Turvallisuuden tarkistuslista Lihanjalostus Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto
Sisällysluettelo Turvallisuuden tarkistuslista 2 Tarkistuslistan käyttöohje 3 Turvallisuusindeksi 4 Yhteenveto 5 1 Kone- ja laiteturvallisuus 6 2 Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet 10 3 Työhygienia 11 3.1 Lämpöolot 11 3.2 Ilman puhtaus 12 3.3 Melu 12 3.4 Valaistus 13 3.5 Kemikaalit 13 4 Ergonomia 14 5 Järjestys ja siisteys 16 6 Kulkutiet 17 7 Työnopastus 18 8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 19 8.1 Työterveyshuolto 19 8.2 Ensiapu 20 8.3 Pelastusvalmius 21 Lisätietoja 22 Turvallisuuden tarkistuslista Tämän alakohtaisen oppaan tarkoitus on auttaa huolehtimaan yrityksen koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Oppaaseen on koottu alan keskeiset työsuojeluasiat helppokäyttöiseksi tarkistuslistaksi. Sen avulla selviää mitkä asiat ovat kunnossa ja missä olisi parantamisen tarvetta. Sen avulla voi myös laskea yrityksen turvallisuusindeksin, joka on kunnossa olevien asioiden osuus kaikista listan kohdista. Teoriassa indeksi voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin, mutta käytännössä tuskin on yritystä, jossa kaikki asiat vaatisivat korjausta tai kaikki asiat olisivat kunnossa. Indeksin avulla yrityksessä voidaan asettaa tavoitteita; esimerkiksi jos indeksi on nyt 65% voisi tavoite seuraavalle vuodelle olla 85%. Hyvät työolot eivät välttämättä maksa ylimääräistä. Siisti ja järjestyksessä oleva työpaikka ja kunnossa olevat välineet päinvastoin parantavat sekä tuottavuutta että työturvallisuutta. Siitä hyötyvät kaikki. Yritys hyötyy alempina kustannuksina, kun hukka-aikaa, tapaturmia, esinevahinkoja ja sairauspoissaoloja on vähemmän. Työntekijä viihtyy paremmin työssä ja säilyy terveempänä. Yhteiskunta hyötyy kilpailukykyisestä yrityksestä, joka antaa työtä ja verotuloja, mutta rasittaa vähemmän sosiaali- ja terveysbudjettia. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työolosuhteita, selvittää esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Opas helpottaa työolojen seurantaa ja muodostaa pohjan myös kehittämistoimenpiteille ja yrityksen työsuojelun toimintaohjelmalle. Lista on tehty Euroopan komission tuella Työterveyslaitoksella yhdessä alan asiantuntijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa. 2
Tarkistuslistan käyttöohje Turvallisuuden määrittämisessä otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijät ja eri työt. Tarvittaessa listan voi täyttää erikseen erilaisista töitä. Useat listan kohdat selviävät parhaiten paikan päällä työkohteessa ja/tai työntekijöiden kanssa keskustelemalla. Lista toistetaan esimerkiksi kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, kun yrityksessä tehdään muutoksia. Tarkistuslistan kysymyksiin vastataan merkitsemällä rasti joko kunnossa, ei kunnossa tai ei sovellu -kohtaan. Asia on kunnossa, kun se täyttää viranomaismääräykset tai yrityksessä itse asetetut pelisäännöt. Jos kohta ei näitä täytä, merkitään ei kunnossa. Jos kohta ei koske yritystä, merkitään ei sovellu. Jos ei olla varmoja onko asia kunnossa vai ei, jätetään merkintä tekemättä ja asia selvitetään myöhemmin. Se saattaa edellyttää lisätietojen hankkimista esimerkiksi työterveyshuollolta, työhygieenisiä mittauksia tms. Tarkistuslistassa on esitetty myös mahdollisia toimenpiteitä, joista voi olla hyötyä varsinkin ei kunnossa olevien asioiden kehittämisessä. Toivottavasti ne antavat virikkeitä myös omalle ideoinnille työpaikalla. 3
