34 3.10.1 Yleistä... 34 3.10. Mitoitus palamurtumisen suhteen... 34 3.10.3 Yhdestä kyljestä kiinnitetyt kulmateräkset ja muut epäsymmetristi kiinnitetyt vetosauvat... 36 3.10.4 Kulmateräsvahvistukset... 37 3.11 Vipuvoimat... 38 3.1 Voimien jakaantuminen kiinnittimille murtorajatilassa... 38 3.13 Niveltappikiinnitykset... 38 3.13.1 Yleistä... 38 3.13. Niveltappien suunnittelu... 39

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 3 4 Hitsauskiinnitykset... 41 4.1 Yleistä... 41 4. Hitsausaineet... 41 4.3 Muoto ja mitat... 41 4.3.1 Hitsilajit... 41 4.3. Pienahitsit... 41 4.3.3 Kolopienahitsit... 4 4.3.4 Päittäishitsit... 4 4.3.5 Tulppahitsit... 43 4.3.6 Pyöröteräksen kylkihitsit... 44 4.4 Täytelevyjen hitsit... 44 4.5 Pienahitsin kestävyyden mitoitusarvo... 44 4.5.1 Hitsien pituus... 44 4.5. Eektiivinen a-mitta... 45 4.5.3 Pienahitsien kestävyyden mitoitusarvo... 45 4.6 Kolopienahitsien kestävyyden mitoitusarvo... 48 4.7 Päittäishitsien kestävyyden mitoitusarvo... 48 4.7.1 Läpihitsatut päittäishitsit... 48 4.7. Osittain läpihitsatut päittäishitsit... 48 4.7.3 Päittäishitsi T-liitoksessa... 48 4.8 Tulppahitsien kestävyyden mitoitusarvo... 49 4.9 Voimien jakaantuminen... 49 4.10 Kiinnitykset jäykistämättömiin laippoihin... 50 4.11 Pitkät liitokset... 51 4.1 Epäkeskeisesti kuormitetut yksittäiset pienahitsit ja yhdeltä puolelta osittain läpihitsatut päittäishitsit... 51 4.13 Yhdestä kyljestä kiinnitetyt kulmateräkset... 5 4.14 Hitsaaminen kylmämuovatuilla alueilla... 5 5 Analyysi, luokitus ja mallinnus... 54 5.1 Kokonaistarkastelu... 54 5.1.1 Yleistä... 54 5.1. Kimmoteorian mukainen kokonaisanalyysi... 54 5.1.3 Jäykkä-plastiseen malliin perustuva kokonaistarkastelu... 55 5.1.4 Kimmo-plastiseen materiaalimalliin perustuva kokonaistarkastelu... 55 5.1.5 Ristikoiden kokonaistarkastelu... 56 5. Liitosluokitus... 58 5..1 Yleistä... 58 5.. Luokitus jäykkyyden perusteella... 58 5..3 Luokitus lujuuden perusteella... 60 5.3 Palkki-pilariliitosten mallinnus... 61 6 H- ja I- proiilien väliset rakenteelliset liitokset... 64 6.1 Yleistä... 64 6.1.1 Perusteet... 64 6.1. Rakenteelliset ominaisuudet... 65 6.1.3 Liitokset peruskomponentit... 66 6. Kestävyyden mitoitusarvot... 70 6..1 Sisäiset voimat... 70 6.. Leikkausvoimat... 70 6..3 Taivutusmomentit... 71

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 4 6..4 Vedetty ekvivalentti T-osa... 7 6..5 Puristettu ekvivalentti T-osa... 76 6..6 Peruskomponenttien kestävyyksien mitoitusarvot... 77 6..7 Palkki-pilariliitosten ja jatkosten taivutuskestävyyden mitoitusarvo... 9 6..8 Pilarin pohjaosien kestävyyksien mitoitusarvo pohjalevyjä käytettäessä... 97 6.3 Kiertymisjäykkyys... 100 6.3.1 Perusmalli... 100 6.3. Liitoksen peruskomponenttien jäykkyystekijät... 10 6.3.3 Päätylevyliitokset, joissa on vähintään kaksi vedettyä ruuvia... 105 6.3.4 Pilarin pohjaosat... 107 6.4 Kiertymiskyky... 108 6.4.1 Yleistä... 108 6.4. Ruuviliitokset... 109 6.4.3 Hitsausliitokset... 109 7 Rakenneputkien liitokset... 110 7.1 Yleistä... 110 7.1.1 Soveltamisala... 110 7.1. Soveltamisehdot... 110 7. Mitoitus... 11 7..1 Yleistä... 11 7.. Rakenneputkien välisten liitosten murtumismuodot... 11 7.3 Hitsit... 11 7.3.1 Kestävyyden mitoitusarvot... 117 7.4 Pyöreiden rakenneputkien väliset hitsausliitokset... 117 7.4.1 Yleistä... 118 7.4. Yksitasoiset liitokset... 118 7.4.3 Monitasoiset liitokset... 15 7.5 Pyöreiden tai suorakaiteen muotoisten uumasauvojen ja suorakaiteen muotoisten paarresauvojen väliset hitsausliitokset... 16 7.5.1 Yleistä... 16 7.5. Yksitasoiset liitokset... 17 7.5.3 Monitasoiset liitokset... 139 7.6 Pyöreiden tai suorakaiteen muotoisten uumasauvojen ja I- tai H- muotoisten paarresauvojen väliset hitsausliitokset... 140 7.7 Pyöreiden tai suorakaiteen muotoisten uumasauvojen ja U- teräksen muotoisten paarresauvojen väliset hitsausliitokset... 144 Opastavia tietoja... 147

