Kirkkoneuvosto 22.4.2015 Kirkkovaltuusto 7.5.2015 KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA 2014



Samankaltaiset tiedostot
Bogdanoff, Hannu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lähdekorpi, Marja, sihteeri Laine, Kari, kirkkoneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Sihteeri

Bogdanoff Hannu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lähdekorpi Marja, sihteeri Laine Kari, kirkkoneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Sihteeri

Bogdanoff, Hannu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lähdekorpi, Marja, sihteeri Laine, Kari, kirkkoneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Sihteeri

Puheenjohtaja: Sintonen Risto varapuheenjohtaja

Bogdanoff, Hannu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lähdekorpi, Marja, sihteeri Laine, Kari, kirkkoneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Sihteeri

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011

Muut osallistujat: Leena Brofeldt, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Risto Sintonen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Marja Lähdekorpi, sihteeri

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 6/2018. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 13/2018. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

Bogdanoff Hannu, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Lähdekorpi Marja, sihteeri. Puheenjohtaja Sihteeri

Lähdekorpi, Marja, sihteeri Laine, Kari, kirkkoneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Sihteeri

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm /2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

Lähdekorpi, Marja, sihteeri. Puheenjohtaja Sihteeri

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 2/2015 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Tiistai kello ( kahvit kello 17.15)

Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto. Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

PÖYTÄKIRJA 5 /

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 4/2018. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

44 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 46 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN. 47 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA v.

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

K U U L U T U S. Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla klo ja kirkkoherranvirastossa.

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Minna Söderström jäsen

Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B, 2. krs, Helsinki. Hietaranta Miikka jäsen Honkala Sanna-Mari jäsen

Minna Söderström jäsen

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO Kirkkokatu LAPPEENRANTA PUH , FAX

AKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 2/2011 PÖYTÄKIRJA

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 Kirkkoneuvosto Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

Söderström Minna varajäsen poissa Tallgren Anna poissa Velin Petra poissa Örn Leena

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2013 / 2013

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

Kirkkovaltuuston 27 jäsenestä varajäsenet mukaan lukien oli paikalla 27.

PERTUNMAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 KIRKKONEUVOSTO Sivu 1/8 Markunkuja Pertunmaa

NOKIAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ (9) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

PÖYTÄKIRJA 2 /

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 3/2018. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

Rantala Klaus Rantala Titta Sirén Tuula poissa Stenholm Aulis Talikka Pentti Teivonen Juha varajäsen poistui klo 18:55, 12 jälkeen Vepsäläinen Tero

Tilikauden ylijäämä osoittaa, mitä jää jäljelle tilikauden tuloksesta tuloksenjärjestelyerien jälkeen, eli tuloja on ollut enemmän kuin menoja.

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 12/2018. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / Maanantai klo (kahvit klo lähtien)

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

Pöytäkirja Sivu. Kirkkoneuvosto N:o 04/2017. Kokousaika: Keskiviikko klo Paikka: Pappila, Huhdintie 9

keskiviikkona kello 18:00 Siivikkalan seurakuntatalolla.

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Minna Söderström jäsen

Vartiokylän seurakunnan kevät 2015

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Kangasalan seurakunta Esityslista 4/2016 1/19. Kirkkoneuvosto Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Hallintoelin Kokouspäivä Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO. Paikka ja aika Keskustan srk-talo, takkahuone, klo

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2014 / 2014

lapset - nuoret perheet

KOKOUSKUTSU JA ASIALUETTELO

Aika: maanantai klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, Helsinki.

RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto sivut KOKOUSAIKA klo

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkovaltuusto 2/

STRATEGIA Seurakunta koostuu jäsenistään, me kaikki yhdessä olemme Saarijärven seurakunta.

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

Ritva Nuorala, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Annikki Klemola, talouspäällikkö Irja Visuri, toimistosihteeri,sihteeri

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

Sällilä Raimo Tasala-Suurimaa Laura

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:o 5/2015 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA Sivu 49

Tilikauden ylijäämä osoittaa, mitä jää jäljelle tilikauden tuloksesta tuloksenjärjestelyerien jälkeen, eli tuloja on ollut enemmän kuin menoja.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 7/2015 SIVU 52/2015. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto :30 1/2016

VARKAUDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015. Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Jumppainen Pauli Laitinen Pertti (vpj) Paatsola Pauli

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja (liite a ja b)

Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, Helsinki. Grönlund Henrietta jäsen. Honkala Sanna-Mari jäsen

KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

LUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2019 Kirkkovaltuusto

Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Kirkkovaltuusto

VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(5) Kirkkovaltuusto 2/16 Aika Tiistai kello

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

PÖYTÄKIRJA. Alueneuvosto

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko klo

Aika klo (kahvi klo 17.30) Kahvin aikana näytetään kuvia Albertin seurakunnan

Rasa Markku jäsen Timonen Antti jäsen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Immonen Anna-Kaisa kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Kulmala Minna sihteeri

97. KOKOUKSEN AVAUS Kokous aloitetaan alkuhartaudella, jonka jälkeen puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi.

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45

LAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o 3/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu 32

Transkriptio:

KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA 2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. Yleiskatsaus... 1 1.1.1 Kirkkoherran katsaus vuoteen 2014... 1 1.1.2 Taloudellinen tilanne... 2 1.2. Hallinto... 3 1.3. Henkilöstö... 6 1.4. Väkiluku... 9 1.5. Toimintasuunnitelman toteutuminen... 10 1.5.1. Toiminta ja taloussuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi... 10

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Yleiskatsaus 1.1.1 Kirkkoherran katsaus vuoteen 2014 Karkkilan seurakunnassa vuosi 2014 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut. Toimintasuunnitelma oli tehty järkevästi ymmärtäen vuoteen 2014 sisältyvät taloudelliset riskit. Suomen talouden heikon tilanteen takia verotuloarvio asetettiin suunnitelmaa tehtäessä 1,5% edellisvuotta pienemmäksi. Toimintaa tarkasteltiin silti kunnianhimoisesti talouden ehdoilla. Seurakunta halusi edelleen panostaa monipuoliseen toimintaan ja näkyvyyteen. Kummassakin onnistuttiin aika hyvin. Vuotta leimasivat myös syksyiset seurakuntavaalit, joihin seurakunnassa panostettiin. Suunniteltu investointi, Vanhan seurakuntatalon korjaus, toteutui ja kesällä talo vuokrattiin kaupungille viiden vuoden määräajaksi. Marraskuussa, isänpäivänä, Karkkilan seurakunnassa valittiin uusi kirkkovaltuusto seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaalit kiinnostivat seurakuntalaisia, sillä äänestysprosentti kohosi 21,9%. Edellisissä vaaleissa se oli 15,8%. Seurakuntamme äänestysprosentti oli Espoon hiippakunnan korkein ja paljon koko kirkon keskimääräistä äänestysprosenttia, 15,5%, korkeampi. Valtuusto sai vaaleissa uuden ilmeen, sillä valtuustoon valittiin yhdeksän uutta jäsentä. Toimikautensa päättävä kirkkovaltuusto saattoi tyytyväisenä päättää oman nelivuotiskautensa onnistuneeseen vuoteen ja siirtää tulevaisuuden haasteet seuraavalle valtuustolle. Toiminnassa jumalanpalveluselämän monipuolistaminen eteni. Iltamessu vakiintui kuukausittaiseksi ja kuorojen säännöllinen osallistuminen messujen toimittamiseen rikastutti jumalanpalveluselämää. Seurakunnan vapaaehtoisina toimivat ehtoollisavustajat ja kirkonpalvelijat lisäsivät omalla tärkeällä panoksellaan jumalanpalvelusten yhteisöllisyyttä. Edellisenä vuotena alkanut päiväkoti ja esikoulutyö vakiintui osaksi viikoittaista toimintaa. Kaikki päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin vuoden aikana kirkkoseikkailuun sekä pääsiäis ja jouluvaellukselle. Varhaiskasvatuksen ohjaajan työn ansioista seurakunnan kasvatustoiminta tavoitti viime vuonna jokaisen ikäluokan vauvasta rippikouluiän jälkeiseen nuoruusvaiheeseen. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa oli tavoitteeksi asetettu seurakunnan strategian uusiminen. Keväällä 2014 päätettiin asia siirtää seuraavan valtuustokauden alkuun. Syynä lykkäämiseen oli kokonaiskirkon strategia, jonka oli määrä valmistua kesällä 2014. Syksyllä strategian tekemiselle ei vaalien vuoksi olisi ollut aikaa. Nettisivujen uusiminen puolestaan siirrettiin odottamaan kirkon verkkohankkeen valmistumista. Nämä kaksi toteutumatonta hanketta yhdessä kesken jääneen logoasian kanssa jäivät toteutettavaksi vuonna 2015. Taloudellisesti onnistuneeseen vuoteen varjon heittää jäsenmäärän väheneminen yli sadalla viidelläkymmenellä henkilöllä. Syitä huonoon jäsenkehitykseen olivat kirkosta eroaminen, kaupungin muuttotappio sekä paikkakunnan ikärakenne. Jäsenkehitys osoittaa, miten seurakunta on entistä enemmän sidoksissa toimintaympäristöönsä. Avoimuus yhteistyölle kaupungin, eri järjestöjen ja myös liikeyritysten kanssa, paikallisuuden korostaminen ja kääntäminen voimavaraksi sekä entistä suurempi pyrkimys verkostoitua ovat tulevaisuudessa välttämättömiä seurakunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Vuosi 2014 osoitti, että menestyksellisestä vuodesta huolimatta seurakunnalla on tulevaisuudessa edessään suuria haasteita. 1 Hannu Bogdanoff, kirkkoherra

