Erstantie 2, 15540 Villähde 2
Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA...4 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...4 3.1 VALMISTUSTAPA... 4 3.2 VALMISTUSTOLERANSSIT... 4 3.3 LAADUNVALVONTA... 4 3.4 PINTAKÄSITTELY JA TUOTEMERKINNÄT... 5 4 KESTÄVYYDET...5 4.1 MITOITUSPERIAATTEET... 5 4.2 TERÄSLEVYN JÄYKKYYS KIINNITYSPINTA-ALAT... 6 4.3 KESTÄVYYDET (EUROCODE) SEKÄ KAPASITEETIT JA SALLITUT KUORMAT (RAKMK)... 7 4.4 YHDISTETYT RASITUKSET... 9 4.5 KORJAUSKERTOIMET... 9 5 TERÄSOSIEN KÄYTTÖ...10 5.1 KÄYTÖN RAJOITUKSET... 10 5.2 KIINNITYSALUSTAN RAUDOITUS... 10 5.3 KÄYTTÖRAJATILA... 10 6 TERÄSOSIEN ASENNUS...10 6.1 MUOTTIIN KIINNITYS... 10 6.2 TERÄSOSIEN LIITÄNTÖJEN ASENNUS... 11 7 ASENNUSTEN VALVONTA...11 7.1 TERÄSOSIEN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE... 11 7.2 LIITÄNTÖJEN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE... 12 8 TERÄSOSIEN MITAT JA KÄYTTÖDETALJIT...13
Erstantie 2, 15540 Villähde 4 1 TOIMINTATAPA Anstar Oy:n valmistamat AVT, ASKT ja AUKT -vakioteräsosat ovat betoniin ennen sen kovettumista asennettavia, tartunnoilla varustettuja teräslevyjä tai kulmatankoja. Taulukko 1: Vakioteräsosien käyttökohteet Teräsosan tunnus Pääasiallinen käyttökohde AVT 15-17 Ruutuelementin kannatin AVT 25-27 Ruutuelementin vastakannatin AVT 23, -24 Reunatartunta laattaan AVT 32-37 Reunatartunta paksuun rakenteeseen AVT 38, -41, -42 Tartunta teräsbetonilaattaan AVTRr 43 Reunatartunta parvekelaattaan AVT 43, -45, -47 Reunatartunta laattaan AVT 39, -44 TT-laatan reunatartunta AVT 48 Kulmatartunta AVT 57 Kulmasuoja ASKT, AUKT Kulmatartunta 2 MATERIAALIT on pääsääntöisesti valmistettu mustasta teräksestä. Ruostumattomat vakioosat (lisätunnus R) ja haponkestävät vakio-osat (lisätunnus H) valmistetaan mustilla tartuntateräksillä A500HW. Tilauksesta voidaan valmistaa myös kokonaan ruostumattomia (lisätunnus Rr) ja kokonaan haponkestäviä (lisätunnus Hh) teräsosia. Tarkemmat materiaalitiedot on esitetty kappaleessa 8. 3 VALMISTUS 3.1 Valmistustapa Teräsprofiilit katkaistaan ja leikataan mekaanisesti. Hitsaus suoritetaan MAG hitsauksena käsin tai robotilla, hitsausluokka C SFS-EN-ISO 5817. Valmistus EN 1090-2:2008 mukaisesti. 3.2 Valmistustoleranssit Levyn tai kulmatangon sivumitat ± 2 mm L 200 ± 4 mm 200 < L 2000 ± 20 mm L > 2000 Teräsosan korkeus/kokonaispituus ± 10 mm Tartuntojen sijainti Tartuntojen keskinäinen sijainti Tartuntojen kaltevuus ± 5º 3.3 Laadunvalvonta ± 5 mm ± 5 mm ± 10 mm (ASKT, AUKT, AVT 57) Anstar Oy:llä on laadunvalvontasopimus INSPECTA SERTIFIOINTI OY:n kanssa ja teräsosilla on Suomen etoniyhdistyksen varmentama käyttöseloste.