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 5 Esipuhe Tämän standardin EN 1993, Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu on laatinut tekninen komitea CEN/TC50 Structural Eurocodes, jonka sihteeristönä toimii BSI. CEN/TC 50 on vastuussa kaikista rakenteita koskevista Eurocodeista. Tälle eurooppalaiselle standardille on annettava kansallisen standardin asema joko julkaisemalla standardin kanssa yhtäpitävä teksti tai ilmoittamalla sen voimaansaattamisesta viimeistään marraskuun 005 loppuun mennessä. Lisäksi ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava viimeistään maaliskuun 010 loppuun mennessä. Tämä Eurocode kumoaa esistandardin ENV 1993-1-1. CEN/CENELECin sääntöjen mukaisesti seuraavien maiden standardisoimisjärjestöt ovat velvollisia vahvistamaan tämän eurooppalaisen standardin: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro. Eurocode-ohjelman tausta Vuonna 1975 Euroopan yhteisön komissio päätti Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen eli Rooman sopimuksen (konsolidoidun toisinnon) artiklan 95 perusteella rakennustekniikkaan liittyvästä toimenpideohjelmasta. Ohjelman tavoitteena oli kaupan teknisten esteiden poistaminen ja teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen. Tämän toimenpideohjelman puitteissa komissio ryhtyi toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli saada aikaan rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnittelua varten yhdenmukaistetut tekniset säännöt, jotka aluksi toimisivat vaihtoehtona jäsenvaltioissa voimassa oleville kansallisille säännöille ja lopulta korvaisivat ne. Komissio on jäsenvaltioiden edustajista koostuvan ohjaavan komitean avulla viidentoista vuoden ajan ohjannut Eurocode-ohjelman kehitystä, mikä johti Eurocode-standardien ensimmäisen sukupolven syntymiseen 1980-luvulla. Vuonna 1989 komissio sekä EYn ja EFTAn jäsenvaltiot päättivät komission ja CENin välisen sopimuksen 1 perusteella siirtää Eurocode-standardien valmistelun ja julkaisemisen CENille sarjalla mandaatteja; tämän tarkoituksena oli antaa niille tulevaisuudessa eurooppalaisen standardin (EN) asema. Tämä yhdistää tosiasiallisesti Eurocode-standardit kaikkiin eurooppalaisia standardeja koskeviin neuvoston direktiiveihin tai komission päätöksiin (näitä ovat esim. rakennustuotteita koskeva neuvoston direktiivi 89/106/ETY rakennustuotedirektiivi sekä julkisia rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevat neuvoston direktiivit 93/37/ETY, 9/50/ETY ja 89/440/ETY sekä näitä vastaavat EFTAn direktiivit, jotka on pantu vireille sisämarkkinoiden kehittämiseksi). Rakenteita koskeva Eurocode-ohjelma käsittää seuraavat standardit, joihin kuuluu yleensä useita osia: EN 1990 Eurocode: Basis o structural design EN 1991 Eurocode 1: Actions on structures EN 199 Eurocode : Design o concrete structures EN 1993 Eurocode 3: Design o steel structures EN 1994 Eurocode 4: Design o composite steel and concrete structures EN 1995 Eurocode 5: Design o timber structures EN 1996 Eurocode 6: Design o masonry structures 1 Euroopan yhteisön komission ja Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön (CEN) välinen sopimus EUROCODE-standardien laatimiseksi rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnittelua varten (BC/CEN/03/89).