1.1.2 Taloudellinen tilanne 1 600 000 Verotuloseuranta 2014, kumulatiivinen 1 500 000 1 400 000 1 300 000 1 200 000 1 100 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Edell.vuosi Kirkollisvero '14 Yhteisövero '14 Budjetti Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuonna 2014 (2013) Kirkollisverokertymä vuonna 2014 oli 1.374.767 eur (6,1%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli 146.100 eur (7,6%) ja kokonaisverokertymä 1.520.867 eur (4,9%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 2013. Kirkollisverokertymä alitti budjetin 14.233 eur ja yhteisöveron osuus ylitti budjetin 16.100 eur, kokonaisverokertymä oli budjetin mukainen, 1.867 eur budjetoitua korkeampi. Marraskuussa 2014 oikaistiin edellisen vuoden lopulliset verot ja joulukuussa verottaja oikaisi vuoden 2014 tammijoulukuun verotuloja sen mukaan, kun kirkon jäsenyys on kehittynyt. Seurakunnille jaettava jakoosuus on alentunut noin 4 prosenttia vuosittain. Kaikista veroista kirkon osuus oli vuonna 2012 3,32%, vuonna 2013 3,25%, vuonna 2014 3,11% ja vuodeksi 2015 kirkon osuus tulee olemaan 3,03%. Verotulojen kehitys on tulevina vuosina aleneva, koska jäsenkehitys on vähenevä ja talouskasvu on hidasta. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 2014 päättyessä 726.566 euroa (609.821 euroa). Seurakunnan rahoitusomaisuus on sijoitettu rahalaitoksiin ja rahastoihin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät vuoden 2014 aikana 136.464 euroa. Tämä johtui siitä, että seurakunnan sopeuttamistoimet ovat onnistuneet ja investointien määrä on ollut hallittua. Rahavaroja on saatu lisättyä vuodesta 2012 lähtien, mutta jatkossa alentuvien verotulojen ja tarpeellisten korjausinvestointien vuoksi rahavarat eivät tule enää lisääntymään. 2

Seurakuntataloudessa on pyrkimyksenä, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen tilikauden tuloksen pitäisi olla positiivinen. Vuonna 2014 verotulot ylittivät 1.867 euroa budjetin. Toimintatuotot sisälsivät jatkuvia tulonlähteitä sekä myös kertaluonteisia tuloja. Toimintatulot ylittivät siten 65.868 euroa budjetin. Toimintamenot olivat 69.678 euroa budjetoitua alhaisemmat. Vuosikate oli 277.299 (318.041) euroa positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus oli 130.532 euroa. Kokonaisuutena seurakunnan vuoden 2014 ylijäämä oli 146.767 euroa (189.431) ja se ylitti budjetin 137.925 eurolla. Vuosi 2014 oli taloudellisesti onnistunut, puolet ylijäämästä aiheutui toimintatulojen oleellisesta lisääntymisestä ja puolet budjetoitujen kustannusten alittumisesta. 1.2. Hallinto Kirkolliset vaalit Karkkilan seurakunnassa pidettiin vuonna 2014 seurakuntavaalit. Valitsijayhdistyksiä muodostettiin seurakuntalaisten keskuudesta viisi: I Kotiseurakunta, II Kirkko keskellä arkea, III Peruskristilliset, IV Sos.dem.yhteisvastuu, V Tulevaisuus ja toivo. Valitsijayhdistykset asettivat yhteensä 40 ehdokasta. Ennakkoäänestys pidettiin 2731.10.2014. Ennakkoäänestyspaikka oli kirkkoherranviraston lisäksi järjestetty Kmarketin ja Valintatalossa aulaan. Äänestäjille varattiin myös mahdollisuus kotiäänestykseen. Varsinainen vaalipäivä oli 9.11.2014 Karkkilan kirkossa. Äänioikeutettuja vaalissa oli 5162 ja ääniä annettiin 1128, äänestysprosentti oli siis 21,9%, joka oli paras Espoon hiippakunnan alueella. Uuteen kirkkovaltuustoon kaudelle 20152018 valituksi tulivat seuraavat henkilöt: Leena Brofeldt, Anna Tallgren, Tuure Keskinen, JariPekka Järvinen, Henna Mitrunen, Pia Urén Akkanen, Eija Boije, Jorma Kivilä, Matti Kuusela, Raine Klemola, Leena Örn, Mia Sundström, Essi Jumisko, Rauno Salonen, Irja Suikka, Petra Velin, Vesa Ryyppö, Elisa Örnmark ja Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 19. Toimintakaudella 2014 kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuuston muut jäsenet olivat: Eija Boije, Sirkku HopeavirtaHanhinen Jorma Kivilä, Tuure Keskinen, Raine Klemola, Henna Mitrunen, Olli Otava, Toini Pakarinen, Titta Rantala, Vesa Ryyppö, Jouni Saari, Pirkko Saarni, Risto Sintonen, Irja Suikka, Mia Sundström, Vesa Syrjänen, Minna Söderström ja Leena Örn. Valtuuston varajäseniä olivat IngeMaij Bergman, Päivi Koskinen, Liisa Leinamo, Johanna Mikkola, Heidi Otava, Tapani Peltonen, Kai Salminen, Martti Sarva, Pirjo Sintonen, Martti Ståhl ja Lauri Väyrynen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana varsinaisiin kokouksiin neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 25 asiaa. Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2014 kirkkovaltuusto päätti kohdentaa vuoden 2014 investointimäärärahasta 15 000 Vanhan seurakuntatalon korjaushankkeeseen. Syy uudelleen kohdentamiseen oli korjausinvestoinnin päättynyt tarjouskierros, joka osoitti, etteivät hankkeeseen alun perin varatut 85 000 tule riittämään korjausinvestoinnin suorittamiseen. 3

