LAPPI- SOPIMUS. - maakuntaohjelma 2014 2017

LAPPI- SOPIMUS - maakuntaohjelma 2014 2017 Hyväksytty Lapin maakuntahallituksessa 19.5.2014 Hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa 20.5.2014 Toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön / Olli Alho 12.6.2014 Aineistot: http://www.lappi.fi/lapinliitto/lappi-sopimus

Sisällysluettelo SAATTEEKSI TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO... 1 2. MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA 2040... 2 2.1 Maakuntastrategian 2040 visio, strategiset valinnat ja -toimenpiteet... 3 2.1 Lappi sopimus tehemä pois... 5 3. LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIA 2040 PYRKII ITSE TEHTYYN TULEVAISUUTEEN... 6 3.1 Lappi sopimus nuotittaa ensimmäiset neljä vuotta... 6 3.2 STRATEGINEN VALINTA: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA... 7 3.2.1 Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäjä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä... 8 3.2.2 Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä... 8 3.2.3 Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä... 9 3.2.4 Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin... 10 3.2.5 Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lappilainen elää visusti ja viisaasti... 10 3.2.6 Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja... 10 3.3 STRATEGINEN VALINTA: RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN TEHEMÄ POIS... 12 3.3.1 Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla... 12 3.3.2 Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteisiin aloihin sekä kasvualoihin... 12 3.3.3 Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistö koulutusta13 3.3.4 Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen sydämen asia... 14 3.3 STRATEGINEN VALINTA: YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ... 17 3.3.1 Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä... 17 3.3.2 Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet sekä satamat - yhteydet tänne ja täältä... 18 3.3.3 Virtuaalisuus lappilaisen elämäntavan turvaajaksi... 18

4. SAAMELAISKÄRÄJIEN SAAMELAISKULTTUURIOSIO SAAMELAISKULTTUURIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET (tiivistelmä)... 21 4. 1. Strateginen valinta 1: Elinvoimaiset perinteiset elinkeinot ja perinteinen tieto... 22 4.2. Strateginen valinta 2 : Tä lvvsijdd elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus... 22 4.3 Strateginen valinta 3: palvelurakenne toimivaksi... 23 4.4 Strateginen valinta 4: saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku... 23 4.5. Strateginen valinta 5: kieli ja kulttuurinen rikkaus... 24 4.6. Strateginen valinta 6: Lasten ja nuorten Sápmi... 24 5. LAPPI-SOPIMUKSEN RAHOITUSVÄLINEET... 25 6. MUUT OHJELMAT YHTEEN SOVITTAVAA SUUNNITTELUA... 26 6.1 Lapin maakuntaohjelman 2014 2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita... 26 6.1.1 EU-ohjelmat... 26 6.1.2 Merkittävimmät kansalliset erillisohjelmat... 27 7. Aluerakenne 2040 Maakuntastrategia... 28 7.1.1 Tulevaisuuden aluerakenne maankäyttö ja keskittymät... 29 7.1.2 Toiminnallinen näkymä... 30 8. LIITTEET... 32 8.1 MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 - ARVIONTI TOTEUTUMISESTA... 32 8.2 LAPPI TOIMINTAYMPÄRISTÖKATSAUS LAPLAND ABOVE ORDINARY... 35 8.3 SWOT... 51 8.4 LAPIN VOIMASSA OLEVAT ERILLISSTRATEGIAT... 52 8.5 TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA... 53 8.6 LAPPI SOPIMUS PROSESSIKUVUS JA VALMISTELUUN OSALLISTUNEET... 55 8.7 SAAMELAISKÄRÄJIEN SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappisopimus)... 57