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 6 EN 1997 Eurocode 7: Geotechnical design EN 1998 Eurocode 8: Design o structures or earthquake resistance EN 1999 Eurocode 9: Design o aluminium structures Eurocode-standardeissa tunnustetaan kunkin jäsenmaan hallintoviranomaisten vastuu ja niissä varmistetaan heidän oikeutensa määrätä varmuusmääräyksiin liittyvät arvot kansallisella tasolla silloin, kun nämä edelleen ovat eri maissa erilaiset. Eurocode-standardien asema ja käyttötarkoitus EUn ja EFTAn jäsenvaltiot tunnustavat, että Eurocode standardit toimivat viiteasiakirjoina seuraavia tarkoituksia varten: välineinä, joilla osoitetaan rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden täyttävän Neuvoston direktiivin 89/106/ETY olennaiset vaatimukset, joita ovat erityisesti olennainen vaatimus nro 1 mekaaninen lujuus ja vakavuus ja olennainen vaatimus nro tuliturvallisuus; perustana rakennusurakoiden ja rakentamiseen liittyvien tekniikan alojen urakoiden määrittelyyn; rakennustuotteiden yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien laatimisen puitteina (EN-standardit ja eurooppalaiset tekniset hyväksynnät). Eurocode-standardeilla, siltä osin kuin ne koskevat itse rakennuskohteita, on suora yhteys rakennustuotedirektiivin artiklassa 1 mainittuihin perusasiakirjoihin vaikka Eurocode-standardit ovat eriluonteisia kuin yhdenmukaistetut tuotestandardit 3. Tämän takia CENin teknisten komiteoiden ja tuotestandardeja laativien EOTAn työryhmien tulee ottaa riittävästi huomioon Eurocode-työstä syntyvät tekniset näkökohdat, jotta saavutetaan näiden teknisten vaatimusten täydellinen yhteensopivuus Eurocodestandardien kanssa. Eurocode-standardeissa esitetään yhteiset rakennesuunnittelusäännöt jokapäiväiseen käyttöön koko rakenteiden ja rakenneosien suunnittelua varten, ovatpa nämä perinteisiä tai luonteeltaan uutta luovia. Tavanomaisesta poikkeavia rakennetyyppejä tai suunnittelussa tarkasteltavia ehtoja ei käsitellä yksityiskohtaisesti, jolloin suunnittelijalta edellytetään asiantuntevaa lisäharkintaa. Eurocode-standardin vahvistaminen kansalliseksi standardiksi Kansallinen standardi, jolla Eurocode vahvistetaan, sisältää CENin julkaiseman Eurocode-standardin tekstin täydellisenä, mahdolliset liitteet mukaan luettuina. Ennen tekstiä voi olla kansallinen kansilehti ja kansallinen esipuhe ja tekstin jälkeen voi olla kansallinen (opastava) liite. Kansallinen (opastava) liite voi sisältää tietoa vain niistä parametreistä, jotka on jätetty Eurocodestandardissa auki kansallista valintaa varten ja joista käytetään nimitystä kansallinen parametri. Näitä käytetään kyseisessä maassa toteutettavien rakennusten sekä maa- ja vesirakennuskohteiden suunnitteluun, eli: arvot tai luokat, kun Eurocode-standardissa esitetään vaihtoehtoja; Rakennustuotedirektiivin artiklan 3.3 mukaan olennaiset vaatimukset täsmennetään asiakirjoissa (perusasiakirjoissa), joilla luodaan tarvittavat yhteydet olennaisten vaatimusten ja standardointitoimeksiantojen, eurooppalaisen teknisen hyväksymisen suuntaviivoja koskevien toimeksiantojen tai muiden teknisten eritelmien tunnustamisen välille. 3 Rakennustuotedirektiivin artiklan 1 mukaan perusasiakirjoissa on: a) täsmennettävä olennaiset vaatimukset yhdenmukaistamalla termistö ja tekniset perusteet ja esittämällä luokat tai tasot kutakin vaatimusta varten tarpeen mukaan; b) esitettävä menetelmät, jotka kytkevät vaatimusluokat tai -tasot teknisiin eritelmiin, esim. laskentamenetelmät ja kelpoisuuden osoittamismenetelmät sekä tekniset suunnittelusäännöt; c) oltava huomioon otettavat lähtötiedot yhdenmukaistettujen standardien ja eurooppalaista teknistä hyväksymistä koskevien suuntaviivojen vahvistamista varten. Eurocode-standardeilla on tosiasiallisesti samankaltainen asema olennaista vaatimusta nro 1 ja osittain olennaista vaatimusta nro sovellettaessa.

