Kuva:H.Kutvonen, 2013 Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015 Ossi Ikävalko
1 Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia Helsingin Insinöörit Ry:n julkaisemassa Uudenmaan alueen insinööri UAI lehdessä. Humoristinen Tallinnan silta Pölyteknikkojen Kamrat lehdessä 1871.
Strait crossing tekniikat, miten ylittää vuono jonka leveys on 3700 m ja syvyys 1300 m Strait Crossing Symposium 2013 Bergen, Norway
Helsinki-Tallinna -tunnelin historiaa Helsinki Tallinnatunnelin idea syntyi 1992 (Suomen geotekninen yhdistys), Usko Anttikoski (Helsingin kaupunki) Puolestapuhujia Suomi-Talinna seura ja Baltic Rail -yhdistys Ensimmäinen toteutettavuusselvitys, Usko Anttikoski, 2007 Keskustelu on ollut vilkasta, kriittisiä mielipiteitä on paljon mutta ajatus on saanut vähitellen yhä enemmän hyväksyntää. Myöskin poliittista mielenkiintoa on herännyt Helsingin ja Tallinnan kaupunginjohtajat 2012 aloittivat yhteistyön aiheen tiimoilta ja perustivat sitä varten työryhmän 2012 Helsinki -Tallinn Transport and Planning Scenarios Project (H-TTransPlan), loppuraportti 2012 TALSINKIFIX selvitys 2015 (prefeasibility study, Helsingin kaupunki, Harju - maakunta) Maakunnallinen ja valtakunnallinen organisoituminen käynnissä
Itämeri - Baltia -korridori
Tulevaisuuden matka aikavyöhykkeet
Twin City of Talsinki (or Hellinna) 6 million yearly passangers 12 000 weakly commuters from Estonia 20 daily connection
TALSINKIFIX esiselvitys 2015 Tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä Toteuttamiskelpoisin ratkaisu rautatietunneli nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin (lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä) Edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja nopea raideyhteys Eurooppaan Valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen Tunnelin ja liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 mrd. Kalliorakentamisen osuus n. 3 3.5 mrd Tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) tarvittaisiin noin 40-50 prosenttia (Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed link projektissa EU-rahoitus 40 %)
The 1.5 Million International Geological Map of Europe And Adjacent Areas IGME 5000 East European Craton Fennoscandian Shield East Europan Platform http://www.bgr.de/karten/igme5000/igme5000_finalversion2005_g.jpg
Merenpohjan syvyys ja kambri -muodostumat 10 10.11.2015 Esitykse n nimi / Tekijä
Paljastumia Estonia Finland Photo: http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html Photo: O. Ikävalko Blue Caly of Lontova http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html
Physical mechanical properties of different formations along the Tallinn-Helsinki tunnel 1= volumetric weight, 2= compressive strength, 3= porosity, 4= P wave velocity ca. 6000 6500 m/s, 5= thickness of formation. 1 2 3 4 5 G/Cm3 Mpa % m/2 m Precambrian gneisses A 2.65-2.75 110-240 0.1-0.2 6000-6300 Rapakivi granites B 2.65 100-200 0.1 6000-6500 Weathered crystalline besement C 2.0-2.6 1-100 1-20 2000-5000 1-20 Sandstones D 2.0-2.3 1-25 10-20 2000-3000 n. 60 Siltstone E 2.25-2.35 5-25 10-15 2500-3500 1-2 Sandstones F 2.1-2.2 1-5 Mpa 20-25 2500-3000 15 Blue clay G 2.3-2.4 2-4 Mpa 8-10 2000-2500 45 Limestone H 2.55-2.65 100-150 0.1-5.5 4000-5500 20 Glauconite sandstone I 1.95-2.1 1-20 1-10 2500-3000 2 Alum shale J 1.9-2.0 40-50 1-10 3500-4000 3.5 Sandstones K 2.1-2.8 1-40 1-20 2500-3500 3-8 Quaternary loose sediments L 1.5-2.2 < 1 10-30 1500-2000 0-60 A= Rocks of Jägala complex, B= Naissaar and Neeme rapakivi, C= Weathered crystalline rocks. D= Ediacaran sandstones, E= Ediacaran siltstone, F= Cambrian quartzose sandstones of the Tiskre formation, G= Cambrian blue clay of the Lontova formation, H= Ordovician limestone, I= Ordovician glauconite sandstone of the Leetse formation, J= Ordovician alum shale of the Türisalu formation, K= Ordovician sandstones of the Kallavere and Ülgase formations, L= Quaternary deposits
HT-tunneli ja toteutetut kalliotunnelit Helsingin seudulla Ossi Ikävalko 17.11.2008
Cross-section of the Gulf of Finland based on the 3D -model 1.5 %
Merialueen alustavat geologiset tutkimukset käynnistetään 2016-2017 High-frequency multibeam Provide for high-resolution bathymetric data Coverage is around 6 x depth of water (maximum 12x) Recognize topography and individual targets, as well as seabed substrate.
Tunneli pähkinänkuoressa Kaksi vaihtoehtoa: 70 km (58 km meren alla) Kirkkonummi-Tallinn tunneli ja 85 km pitkä (73 km meren alla) Helsinki Tallinna tunneli Toteutuessaan maailman pisin merenalainen rautatietunneli Molemmilla puolilla käytetään hyväksi matalikkoja, joille rakennetaan pystykuilut (tekosaaria) Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 9 13 mrd (TALSINKIFIX, 2015) josta kalliorakentminen 3 3.5 mrd Kaksi raidetunnelia (2 x 80 m2) ja erillinen huoltoja ilmastointitunneli (30-40 m2) (yht. n. 200 m2) Alin kohta n. 220 meren pinnan alapuolella (Anttikoski 2007), maksimi kaltevuus 1.2 2.0 %. TBM porauksella (120 m/viikko) 6-13 vuotta (pystykuiluja hyödyntämällä jopa 3 4 v)
Louhittavat massat 3-tunnelin profiili yht. n 200 m 2 Pituus 85 km Massat, n. 17 milj. k-m 3, 46 milj. tn Vastaa n. puolta koko maan vuosittaisesta tarpeesta Vastaa n. 2 v kiviaineskäyttöä Uudellamaalla Vastaa n. 50 vuoden kalliotilojen louhintaa Helsingin kaupungissa Massat jakautuvat Suomen ja Viron kesken
Kiitos! Ossi Ikävalko ossi.ikavalko@gtk.fi Tel: 029 503 2121 GSM: 050-349 2982 Ossi Ikävalko 7.8.2012 19