SAATTEEKSI Lappi-sopimus on maakuntaohjelmana lakisääteinen strategia, joka ohjaa maakunnan kehittämistä seuraavan neljän vuoden ajan. Siinä on kuvattu keskeiset edunvalvonnan teemat ja strategiset valinnat, joihin eri toimijat maakunnassa tulevina vuosina keskittyvät. Sopimus ohjaa myös paikallisella tasolla Euroopan rakennerahastovarojen suuntaamista. Nyt käsissäsi oleva Lappi-sopimus poikkeaa hyvin paljon aiemmista maakuntaohjelmista ja on myös aivan ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. Siinä on hylätty sektorikohtainen ajattelu ja tehty strategisia valintoja kaikkia toimialoja läpileikkaavina teemoina. Samoin siinä ei lyödä lukkoon kärkihankelistoja, vaan jätetään aina erikseen arvioitavaksi, miten jokin esille tuleva hanke sopii valittuihin strategisiin painopisteisiin. Tällä uudella ajattelulla tavoittelemme joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Meidän onkin oltava koko ajan hereillä ja ajatella, miten voimme Lapissa parhaiten vastata tähän ajankuvaan - tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja taklata sen aiheuttamat uhkakuvat. Lappi-sopimus on tehty laajapohjaisesti, osallistavasti ja aluelähtöisesti. Lappi-sopimus ei ole kiveen hakattu, kaiken kattava ja pilkulleen lopullinen ohjelmapaperi, vaan yhdessä tekemisen ohjekirja kirja, jota pelin edetessä voimme yksissä tuumin täydentää. Tässä on sen vahvuus: Sopimus on yhtä vahva kuin lappilaisten yhteistyötahto. Haluan kiittää kaikkia sopimuksen valmisteluun osallistuneita; mukana on ollut hieno, sitoutunut ja laaja joukko lappilaisia tekijöitä ja toimijoita. Uskon vahvasti, että sopimukseen sitoutumalla ja sen valintoihin panostamalla maakuntamme kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi kasvavat. Lähdetään yhdessä tekemään avointa ja arktista lappilaista tulevaisuutta! ROVANIEMELLÄ 12.6.2014 Mika Riipi maakuntajohtaja

TIIVISTELMÄ Lappi-sopimus strategiset valinnat ja visio 2040 Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua.

1. JOHDANTO Uudella tavalla valmisteltu Lappi - sopimus sitoo yhteen kaksi asiakirjaa, maakuntastrategian sekä maakuntaohjelman.maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia, 1 jotka laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kahden vuoden välein laadittavilla maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmilla, jolla kohdennetaan rahoitukset toimijoittain. Lain mukaan viranomaisten tulee ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista. maakuntaa. Maakuntakeskukset toimivat aktiivisina verkostojen rakentajina tukien koko Lapin myönteistä kehitystä. Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Kittilä ovat palveluiltaan monipuolisia aluekeskuksia. Muiden kuntien keskustaajamissa säilyvät elämiseen ja yrittämiseen liittyvät peruspalvelut. Monipuoliselle luovuudelle annetaan yhä enemmän tilaa, ja vision mukaisesti, lappilaisia asukkaita kannustetaan olemaan mukana Lapin menestystarinassa. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. Lapin kehittäminen perustuu maakuntaajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Samanaikaisesti Lapissa on kuitenkin oltava muutama suurempi vetovoimainen keskus, jotka ovat toiminnoiltaan niin monipuolisia ja korkeatasoisia, että ne kykenevät houkuttelemaan uutta väestöä, yrityksiä ja investointeja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Näitä vahvan kehittämispanostuksen alueita ovat erityisesti Rovaniemen ja Kemi-Tornion maakuntakeskukset sekä matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet aluekeskukset. Tavoitteena on luonnonvarojen mahdollisimman korkean jalostusasteen teollinen toiminta, joka perustuu lappilaisten yritysten osaamiseen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatio- ja T&K-toimintaan. Lapin alue- ja palvelurakenne tulee edelleen tiivistymään, mutta etäisyyksistä johtuen työpaikka- ja palvelukeskittymiä tarvitaan eri puolilla 1 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (08/2014) 5 ja 6 1

2. MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi -sopimus yhdistää kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa, maakuntastrategian 2040 2 ja maakuntaohjelman 2014 2017. Se vastaa maakuntaohjelmalle asetettuihin sisältövaatimuksiin ja tavoitteena on kiteytetysti kertoa Lapin strategisen kehittämisen linjat ja tavoitteet vuosille 2014 2017. Kaksivuotiset toimeenpanosuunnitelmat kuvaavat kehittämistoimia yksityiskohtaisemmin. Lisäksi Lapissa oli vuonna 2013 16 voimassaolevaa toimiala- tai sektoristrategiaa, jotka vaikuttavat rahoituksen suuntaamiseen. 3 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakuntastrategiatyötä tehtiin pitkään jatkuneen taantuman ja isojen rakennemuutosten aikaan. Rakennemuutos ja talouden epävarmuus haastavat tulevan kehityksen on pakko etsiä uusia suuntia ja ratkaisuja sekä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Maakuntastrategiassa Lapin kannalta tärkeisiin ilmiöihin päästiin käsiksi laajan ja monipuolisen tarkastelun ja pohdinnan kautta. Työskentelyä pohjustettiin Lapin luotsi- hankkeen 4 kanssa tehdyn skenaariotyön pohjalta. Skenaariotyön teemoja arvioitiin ensin kyselyssä laajemmin koko maakunnan toimijoiden toimesta, minkä jälkeen niitä pohdittiin neljässä työpajassa tarkemmin. 5 Lapin kehittämiselle on yksi tavoite: Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valittiin kolme strategista valintaa: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen - Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lappi -sopimus asettaa kehittämisen tavoitteet 6, jotka ovat pohjana kansallisen, rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien sekä rajat ylittävien yhteistyöohjelmien rahoituksen suuntaamiseen. Tavoitteena on yhä menestyksekkäämmin ansaita rahoitusta myös esimerkiksi HORIZON 2020 ohjelmasta. Asiakirjassa on tarkoituksella pyritty pois tiukasta sektoriajattelusta ja myös perinteinen toimintalinja-ajattelu on haluttu haastaa. Strategiset valinnat pohjautuvat maakuntastrategia 2040 päivitystyöhön. Siinä hyödynnettiin ilmiölähtöistä tarkastelua. Ilmiötarkastelua sekä vuodelle 2040 asetettuja tavoitteita ja keinovalikoimia kuvataan sivulla kuusi olevassa taulukossa. Maakuntastrategian sekä maakuntaohjelman valmisteluun on Lappi sopimuksen kautta pyritty lisäämään ja laajentamaan kentän osallistumista. Työhön on ollut vaikuttamismahdollisuus jokaisella lappilaisella. Lapin liiton www-sivuilla olleeseen Vaikuta Lappi sopimukseen kyselyyn tuli 220 vastausta, joka on kunnioitettava määrä ja osoittaa alueen sitoutumista kehittämiseen. 2 Lapin maakuntastrategia 2040 loppuraportti, www.lapinliitto.fi/lappisopimus 3 http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin_kehittaminen 4 Lappi kuvaan 2030 - maakunnallinen ennakointihanke. Lapin luotsi kokoaa tilastotietoa, tutkimuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä maakunnan tulevaisuuden hahmottamiseksi http://luotsi.lappi.fi/1 5 s. 56 prosessikuvaus 6 Kappale 3 Lapin kehittämisen strategiset valinnat 2

Maakunnan yhteistyöryhmän nimittäminen maakuntastrategian päivitystyön asiantuntijaryhmäksi oli onnistunut valinta. Ryhmässä on 25 lappilaista eri sektorin edustajaa siis kattava joukko lappilaisia asiantuntijoita, joilla on vahva pohja rahoituksen suuntaamiseen. (Liite 8.6 maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano) Lappi sopimuksen ja vaikutusten arviointiselosteen lausuntokierros avasi asiakirjan valintoineen jälleen arvioitavaksi. Lausuntoja tuli 44 ja ne purettiin Lapin liiton hallituksen käsiteltäväksi. Saatujen lausuntojen perusteella valmisteltu asiakirja hyväksytään Lapin maakuntavaltuustossa 20.5.2014. Asiakirjan liitteinä ovat tavoitteiden ja seurannan indikaattorit, maakuntaohjelman 2011 2014 arvioinnin tiivistelmä, maakunnan nykytilan kuvaus sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista. LAPIN ALUERAKENTEEN KEHITTÄMINEN PERUS- TUU edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi sekä Kemi- Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaaajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. 2.1 Maakuntastrategian 2040 visio, strategiset valinnat ja -toimenpiteet Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. 3