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 7 käytettävät arvot, kun Eurocode-standardissa esitetään vain tunnus; maalle tunnusomaiset tiedot (maantieteelliset, ilmastoa koskevat jne.), esim. lumikartta; käytettävä menettely silloin, kun Eurocode-standardissa esitetään vaihtoehtoisia menettelyjä. Se voi sisältää myös: opastavien liitteiden soveltamista koskevia päätöksiä; viitteitä lisätietoja sisältäviin lähteisiin, jotka eivät ole ristiriidassa Eurocode-standardin kanssa ja joiden tarkoituksena on auttaa käyttäjää soveltamaan Eurocode-standardia. Eurocode-standardien ja tuotteita koskevien yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien (EN-standardien ja eurooppalaisten hyväksyntöjen) väliset yhteydet Rakennustuotteita koskevien yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien ja rakennuskohteita koskevien teknisten sääntöjen 4 tulee olla keskenään ristiriidattomia. Lisäksi kaikissa rakennustuotteiden CE-merkintään liittyvissä tiedoissa, joissa viitataan Eurocode-standardeihin, tulee selvästi mainita, mitä kansallisesti määritettyjä parametreja on otettu huomioon. Standardin EN 1993-1-8 kansallinen liite Tässä standardissa esitetään vaihtoehtoisia menettelytapoja, arvoja ja luokitussuosituksia, joiden yhteydessä mainitaan, missä kansallisia valintoja voidaan tehdä. Tämän takia standardin EN 1993-1-8 sisältävään kansalliseen standardiin tulee kuulua kansallinen liite, joka sisältää kaikki kansalliset parametrit, joita käytetään kyseisessä maassa rakennettavien teräsrakenteiden suunnitteluun. Kansallinen valinta sallitaan standardin EN 1993-1-8 seuraavissa kohdissa:.() 1..6 (Viitestandardiryhmä 6: Niitit) 3.1.1(3) 3.4.(1) 5..1() 6..7.(9). 4 Ks. rakennustuotedirektiivin artikloita 3.3 ja 1 sekä perusasiakirjan 1 kohdat 4., 4.3.1, 4.3. ja 5..

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 8 1 Johdanto 1.1 Soveltamisala (1) Standardin EN 1993 tässä osassa esitetään pääasiassa staattisesti kuormitettujen liitosten mitoitusmenetelmiä, kun teräslaji on S35, S75, S355 tai S460. 1) 1) Suomentajan huomautus: SFS-EN 1993-1-8 koskee myös teräslajeja S40 ja S450 ellei toisin mainita. 1. Velvoittavat viittaukset Tämä eurooppalainen standardi sisältää päivättyjen tai päiväämättömien viittausten kautta muihin julkaisuihin sisältyviä vaatimuksia. Nämä velvoittavat viittaukset mainitaan tekstin asiaankuuluvissa kohdissa ja kyseiset julkaisut luetellaan tässä kohdassa. Päivättyjen viitestandardien myöhempiä muutoksia tai tarkistettuja painoksia sovelletaan osana tätä eurooppalaista standardia vain siinä tapauksessa, että ne on muutoksella tai tarkistuksella siihen sisällytetty. Päiväämättömien viittausten kohdalla sovelletaan julkaisun viimeisintä painosta (muutokset mukaan luettuna). 1..1 Viitestandardiryhmä 1: Hitsattavat rakenneteräkset EN 1005-1:004 1) EN 1005-:004 1) EN 1005-3:004 1) EN 1005-4:004 1) EN 1005-5:004 1) EN 1005-6:004 1) Hot-rolled products o structural steels. General delivery conditions Hot-rolled products o structural steels. Technical delivery conditions or non-alloy structural steels Hot-rolled products o structural steels. Technical delivery conditions or normalized / normalized rolled weldable ine grain structural steels Hot-rolled products o structural steels. Technical delivery conditions or thermomechanical rolled weldable ine grain structural steels Hot-rolled products o structural steels. Technical delivery conditions or structural steels with improved atmospheric corrosion resistance Hot-rolled products o structural steels. Technical delivery conditions or lat products o high yield strength structural steels in the quenched and tempered condition 1.. Viitestandardiryhmä : Toleranssit, mitat ja tekniset toimitusehdot EN 1009:1991 1) Hot rolled steel plates 3 mm thick or above - Tolerances on dimensions, shape and mass EN 10034:1993 1) Structural steel I- and H-sections - Tolerances on shape and dimensions EN 10051:1991 1) Continuously hot-rolled uncoated plate, sheet and strip o non-alloy and alloy steels - Tolerances on dimensions and shape EN 10055:1995 1) Hot rolled steel equal lange tees with radiused root and toes - Dimensions and tolerances on shape and dimensions EN 10056-1:1995 1) Structural steel equal and unequal leg angles - Part 1: Dimensions EN 10056-:1993 1) Structural steel equal and unequal leg angles - Part : Tolerances on shape and dimensions 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi, ks. Opastavia tietoja.