Erstantie 2, 15540 Villähde 5 3.4 Pintakäsittely ja tuotemerkinnät AVT, ASKT ja AUKT teräsosien näkyviin jäävät pinnat ja sivut suojamaalataan A 40 m. Pintakäsittely voidaan erikoistilauksena määrittää erilaisena. (esim. epoksimaalaus tai kuumasinkitys). Vakioteräsosiin merkitään Inspectan tarkkailumerkki, valmistaja Anstar Oy, sekä tyyppitunnus ja valmistusviikko. 4 KESTÄVYYDET 4.1 Mitoitusperiaatteet Mitoituslaskelmat on tehty staattisille kuormille rajatilassa teräsbetonirakenteelle C25/30 noudattamalla sekä RakMK- että Eurocodeohjeita. Käyttöohjeeseen on annettu eri mitoituksista pienempi kestävyys ja suurempi reunaetäisyys, joten ohjeet pätevät tehtiin mitoitus kummalla tahansa menetelmällä. Mitoitusmenetelmiä (RakMK / Eurocode) ei saa sekoittaa keskenään, vaan laskentakuorma on aina määritettävä oikean kuormitusnormin mukaan. RakMK mitoitus rakenneluokassa 2: RakMK 1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset RakMK 4 etonirakenteet RakMK 7 Teräsrakenteet SFS 2373 Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta. Sallittu kuorma saadaan jakamalla kapasiteetti kuorman osavarmuuskertoimella. Eurocode mitoitus tavallisin mittapoikkeamin: SFS-EN 1990 (1990 + muutos A1: 2005 + korjaus AC:2008) Eurocode Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN 1992-1-1 (2004 + korjaus AC:2010) Eurocode 2: etonirakenteiden suunnittelu SFS-EN 1993-1 Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt (2005) Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännökset Osa 1-8: Liitosten suunnittelu Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa (15.10.2007) CEN/TS 1992-4-1 (2009) Design of fastenings for use in concrete General CEN/TS 1992-4-2 (2009) Design of fastenings for use in concrete Headed fasteners Käyttörajatilassa on huomioitu muodonmuutokset (taipuma, pitkäaikaiskuorman aiheuttama puristuma) sekä tartuntatankojen jännityksen rajoitus ohjeen RIL 202-2011/by61 (etonirakenteiden Suunnittelu) kohdan 7. Käyttörajatilat (SLS) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu harjatangon betonipeitteen paksuusvaatimus 15 mm sekä valmistustoleranssit ja asennustoleranssi ± 15 mm. Pitkät teräsosat AVT57, ASKT ja AUKT kulmatangot on mitoitettu liikkuvalle kuormalle, joka sallitaan jokaiselle tartuntaparivälille. Teräsosien käyttö on tyyppikohtaisesti esitetty kohdassa 8 sijoitus-, reunaetäisyys ja lisäraudoitusvaatimuksin.
Erstantie 2, 15540 Villähde 6 4.2 Teräslevyn jäykkyys kiinnityspinta-alat AVT, ASKT ja AUKT teräsosat mitoitetaan kuorman osavarmuuskertoimia käyttämällä. Ruutukannattimet AVT 15-17 sekä vastaava tukireaktio vastakannattimilla AVT 25-27 on poikkeuksellisesti mitoitettu pelkälle omapainolle. Kiinnityspinta-alan ja tartuntojen väliin jää uloke, joka taivuttaa teräslevyä. Teräslevy voidaan jäykistää hitsattavilla levynpaloilla. Kuva 1: Kiinnityspinta-alan vaikutus teräslevyn taivutuskestävyyteen, levyn jäykistäminen. Kiinnityspinta-alaan voidaan teräsprofiilin ulkomittojen lisäksi laskea hitsit, edellyttäen että hitsit toimivat tarkasteltavassa ulokkeessa (ympärihitsaus). Momenttikapasiteetit määritetään pääasiassa tartuntojen välisinä voimapareina, kiinnityksen asennustoleranssi vaikuttaa siten oleellisesti kiinnityspinta-alan kokoon.