Toisessa kokouksessaan toukokuussa valtuusto hyväksyi vuoden 2013 tasekirjan ja tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Lisäksi valtuusto hyväksyi lisätalousarvion kirkon äänentoiston uusimiseen. Rahaa asiaan varattiin 30 000. Kolmanneksi valtuusto täydensi vaalilautakuntaa syksyn seurakuntavaaleja varten. Uusiksi jäseniksi valittiin Pirkko Saarni, Jorma Kivilä, Leena Brofeldt ja Sirkku HopeavirtaHanhinen ja varajäseniksi valittiin Eija Boije, Irja Suikka, Minna Söderström ja Kari Laine. Vaalilautakunnan puheenjohtaja oli Jorma Kivilä. Elokuussa valtuustossa käytiin kappalaisen vaali. Seurakunnan kappalaiseksi valittiin yksimielisesti II seurakuntapastori Selja Väistö. Tämän lisäksi valtuusto päätti vuodelle 2015 seurakunnan kirkollisveroprosentiksi 1.5%. Valtuustokauden viimeisessä kokouksessaan joulukuussa kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2015 toiminta ja taloussuunnitelman, sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 2016 ja 2017. Kokouksessa valtuustolle ilmoitettiin tiedoksiantona syksyn 2015 seurakuntavaalien vahvistettu tulos. Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämään. Käytännössä kirkkoneuvosto hoitaa tehtäväänsä johtamalla seurakunnan hallintoa ja taloutta sekä huolehtimalla seurakunnan omaisuudesta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustolle esiteltävät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toimeenpanosta. Tehtäviään kirkkoneuvosto hoitaa yhteistyössä seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Karkkilan seurakunnan kirkkoneuvostossa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja sihteerinä talouspäällikkö. Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto valitsee muut kirkkoneuvoston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtuustokauden parittomien vuosien ensimmäisessä kokouksessa kaksivuotiskaudeksi. Vuonna 2013 kirkkoneuvoston jäseniksi vuosiksi 201314 valittiin: varapuheenjohtaja Jorma Kivilä (Vesa Syrjänen), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö), Titta Rantala (Leena Örn), Mia Sundström (Irja Suikka) ja Minna Söderström (Tuija Myntti). Henkilökohtaiset varajäsenet ovat suluissa varsinaisten jäsenten nimien jälkeen. Minna Söderströmin varajäsenenä toimi viime vuonna Liisa Leinamo. Tuija Myntti erosi syksyllä 2013 kirkkoneuvoston varajäsenyydestä ja hänen tilalleen kirkkovaltuusto valitsi Liisa Leinamon. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirkkoneuvosto aloitti uuden nuorisotyönohjaajan etsimisen irtisanoutuneen JariPekka Järvisen tilalle. Hakijoita virkaan tuli määräaikaan mennessä kuusi. Hakijoista neuvosto valitsi uudeksi nuorisotyönohjaajaksi Julius Säterin. Virassa noudatettiin kuuden kuukauden koeaikaa. Neuvosto myös käsitteli tarjoukset Vanhan seurakuntatalon korjausinvestoinnista ja päätti pyytää tarkennettuja tarjouksia, joiden oli määrä sisältää säästöehdotuksia. Samalla neuvosto esitti valtuustolle, että vuoden 2014 investointimäärärahasta kohdennettaisiin korjaushankkeeseen lisää 15 000. Säästöehdotusten jälkeen korjaushankkeen toteuttajaksi valittiin saneeraus Nesko Oy. Neuvosto myös päätti siirtää seurakunnan strategian uuden valtuuston tehtäväksi vuodelle 2015 ja hyväksyi seurakunnan valmiussuunnitelman. Toisella vuosineljänneksellä neuvoston keskeinen päätös oli hyväksyä ja lähettää seurakunnan vuoden 2013 tasekirja valtuuston hyväksyttäväksi. Tasekirjan käsittely kesti monta neuvostokäsit 4

telyä, joiden aikana henkilöstö teki tarkennuksia toimintakertomukseen. Tasekirjan hyväksymiseen liittyi tilintarkastus ja neuvostolle annettu tilintarkastuskertomus. Muita kirkkovaltuustolle valmisteltuja asioita olivat kirkon äänentoistojärjestelmän uusimiseen tarkoitettu lisätalousarvio ja vaalilautakunnan täydentäminen. Toukokuussa neuvosto asetti työryhmän valmistelemaan kappalaisen valintaa valtuustolle. Työryhmään valittiin kirkkoherra Hannu Bogdanoff, neuvoston varapuheenjohtaja Jorma Kivilä ja valtuuston puheenjohtaja Leena Brofeldt. Lisäksi neuvosto päätti Uudelle ja Vanhalle seurakuntatalolle tulevien rikos ja palovaroitinjärjestelmien hankinnasta ja valitsi toimittajan kirkon äänentoiston uusimiseen. Arja Koijärven osa työkyvyttömyyseläke hyväksyttiin 1.8.2014 alkaen. Kolmannella vuosineljänneksellä neuvosto päätti Uuden seurakuntatalon päätyyn tulevan lasten leikkipihan hankinnasta ja urakoijasta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneen Arja Koijärven tilalle neuvosto valitsi uuteen lastenohjaajan toimeen Kaarina Stenbergin. Kaarinan kanssa tehtiin sopimus oppisopimuskoulutuksesta. Elokuussa neuvosto valitsi irtisanoutuneen Ritva Lamminluodon tilalle uudeksi toimistosihteeriksi Mia Flygarin. Hautausmaiden katselmukset neuvosto piti totuttuun tapaan elokuussa. Lisäksi neuvosto valmisteli kirkkovaltuustolle esityksen seurakunnan veroprosentiksi 2015. Syyskuussa neuvosto päätti purkaa keväällä valitun nuorisotyönohjaajan Julius Säterin virkasuhteen koeajalla. Virka laitettiin hakuun marraskuussa. Viimeisellä vuosineljänneksellä neuvoston keskeinen päätös oli vuoden 2015 toiminta ja taloussuunnitelman ja sen sisältämän koulutussuunnitelman valmistelu valtuustolle. Käsittely oli moniosainen, ja asiaa riitti useaan kokoukseen. Valmistelukin alkoi jo kolmannella vuosineljänneksellä. Kappelin ja kylmiön saneerauksen suunnittelu alkoi loppuvuodesta. Asian edessä hankesuunnittelun toteuttajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Tampereelta. Loppuvuodesta neuvosto päätti valita toisen seurakuntapastorin virkaan Riitta Haapaahon, joka toimi virassa viransijaisena keväästä 2013 lähtien. Virka vapautui kun viranhaltija Selja Väistö valittiin kappalaiseksi. Seurakunnan toiseksi nuorisotyönohjaajaksi neuvosto valitsi EetuVille Mantereen. Eetun virkasuhde alkoi 5.1.2015. Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 2011 2014 tilintarkastusyhtiö BDO Audiator Oy JHTTyhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo VainioKaila (JHTT, HTM). 5

1.3. Henkilöstö Vuoden 2014 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 16 henkilöä. Vuoden aikana käytettiin myös sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 14 (88%) ja osaaikaisia 2 (12%). Työntekijöistä 15 (94%) oli vakinaisia ja 1 (6%) määräaikaisia. Seurakunnassa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 10 virkaa. Niistä 8 oli täytetty: Kirkkoherran, kappalaisen, I seurakuntapastorin, II seurakuntapastorin, diakonin, nuorisotyönohjaajan, kanttorin, talouspäällikön ja emännän virat. Täyttämättä vuoden lopussa oli nuorisotyönohjaajan virka ja I seurakuntapastorin virka. Nuorisotyönohjaajan virka täytettiin 5.1.2015. Lisäksi vuoden 2013 aikana perustettiin varhaiskasvatustyöalan järjestelyjen yhteydessä yksi määräaikainen varhaiskasvatuksen ohjaajan virka, 31.12.2015 asti. Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa aloittanut määräaikainen seurakunnassa tehtävä/virka Kirkkoherra Hannu Bogdanoff 01.06.2003 Kappalainen Selja Väistö 01.03.2008 Vs.1. seurakuntapastori virkaa ei täytetty 2. seurakuntapastori Riitta Haapaaho 15.04.2013 Kanttori Anne RahkoLeino 01.01.2014 Vs varhaiskasvatuksen ohjaaja Mervi Laamanen 01.04.2006 Vs diakoni Paula Ylihukkala 01.01.2014 31.12.2015 Nuorisotyönohjaaja Terhi Manni 01.01.2007 Nuorisotyönohjaaja virka auki 31.12.2014 Talouspäällikkö EevaMari Salmi 21.09.2009 Emäntä Rita Niinivirta 01.04.2008 Työsopimussuhteiset Lastenohjaaja Kaarina Stenberg 01.08.2014 Lastenohjaaja Arja Koijärvi 15.08.1988 Toimistosihteeri Mia Flygar 18.08.2014 Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen 01.04.1997 Hautausmaa ja kiinteistötyöntekijä Laura Ollikainen 25.04.2012 Erityisammattimies Harri Mononen 01.12.2005 Suntio Hanna Rajala 24.02.1994 Kesäpastorina toimi noin kahden ja puolen kuukauden ajan pastori Helena Sahlstedt. Kesäteologeina työskentelivät Sanni Suhonen ja Lasse Lindberg. Toimituspappia ja toimituskanttoria on käytetty tarpeen mukaan. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan toimivat Kirsti Kotiranta, Tarja Suhonen, Antti Hämäläinen ja Natalia Taponen. Lisäksi keittiöapulaisena on tarvittaessa toiminut Riitta Nurmi ja leirirannassa keittiöapulaisena toimi Waltteri Kanerva. Tämän lisäksi hautausmaalla työskenteli henkilöitä kesätyössä, sekä harjoittelijana. Vuoden 2014 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerhoohjaajia sekä varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia. 6

Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2014 20,2 htv (19 htv). Tästä ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 16,6 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus 3,6 htv. Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstöstä miehiä oli 2 (13%) ja naisia 14 (87%). Henkilöstön keskiikä oli 45. Henkilöstöstä korkeakouluasteen suorittaneita on 63% ja keskiasteen suorittaneita 37%. Henkilökunnasta yhdeksän työskentelee seurakuntatyön parissa ja seitsemän toimii hallinto, hautausmaa, kiinteistö ja kirkonpalvelutehtävissä. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Henkilöstökoulutus toteutui valtaosin henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti, aivan kaikki koulutukset eivät toteutuneet. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 40, edellisenä vuonna 59. Koulutukseen osallistui 11 työntekijää. Koulutuskustannukset olivat 4.290 (7.473 ) sisältäen matka ja majoituskustannukset. Koulutuskustannusten osuus henkilöstökuluista oli 0,5% ja koulutuskustannukset olivat 212 /henkilötyövuosi. Pastori Riitta Haapaaho suorittaa pastoraalitutkintoa ja lastenohjaaja Kaarina Stenberg kirkon lastenohjaaja tutkintoa. Seurakunnan työntekijöitä osallistuu myös työnohjaukseen. Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kaksitoista henkilöä on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta ja neljä henkilöä yli kymmenen vuotta. Seurantavuoden kuluessa kaksi henkilöä on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen. Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi yksitoista. Työkyky ja terveys Sairaus ja tapaturma poissaoloja seurakunnassa oli 6,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen vuoden vastaava luku oli 6,6. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä henkilöstöllä oli 130. Sairauspoissaoloprosentti oli 1,8% henkilötyövuosien määrästä. Sairauspoissaolojen tunnusluvut ovat edelleen hyvät. Työterveyshuollon kustannukset olivat 4.915 (2.217 ) eli 243 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Työterveyshuollon kustannukset olivat edellistä vuotta korkeammat, koska työterveystarkastuksia tehtiin normaalia enemmän, sekä uusille että nykyisille työntekijöille. Vuoden 2014 lopussa uudistettiin työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa vuosille 20152019. Työterveyshuolto sisältää mm. työhönottotarkastukset, työpaikkaselvitykset, fyysisesti kuormittavissa töissä olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä terveystarkastukset sovitun ohjelman mukaan. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään toimintaan. 7

Työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa vuodessa. Työhyvinvoinnin edistämiseksi henkilökunta voi hyödyntää virkistysseteleitä, joiden omavastuu on puolet. Maksimissaan työnantajan osuus on 100 /henkilö. Vuoden 2013 aikana otettiin myös käyttöön lounassetelit, joista peritään normaali omavastuu osuus. Vuonna 2014 järjestettiin henkilökunnalle vappu ja joululounas. Virkistyspäivä järjestettiin Vähäveden melontakeskuksessa. Hautausmaa ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa Tammelan ja Forssan seurakunnan kirkkoihin ja hautausmaille. Henkilökuntaetujen ja virkistyksen kustannukset olivat 247 /htv. Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstön palkkakulut vuonna 2014 olivat 656.093 (640.935 ). Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 827.015 (812.476.) Henkilöstökuluihin anottiin ja saatiin elykeskukselta palkkatukea 17.202. Henkilöstökustannukset eivät enää alenneet vuoden 2013 tasosta, henkilöstötyövuoden hinta on hieman aiempaa alhaisempi 40.941 (41.665 ). Palkkatuki järjestely antoi helpotusta erityisesti hautausmaatehtäviin ja lastenohjauksen tehtäviin. Sopimusten mukainen palkankorotus oli alhainen 20 / kk elokuun alusta. Myös henkilöstön hyvä terveyskehitys on edelleen vaikuttanut positiivisesti maksettaviin palkkakustannuksiin. 8

1.4. Väkiluku Seurakunnan väkiluku (= läsnä oleva väestö) oli vuoden 2014 lopussa 6.381 (2013: 6553) henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 8.981 (2013: 9068) henkilöä. Seurakuntaan kuului 71 % kaupunkilaisista. Seurakuntalaisista poissaolevaan väestöön kuului 138 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia kuului seurakuntaa 5 ja jäsenistä 52 oli ruotsinkielisiä. Seurakuntaan muutti kertomusvuoden aikana 290 henkilöä ja poismuuttaneita oli 313 (Vuonna 2013 seurakuntaan muutti 275 ja poismuuttaneita oli 314). Vuonna 2014 seurakunnan jäsenyyteen kastettiin 48 henkilöä. Kaikki kastetut olivat lapsia. Seurakunnan jäseniä kuoli vuoden aikana 87. Avioliiton solmi 35 paria. Näistä 22 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin yhdelle parille. Avioeroja oli 16. Seurakuntaan liittyi 30 henkilöä, 12 miestä ja 18 naista. Seurakunnasta puolestaan erosi 136 henkilöä. Eronneista miehiä oli 76 ja naisia 60. Vuonna 2013 liittyneitä oli 23 ja eronneita 64. Seurakunnasta eronneiden määrä vuonna 2014 oli Karkkilan seurakunnan historian toiseksi suurin. Eronneita oli 106 enemmän kuin liittyneitä. Tämän lisäksi seurakunnan jäsenmäärä vähenemiseen vaikuttavat kaupungin jo pitkään jatkunut muuttotappio sekä kaupungin väestön ikärakenne. Kaupungin väkiluku väheneminen 87:llä näkyi myös seurakunnan muuttotappiona. Kaupungin korkean ikärakenteen johdosta seurakunnan jäsenmäärä väheni myös luonnollisen poistuman kautta. Seurakuntaan kastettiin ainoastaan 48 lasta, kun taas jäsenistä kuoli 87. Vuodesta toiseen jatkuva valtakunnallinen suunta erota kirkon jäsenyydestä yhdessä muuttotappion ja kaupungin korkean ikärakenteen kanssa heikentää seurakunnan toimintaedellytyksiä. Tulojen selkeä väheneminen pakottaa arviomaan nykyistä toimintaa ja vallitsevaa toimintakulttuuria. Lähitulevaisuudessa seurakunnan luottamuselinten on määritettävä, mitkä toiminnoista ovat seurakunnalle elintärkeitä ja säilytettäviä, mistä puolestaan voidaan luopua. Samanlainen tarkastelu joudutaan tekemään seurakunnan omistaman rakennuskannan kanssa. Mitä säilytetään omassa omistuksessa, mitä myydään pois. On myös oltava valmiita etsimään nykykäytännöistä poikkeavia toimintamalleja, joilla vahvistetaan nykyisten jäsenten sidettä kotiseurakuntaansa 9