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 9 EN 10164:1993 1) Steel products with improved deormation properties perpendicular to the surace o the product - Technical delivery conditions 1..3 Viitestandardiryhmä 3: Rakenneputket EN 1019-1:1997 1) Cold ormed welded structural hollow sections o non-alloy and ine grain steels - Part 1: Technical delivery requirements EN 1019-:1997 1) Cold ormed welded structural hollow sections o non-alloy and ine grain steels - Part : Tolerances, dimensions and sectional properties EN 1010-1:1994 1) Hot inished structural hollow sections o non-alloy and ine grain structural steels - Part 1: Technical delivery requirements EN 1010-:1997 1) Hot inished structural hollow sections o non-alloy and ine grain structural steels - Part : Tolerances, dimensions and sectional properties 1..4 Viitestandardiryhmä 4: Ruuvit, mutterit ja aluslaatat EN 14399-1:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part 1: General Requirements EN 14399-:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part : Suitability Test or preloading EN 14399-3:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part 3: System HR -Hexagon bolt and nut assemblies EN 14399-4:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part 4: System HV -Hexagon bolt and nut assemblies EN 14399-5:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part 5: Plain washers or system HR EN 14399-6:00 1) High strength structural bolting or preloading - Part 6: Plain chamered washers or systems HR and HV EN ISO 898-1:1999 1) Mechanical properties o asteners made o carbon steel and alloy steel - Part 1: Bolts, screws and studs (ISO 898-1:1999) EN 0898-:1993 1) Mechanical properties o asteners - Part : Nuts with special proo load values - Coarse thread (ISO 898-:199) EN ISO 30:1997 1) Prevailing torque type steel hexagon nuts - Mechanical and perormance requirements (ISO 30:1997) EN ISO 4014:000 1) Hexagon head bolts - Product grades A and B (ISO 4014:1999) EN ISO 4016:000 1) Hexagon head bolts - Product grade C (ISO 4016:1999) EN ISO 4017:000 1) Hexagon head screws - Product grades A and B (ISO 4017:1999) EN ISO 4018:000 1) Hexagon head screws - Product grade C (ISO 4018:1999) EN ISO 403:000 1) Hexagon nuts, style 1 - Product grades A and B (ISO 403:1999) EN ISO 4033:000 1) Hexagon nuts, style - Product grades A and B (ISO 4033:1999) EN ISO 4034:000 1) Hexagon nuts - Product grade C (ISO 4034:1999) EN ISO 7040:1997 1) Prevailing torque hexagon nuts (with non-metallic insert), style 1 - Property classes 5, 8 and 10 EN ISO 704:1997 1) Prevailing torque all-metal hexagon nuts, style - Property classes 5, 8, 10 and 1 EN ISO 7719:1997 1) Prevailing torque type all-metal hexagon nuts, style 1 - Property classes 5, 8 and 10 ISO 86- :1988 1) ISO system o limits and its - Part : Tables o standard tolerance grades and limit deviations or hole and shats ISO 1891:1979 1) Bolts, screws, nuts and accessories - Terminology and nomenclature - Trilingual edition 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi, ks. Opastavia tietoja.