Erstantie 2, 15540 Villähde 7 4.3 Kestävyydet (Eurocode) sekä kapasiteetit ja sallitut kuormat (RakMK) Taulukko 2: AVT, ASKT ja AUKT teräsosien kestävyydet, betoni C25/30 Voimien suunnat, kts. kuvat kohdassa 8. Tyyppi N 1Rd kn N 2Rd kn V 1Rd kn V 2Rd kn M 1Rd knm M 2Rd knm AVT 15 35,2 AVT 16 51,5 AVT 17 89,1 AVT 23 14,9 3,7 3,8 1) 0,33 0,10 AVT 24 26,6 6,6 5,2 1) 0,72 0,24 AVT 25 92,2 17,9 6,7 1) AVT 26 115,2 30,5 7,8 1) AVT 27 198,9 43,6 8,8 1) AVT 32 22,1 21,3 1,9 AVT 33 34,2 33,0 1,9 AVT 34 15,6 10,3 1,0 AVT 35 24,2 16,2 1,0 AVT 36 11,2 3,2 1) 0,5 AVT 37 20,4 4,9 1) 0,6 Kiinnityspinta-ala AVT 38 14,8 2) 14,8 0,66 2) 45 x 45 AVT 39 12,1 3) 8,9 3) AVT 41 29,9 26,1 1,96 2) 80 x 80 AVT 42 49,5 40,7 4,55 2) 120 x 120 AVT 43 5,6 26,8 4,7 1) 0,24 0,56 25 x 25 AVT 44 45,8 3) 13,0 3) AVT 45 5,0 21,6 3,9 1) 0,18 0,14 10 x 10 AVT 46 12,6 41,8 4,7 1) 0,76 1,15 30 x 30 AVT 47 21,9 65,3 5,1 1) 1,86 2,70 40 x 40 AVT 48 5,2 13,9 0,28 15 x 15 AVT 57 4,6 4) ASKT 50 7,7 5) 9,8 5) ASKT 80 7,7 5) 9,8 5) ASKT 100x50 7,7 5) 9,8 5) ASKT 100 7,7 5) 9,8 5) AUKT 50 1,0 5) 9,8 5) AUKT 80 1,0 5) 9,8 5) AUKT 100x50 1,0 5) 9,8 5) AUKT 100 1,0 5) 9,8 5) 1) kestävyyttä voidaan parantaa reunaetäisyyttä lisäämällä, kts. kohta 8 2) kestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä lävistysraudoitusta, kts. kohta 8 3) kestävyydet betonille C40/50, kts. kohta 8 4) kestävyys sallitaan aina 400 mm:n välein 5) kestävyys sallitaan aina 300 mm:n välein RakMK: Sallittu kuorma F sall = F Rd /1,6 (AVT 15-17: F sall = F Rd /1,2) Eurocode: Käyttörajatilakuorma F k = F Rd /1,45 (AVT 15-17: F k = F Rd /1,1)
Erstantie 2, 15540 Villähde 8 Taulukko 3: AVTR/ AVTH tyyppinumero Ruostumattomien AVTR ja haponkestävien AVTH -osien kestävyydet. Voimien suunnat, kts. kuvat kohta 8. N 1Rd kn 15 20,7 16 30,4 17 52,5 N 2Rd kn V 1Rd kn V 2Rd kn M 1Rd knm M 2Rd knm 23 14,9 3,7 3,8 1) 0,33 0,10 24 26,6 6,6 5,2 1) 0,50 0,24 25 88,0 17,9 6,7 1) 26 110,0 30,5 7,8 1) 27 158,8 43,6 8,8 1) 32 22,1 21,3 1,14 33 34,2 33,0 1,14 34 15,6 10,3 0,57 35 24,2 16,2 0,57 36 11,2 3,2 1) 0,30 37 20,4 4,9 1) 0,38 Kiinnityspinta-ala 38 8,7 14,8 0,65 50 x 50 39 12,1 2) 8,9 1) 41 20,0 26,1 1,54 80 x 80 42 38,2 40,7 2,95 120 x 120 43 3,3 26,8 4,7 1) 0,17 0,33 25 x 25 44 45,8 2) 13,0 1) 45 3,3 21,6 3,9 1) 0,14 0,11 10 x 10 46 9,4 41,8 4,7 1) 0,59 0,67 30 x 30 47 16,5 65,3 5,1 1) 1,35 1,59 40 x 40 48 3,0 13,9 0,16 15 x 15 57 4,6 3) 1) kestävyyttä voidaan parantaa reunaetäisyyttä lisäämällä, kts. kohta 8 2) kestävyydet betonille C40/50, kts. kohta 8 3) kestävyys sallitaan aina 400 mm:n välein Taulukko 4: Ruostumattomien ASKTR ja AUKTR sekä haponkestävien ASKTH ja AUKTH -teräsosien kestävyydet. Voimat sallitaan aina 300 mm:n välein, suunnat kts. kohta 8. Tyyppi N ud V ud ASKTR, ASKTH 7,7 9,8 AUKTR, AUKTH 1,0 9,8 RakMK: Sallittu kuorma F sall = F Rd /1,6 (AVT 15-17: F sall = F Rd /1,2) Eurocode: Käyttörajatilakuorma F k = F Rd /1,45 (AVT 15-17: F k = F Rd /1,1)