1.5. Toimintasuunnitelman toteutuminen 1.5.1. Toiminta ja taloussuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi Yleinen seurakuntatyö Toimintaajatus/tehtävä Toimintaajatuksena on luoda aikaa ja paikka seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle. Seurakunta mahdollistaa hartauden harjoituksen, ehtoollisen nauttimisen, ripin ja yhteisen rukouksen. Käytännössä tämä tapahtuu järjestämällä jumalanpalveluksia kirkkovuoden mukaisesti sunnuntaisin ja muina kirkollisina pyhinä, toimittamalla kirkollisia toimituksia, julistamalla sanaa ja jakamalla sakramentteja, antamalla mahdollisuus yhteydelle ja uskolle sekä luomalla tilaa pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle ja hiljaisuudelle. (Perustoimintakuvaus) Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Seurakunta elää ihmisen arjessa Meillä on monipuolinen ja elävä jumalanpalveluselämä vuoden aikana toimitetaan erilaisia teemamessuja Otamme messuavustajat mukaan jumalanpalvelusten suunnitteluun Varaamme mahdollisuuden kanttoriin sunnuntain ensimmäiseen kasteeseen klo 12.30 kirkkoon Toteutamme Tahdonillan keväällä häämatinea ja hääinfo Seurakunnan jumalanpalveluselämä oli monipuolista ja elävää. Erilaisia messuja toimitettiin suunnitelman mukaisesti. Perhemessuja toimitettiin viisi ja iltamessuja yhdeksän. Seitsemässä iltamessussa oli mukana messuyhtye. Konfirmaatiomessuja pidettiin neljä ja sanajumalanpalveluksia viisi. Lisäksi järjestimme motoristimessun torilla, kansanlaulukirkon juhannuspäivänä Leirirannassa ja tuhkakeskiviikon messun kirkossa. Oppilaitosjumalanpalveluksia toimitimme kaikkiaan kuusi. Lisäksi toteutuivat joulu ja pääsiäisyön messut. Papisto kokoontui messuavustajien kanssa suunnittelukokoukseen viisi kertaa. Varsinaisia sisällön suunnittelukokouksia pidettiin kaksi. Muissa kokouksissa keskityttiin töiden jakamiseen ja messuavustusjärjestelmän toimivuuteen sekä palautteen läpikäymiseen. Kanttori oli varattavissa sunnuntain klo 12.30 kirkkokasteeseen. Tätä mahdollisuutta seurakuntalaiset käyttivät harvoin hyväkseen. Kanttori oli kasteessa mukana neljä kertaa. Tahdoniltaa ei keväällä järjestetty. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Vertaamme jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrää edellisiin vuosiin Keräämme palautetta seurakuntalaisten tyytyväisyydestä kirkollisiin toimituksiin Tarkastelemme onko häämatinea toteutunut Päämessuissa oli käyntikertoja 63:ssa messussa kaikkiaan 4562. Käyntikerrat laskivat hieman. Vuonna 2013 käyntikertoja 62 messussa oli 4900 ja vuonna 2012 72 messua puolestaan 4849. Muiden jumalanpalvelusten kävijämäärät olivat hieman pienemmän kuin vuonna 2013 mutta selvästi suuremmat kuin vuonna 2012. Vuoden 2014 muissa jumalanpalveluksissa oli 18 tilaisuudessa 3081 käyntikertaa. Luvut vuonna 2013 olivat 3157/17 ja vuonna 2012 taas 1766/10. Kutsuimme vuoden aikana kastettujen lapsien perheet messuun ja messun jälkeisille kirkkokahveille elokuussa. Paikalle saapui muutama perhe. Kirkkokahveilla perheillä oli mahdollisuus antaa palautetta kastejuhlasta täyttämällä yksinkertainen palautelomake. Vain kaksi arviointia palautettiin. Kummassakin oli palaute kastejuhlasta tyytyväistä. Häämatinea ei toteutunut. 10

Viestintä Toimintaajatus/tehtävä Viestinnän toimintaajatuksena ja tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnanjäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja suunnitelmista. (Perustoimintakuvaus) Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Seurakunta näkyy ihmisen arjessa Selvennämme viestinnän vastuualueet säännölliset viestintäkokoukset kerran kuussa Tiedotuksemme on ymmärrettävää ja tiedollisesti ja visuaalisesti selkeää Hankimme seurakunnalle logon vuoden 2014 aikana Uusimme nettisivut Kiinnitimme vuonna 2014 erityistä huomiota viestinnän suunnitelmallisuuteen ja säännöllisyyteen. Järjestimme kerran kuussa viestintäpalaverin, jossa suunnittelimme seuraavan kuukauden viestintää, jaoimme sen toteutusvastuut ja sovimme mitä viestitään, miten viestitään ja milloin viestitään. Tiedotuksemme oli ymmärrettävää ja kiinnitimme entistä enemmän huomiota sen ilmiasuun ja uusiin tapoihin viestiä. Toimitimme jouluna karkkilalaisiin koteihin postin kannon mukana seurakunnan joulutervehdyksen. Se toimi samalla tiedotuslehtisenä seurakunnan jouluajan toiminnasta. Pääsiäisenä puolestaan toimitimme kaupunkilehti Karkkilalaiseen keskiaukeaman, jossa seurakunta esitteli monipuolisesti pääsiäisajan tapahtumia. Osa keskiaukeaman artikkeleista keskittyi pääsiäisen sisällön tunnetuksi tekemiseen. Viime vuonna pyrimme myös etsimään uusia muotoja viestiä. Tällainen oli jouluhelinäpäivänä kierrellyt laulava joulukortti. Siinä työntekijöistä koottu kuoro toi joulutervehdyksen neljääntoista karkkilalaiseen liikkeeseen. Kirkolliset ilmoituksemme paikallislehdissä olivat visuaalisesti entistä kauniimmat ja selkeät. Seurakunnan logon suunnittelu alkoi vuoden lopulla, mutta asia ei ole edennyt toteutusvaiheeseen. Nettisivujen uusimisen päätimme siirtää vuoteen 2015. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Pidämme muistioita viestintäpalavereista ja niissä sovitusta asioista Karkkilan seurakunnalla on logo vuoden 2014 loppuun mennessä Viestintäkokouksien kuukausittaiset muistiot ovat kaikkien nähtävillä yleiset kansiossa. Tavoitteena ollut logon hankkiminen seurakunnalle vuoden 2014 aikana ei onnistunut. 11

Musiikki Toimintaajatus/tehtävä Musiikkityö on osa seurakunnan evankeliumin julistusta. Musiikkityö vastaa seurakunnan jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisesta. Lisäksi musiikkityön tehtävänä on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen järjestämällä kuoro ja bänditoimintaa. Musiikkityö vastaa myös hengellisen musiikin konserttien järjestämisestä seurakunnassa. Lisäksi musiikkityö osallistuu rippikouluopetukseen sekä lasten ja nuorten uskontokasvatukseen musiikkitoiminnan kautta. Työala vastaa seurakunnan soitinten huoltotarpeista sekä soitinlaitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Seurakunta soi ihmisen arjessa Panostamme uusien kuorolaisten hankkimiseen järjestämällä kolmen kerran kuoron Kuoromme tukevat jumalanpalveluselämäämme Kolmen kerran kuoro järjestettiin lokakuussa. Kuorosta tuli yksi uusi laulaja viikoittaiseen kuorotoimintaan. Lisäksi saimme innokkaita laulajia projektimuotoisiin kuorokokoonpanoihin. Ne rikastuttivat seurakuntamme jumalanpalveluselämää etenkin juhlaaikoina jouluna ja pääsiäisenä. Kuorot ovat tukeneet jumalanpalveluselämää osallistumalla säännöllisesti niiden toteuttamiseen. Musiikissa seurakunta etsi uudenlaisia toimintamalleja tuoda sanomaansa seurakuntalaisille jalkautumalla seurakuntalaisten keskuuteen. Paikallisen autoliikkeen Autokehän kanssa järjestetty Kauneimmat joululaulut tilaisuus oli kaikilla tapaan onnistunut. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Vertaamme kuorolaisten määrää vuoden 2013 kuorolaisiin Tarkastelemme kuinka usein kuorot ovat osallistuneet jumalanpalvelusten toimittamiseen Kirkkokuorossa oli vuonna 2014 laulajia 24. Kirkkokuoron koko kasvoi kahdella laulajalla. Keskimäärin harjoituksissa kävi 19 kuorolaista, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lasten kuorokerhossa laulajia oli 13. Harjoituksissa heitä kävi keskimäärin yhdeksän. Vuoden 2013 keskimääräinen kävijämäärä oli seitsemän. Rintamaveteraanikuoro HuruUkkojen määrä pysyi ennallaan ollen 11. Henkilövaihdoksia Huru Ukoissa oli kolme. Lauluryhmä Sylviossa oli edelleen seitsemän laulajaa. Seurakunnan kuorot osallistuivat aktiivisesti jumalanpalveluksiin: Kirkkokuoro oli toimittamassa jumalanpalvelusta lähes kerran kuussa yhteensä yhdeksän kertaa. Lasten kuorokerho osallistui neljä kertaa perhemessun toimittamiseen sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Rintamaveteraanikuoro HuruUkot oli mukana veteraanipäivänä sekä itsenäisyyspäivänä. Lisäksi lauluryhmä Sylviat oli toimittamassa messua ja rukousiltaa. Kolmen kerran kuoro oli mukana toimittamassa iltamessua lokakuussa. Messua varten kuoro harjoitteli kolme kertaa, kuten kuoron nimikin kertoi. Lisäksi projektiluontoiset lauluyhtyeet osallistuivat jumalanpalveluksien toimittamiseen mm. iltamessuissa sekä jouluaikana, yhteensä viisi kertaa. 12