Turvallisuusindeksi Turvallisuusindeksin laskemista varten tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Siitä näkyy pääkohdittain paljonko asioita on kunnossa ja paljonko ei kunnossa. Indeksi lasketaan kaavan avulla kunnossa olevien prosenttiosuutena näiden yhteismäärästä. 1. Kone- ja laiteturvallisuus 2. Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet 3. Työhygienia 4. Ergonomia 5. Järjestys ja siisteys 6. Kulkutiet 7. Työnopastus 8. Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius Yhteensä kunnossa Indeksi = ----------------------------- kunnossa + ei kunnossa = ---------------- x 100% = --------------- % 4
Yhteenveto Yhteenvetolomakkeeseen merkitään päätetyt toimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja toimenpiteen aikataulu. Toimenpiteiden toteutusta on hyvä seurata. Viimeistään niiden toteutuminen selviää, kun tarkistuslista käydään uudestaan läpi, mielellään viimeistään vuoden päästä. Sovitut toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Toteutunut / pvm 5
1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Onko koneissa CE-merkinnät? - Vuoden 1995 jälkeen hankituissa tai peruskorjatuissa koneissa CE-merkinnät - Vaatimuksenmukaisuusvakuutus kertoo minkä standardien ja direktiivien vaatimukset kone täyttää Ovatko suomen- ja ruotsinkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet aina saatavilla? - Sijoitetaan ohjeet nimettyyn paikkaan ja asetetaan vastuuhenkilö huolehtimaan käyttö- ja huolto-ohjeiden ajanmukaisuudesta - Mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa ohjeet myös muillakin kielillä niitä tarvitseville Ovatko koneet ja laitteet hyvässä käyttökunnossa? - Koneisiin on tehty suunnitelman mukaiset määräaikaishuollot - Koneen käyttö- ja sähkölaitteet kuten painikkeet, kaapelisuojukset ym. ovat ehjiä (kotelot täyttävät mm. niille asetetut vedenpitävyysvaatimukset) - Leikkaavien koneiden terät teroitetaan tai vaihdetaan aina tarvittaessa - Koneiden suojalaitteet ovat ehjiä ja toimivia Onko työpaikalla toimiva vikailmoitusmenettely? - Ilmoitetaan häiriöistä ja vioista välittömästi esimiehille - Vikailmoitusten kirjallinen dokumentointi - Vikojen pikainen korjaus - Ilmeisissä vaaratilanteissa työskentelyä ei jatketa ennen korjauksia - Ei tilapäiskorjauksia 6
1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Ovatko koneet tukevasti alustaan kiinnitettyjä? - Pitävät kiinnitykset Ovatko koneet vain siinä käytössä, johon ne on suunniteltu? - Tunnetaan koneiden suunniteltu käyttö, esim. maksimikuormat Onko koneissa ja laitteissa riittävät suojukset palovammojen välttämiseksi? - Laitteen käyttäjän työtilan ja kuumien pintojen väliin jää riittävä etäisyys tai laitteen kuuma pinta on koteloitu eristävällä materiaalilla - Laitteen suojukset estävät kuumien nesteiden roiskumisen ja kuuman höyryn puhaltamisen käyttäjän työalueelle esim käsille Onko koneissa selkeästi merkitty hätäseis -kytkin? - Punainen painike keltaisella pohjalla - Hätäseis -kytkin käyttäjän ulottuvilla kaikissa työn edellyttämissä työasennoissa - Merkintä mihin kytkin vaikuttaa, ellei kytkin pysäytä koko konelinjaa - Vahinkokäynnistyksen esto, kytkin palautettava - Kytkimien toiminnan varmistaminen aika-ajoin esim. kuukausittain Onko koneen puristavat ja leikkaavat osat suojattu? - Varmistetaan suojuksilla, ettei käsi ulotu koneen käydessä koneen puristaviin ja leikkaaviin teriin - Yläraajaa koskevat turvaetäisyydet löytyvät standardista SFS-EN 294 7