Erstantie 2, 15540 Villähde 9 4.4 Yhdistetyt rasitukset Vakioteräsosille annetut kestävyydet on määritetty rasituskohtaisesti, ts. jos kiinnityslevyä rasittaa samanaikaisesti useampi kuormitus, tulee tarkastaa ettei teräsosan kokonaiskäyttöastetta ylitetä. N 1d N 2d V 1d V 2d M 1d M 2d + + + + + 1 N 1Rd N 2Rd V 1Rd V 2Rd M 1Rd M 2Rd Kaavassa N 1d, N 2d, V 1d, V 2d, M 1d ja M 2d ovat rakennesuunnittelijan kuormanosavarmuuskertoimia käyttämällä määrittämiä mitoitusarvoja. Esitteessä annetut kestävyydet, jotka sisältävät materiaalien osavarmuuskertoimet, on kaavassa merkitty tunnuksin N 1Rd, N 2Rd, V 1Rd, V 2Rd, M 1Rd ja M 2Rd. Voimien suunnat on tyyppikohtaisesti ilmoitettu jokaiselle teräsosalle kohdassa 8. 4.5 Korjauskertoimet Kestävyydet on määritetty asennustoleranssilla 15 mm teräsbetonirakenteelle C25/30, tartuntatilassa I (RakMK) tai hyvissä tartuntaolosuhteissa (Eurocode) ja betonin tiheydelle 2400 kg/m 3. Kestävyyksiä voidaan korjata muille tapauksille seuraavilla tavoilla: etonin lujuus Taulukko 5: Kestävyyden korjauskertoimet betonin mukaan. C12/15 C16/20 C20/25 C25/30 0,61 0,72 0,83 1,00 Tartuntatila Teräsosat on mitoitettu tartuntatilassa I (RakMK) tai hyvissä tartuntaolosuhteissa (Eurocode). Poikkeuksen muodostavat osat AVT 15-17, jotka on mitoitettu tartuntatilassa II. Korjauskerroin tartuntatilalle II (RakMK) tai kun hyviä olosuhteita ei saavuteta (Eurocode): 0,70 Runkoaine Taulukko 6: Kestävyyden korjauskertoimet kevytrunkoaineille etonin tiheys kg/m 3 ) 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 Korjauskerroin 1,0 0,94 0,89 0,83 0,77 0,71 0,66 0,60 Kiinnityspinta-ala ja asennustoleranssi Teräsosien AVT 38, AVT 41...43, AVT 45...48 ja vastaavien ruostumattomien ja haponkestävien teräsosien kestävyydet N Rd ja M Rd edellyttävät taulukoiden 2 ja 3 mukaisia kiinnityspinta-aloja. Vaatimukset alittaville kiinnityspinta-aloille tai suuremmille asennustoleransseille voidaan laskea korjauskerroin seuraavan esimerkin mukaisesti. ESIMERKKI: Teräsosa AVT 38:n vaadittu kiinnityspinta-ala asennustoleranssilla ± 15 mm on 45 x 45 mm 2. Määritetään korjauskerroin N Rd -kestävyydelle kun kiinnityspinta-ala on 20 x 30 mm 2 ja asennustoleranssi 20 mm. Suurin korjauskerroin saadaan käyttämällä pienintä sivumittaa 20 mm: A - kpa + 2E 60-45+2(5+15) = = 0,61 A ktod + 2Etod 60-20+2(5+20) E kpa ktod Etod Kestävyyden pienentämisen sijaan levy voidaan jäykistää kuvan 1 mukaan. A=60 A=60
Erstantie 2, 15540 Villähde 10 5 TERÄSOSIEN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset Teräsosien kestävyydet on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisille ja väsyttäville kuormille tulee tapauskohtaisesti käyttää suurempia kuorman osavarmuuskertoimia. Teräsosille AVT 38, AVT 41...43 ja AVT 45...48 on annettu tietty kiinnityspinta-ala käytettäessä täysiä kestävyysarvoja vetovoimalle (N Rd ) ja/tai momentille (M Rd ). Teräsosien reunaetäisyysehdot on esitetty kohdassa 8. 