Diakonia ja lähetystyö Toimintaajatus/tehtävä Diakoniatyön toimintaajatuksena on viedä apua sinne, minne muu apu ei yllä. Näin diakoniatyö toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Samaa toimintaajatusta noudattaa myös lähetystyö. Toimintaajatusta toteutetaan sekä kokoavan toiminnan, että henkilökohtaisten kontaktien kautta. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Seurakunnan diakoniatyön apu koostuu henkisestä ja aineellisesta avusta. Henkistä apua ovat koti ja laitoskäynnit ja tiistainen diakoniapäivystys, jonne asiakkaat voivat tulla ratkomaan ongelmiaan. Kotikäyntejä tehtiin mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi diakoni on tavoitettavissa puhelimitse. Osan kotikäynneistä tekee papisto. Aineellinen apu koostuu ruokakassien jakamisesta ja suorasta taloudellisesta avusta. Osa taloudellisesta avusta maksettiin suoraan seurakunnan diakoniatyön budjettivaroista, osa taas tulee kirkon diakoniarahastoista. Näihin diakoniatyöntekijä tekee hakemuksen silloin kun asiakkaan taloudellinen tilanne on vaikea, eikä yhteiskunnan apu riitä ratkaisemaan ongelmia. Tällainen apu on tarkoitettu kertaluontoisena yllättävään eteen tulevaan kriisiin. Osa avusta on asiakkaiden ohjaamista yhteiskunnan järjestämien sosiaali ja terveyspalvelujen käytössä. Vuoden 2014 aikana asiakaskontaktien määrä kasvoi. Onnittelukäynnit 90 ja 95 vuotta täyttävien luona on toteutettu edellisen vuoden mukaisesti.. Seurakunta teki nimikkolähettisopimuksen Suomen Lähetysseuran kanssa vuoden 2015 alusta alkaen. Seurakunnan nimikkolähetti on Raija Kiilunen, joka tekee Nepalissa vammaisten lasten parissa. Osa avusta menee paikallisille kansalaisjärjestöille. Diakoniatyön asiakaspalaute kerätään suoraan asiakkailta. Pääosa palautteesta oli positiivistä. Mukaan mahtuu myös kielteistä palautetta, kun asiakas kokeen saamansa avun riittämättömäksi. Suoraa taloudellista apua seurakunta antoi edellisten vuosien tapaan merkittävästi. Vuonna 2014 sen kokonaissumma kohosi 14 836 euroon. Seurakunta hankki budjettivaroista elintarvikkeita, joista teimme vuoden aikana ruokakasseja, joilla korvasimme euruuan loppumisen. Ruokakassien jakaminen diakoniavastaanotolla koettiin asiakkaiden palautteen mukaan pääsääntöisesti myönteisenä asiana. Kasseja jaettiin vuoden aikana 225 kappaletta. Lisäksi kerran kuussa järjestettiin vähävaraisille tarkoitettu ilmainen diakoniaruokailu kuukauden viimeisenä maanantaina seurakuntatalolla. Ruokailu järjestettiin 10 kertaa. Ruokailuja kertyi kaikkiaan 334. Diakoniaruokailu järjestettiin yhteistyössä paikallisen helluntaiseurakunnan kanssa. Ruokailun yhteydessä järjestettiin helluntaiseurakunnan ruuanjako. Seurakunta päätti ottaa nimikkolähetin vuoden Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Seurakunta auttaa ihmisen arjessa Seurakunta auttaa aineellisesti, henkisesti ja toiminnallisesti. Tutkimme nimikkolähetin mahdollisuuden. Tarkastelemme diakoniatyön saamaa asiakaspalautetta. Tarkastelemme onko seurakunta pystynyt korvaamaan euruuan loppumisen uudenlaisella aineellisen avun jakamisen järjestelmällä Teemme päätöksen nimikkolähetistä Tavoitteiden toteutus 13

2015 alusta alkaen. Avoimet perhekerhot, päiväkerho ja päiväkotiyhteistyö (l. pyhäkoulutyö) Toimintaajatus/tehtävä Seurakunta tukee pientä ihmistä arjessa Karkkilan seurakunnan kasvatustyö muodostuu seuraavista työaloista: avoimet perhekerhot, päiväkerhot, päiväkotiyhteistyö, varhaisnuoriso ja nuorisotyö sekä rippikoulutyö. Myös aikuistyö on osa kasvatustyötä. Seurakuntamme kasvatustyön yhteiset suuntaviivat ovat: Huomioimme perheen kokonaisuutena Huomioimme eri ikäryhmien erilaiset tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatus pohjaa kaste ja lähetyskäskyyn. Tuemme yhdessä vanhempien ja muiden perheelle läheisten ihmisten kanssa lasten ja perheiden kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Karkkilan seurakunnan pyhäkoulutyö pohjaa kaste ja lähetyskäskyyn. Tuemme yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lasten kasvua ja seurakuntayhteyttä. Pyhäkoulutyön tarkoituksena on viedä sanomaa rakastavasta Taivaan Isästä päiväkoteihin ja esikouluihin. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Päiväkerhossa sekä avoimissa perhekerhoissa suuntaamme toimintaa myös perheille erilaisten tempausten ja retkien kautta. Kirkkovuoden suuret juhlat näkyvät kerhojen sekä päiväkotiyhteistyön toiminnassa. Vakiinnutamme Kirkkohetket säännölliseksi toiminnaksi karkkilalaisissa päiväkoti ja esiopetusryhmissä. Teemme ja kehitämme yhteistyötä alueen varhaiskasvatuksen ammattilaisten. kanssa retkien, tapahtumien ja ryhmien avulla. Järjestämme kesäleirin alle kouluikäisille lapsille. Päiväkerhot ja perhekerhot tekivät vuoden aikana retken Haltiakeskukseen. Lisäksi kesäkerho retkeili leikkipuistossa. Hiihtolomalla pidettiin Talviriehatempaus Vattolassa. Syksyllä puolestaan suunniteltiin ja toteutettiin kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä teatteriesitystempaus Karkkilasalissa. Lastennäytelmää Viiru ja Pesonen pääsivät pientä maksua vastaan katsomaan kaikki seurakunnan kerholaiset ja päivähoidon 35 vuotiaat lapset. Kirkkovuoden kierto näkyi kerhojen hartauksissa sekä päiväkotien ja eskarien kirkkohetkissä. Hiljaisella viikolla järjestettiin lapsiryhmille pappilan ympäristössä pääsiäisvaellus ja jouluna jouluvaellus. Vaelluksille oli kutsuttu kaikki kaupungin päivähoitolapset. Vaellukset päättyivät yhteiseen ateriaan seurakuntatalolla. Päiväkerhojen joulujuhla oli lasten kauneimpien joululaulujen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja vieraili kaupungin päiväkodeissa ja eskareissa säännöllisesti kerran kuukaudessa. Yksityiset päiväkodit osallistuivat suuriin kirkkovuoden juhliin sekä kirkkoseikkailuun. Seurakunnan varhaiskasvatus teki yhteistyötä 14