1 Kone- ja laiteturvallisuus Onko koneiden, kuljettimien ym laitteiden telojen ja rullien muodostamat nielut, liikkuvat reunat ja akselinpäät suojattu? Toimenpideideoita - Nielu muodostuu esim. kuljetinhihnan ja taittopyörän väliin Onko koneissa toimivat pakkotoimiset suojukset ja suojalaitteet? - Koneet eivät käynnisty suojusten tai suojalaitteen ollessa pois paikoiltaan - Suojusten tai suojalaitteen avaaminen pysäyttää pakkotoimisesti koneen (liikkuvat osat pysähtyvät heti esim. magneettijarrulla) - Koneiden suojukset lukittuvat kiinni liikkuvien osien ollessa liikkeellä - Koneiden liikkuvien osien liikejarrutusaika on määräysten mukainen - Ohjauspainikkeiden kaksin käsin ohjaus - Liha-alan leikkaamon oikean tyyppisistä koneista ja suojuksista on esimerkkejä standardissa SFS 5107 Onko koneiden suojauksien rajakytkimet oikein asennettu? - Asennetaan rajakytkimet niin, ettei niitä voida helposti ohittaa - Asennetaan rajakytkimet niin, että ne eivät aiheuta vikaantuessaan vaaraa (pakkotoiminen käyttö, jolloin laite pysähtyy vaikka kytkimen jousi on poikki tai kytkin jumiutunut) 8
1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Onko koneiden vahinkokäynnistyminen estetty? - Käytetään laukeavia kytkimiä (alijännitelaukaisu), ettei kone käynnisty itsestään esim. sähkökatkon jälkeen tai auki olevan suojuksen paikalleen asettamisen seurauksena - Koneen pysähtyessä on myös paineilmavanttiilin sulkeuduttava ja koneen putkistoissa olevan paineellisen ilman päästävä purkautumaan Onko koneiden tai konelinjojen vaara-alueelle pääsy estetty? - Suoja-aitaukset - Valoverhot - Paineherkät matot Onko taakkojen siirtoon ja nostamiseen käytettävät laitteet turvallisia? - Esim. vaununostimissa vaunut paikoittuvat hyvin nostimen haarukkaan ja vaunun pysyminen haarukassa varmistetaan ketjulla tms. - Varmistutaan, että nostot eivät aiheuta vaaraa myöskään sivullisille - Taakat ja nostoapuvälineet yhteen sopivia 9
2 Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet Toimenpideideoita Käytetäänkö työssä tarvittavia suojaimia ja varusteita? - Teräshanska - Suojakäsineet - Suojaesiliina (teräsverkko) - Oikeanlaiset jalkineet - Hengityssuojaimet - Kuulosuojaimet - Riittävä ja asianmukainen vaatetus - Suojakypärä - Kasvosuoja Voivatko työntekijät vaikuttaa suojainten valintaan? - Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus valita hänelle sopiva suojain riittävästä määrästä eri vaihtoehtoja, jotta käyttäjälle sopiva suojain löytyy - Valinnassa kiinnitetään kuitenkin huomiota suojaimen suojaustehoon Onko suojainten ja varusteiden huolto ja säilytys järjestetty? - Vaatekaapit, joissa ilma kiertää - Varataan suojaimille oma pölyltä suojassa oleva säilytyspaikka - Suojainten uusinta välittömästi käyttöajan päätyttyä tai suojaimen rikkouduttua - Organisoidaan suojaimien säännöllinen puhdistus 10