5.2 Kiinnitysalustan raudoitus Kiinnitysalusta on mitoitettu teräsbetonirakenteena. Rakenne on raudoitettava kuormia vastaavaksi (CEN/TS 1992-4-2:5). Eurocode mitoituksessa reunaetäisyyksiä on kasvatettu RakMK mitoitukseen nähden, jotta raudoitus kykenesi ankkuroitumaan sekä lohkeavaan reunaan että teräsosan takana olevaan betoniin (kts. CEN/TS 1992-4-2: kuvat 1 ja 2). Reunaetäisyyksiä voidaan pienentää kestävyyksiä pienentämättä ainoastaan suunnittelijan tekemällä erillisellä selvityksellä, esim. hitsaamalla lisäraudoitus suoraan teräsosaan tms. Teräsosat on suunniteltu huomioimalla betonipeitteen minimipaksuus 15 mm. etonipeitepaksuudet on esitetty tarkemmin tyyppikohtaisesti kohdassa 8. Tarvittaessa suunnittelijan tulee huomioida ympäristörasituksen asettamat vaatimukset upottamalla teräsosa betoniin tai valitsemalla kokonaan ruostumaton vaihtoehto. Rakenteen reunalla teräsosat sijoitetaan siten että tartunnat siirtävät rasitukset pieliraudoituksen sisäpuolelle. 5.3 Käyttörajatila Eurocode laskelmissa on ankkuritangoilla käytetty jännityksen rajoitusta 0,6 f yk (RIL 202-2011/by61:7). Jos halkeamien rajoittaminen vaatii pienempää käyttötilajännitystä, tulee suunnittelijan pienentää annettuja kestävyysarvoja tai käyttää lisäraudoitusta halkeamakoon hallitsemiseksi. Leikkauskestävyys on määritetty niin, että voiman suuntainen siirtymä käyttörajatilassa on maksimissaan luokkaa 0,01*tartunnan halkaisija. 6 TERÄSOSIEN ASENNUS 6.1 Muottiin kiinnitys Teräsosa voidaan kiinnittää naulaamalla, liimaamalla, kaksipuoleisella teipillä tai puristinkiinnityksellä raudoitukseen tai muottiin. Kiinnitys suoritetaan siten, että levy ei valun ja tärytyksen aikana pääse liikkumaan paikaltaan. Erikoistilauksesta teräsosiin tehdään naulanreiät. Teräsosien kohdalla betonimassan vapaa putoamiskorkeus tulee pitää mahdollisimman pienenä, jotta massa ei erottuisi eikä teräsosaan kohdistuisi suuria sysäyskuormia. Asentaminen betonivalun pintaan edellyttää huolellista täryttämistä teräsosan alta. Teräsosia ei saa täryttää tiivistettäessä betonia.
Erstantie 2, 15540 Villähde 11 Kiinnityslevyt on asennettava muottiin siten, että levyn pinta tulee rakennesuunnittelijan määräämään tasoon. Metalliosan sijaintitoleranssit RT-ohjekortin 02-10102 mukaan ovat: poikkeama betonipinnan tasosta sijaintitoleranssit luokittain: luokka 1 (vaativat rakenteet) luokka 2 (asuin- ja liikerakennukset) luokka 3 (teollisuus- ja varastorakennukset) ± 3 mm ± 15 mm ± 20 mm ± 30 mm Tartunnat on valmistettu harjatangoista A500HW SFS 1215. Tartuntoja voidaan hitsata kaikilla yleisesti käytetyillä sulahitsausmenetelmillä noudattamalla kohdan 6.2 vaatimuksia. Teräsosien kestävyydet on määritetty kohdan 8 mukaisin rakennemitoin, tartuntoja saa taivuttaa ainoastaan rakennesuunnittelijan luvalla. 