PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote Toimitusjohtaja Pentti Itkonen, puheenjohtaja Terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen Talousjohtaja Liisa Mänttäri Vs. hallintojohtaja Keijo Siiskonen, sihteeri Rautjärvi Kunnanhallituksen pj. Taina Lonka Kunnanvaltuuston pj. Liisa Terävä Kunnanvaltuuston I varapj. Kari Luumi Kunnanvaltuuston II varapj. Timo Paajanen Kunnanvaltuuston jäsen Timo Tervonen Kunnanjohtaja Harri Anttila Kehitysjohtaja Annaleena Rita Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kuntakohtaiset muutokset vuonna 2014 Terveys- ja vanhustenpalvelut Tuula Karhula esitteli vuodelle 2014 suunniteltuja olennaisia muutoksia, jotka ovat liitteenä olevassa esityksessä.
Lääkärin ja hammaslääkärin palveluja sitoudutaan tuottamaan Rautjärvellä vuoteen 2018 asti. Keskusteltiin ensihoidosta ja Karhula totesi, että ensihoito on sairaanhoitopiirin velvollisuus. Lakisääteisten velvollisuuksien noudattaminen tarkoittaa tarvetta saada säästöjä muualta. Ensihoidon täysi lähtövalmius Parikkalassa tarkoittaa käytännössä noin 15 minuutin sisällä ambulanssin saapumista Rautjärvelle. Lisäksi Rautjärvellä jatketaan pilottikokeilua ja tavoitteena on saada lähivuosina Rautjärven yksiköstä yhdessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa moniammatillinen ympärivuorokautinen yksikkö. Rautjärven edustajat totesivat, että ehdotettu ratkaisu asettaa Rautjärven kuntalaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin kuntiin. Parikkalasta kestää puoli tuntia tulla Rautjärvelle, ehkä kesäisin matka onnistuu 15 minuutissa. Karhula totesi, että ensihoitopalvelu on tarkasteltava maakunnallisesti, Eksote ei voi tehdä kuntakohtaisia ratkaisuja joka palvelun osalta. Hyvinvointiaseman taustalla on se, että koko valtakuntaan on kehitettävä uusi tapa turvata lähipalvelut. Eksote haluaa tätä mallia kehittämällä tuottaa lähipalvelut jokaiselle kunnalle. Rautjärven edustajat totesivat, että heillä on halua kehittää palveluja, vaikka sellaisiakin näkemyksiä on esitetty, että näin ei olisi. Rautjärvellä oli esimerkiksi palvelujen integraatio asiakasrajapinnassa erittäin hyvä ja osittain tämä menetettiin Eksoten myötä. Rautjärven edustajat totesivat, että he eivät halua puuttua operatiiviseen toimintaan, mutta haluavat turvata tietyt lähipalvelut. Nämä palvelut on listattua neuvotteluissa jaetussa asiakirjassa. Karhula totesi, että yhteyskeskus ja kotihoidon toiminnanohjaus parantavat Rautjärven kotihoidon asiakkaiden palveluja. Päivystyksen ja kiireellisen hoidon keskittämisestä keskussairaalaan Karhula totesi, että se on tarkoituksenmukaista Lappeenrannassa. Muissa kunnissa lääkäripalvelut on tarkoitus säilyttää, joten keskittäminen ei tältä osin koske muita kuntia.
Rautjärven edustajat totesivat, että terveysasemalle pitäisi saada lisää lääkärin vastaanottoaikoja. Jos kuntalainen ei saa aikaa, niin sitten hän menee kiireelliseen hoitoon tai päivystykseen ja rasittaa näitä, vaikka ei olisikaan heidän asiakkaansa. Rautjärven edustajat toivat esiin, että Rautjärvellä on tiettyjä kansantauteja suhteessa enemmän kuin muissa Etelä-Karjalan kunnissa. Jos nämä keskitetään Lappeenrantaan hoidettavaksi, niin Rautjärven kustannukset nousevat. Lappeenrannan toimintamalli ei toimi muissa kunnissa. Logistiset kustannukset tulevat on väistämättä nousemaan. Itkonen totesi, että hyvinvointiasemia koskevia kokeiluja tehdään juuri tästä syystä, jotta saisimme selville sen, minkälainen malli olisi mihinkin toimintaympäristöön tarkoituksenmukaisin. Kroonisten tautien hoidossa on myös potilaan omavastuu lisääntymässä. Potilailla on mahdollisuus eri keinoin seurata omaa terveydentilaansa. Rautjärven edustajat tiedustelivat millä perusteella Ruokolahti on valittu hyvinvointiaseman pilottikohteeksi? Marja Kosonen totesi, että pilottikohteet haluttiin valita sekä läntiseltä että pohjoiselta alueelta, koska alueet ovat erilaisia. Ruokolahdella oli tiedossa muitakin tulossa olevia muutoksia ja samalla on mahdollista tarkastella yhteistyötä Imatran kanssa, minkä takia Ruokolahti valikoitui pilottikohteeksi. Rautjärven edustajien mukaan Rautjärvelle voisi miettiä uuden konseptin, esimerkiksi lääkäri-hoitajatoimintamallin. Rautjärvi on teollisuuspaikkakunta ja teollisuudelle on turvattava riittävä työvoima. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä tekijä tästäkin näkökulmasta. Todettiin, että yhteisenä tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että ne eivät olisi syynä asuinpaikkakunnan valintaan. Rautjärven edustajien mukaan palvelujen tuottamisen ei pitäisi olla pelkästään Eksoten varassa. Vaihtoehtoja pitäisi harkita järkevän palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Rautjärvellä voisi kokeilla yhteistyötä uusien toimijoiden kanssa.