MAAKUNTASTRATEGIAN ILMIÖTARKASTELU: TAVOITEET SEKÄ KEINOVALIKOIMAA VUODELLE 2040 4

2.1 Lappi-sopimus tehemä pois Lappi -sopimuksen strategisten valintojen osalta jokainen maakuntaohjelmaa toteuttava taho, sitoutuu seuraanvanlaisen Lappi 2017 - tavoitetilan saavuttamiseen: 1. Lappi brändi tuo maakuntaamme sijoituksia ja uusia asukkaita 2. Lapissa on työtä ja toimeentuloa 3. Olemme yhdessä askeleen edellä, omilla ratkaisuillamme 4. Palvelurakenteemme lähtee ihmisistä 5. Olemme merkittävä biotalouden- maakunta 6. Toimivat yhteytemme palvelevat paikallisia, vierailijoita ja arktista ulottuvuutta 7. Lapin aluerakenne kehittyy tukien koko maakuntaa TÄRKEIMMÄT INDIKAATTORIT VUODELLE 2017 2017 2040 Väkiluku: 183 000 (+ 930 ) 198 000 Uudet työpaikat: 73 000 (+2000) 78 000-80 000 Työttömyysaste: 14 % (17 %/13) maan ka. Uudet yritykset: 11 700 (+300) Kasvuyritykset: 30 kasvuyritystä (+ 10) Yritysten uusiutuminen: Lopettaneita yrityksiä < 500 5

3. LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIA 2040 PYRKII ITSE TEHTYYN TULEVAISUUTEEN 3.1 Lappi sopimus nuotittaa ensimmäiset neljä vuotta Lappilaisten aluekehitystoimenpiteiden tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn lisääminen. Kilpailukyky on alueen kyky synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Maakuntastrategian ilmiötarkastelussa nousi kaksi kärkeä Lapin taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistamiseksi; arktisen aseman hyödyntäminen ja rakennemuutokseen vastaaminen ennakoivasti ja innovatiivisesti. Lisäksi ilmastonmuutokseen reagointi sekä virtuaalisen elämäntavan käyttöönoton varmistaminen ja vauhdittaminen takaavat yrityksille ja ihmisille, maaseudulta kaupunkialueille, mahdollisuuden työhön ja hyvään elintasoon. Näiden ilmiöiden luomien mahdollisuuksien käyttämiseksi sekä niiden asettamien haasteiden ratkaisemiseksi, Lappi-sopimukseen on valittu kolme strategista valintaa. Aluerakenteen kehittäminen tapahtuu edelleen hajakeskittyneesti. Strategiset valinnat perustuvat Lapin maakuntasuunnitelman 2040 päivitettyihin kehittämiskokonaisuuksiin. 7 Kokonaisuudet ja niitä edistävät toimenpiteet nivoutuvat toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Lappi sopimus - ajattelun kautta toimenpiteisiin on haettu uudenlaista tehoa nostamalla kehittämistoiminnasta esiin rajattu määrä Lapin menestyksen kannalta tällä hetkellä olevia kriittisimpiä asioita. nemuutos globaalina ja heikosti hallittavissa olevana ilmiönä haastaa meidät uudistamaan ja ennakoimaan yhä voimallisemmin. Harvan asutuksen ja ikärakenteen vuoksi palveluihimme kohdistuu voimakkaita odotuksia. Lappilainen avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus, uudistushalu, varautuminen ja haastaminen: siinä käsitteitä, jotka nousivat esiin maakuntasuunnitelman ja Lappi sopimuksen luomisprosessissa. Lapissa halutaan näkyä, uudistua ja toimia tuottavasti, siksi on yhdessä päätetty, että Tehemä pois! Todistetaan teoillamme, että Lappi on paras arktinen alue! Lappi brändin, ABOVE ORDINARY ajattelun mukaisesti on Lapin paitsi tarjottava asukkailleen inhimillisesti tyydyttävä, hyvinvointia tukeva asuinympäristö, myös kyettävä tarjoamaan työtä. Lappi strategia asettaa tavoitteeksi tarjota vuonna 2040 työtä noin 78 000 lappilaiselle. 8 Tämä tarkoittaa noin 7 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2013 Lapissa oli 71 000 työpaikkaa ja noin 10 400 toimipaikkaa. 9 Haaste on kova, sillä rakennemuutoksen vuoksi myös yritysten uudistumiselle on kova paine. Tavoite on realistinen, sillä pelkästään kaivostoiminnan luomat työpaikkaodotukset ovat korkeimmillaan 6 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020. Myös matkailu on jatkanut kasvuaan ja luo uusia työpaikkoja. Suurteollisuuden työpaikkojen vähentyessä on metallien valmistuksen liiketoiminta kasvanut. Metsäteollisuudessa uusiutuvan energian lisääntynyt tarve luo hyviä näkymiä uusien yritysten synnylle. Maakuntastrategian päivitystyössä korostuivat Lapin kansainvälisyys, avoin ja rajaton toimintaympäristö sekä Lapin luonto ja ihminen. Raken- 7 MDI 2014 Lapin maakuntastrategian päivitys 2040 Capfull 2009 Lapin maakuntastrategia 2030 8 Lapin MASU 2040 tavoite 9 Lapin MAKO 2010-2014 tav. 11 800 6