6.2 Teräsosien liitäntöjen asennus Kiinnitysliitoksen hitsaus on tehtävä ammattitaitoisia työntekijöitä käyttäen. Vaativissa liitoksissa suunnittelijan on laadittava hitsaussuunnitelma, josta käy ilmi mm. hitsausjärjestys ja lisäaineen valinta. Hitsiliitos ja sen ympäristö puhdistetaan teräsharjalla. Hitsauksen jälkeen hitsi ja teräsosan koko pinta suojataan suunnitelmien mukaisesti. Puhdasta suojamaalia A40 m ei tarvitse poistaa ennen hitsausta. Työ on tehtävä tuulelta ja kosteudelta suojatuissa olosuhteissa ja mikäli lämpötila on alle - 5 C, suositellaan hitsattavan alueen esilämmitystä. Hitsaustyö on tehtävä suunnitelmien mukaisia hitsikokoja ja pituuksia käyttämällä. Hitsipuikon lisäaine valitaan perusaineiden mukaan. Taulukko 7: Hitsipuikkojen valintaohjeet (ESA) Vakio-osan Teräsosaan hitsattavan osan perusaine perusaine S235, S355 1.4301 1.4401 S235, S355 OK 48.00 OK 67.60 OK 67.20 1.4301 OK 67.60 OK 61.20 OK 63.20 1.4401 OK 67.20 OK 63.20 OK 63.20 7 ASENNUSTEN VALVONTA 7.1 Teräsosien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua: tarkistetaan, että teräsosat ovat suunnitelmien mukaiset ja että ne eivät ole viallisia tarkistetaan, että teräsosa on sijoitettu suunnitelmien mukaisesti varmistetaan, että valun aikainen kiinnitys on riittävän luja varmistetaan, että mahdollinen lisäraudoitus on asennettu oikein. Toimenpiteet betonoinnin aikana: varmistetaan, että betoni tiivistetään huolellisesti teräsosan ympäriltä täryttämättä kuitenkaan itse osaa. Toimenpiteet valun jälkeen: tarkistetaan, että teräsosa on suunnitellulla paikalla.
Erstantie 2, 15540 Villähde 12 7.2 Liitäntöjen asennuksen valvontaohje Teräsosien liitäntöjen asennuksessa tulee valvoa seuraavia kohtia: tarkistetaan, että kiinnike vastaa suunnitelmia varmistetaan, että hitsaustyö tehdään ammattitaitoisia työntekijöitä käyttäen ja että hitsin lisäaine valitaan perusaineiden mukaan varmistetaan, että hitsauskohdat on puhdistettu varmistetaan, että hitsaustyö tehdään tuulelta ja kosteudelta suojatuissa olosuhteissa tarvittaessa käytetään esilämmitystä tarkastetaan silmämääräisesti tai suunnitelmien mukaisia menetelmiä käyttäen hitsin koko ja virheettömyys tarkastetaan, että hitsit ja teräsosa on korroosio- ja palosuojattu suunnitelmien mukaisesti.
Erstantie 2, 15540 Villähde 13 8 TERÄSOSIEN MITAT JA KÄYTTÖDETALJIT Voimien vaikutussuunnat on esitetty kuvissa ja taulukoissa kestävyysarvot (Eurocode), joita käytetään myös kapasiteettien laskenta-arvoina (RakMK). T H AVT 15 AVT 16 AVT 17 Ruutuelementin kannatin >30 V 140 Rd Ø L Levy S355J2+N Tartunnat A500HW Mitat ja kestävyydet Tyyppi H t L Ø paino [kg] V Rd AVT 15 95 450 8 460 10 2,5 35,2 AVT 16 105 475 10 550 12 3,9 51,5 AVT 17 125 560 12 740 16 7,1 89,1 L1 H AVT 25 AVT 26 AVT 27 Ruutuelementin vastakannatin L2 25 Ø V2Rd Kulmatanko S235JR+AR Levy S355J2+N (AVT 27) Tartunnat A500HW 150 V1Rd 75 Mitat ja kestävyydet Mitat H L1 L2 Ø paino [kg] N Rd V 1Rd 1) V 2Rd AVT 25 80 80 215 250 8 1,9 92,2 17,9 6,7 AVT 26 100 100 310 350 10 3,2 115,2 30,5 7,8 AVT 27 120 120 385 430 12 5,0 198,9 43,6 8,8 1) keskeinen sijoitus seinässä =160 mm, kestävyyttä voidaan parantaa paksummissa seinissä kaavalla V Rd = (-5)*V 2Rd /160 10,7 kn (mm)