muiden Lohjan rovastikunnan seurakuntien ja Karviaisen perhetyön kanssa. Rovastikunnallinen yhteistyö koostui varhaiskasvatuksen ohjaajien välisestä käytänteiden jakamisesta. Yhteistyö Karvaisen kanssa koostui perhetyöntekijän vierailuista perhekerhoissa. Kesäleiri alle kouluikäisille lapsille ja perheille Leirirannassa toteutui. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Toteutamme perhekerhoissa sekä päiväkerhoissa asiakaskyselyn keväällä 2014 Vertaamme päiväkerhoja päiväkotiyhteistyössä tavoitettujen lasten lukumäärää vuoden 2013 lukuihin Vertaamme päiväkotiyhteistyön tapahtumamääriä vuoden 2013 lukuihin Keräämme palautetta päiväkotiyhteistyöstä Perhekerhoissa ja päiväkerhoissa toteutettiin asiakaskyselyt. Vastauksia tuli vähän. Palaute oli tyytyväistä ja positiivista. Päiväkerhot ovat tavoittaneet yhtä hyvin vuonna 2014 kuin vuonna 2013. Vuoden 2013 syyskaudesta lähtien kaikissa kaupungin päiväkoti ja eskariryhmissä on pidetty kirkkohetki kerran kuukaudessa. Vuosi 2014 ei ole kokonaisuudessaan täysin verrannollinen edelliseen vuoteen, koska keväällä 2013 ei vielä ollut varhaiskasvatuksen ohjaajaa. Pääsiäisvaellus toteutettiin työyhteisön ja vapaaehtoisten yhteisenä hankkeena ensimmäisen kerran. Kokemus oli myönteinen. Vaellus tavoitti kaikkiaan 530 henkilöä. Jouluvaellus puolestaan toteutettiin toisen kerran. Osallistujia oli päiväkotija eskariryhmissä yhtä paljon kuin vuonna 2013 kaikkiaan 465. Palautetta kerättiin sähköpostitse ja suullisesti. Palaute oli positiivista. Kirkkohetkistä, kirkkoseikkailusta ja vaelluksista pidettiin. Myös kehitysideoita on tullut, ja ne on pyritty ottamaan huomioon. 15

Aikuistyö Toimintaajatus/tehtävä Seurakunnan aikuistyötä tehdään perhetyön yhteydessä sekä mies ja naistyössä. Aikuistyö kutsuu vapaaehtoisuuteen, tukee aikuisten seurakuntayhteyttä ja kokoaa aikuisia seurakuntalaisia yhteen erilaisten kiinnostavien aiheiden pariin. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat / Tuemme vapaaehtoisuutta Naisten ja miestenpiirit jatkavat toimintaansa, joka pohjautuu vapaaehtoisten vastuunkantoon Järjestämme iltamessujen ajaksi lastenhoidon Erotamme aikuistyön ja perhetyön budjetit toisistaan Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota aikuispiirien vapaaehtoisten tukemiseen kokoontumalla säännöllisesti vapaaehtoisten kanssa suunnittelukokouksiin. Piirien toiminta on jatkunut vuoden aikana entistä suositumpina. Miesten ja naistenpiirit kokoontuivat vuoden 2014 aikana kahdeksan kertaa. Lisäksi miestenpiiri teki retken Riihimäelle ja naistenpiiri piti saunaillan Leirirannassa. Iltamessuissa lastenhoidon järjestäminen on ollut satunnaista. Jokaisessa messussa ei ole ollut lastenhoitoa. Aikuis ja perhetyön talousarvio ja toimintasuunnitelma on erotettu vuoden 2015 talous ja toimintasuunnitelmassa toisistaan. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Vertaamme kävijämääriä vuoden 2013 vastaaviin lukuihin Toteutamme kyselyn vapaaehtoisten vastuunkantajien keskuudessa Arvioimme, onko lastenhoitomahdollisuus toteutunut iltamessujen aikana Miestenpiirin kävijämäärä on kasvanut edellisestä vuodesta. Miestenpiirin käyntikertoja kertyi 494. Vuonna 2013 käyntikertoja kertyi 387 ja vuonna 2012 puolestaan 306. Naistenpiiri suosio pysyi ennallaan käyntikertojen ollessa 241. Vuonna käyntikertoja kertyi 2013 261 ja vuonna 2012 puolestaan 148. Vapaaehtoisten parissa ei kyselyä toteutettu, mutta säännölliset kokoukset antoivat tuntuman siitä, miten toimintaa voidaan kehittää. Oleellista on kokoontua säännöllisesti ja jakaa vastuuta mahdollisuuksien mukaan. Lastenhoito oli iltamessuissa satunnaista. 16

Nuoriso ja varhaisnuorisotyö Toimintaajatus/tehtävä Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toimintaajatuksena on järjestää karkkilalaisille lapsille ja nuorille toimintaa kerhojen, nuorteniltojen, leirien ja retkien muodossa. Toiminnassa pidetään esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tuetaan nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tehtävänä on kertoa lapsille ja nuorille Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toiminnassa lapset ja nuoret oppivat osallisuuden kautta kantamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Kehitämme yhteistyötä kotien kanssa Selkiytämme koululaisten kerhoja koskevaa viestintää Viemme koululaisten kerhotoiminnan eri kouluihin Monipuolistamme kerhotoimintaa K12 kurssilla Kannustamme nuoria toimimaan erilaisissa vapaaehtoistehtävissä seurakunnassa Tuemme nuorten hengellistä elämää Sitoutamme nuoria isoskoulutukseen, jotta isoskoulutuksen aloittaneet kävisivät koulutuksen myös loppuun Muutamme isosille maksettavia palkkioita. Korkeamman palkkion maksaminen edellyttää jatkokoulutuksen käymistä. Uudet palkkiot ovat 70, 85 ja 100 euroa Seurakunnan nuoriso ja varhaisnuorisotyössä vuosi 2014 oli järjestäytymätön. Lähes puolet toimintakaudesta seurakunnassa oli vain yksi nuorisotyönohjaaja. Tämä vaikutti toimintaan niin paljon, että osa suunnitelluista uudistuksista jätettiin tietoisesti tekemättä. Yhteistyön kehittäminen kotien kanssa ei toteutunut, kerhojen viestintää ei pystytty kehittämään, kerhotoiminnan viemiseen kouluille ei ollut voimavaroja eikä K12 kurssi järjestetty. Sen järjestämiseen ei seurakunnassa olisi enää ollut koulutustakaan. Kehittämisen sijaan keskityimme varhaisnuorisotyössä kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Pidimme neljää sählykerhoa ja kokkikerhoa sekä puuhakerhoa. Kannustaminen vapaaehtoistehtäviin nuorisotyössä tapahtui kutsumalla isostoimintaan. Isosena toimiminen on itsessään vapaaehtoistyötä, minkä lisäksi muut vapaaehtoistehtävät ovat osa 1. vuoden isoskoulutusta. Pyysimme myös nuoria henkilökohtaisesti erilaisiin palvelutehtäviin messuissa ja varttikirkoissa. Tarjosimme mahdollisuuden toimia isosena ja kerhonohjaajana. Nuorten hengellistä elämää tuettiin raamattuopetuksilla ja hartauksilla viikkotoiminnassa ja leirityössä. Isoskoulutus on kolmevuotinen. Isosena toimimiseen vaaditaan isoskoulutuksen 1. vuoden käyminen loppuun asti. Isosia sitoutetaan erilaisilla palvelutehtävillä, joita heidän tulee suorittaa koulutuksen aikana. Kaikki isoskoulutuksen aloittaneet nuoret kävivät koulutuksen loppuun asti. Palkkiojärjestelmän uudistus toteutui. Sillä kannustetaan nuoria käymään koko 3.vuotinen koulutus. 17

Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Vertaamme kerhoissa kävijöiden määrää vuoden 2013 lukuihin koululaisten kerhoissa Vertaamme koululaisten kerhojen lukumäärää vuoden 2013 lukuihin Tarkastelemme isoskoulutuksen aloittaneiden ja isoseksi kesällä lähtevien lukumäärän suhdetta Seurakunnan vapaaehtoisissa on nuoria vastuunkantajia Kerhoja oli syyskaudella yksi vähemmän kuin kevätkaudella, kaikkiaan 5 kerhoa. Puuhakerho lopetettiin kerhonohjaajien vähyyden vuoksi. Näissä viidessä kerhossa oli kerholaisia 65, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Kaikki 1.vuoden isoskoulutuksen käyneet 13 nuorta lähtivät isosiksi kesällä. Kaikkiaan isosia oli 25. Nuoria vastuunkantajia on isosina, kerhonohjaajina sekä säännöllisesti avustamassa varttikirkoissa sekä messuissa. 18

Rippikoulutyö Toimintaajatus/tehtävä Rippikoulutyön toimintaajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Järjestämme viisi rippileiriä, yhden talvella ja neljä kesällä Kutsumme aktiivisesti tiedottamalla rippikouluun myös seurakuntaan kuulumattomia nuoria Vuoden 2014 aikana valmistamme suunnitelman niiden 16 ja 17 vuotiaiden seurakuntalaisten tavoittamiseksi, jotka eivät osallistu isoskoulutukseen tai kerhonohjaajien toimintaan Järjestimme neljä rippileiriä kesällä seurakunnan leirikeskuksessa Leirirannassa Pidimme syksyllä yhden yhteisen rippikouluinfon koko ikäluokalle yhteiskoulun salissa. Osallistuminen infoon oli aktiivista. Suunnitelmaa niiden 16 ja 17vuotiaiden tavoittamiseksi, jotka eivät osallistu isoskoulutukseen tai kerhonohjaajatoimintaan, ei ole toistaiseksi tehty. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Tarkastelemme, toteutuiko vuoden aikana viisi rippileiriä Vertaamme konfirmoitujen nuorten määrää: 1. koko ikäluokan määrään 2. vuoteen 2013 verrattuna (prosentuaalinen) 3. Lähetämme isoskoulutukseen kutsuttaville nuorille ja heidän perheilleen palautekyselyn rippikoulusta Kesällä 2014 Leirirantaan suunnitellut neljä rippileiriä toteutuivat. Sen sijaan Forssan seurakunnan leirikeskukseen suunniteltu talvirippileiri hiihtolomalla jäi pitämättä. Syynä oli halukkaiden vähäisyys. Hiihtolomariparille ilmoittautui yksi rippikoululainen. Syyskauden alussa tarkastelimme rippikoulun työntekijöiden kesken kulunutta vuotta ja sen onnistumisia. Kehittämistarpeet ja onnistumiset kirjattiin muistiin ja ne otettiin huomioon suunniteltaessa vuoden 2015 rippikouluja. Rippikoulun suosio säilyi vakaana seurakuntaan kuuluvien keskuudessa (rippikoulun kävi vuonna 2014 86,5 % seurakuntaan kuuluvista nuorista) Rippikoulun suosio laski seurakuntaan kuulumattomien keskuudessa (rippikoulun kävi vuonna 2014 11 % seurakuntaan kuulumattomista nuorista) Koko ikäluokasta 80,7 % kävi rippikoulun Palautetta ei kerätty isoskoulutettavilta 19

Yleishallinto Toimintaajatus/tehtävä Yleishallinnossa taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Yleishallinnon kirkonkirjojen pitotoiminto tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat. Kirkkovaltuusto valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein. Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee asiat kirkkovaltuustolle, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvoston tehtävät määritetään Kirkkolaissa (KL 10: 1 ). Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Seurakunta palvelee ihmisen arjessa Kehitämme KIPA:aan siirretyt talousprosessit sujuviksi Saamme sijaisjärjestelyt toimiviksi Päivitämme hallinnollisia säännöstöjä ajan tasalle Teemme seurakunnalle uuden strategian Panostamme seurakuntavaaleihin, jotta äänestysprosentti nousisi edellisiä vaaleja korkeammaksi Talousprosessit toimivat KI PA:ssa sujuvasti ja tehokkaasti Meillä on uusi strategia Hallinnon tiimin ristiin tekeminen on edelleen edennyt uusien järjestelmien tukemana Tavoitteiden toteutus KIPAn prosessit ovat vakiintuneet ja roolit Kirkon Palvelukeskuksen ja seurakunnan välillä ovat selkiintyneet. Ulkopuolista sijaista käytettiin hallintotiimissä vuoden aikana kuutena päivänä. Muutoin sijaistukset hoidettiin sisäisin järjestelyin. Päivitimme seurakunnan valmiussuunnitelma, muita hallinnollisia säännöstöjä ei ennätetty päivittää. Strategian tekeminen päätettiin siirtää vuodelle 2015 uuden valtuuston tehtäväksi. Seurakuntavaalit onnistuivat. Äänestysprosentti nousi 21,9%:ään, joka oli korkein Espoon hiippakunnassa Prosessit toimivat riittävällä tavalla. Tosin kehitettävää on edelleen. Strategian uusiminen siirrettiin vuodelle 2015. Hallinnon tiimin osaamisen laajentaminen ja ristiin tekeminen on edennyt hyvin. Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan kehitystyötä edelleen. 20

Hautatoimi Toimintaajatus/tehtävä Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen. Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia hautojen kaivusta, peitosta, peruskunnostuksesta ja hautausmaiden kesä ja talvikunnossapidosta ja hautausmaiden kauniista yleisilmeestä. Hautatoimen tehtävänä on myös hoitaa hautainhoitosopimuksiin perustuva palvelutyö. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen / Kaudelle asetetut tavoitteet Vakiinnutamme ulkoistetun haudankaivuprosessin. Edelleen edistämme uurnahautauksia kaavoittamalla uurnapaikkoja vanhalle hautausmaalle Vaihdamme Avant pienkuormaajan uuteen. Istutamme uutta puustoa ja massoitamme hiekkakäytävät VH:lla. Edistämme monimuotoisia toimintamalleja hautausmaatyössä (harjoittelu, oppisopimus tms.). n kehitettä Uurnahautauksia 55%. Työmahdollisuuksina työharjoittelu, talkoot tai muut ratkaisut, joissa yhdistyvät kustannustehokkuus ja tiimin monitoimisuus. Hautausmaiden yleishoitotaso on sopeutettu käytössä oleviin resursseihin. Tavoitteiden toteutus Haudankaivu on ollut ulkoistettuna keväästä 2013. Kaivuun vakautta on tarve edelleen lisätä. Suunnitelma uurnarivin toteuttamiseen vanhalla hautausmaalla saatiin tehtyä. Uusi uurnarivi otetaan käyttöön vuoden 2015 syksyllä. Avantpienkone uusittiin. Uutta puustoa istutettiin hautausmaille kesällä 2014. Hiekkakäyvät Vanhalla Hautausmaalla massoitettiin kesän aikana sekä pieniä polkumaisia käytäviä viherrettiin. Hautausmaatyössä oli harjoittelija noin 10 viikkoa huhtikuusta kesäkuuhun. Oppisopimuskoulutuksessa oleva työntekijä puolestaan työskenteli hautausmaalla kuusi kuukautta (410/2014). Lisäksi Vanhalla hautausmaalla oli harjoittelija elokuun ajan. Tässä yhteydessä toteutettiin selvitys vanhanhautausmaan puuston suunnittelutarpeesta. Uurnahautauksien osuus hautauksista oli 65%. Hautausmailla pidettiin syystalkoot. kevättalkoot jouduttiin peruuttamaan takatalven takia. Työharjoittelijoita hautausmaalla oli kaksi ja oppisopimuksen piirissä oli 1 hautausmaan työntekijä. Kaudella 2014 kenttätyön tuotos oli erittäin hyvä. Kausihenkilökunta oli ammattitaitoista ja osaavaa ja kenttätyön ohjaus toimivaa. 21