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 10 EN ISO 7089:000 1) Plain washers- Nominal series- Product grade A EN ISO 7090:000 1) Plain washers, chamered - Normal series - Product grade A EN ISO 7091:000 1) Plain washers - Normal series - Product grade C EN ISO 10511:1997 1) Prevailing torque type hexagon thin nuts (with non-metallic insert) EN ISO 1051:1997 1) Prevailing torque type hexagon nuts thin nuts, style 1, with metric ine pitch thread - Property classes 6, 8 and 10 EN ISO 10513:1997 1) Prevailing torque type all-metal hexagon nuts, style, with metric ine pitch thread - Property classes 8, 10 and 1 1..5 Viitestandardiryhmä 5: Hitsauslisäaineet ja hitsaus EN 1345:1998 1) Welding-Multilingual terms or welded joints with illustrations. September 1998. EN ISO 14555:1998 1) Welding-Arc stud welding o metallic materials. May 1995 EN ISO 13918:1998 1) Welding-Studs or arc stud welding-january 1997 EN 88-3:199 1) Speciication and approval o welding procedures or metallic materials. Part 3: Welding procedure tests or arc welding o steels. 199 EN ISO 5817:003 1) Arc-welded joints in steel - Guidance or quality levels or imperections 1..6 Viitestandardiryhmä 6: Niitit Huom. Tietoja voidaan esittää kansallisessa liitteessä. 1..7 Viitestandardiryhmä 7: Teräsrakenteiden toteuttaminen EN 1090-1) Requirements or the execution o steel structures 1.3 Periaatesääntöjen ja soveltamissääntöjen erottaminen (1) Sovelletaan standardin EN 1990 kohtaa 1.4. 1.4 Termit ja määritelmät (1) Sovelletaan seuraavia termejä ja määritelmiä: 1.4.1 peruskomponentti (liitoksen): Liitoksen osa, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan liitoksen rakenteelliseen ominaisuuteen. 1.4. kiinnitys: Paikka, jossa kaksi osaa kohtaavat. Suunnittelussa kiinnitys tarkoittaa peruskomponenttien yhdistelmää, joka tarvitaan kiinnityksen käyttäytymisen kuvaamiseksi siirrettäessä kyseeseen tulevia sisäisiä voimia ja momentteja. 1) Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi, ks. Opastavia tietoja.

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 11 1.4.3 liittyvä sauva: Sauva, joka liitetään tukena olevaan sauvaan tai osaan. 1.4.3 liitos: Alue, missä vähintään kaksi sauvaa kiinnitetään toisiinsa. Suunnittelussa liitos tarkoittaa kaikkien peruskomponenttien yhdistelmää, joka tarvitaan liitoksen käyttäytymisen kuvaamiseksi siirrettäessä kyseeseen tulevia sisäisiä voimia ja momentteja. Palkki-pilariliitos koostuu uuma-osasta ja joko yhdestä kiinnityksestä (yksipuolinen liitos) tai kahdesta kiinnityksestä (kaksipuolinen liitos), ks. kuva 1.1. 1.4.5 liitosmuoto: Liitoksen tai liitosten alueen tyyppi tai muoto, missä vähintään kahden liittyvän sauvan akselit leikkaavat toisensa, ks. kuva 1.. 1.4.6 kiertymiskyky: Kulma, jonka liitos voi kiertyä murtumatta tietyllä kestävyystasolla. 1.4.7 kiertymisjäykkyys: Momentti, joka tarvitaan yksikönsuuruisen kiertymän aikaansaamiseksi liitoksessa. 1.4.8 rakenteellinen ominaisuus (liitoksen): Liittyvän sauvan kestävyys sisäisille voimille ja momenteille, kiertymisjäykkyys ja kiertymiskyky. 1.4.9 yksitasoinen liitos: Ristikon yksitasoisessa liitoksessa sauvat kiinnittyvät toisiinsa yhdessä tasossa.