Erstantie 2, 15540 Villähde 14 AVT 15 ja -25 AVT 15 ja -26 AVT 17 ja -27 Ruutukannatin mitoitetaan seinäelementin omapainolle sekä välipohjalaatastolta tulevalle kuormalle. Laatastolta siirtyvä kuorma voidaan laskea kolmion muotoiselta alalta, joka muodostaa 45 kulman julkisivuelementtiin nähden (VTT tiedonanto 60/1979). Ruutukannattimet AVT 15...AVT 17 eivät siirrä vastakannattimille annettuja leikkausvoimia ilman erikoistoimenpiteitä. ruutuelementti 90 ±5 pieliteräs >60 AVT 15/16/17 Tartunnat pieliteräksen sisäpuolelle, suojabetonikerros huomioiden AVT 25/26/27 Aukkoja ja reikiä suunniteltaessa ruutukannattimen alapuolelle tulee huomioida betoniin syntyvä puristusrasitus 0,5*Vd 160 kantava seinä C25/30 AVT 23 AVT 24 Reunatartunta M1Rd M1Rd N1Rd S Ø2 Ø1 H Tyyppi H S L1 Ø1 L2 Ø2 paino [kg] AVT 23 55 65 15 205 8 106 10 0,8 AVT 24 80 85 20 305 10 126 12 1,3 N2Rd L2 L1 Kestävyydet Tyyppi N 1Rd M 1Rd [knm] N 2Rd M 2Rd [knm] V Rd AVT 23 14,9 0,33 3,7 0,10 3,8 1) AVT 24 26,6 0,72 6,6 0,24 5,2 1) 1) annettu kestävyys kun S = 0, kun S 160 V Rd23 = 9,7 kn ja V Rd24 = 11,6 kn (väliarvot voidaan interpoloida) 100 VRd 15 Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW S = etäivyys rakenteen reunaan
Erstantie 2, 15540 Villähde 15 15 AVT 32 AVT 33 Reunatartunta 15 MRd A Mitat Tyyppi A L Ø AVT 32 65 60 245 8 2,3 AVT 33 80 80 305 10 3,3 paino [kg] 6 15 Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd V Rd [knm] AVT 32 22,1 1,9 21,3 AVT 33 34,2 1,9 33,0 300 VRd Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW Ø L AVT 34 AVT 35 AVT 36 AVT 37 Reunatartunta 15 15 A MRd Tyyppi H A L Ø paino [kg] AVT 34 150 65 60 245 8 1,3 AVT 35 150 80 80 305 10 1,8 AVT 36 80 65 60 245 8 0,9 AVT 37 100 80 80 305 10 1,5 6 15 L Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd V Rd AVT 34 15,6 1,0 10,3 AVT 35 24,2 1,0 16,2 AVT 36 11,2 0,5 3,2 1) AVT 37 20,4 0,6 4,9 1) 1) kestävyys kun S = 0, kun S 160 V Rd36 = 10,7 kn ja V Rd37 = 14,2 kn. Väliarvot S = 0..160 mm voidaan interpoloida H VRd Ø S = etäivyys rakenteen reunaan Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW
Erstantie 2, 15540 Villähde 16 AVT 38 AVT 41 AVT 42 Laattatartunta Tyyppi H A C L S paino [kg] AVT 38 100 45 65 35 220 120 1,1 AVT 41 150 65 100 45 250 200 2,7 AVT 42 200 85 150 60 300 320 5,5 Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd [knm] V Rd AVT 38 14,8 0,66 14,8 AVT 41 29,9 1,92 26,1 AVT 42 49,5 4,55 40,7 MRd 25 H L C A C L Levy S355J2+N Tartunnat A500HW Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kestävyydellä: AVT 38 45 x 45 AVT 41 80 x 80 AVT 42 120 x 120 MRd S = etäivyys rakenteen reunaan VRd 20 Lävistysraudoitus lisäteräkset MRd b >H1 verkko Kestävyydet lävistysraudoituksella Tyyppi H1 raudoitus A500HW N Rd M Rd [knm] AVT 38 60 (2+2) Ø8 20,7 0,80 AVT 41 80 (3+2) Ø10 47,4 2,23 AVT 42 100 (3+3) Ø10 83,0 5,01