3 Työhygienia 3.1 Lämpöolot Toimenpideideoita Pysyykö ilman lämpötila säädettyjen arvojen välillä? - Lämpötilaa ei pidetä tarpeettoman kylmänä - Suositeltava työskentelylämpötila raa an lihan käsittelyssä on 10-12 o C - Vältetään työskentelyä kylmävarastoissa; valitaan tuotteen eräkoot niin, että työ ehditään tehdä em. lämpötilassa Onko kylmien pintojen aiheuttamat haitat huomioitu? - Suojataan kädet kylmältä mahdollisuuksien mukaan - Pidetään sopivaa tauotusta Onko ilmanvaihto toteutettu niin, ettei työpisteessä esiinny vetoa? Onko uunien, kattiloiden ym. lämpöä tuottavien laitteiden sijainti ja eristys toteutettu niin, etteivät ne aiheuta liiallista lämpösäteilykuormaa työpisteeseen? - Väliovet, tuulikaapit, tiiviit ulko-ovet - Oikea työpaikkakäytäntö (ulko- tai väliovia ei pidetä tarpeettomasti auki) - Varsinainen työpiste riittävän etäällä tai suojattu eristävällä seinäkkeellä kuumasta laitteesta - Työpisteen ilmanvaihto riittäväksi, jottei ilman lämpötila nouse liian korkeaksi 11
3 Työhygienia 3.2 Ilman puhtaus Toimenpideideoita Toimiiko työtilan yleisilmanvaihto? - Ilma vaihtuu työpisteen vaatimusten mukaan - Ilman kulku puhtaan ilman puolelta likaiselle; estetään mausteiden ja suolan sekoituksessa syntyvän pölyn sekä paistamisessa syntyvän käryn ja savun leviäminen työntekijän hengitysvyöhykkeelle Toimiiko tarvittavat paikallispoistot? - Mauste ja suolapöly eivät joudu työntekijän hengitysvyöhykkeelle - Työntekijä ei altistu nitriitille - Työntekijä ei altistu merkittävästi paistamisessa syntyvälle savulle ja kärylle - Työntekijä ei altistu savun kehittämisessä syntyvälle hiilimonoksidille Tarkkaillaanko ja huolletaanko ilmanvaihtolaitteita säännöllisesti? - Tarkkaillaan toimivuutta esim. merkkisavun avulla - Suodattimien vaihto/puhdistus - Ilmavirtojen säätö 3.3 Melu Onko työntekijöiden altistusta yleismelulle pyritty vähentämään? - Suurimeluiset koneet, laitteet ja työvaiheet omiin tiloihin - Melun alentaminen koteloinnilla - Melun alentaminen kinnittämällä huomiota työtapoihin (ei paiskota kärryjä, mollia ym. kuljetusvälineitä) 12
3 Työhygienia 3.4 Valaistus Toimenpideideoita Onko työtilojen yleisvalaistus riittävä? - Valaistusmittaukset ja tulosten vertaaminen suositusarvoihin Onko tarkkuutta ja hyvää värinerotusta vaativien työtehtävien erityisvaatimukset huomioitu? - Työpistekohtaiset kohdevalot - Hyvin väriä toistavat lamput Onko valaistuksen suuntaus oikea? - Ei kirkkaita valopisteitä näkökentässä - Ei haitallisia kiiltelyjä tai häikäisyjä - Ei haitallisia varjoja - Ei jyrkkiä valaistuseroja näkökentässä työtä tehtäessä (luminanssieroja) Onko valaisinhuolto järjestetty? - Lamppujen ryhmävaihto - Kuluneiden/palaneiden kohdevalojen vaihto Onko ulkotilojen, portaiden ja kulkuteiden valaistus riittävä? - Erityisesti lastaussilloille hyvä valaistustaso 3.5 Kemikaalit Onko kaikista käytettävistä kemikaaleista saatavilla käyttöturvallisuustiedotteet? Käytetäänkö ja varastoidaanko kemikaaleja ohjeiden mukaisesti? - Käyttöturvallisuustiedotteet saa aineen myyjältä - Luetteloidaan kemikaalit ja kootaan käyttöturvallisuustiedotteet kansioon kaikkien saataville (esim. yksi kansio konttoriin toinen tuotannon käyttöön) - Säilytys alkuperäisissä ja kestävissä pakkauksissa - Ei säilytetä elintarvikkeille tarkoitetuissa astioissa, esim. virvoitusjuomapulloissa - Kemikaalien pakkaukset merkitty kemikaalilainsäädännön mukaisin pakkausmerkinnöin ja varoitusetiketein 13