Rautjärven edustajat totesivat myös, että palveluverkkosuunnitelmasta puuttuu tulevaisuuden ennakointi. Esimerkiksi rahoitus tulee muuttumaan ja valinnanvapauden lisääntyminen on iso haaste. Perhe- ja sosiaalipalvelut Marja Kosonen esitteli vuonna 2014 tulevia olennaisia muutoksia, jotka ovat muistion liitteenä olevassa esityksessä. Yleisesti voi todeta, että henkilöstörakennetta ja työnjakoa kehitetään siten, että ne tukevat hyvinvointiasemamallin laajentamista. Iso apu-palvelukeskus oli suunnittelunimeltään ikäkeskus, eli siellä on ikääntyneiden ihmisten ja vanhustenpalveluja. Todettiin yhteisesti, että Rautjärven kunnantalon tilat ovat vajaakäytöllä eikä sijainti ole tarkoituksenmukainen. Palvelujen siirto on siten sinänsä tarkoituksenmukaista. Rautjärven edustajat totesivat, että Rautjärvellä yhteistyö Kelan, TYP:n ja kunnan kesken toimii hyvin. Kaikki ovat sijoittuneena kunnantalolle ja sijainnin muuttuessa tämä yhteistyö on huomioitava ja edellytykset sille on pyrittävä varmistamaan. Rautjärven edustajien mukaan asemankadun palvelukampuksen kehittämisessä on taustalla Rautjärven vetovoimahanke. Tavoitteena on kehittää toimivia palvelukokonaisuuksia siten, että toimintaympäristö tukisi kaikkia. Sinne voisi koota palveluja, joilla ei ole välttämättä jokapäiväistä kysyntää. Rautjärven edustajien mukaan psykiatrinen vastaanottotoiminta ei vastaa tällä hetkellä Rautjärvellä tarkoitustaan, mikä viesti olisi hyvä välittää eteenpäin. Rautjärven edustajat kaipasivat tietoja Mallu-auton kustannuksista. Kaikkia palveluja pitäisi tarkastella kriittisesti ja arvioida kustannustehokkuuden näkökulmasta.
Itkonen totesi, että kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkasteltuna monet kunnissa sijaitsevat palvelut tulisi arvioida uudelleen. Kunnat kuitenkin haluavat tietyt lähipalvelut ja Eksotekin haluaa tarkastella asioista kokonaisuuden näkökulmasta, ei pelkän kustannustehokkuuden kautta. Lopuksi Rautjärven edustajat totesivat, että Rautjärven edustajien jättämän asiakirjan kohdan Kuntastrategiassa määritellyt hyvinvointiaseman palvelut alla olevat asiat pitäisi maininta palvelusopimuksessa. Rautjärven puolelta todettiin, että päivystävä ensihoitoyksikkö on kunnalle ehdoton vaatimus. Eksoten esittämälle vaihtoehdolle täytyy saada perustelut. Ensihoidon yksiköllä täytyy olla päivystyksellinen luonne, se ei saa olla pelkkä siirtoyksikkö. Tässä on huomioitava se, että Rautjärvi on teollisuuslaitoksen sijainnin takia 1 riskialuetta. Eksoten edustajien mukaan päivystävän ensihoitoyksikön osalta neuvotteluja on jatkettava, koska palvelun tuottamiseen ei voi näillä tiedoilla sitoutua. Muilta osin palveluihin voidaan sitoutua. Rautjärven edustajien mukaan asiakirjan kohdassa Palvelurakenne ja strategia kohdassa mainitut asiat ovat myös kriittisen tärkeitä. Itkonen totesi, että palvelurakennesuunnitelmassa ovat Eksoten kehittämisen kannalta tärkeät strategiset tavoitteet. Kunnat ovat halunneet nyt kuntakohtaiset palvelusopimukset, joiden liitteisiin voidaan kirjata olennaiset muutokset. Kuntakohtaisten neuvottelujen perusteella palveluverkkosuunnitelmaa ei muuteta. Rautjärven edustajien mukaan päivystys, kiireellinen hoito ja akuuttipäivystys ovat niin keskeisiä käsitteitä, että ne pitäisi avata väärinymmärrysten välttämiseksi. Rautjärven edustajat totesivat, että Parikkalassa on Suomen kallein ensihoito, minkä takia kustannuksiin kannattaisi kiinnittää huomiota. Todettiin, että ensihoidon kustannukset ovat työaikaan liittyvän ratkaisun seurauksena nousseet valtakunnallisestikin.
Rautjärven mukaan palveluverkkosuunnitelman onnistumisen kannalta Imatran mukanaolo on kriittisen tärkeää. Ilman Imatraa suunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ei saavuteta. 3 Kunnan esille tuomat asiat ja toiveet kuntavierailusta Rautjärvi ehdotti, että ensihoidon palvelujen järjestämisestä järjestetään jatkokokous, johon kutsutaan ensihoidon asiantuntijat esittämään perustelut esitetylle ratkaisulle. Todettiin, että tämä on erillinen asia, joka ei estä muita palveluja koskevan kuntakohtaisen palvelusopimuksen hyväksymistä. 4 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.44.