Erstantie 2, 15540 Villähde 17 AVT 39 TT -laatan reunatartunta 45 15 Laskentakapasiteetit etoni N Rd V Rd C25/30 12,1 8,9 C40/50 18,9 11,5 25 600 Paino 0,8 kg Levy 6x45x150 S355J2+N Tartunta Ø8 A500HW Asennushitsaus pyritään suorittamaan mahdollisimman lähelle tartunnan painopistettä tai sen alapuolelle seuraavien kuvien mukaan. 150 Nu Vu 100 10 verkko Pyörötanko 25-120 Harjatanko 20-120 Hitsi a4-120 >300 >15 verkko Levy 120 x t 6 Levyn leveys 25...30 Hitsi a4-120
Erstantie 2, 15540 Villähde 18 AVT 44 TT -laatan reunatartunta Laskentakapasiteetit etoni N ud V ud C25/30 45,8 13,0 C40/50 49,9 16,5 140 100 VRd 350 Paino 1,4 kg Levy 8 mm S355J2+N Tartunta Ø10 A500HW 70 650 >500 8 TT-laatan raunaliitos 100 Upotus tarpeen mukaan (RakMK 4: 4.1.1.2) Liitoslevy S235JR+AR 100 x 100, t 8 100 Asennushitsi a = 5 mm L 40 mm laatan reuna
Erstantie 2, 15540 Villähde 19 AVTRr 43 kokonaan ruostumaton C MRd V2Rd 25 V1Rd Parvekelaatan reunatartunta Levy 1.4301 Tartunnat 600KX H MRd 15 AVT 43 AVT 45 AVT 46 AVT 47 Laatan reunatartunta Levy S355J2+N Tartunnat A500HW 25 E L Mitat ja kestävyydet (S > 50) Tyyppi C E H L Ø paino [kg] V 1ud V 2ud N ud M 1ud [knm] M 2ud [knm] AVTRr 43 100 150 100 45 320 8 1,3 29,3 4,7 3,3 0,17 0,33 AVT 43 100 150 100 45 320 8 1,3 29,3 4,7 5,6 0,29 0,56 AVT 45 100 100 100 45 320 8 1,0 21,6 3,9 5,0 0,28 0,28 AVT 46 150 150 170 65 430 10 2,5 41,8 4,7 16,0 1,04 1,15 AVT 47 200 200 210 85 545 12 5,1 65,3 5,1 28,0 2,29 2,70 S V2Rd Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kapasiteetilla AVTRr 43 25 x 25 AVT 43 25 x 25 AVT 45 10 x 10 AVT 46 30 x 30 AVT 47 40 x 40 Riittävällä reunaetäisyydellä (S 500) ja lisäraudoituksella voidaan laatan kulman suuntaiselle leikkausvoimalle käyttää seuraavia arvoja: Tyyppi V 2Rd AVTRr 43 10,7 AVT 43 10,7 AVT 45 8,6 AVT 46 20,3 AVT 47 26,0
Erstantie 2, 15540 Villähde 20 100 320 AVT 48 Kulmatartunta Kestävyydet V Rd N Rd M Rd [knm] 13,9 5,2 0,28 100 VRd 25 25 MRd Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kapasiteetilla 15 x 15 mm 2 Paino 1,0 kg Levy 8 mm S355J2+N Tartunta Ø10 A500HW VRd 45 15 100 Diagonaalin suuntainen leikkaus AVT 57 Törmäyssuoja seinien ja pilareiden kulmiin Kestävyydet aina 400 mm:n välein V Rd = 4,6 kn Paino 6,3 kg Levy S235JR+AR Tartunnat Ø8 A500HW 60 22 VRd VRd VRd VRd VRd 60 115 R38 100 400 400 400 400 100 1800
Erstantie 2, 15540 Villähde 21 ASKT 50 ASKT 80 ASKT 100x50 ASKT 100 kulmatartunta Mitat ja kestävyydet Tyyppi kulmakoko S paino N ud V ud [kg] ASKT 50 50x50x5 15 26,8 7,7 9,8 ASKT 80 80x80x8 25 62,2 7,7 9,8 ASKT 100x50 100x50x8 15 58,0 7,7 9,8 ASKT 100 100x100x10 25 94,6 7,7 9,8 Kesvätyydet aina 300 mm:n välein Kulmatanko S235JR+AR Tartunta Ø8 A500HW VRd VRd VRd VRd S 210 150 300 n*300 300 150 6000 AUKT 50 AUKT 80 AUKT 100x50 AUKT 100 kulmatartunta Mitat ja kestävyydet Tyyppi kulmakoko paino [kg] N ud V ud AUKT 50 50x50x5 26,0 1,0 9,8 AUKT 80 80x80x8 61,4 1,0 9,8 AUKT 100x50 100x50x8 57,2 1,0 9,8 AUKT 100 100x100x10 93,8 1,0 9,8 Kestävyydet aina 300 mm:n välein Kulmatanko S235JR+AR Tartunta Ø8 A500HW 20 VRd VRd VRd VRd 200 150 300 n*300 300 150 6000