4 Ergonomia Toimenpideideoita Tehdäänkö käsinostot oikein? - Kaksinkäsin nostettaessa hyvissä nosto-oloissa (taakka lähellä vartaloa suorana seisten) suositus taakan maksimipainoksi 25 kg. - Jos nostotyötä yli 1 h/pv tai nostoja 1 nosto/5 min tai nostoasento on hankala, suositusta tulee pienentää merkittävästi - Mainittujen rajojen ylittyessä suositellaan teknillisten apuvälineiden käyttöä Onko nostoja ja siirtoja helpotettu teknisin apuvälinein? - Siirtorullastot, nostimet, täyttönostimet ym. Onko hankalia työasentoja sisältäviä tehtäviä kartoitettu ja työasentoja korjattu teknisin apuvälinein? - Esim. nostopöydät vähentämään kumartuneita työasentoja Sisältääkö työ vaihtelevasti istumista, seisomista ja kävelyä? - Sopiva tauotus paikoillaan olevissa työasennoissa - Työkierto vähentämään yksipuolisen työliikkeen rasitusta Onko tuotantolinjat rakennettu niin, ettei työ ole pakkotahtista? - Puskurivarastot, esim. vastaanottopöydät, jotta työtekijä voi säätää työn tahdin - Linjan käyttökytkimet käyttäjän ulottuvilla - Pakkotahtista työtä vain vähän kokonaistyöajasta 14
4 Ergonomia Toimenpideideoita Onko työtasojen korkeus työntekijälle sopiva? - Säädettävät työtasot - Säädettävät rallit - Nyrkkisääntönä on, että tyotason korkeus on oikea, kun työtä voi tehdä selkä suorana hartioita kohottamatta Onko staattisten työasentojen rasitusta pyritty vähentämään? - Kumimatot vähentämään seisontarasitusta - Ergonomiset seisontatuet ja tuolit Onko painavien työvälineiden käsiin kohdistamaa rasitusta vähennetty? - Keventimen käyttö esim. pyörösahan ja maustesekoittimen ripustamiseen Onko työpisteessä riittävästi tilaa työskentelyyn? - Koneiden ja laitteiden vierestä pääsee tarvittaessa etääntymään konerikon, kuumien roiskeiden tms. tapahtuman aikan Onko työpiste sijoitettu oikein? - Työntekijän takana ei ole kulkutietä eikä muuta työtä häiritsevää toimintaa tai työpisteen takatila on rajattu sermein, kaiteella ym. esteellä 15
5 Järjestys ja siisteys Onko elintarvikehygienian vaatimukset ja omavalvonnan periaatteet hyvin tunnettu? Toimenpideideoita - Järjestetään tarvittava koulutus - Säännölliset katselmukset hygieniatason seuraamiseksi Onko työpaikalla yhteisesti sovitut pelisäännöt järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi? - Järjestys- ja siisteysohjelma hyvien työtapojen luomiseksi - Esim. TUTTAVA-ohjelma Onko työympäristössä tarpeetonta tavaraa? - Letkut kiepille jos eivät käytössä - Ei varastoida rullakoita, mollia ym. vaunuja työtilaan - Tarpeeton tavara pois Onko tarvittavat työvälineet tuotu lähelle työtä? - Henkilökohtaiset/konekohtaiset työvälineet ja säilytyspaikat työvälineille - Työvälineiden helppo takaisinasettaminen tärkeämpää kuin helppo käyttöönotto Toimiiko jätehuolto? - Hygieniavaatimukset - Ei tarpeetonta jätepahvin ym. pakkausmateriaalin välivarastointia työtilaan Onko lattian pinnoite ehjä ja kaadot tehty oikein, ettei vesi jää seisomaan? Pidetäänkö lattia riittävän puhtaana rasvasta ym. roiskeista liukkauden välttämiseksi? - Korjataan vioittuneet pinnoitteet - Tarvittaessa pesu - Oikeat työtavat 16