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 1 1 1 3 3 Liitos = leikkauksen rasittama uuma + kiinnitys Vasemmanpuoleinen liitos = Leikkauksen rasittama uuma + Vasemmanpuoleinen kiinnitys Oikeanpuoleinen liitos = Leikkauksen rasittama uuma + Oikeanpuoleinen kiinnitys a) Yksipuolinen liitos b) Kaksipuolinen liitos 1 leikkauksen rasittama uuma kiinnitys 3 komponentit (esim. ruuvit, päätylevy) Kuva 1.1: Palkki-pilariliitosten osat

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 13 1 3 3 1 Yksipuolinen palkki-pilariliitos; Kaksipuolinen palkki-pilariliitos; 1 4 3 Palkin jatkos; 4 Pilarin jatkos; 5 Pilarin pohja. 5 5 a) Liitosmuodot vahvemman akselin suhteen Kaksipuolinen palkki-pilariliitos Kaksipuolinen palkki-palkkiliitos b) Liitosmuodot heikomman akselin suhteen (käytetään vain tasapainossa oleville momenteille M b1,ed = M b,ed ) Kuva 1.: Liitosmuodot 1.5 Merkinnät (1) Tässä standardissa käytetään seuraavia merkintöjä: d ruuvin nimellishalkaisija, niveltapin halkaisija tai kiinnittimen halkaisija; d 0 ruuvin, niveltapin tai niitin reiän halkaisija; d c on pilarin uuman suoran osan korkeus; d m pienin seuraavista arvoista: ruuvin kannan etäisimpien pisteiden ja avainvälin keskiarvo tai mutterin etäisimpien pisteiden ja avainvälin keskiarvo; H,Rd mitoitusarvo Hertz:n paineen suhteen; ur niitin vetomurtolujuus; e 1 kiinnittimen reiän keskiön ja viereisen rakenneosan päädyn välinen päätyetäisyys mitattuna siirrettävän voiman suunnassa, ks. kuva 3.1;

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 14 e kiinnittimen reiän keskiön ja viereisen rakenneosan reunan välinen reunaetäisyys mitattuna kohtisuorassa suunnassa siirrettävään voimaan nähden, ks. kuva 3.1; e 3 pidennetyn reiän akselin ja viereisen rakenneosan reunan tai päädyn välinen etäisyys, ks. kuva 3.1; e 4 pidennetyn reiän pyöristyksen keskiön ja viereisen rakenneosan reunan tai päädyn välinen etäisyys, ks. kuva 3.1; l e pienahitsin tehollinen pituus; n kitkapintojen tai kiinnittimien reikien lukumäärä leikkautumistasossa; p 1 kiinnittimien keskiöiden välinen etäisyys siirrettävän voiman suunnassa, ks. kuva 3.1; p 1,0 kiinnittimien keskiöiden välinen etäisyys uloimmassa kiinnitinrivissä siirrettävän voiman suunnassa, ks. kuva 3.1; p 1,i kiinnittimien keskiöiden välinen etäisyys sisemmässä kiinnitinrivissä siirrettävän voiman suunnassa, ks. kuva 3.1; p viereisten kiinnitinrivien välinen keskiöetäisyys mitattuna siirrettävää voimaa vastaan kohtisuorassa suunnassa; ks. kuva 3.1; r ruuvirivin numero; Huom. : Ruuvikiinnityksessä, jossa on vähintään kaksi vedettyä ruuviriviä, ruuvirivit numeroidaan alkaen ruuvirivistä, joka on kauimpana puristuskeskiöstä. s s t a t c t p t w t wc A A 0 jäykän tukipinnan pituus; kulmateräksen laipan paksuus; pilarin laipan paksuus; ruuvin tai mutterin alla olevan levyn paksuus; uuman tai levyn paksuus; pilarin uuman paksuus; ruuvin bruttopinta-ala; niitin reiän pinta-ala; A vc pilarin leikkauspinta-ala, ks. EN 1993-1-1; A s A v,e B p,rd E F p,cd F t,ed F t,rd F T,Rd F v,rd F b,rd F s,rd,ser F s,rd F v,ed,ser F v,ed ruuvin tai perustusruuvin jännityspoikkipinta-ala; tehollinen leikkauspinta-ala; ruuvin kannan tai mutterin lävistymiskestävyyden mitoitusarvo; kimmokerroin; esijännitysvoiman mitoitusarvo; vetovoiman mitoitusarvo murtorajatilassa ruuvia kohti; ruuvin vetokestävyyden mitoitusarvo ruuvia kohti; ekvivalentin T-osan laipan vetokestävyyden mitoitusarvo; ruuvin leikkauskestävyyden mitoitusarvo ruuvia kohti; ruuvin reunapuristuskestävyyden mitoitusarvo ruuvia kohti; liukumiskestävyyden mitoitusarvo käyttörajatilassa ruuvia kohti; liukumiskestävyyden mitoitusarvo murtorajatilassa ruuvia kohti; ruuvin leikkausvoiman mitoitusarvo käyttörajatilassa ruuvia kohti; ruuvin leikkausvoiman mitoitusarvo murtorajatilassa ruuvia kohti;