6 Kulkutiet Toimenpideideoita Ovatko kulkuväylät mitoitettu riittävän leveiksi? - Jalankulkuväylän leveys vähintään 80 cm, korkeus vähintään 2,1 m - Jalankulkukäytävän leveys trukkiväylän vieressä 1,2 m - Liikennöitäessä esim. trukilla ajovara kohtaavien ajoneuvojen välissä sekä käytävän reunalla vähintään 60 cm. Ajoväylän korkeus vähintään 0,3 kertaa suurempi kuin kuljettavan laitteen korkeus Ovatko poistumisteiden, sähkökaappien ja alkusammutusvälineiden edustat vapaat? - Merkityt ja vapaat Ovatko kulkutiet ja vaarakohteet selkeästi merkityt? - Ajoratamaalaukset, korokkeet ja kaiteet - Merkitään risteykset, alitukset ja muut varottavat kohteet Onko kulkuväylien kunto hyvä? - Kulkuväylillä ei tavaraa, kuljetusvaunuja ym. - Pinnat ehjät, puhtaat ja pitävät - Kulkuväylien valaistus tasainen ja riittävä Ovatko ulkoalueet ja kulkutiet ulkona kunnossa? - Talvella lumen auraus ja hiekoitus - Riittävä valaistus Onko nousutiet mitoitettu oikein? - Portaan tai luiskan leveys vähintään 60 cm tai vähintään sille johtavan väylän leveys - Porrasaskelmat tasalevyiset - Portaiden nousukulma enintään 45 astetta - Luiskan kallistus henkilöliikenteessä enintään 10 astetta, ajoneuvoliikenteessä enintään 7 astetta - Yli 50 cm korkealla olevat kulkutiet ja yli kolmiaskelmaiset portaat varustetaan kaiteilla - Kaiteen korkeus vähintään 1,1 m, kaiteessa välijuoksu (vähintään 50 cm korkea aukko) ja jalkalista (korkeus vähitään 10 cm) 17
7 Työnopastus Annetaanko työntekijälle työhön opastusta ennen uuden työtehtävän aloittamista ja tämän jälkeen tarpeen mukaan ammatillisen osaamisen syventämiseksi? Toimenpideideoita - Luodaan työpaikalle työnopastusjärjestelmä - Nimetään kuhunkin työhön sopiva henkilö työhön opastajaksi - Annetaan työhön opastajille tarvittava koulutus (työhön opastajan kurssit) Varmistetaanko, että annetut ohjeet on ymmärretty? - Uusi työntekijä suorittaa ensimmäiset työvaiheet työhönopastajan valvomana - Varmistetaan ohjeiden ymmärtäminen jatervittaessa toistetaan opastusta Onko opastuksessa huomioitu erityisryhmät ja -tilanteet? - Uudet työntekijät - Pitkään poissa olleet työntekijät (sairaslomat, hoitovapaat) - Nuoret työntekijät - Uudet työmenetelmät, koneet ja laitteet - Esiintyneet vaaratilanteet - Huomioidaan opastuksessa ja ohjeistuksessa ulkomaalaisten työntekijöiden erityisongelmat Onko annettu kirjalliset ohjeet seuraavista tilanteista? - Huolto- ja korjaustyö - Työtilan, työvälineiden, koneiden ja laitteiden puhdistus ja siivoustyö elintarvikehygieniamääräysten mukaisesti - Henkilökohtaisten suojaimien käyttö ja huolto - Henkilökohtainen hygienia elintarvikehygieniamääräysten mukaisesti - Omavalvonnan suorittaminen - Henkilökohtaisten suojaimien käyttö ja huolto - Erityistyöt kuten tulityöt, nitriittien käsittely, ym. 18
8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.1 Työterveyshuolto Toimenpideideoita Onko työntekijöille järjestetty työterveyshuolto? - Solmitaan työterveyshuolto jonkin palvelun tarjoajan kanssa Onko työntekijöille tehty määräaikaistarkastuksia? - Tarkastukset esim. kolmen vuoden välein Onko työterveyshuoltohenkilöstö tehnyt työpaikkaselvityksiä? - Tehdään työpaikkaselvityksiä Tiedotetaanko työterveysasemaa muuttuneista työpaikan olosuhteista? Toteutetaanko työpaikalla työkykyä ylläpitävää toimintaa (ns. TYKY-toiminta)? - Työterveysasemalle tiedot henkilövaihdoksista, uusista kemikaaleista ja suuremmista tuotantomuutoksista - TYKY-toimintasuunnitelma esim. työterveysaseman kanssa yhteistyössä 19
8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.2 Ensiapu Toimenpideideoita Onko työpaikalla ensiaputaitoista henkilökuntaa? - Koulutetaan yksi henkilö alkavaa 10 työntekijää kohden SPR:N EA-1 kurssilla - Ensiapukoulutettujen nimet näkyville ensiapukaapin oveen Pidetäänkö ensiaputaitoja yllä? - Kertaus- ja jatkokurssit Ovatko ensiapuvälineet paikallaan ja näkyvillä? - Ensiaputarvikkeiden sijainnin merkintä vihreällä ristillä - Toimialakohtaista tietoa tarvittavista ensiaputarvikkeista saa esim. työterveyshuollosta tai SPR:stä - Nimetään henkilö huolehtimaan että tarvittavat tarvikkeet ovat saatavilla - Erotetaan päivittäistavarat ja hätätarkoitukseen tarvittavat tarvikkeet toisistaan (hätätarvikkeet laukkuun) Tunnetaanko ensiapuvälineiden sijainti? - Annetaan opastusta - Merkitään ensiapuvälineiden sijainti Ovatko hätänumerot näkyvissä? - Numerot puhelimen yhteyteen Onko yksin työskenneltäessä ensiavun saanti turvattu? - Säännöllinen yhteydenpito muihin työtovereihin 20
8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.3 Pelastusvalmius Toimenpideideoita Onko alkusammutuskalustoa ja onko se helposti saatavilla? - Hankitaan määräystenmukaiset alkusammuttimet - Pidetään sammutinten edusta vapaana Tunnetaanko sammutinten paikka ja niiden oikea käyttö? - Merkataan sammutinpaikat - Pidetään sammutusharjoituksia Onko yrityksessä automaattinen palohälytysjärjestelmä? - Automaattinen hälytys paloasemalle Huolletaanko sammuttimet ja tarkistetaanko hälytysjärjestelmän toimivuus säännöllisesti? Ovatko poistumistiet vapaat ja merkityt (ovat auki tai helposti avattavissa)? - Huoltosopimukset sammuttimille - Poistumistiet merkitty valoin tai jälkivalaisevin kyltein - Turvallinen poistuminen mahdollista myös pimeässä (tarvittaessa varavalot) Onko palovaarariskit kartoitettu? - Tunnetaanko tulityömääräykset - Tunnetaanko herkästi palavien materiaalien (esim. liuottimien määrä ja varastointitapa - Tunnetaanko rakenteiden paloluokat (esim. kattomateriaalit uunin päällä) - Tunnetaanko palavista materiaaleista syntyvät myrkylliset palokaasut Onko ammoniakkivuodon aiheuttamat riskit kartoitettu? - Tehdään riskikartoitus 21
Lisätietoja Tutkimus elintarviketeollisuuden työoloista Selvityksiä/Työsuojeluhallitus 9/1980 Lihan leikkaamojen, pakkaamojen ja lähettämöjen työolot: työryhmämuistio Selvityksiä/Työsuojeluhallitus 11/1984 Teurastamo- ja lihanvalmistealan koneiden, laitteiden ja työkalujen turvallisuudesta Selvityksiä/Työsuojeluhallitus 3/1984 Pakkauskoneiden työturvallisuus Selvityksiä/Työsuojeluhallitus 12/1985 Lihanleikkaamot Turvallisuustiedote/Työsuojeluhallitus 16/1985 Makkaran valmistuksen koneiden ja laitteiden työturvallisuus Turvallisuustiedote/Työsuojeluhallitus 23/1987 Einesteollisuuden koneiden ja laitteiden turvallisuus Turvallisuustiedote/työsuojeluhallitus 31/1990 Koneturvallisuus, turvaetäisyydet, joilla estetään yläraajojen ulottuminen vaaravyöhykkeelle standardi SFS-EN 249; suomen standardisoimisliitto, 1993. 22