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 15 M j,rd S j S j,ini V wp,rd z liitoksen taivutuskestävyyden mitoitusarvo; liitoksen kiertymisjäykkyys; liitoksen kiertymisjäykkyyden alkuarvo; pilarin uuman plastisuusteorian mukainen leikkauskestävyyden mitoitusarvo; momenttivarsi; µ kitkakerroin; φ liitoksen kiertyminen. () Luvussa 7 käytetään seuraavia standardilyhennyksiä rakenneputkien tapauksissa: CHS : pyöreä rakenneputki ; RHS : suorakaiteen muotoinen rakenneputki, joka kattaa myös neliön muotoiset rakenneputket. Vapaaväli g g Limityssuhde λ ov = (q/p) x 100 % g q p (a) Vapaavälin määritelmä (b) Limityksen määritelmä 1) Kuva 1.3: Vapaaväliset ja limitetyt liitokset 1) Suomentajan huomautus: Kuvassa olevien mittojen p ja q oikeanpuoleisten mittaviivojen pitää olla samaa viivaa. (3) Luvussa 7 käytetään seuraavia merkintöjä: A i sauvan i (i = 0, 1, tai 3) poikkileikkauksen pinta-ala; A v paarteen leikkauspinta-ala; A v,e paarteen tehollinen leikkauspinta-ala; L sauvan systeemipituus; M ip,i,rd liitoksen kestävyyden mitoitusarvo, joka ilmaistaan sauvan i ristikon tasossa vaikuttavan sisäisen momentin avulla, (i = 0, 1, tai 3); M ip,i,ed sauvan i sisäisen momentin mitoitusarvo ristikon tasossa, (i = 0, 1, tai 3); M op,i,rd liitoksen kestävyyden mitoitusarvo, joka ilmaistaan sauvan i ristikon tasoa vastaan kohtisuorassa tasossa vaikuttavan sisäisen momentin avulla, (i = 0, 1, tai 3); M op,i,ed sauvan i sisäisen momentin mitoitusarvo ristikon tasoa vastaan kohtisuorassa tasossa, (i = 0, 1, tai 3);

FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 16 N i,rd liitoksen kestävyyden mitoitusarvo, joka ilmaistaan sauvan i sisäisen aksiaalisen voiman avulla, (i = 0, 1, tai 3); N i,ed sauvan i sisäisen aksiaalisen voiman mitoitusarvo, (i = 0, 1, tai 3); W el,i on sauvan kimmoteorian mukainen taivutusvastus, i (i = 0, 1, tai 3); W pl,i sauvan plastisuusteorian mukainen taivutusvastus, i (i = 0, 1, tai 3); b i suorakaiteenmuotoisen rakenneputken i leveys, (i = 0, 1, tai 3); b e uumasauvan tehollinen leveys sen liittyessä paarresauvaan; b e,ov limittävän uumasauvan tehollinen leveys, kun se liittyy limitettyyn uumasauvaan; b e,p tehollinen leveys lävistysleikkautumista tarkistettaessa; b p levyn leveys; b w paarteen uuman tehollinen leveys; d i pyöreän rakenneputken ulkohalkaisija, i (i = 0, 1, tai 3); d w paarteena olevan poikkileikkaukseltaan I- tai H- muotoisen proiilin uuman korkeus; e liitoksen epäkeskisyys; b paarteen sivun lommahduslujuus; yi sauvan i (i = 0, 1, tai 3) myötöraja; y0 paarresauvan myötöraja; g K- tai N- liitoksen uumasauvojen välinen vapaaväli (g:n negatiivinen arvo tarkoittaa limitystä q ); vapaaväli g mitataan liittyvän paarteen pinnan suunnassa viereisten uumasauvojen kärkien välisenä etäisyytenä, ks. kuva 1.3(a); h i sauvan i poikkileikkauksen kokonaiskorkeus i (i = 0, 1, tai 3); k tekijä, jonka alaindeksit ovat g, m, n tai p ja joka esitetään kyseeseen tulevassa taulukossa; l p q sauvan nurjahduspituus; limittävän uumasauvan kosketuspinnan projektion pituus paarteen pinnalla, kun limitettyä uumasauvaa ei ole, ks. kuva 1.3(b); limityspituus, joka mitataan paarteen pinnan suunnassa K- tai N- liitoksen uumasauvojen kärkien välisenä etäisyytenä, ks. kuva 1.3(b); r poikkileikkaukseltaan I- tai H- muotoisen proiilin laipan ja uuman välinen pyöristyssäde tai suorakaiteen muotoisen rakenneputken nurkan pyöristyssäde; t I- tai H- muotoisen proiilin laipan paksuus; t i sauvan i seinämänpaksuus (i = 0, 1, tai 3); t p levyn paksuus; t w I- tai H- muotoisen proiilin uuman paksuus; α tekijä, joka määritetään kyseeseen tulevan taulukon yhteydessä; θ i uumasauvan i ja paarteen välinen kulma (i = 1, tai 3); κ tekijä, joka määritellään sen esiintyessä; µ tekijä, joka määritetään kyseeseen tulevan taulukon yhteydessä; φ monitasoisen liitoksen tasojen välinen kulma.