3.2 STRATEGINEN VALINTA: KILPAILU- KYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA ALUERAKENNE 2040 maakuntastrategia Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella- ja Barentsin alueella. Rovaniemen asema Lapin hallintokaupunkina sekä yliopistokaupunkina tulee korostumaan. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteiden viennissä. TEOLLINEN VYÖHYKE tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta. Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyöalueeseen. Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitsemään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapissa jalostetut tuotteet kuljetetaan maailmanmarkkinoille pääsääntöisesti Kemin Ajoksen sataman kautta, mikä tukee Kemi-Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Myös Tornion Röyttän sataman merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. KAIVOSTOIMINNASSA on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna 2040. Kaivostoimintavyöhyke painottuu erityisesti Sodankylä-Kittilä- Kolari alueella. Ranuan Suhangon sekä Savukosken Soklin mineraalivarannot ovat merkittävät ja mahdollistavat kaivostoiminnan. ENERGIANTUOTANTOVYÖHYKE painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. Lapissa korostuvat eri elinkeinojen kuten kaivostoiminnan, matkailun sekä perinteisten elinkeinojen maankäytöllisten tarpeiden yhteensovittaminen sekä myös paikallisyhteisön näkökulma maankäytössä. Lapin perinteiset, luonnossa toimivat elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa. MATKAILUTOIMINNOT muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi Lapin, Pohjois- Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Länsi-Lapissa on laaja rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhyke. Rovaniemen sekä Meri-Lapin alueet kehittyvät myös merkittävinä matkailukeskuksina. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin 7

3.2.1 Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäjä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä Aluerakennekuva2040 - maakuntastrategia Lappi on arktisuuden keskiössä ja arktinen osaajaalue. Lisäksi Lappi on infrastruktuuriltaan arktisten alueiden parhaimmistoa. Lapin älykkään erikoistumisen kärjet nojaavat arktisiin olosuhteisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kaivostoiminnalla ja teollisuudella on merkittävä rooli Lapin yritystoiminnassa. Alojen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on yli puolet, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Palvelualat, kuten matkailu, ovat kuitenkin huomattavasti työvoimavaltaisempia ja niiden työllistävyysvaikutus onkin Lapin kannalta erittäin merkittävä. Kehittämispanostuksia suunnataan rohkeasti Lapin nostamiseksi kansainvälisen arktisuuden keskiöön. Tämä tarkoittaa lappilaisen elinkeinoelämän ja sen eri sektorien suuntaamista kohti arktista, kansainvälistä toimintaa. Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kehityksen kärkinä on edelleen keskeinen. Lisäksi vahvistetaan alueen arktisen osaamisen innovaatio- ja tutkimustoimintaa, kylmätestauksen ja talviteknologian edellytyksiä sekä esimerkiksi luovia, osaamisintensiivisiä aloja sekä kulttuuria. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on Lapissa huomattavasti suurempi kuin alan osuus koko maan työpaikoista, tämän vuoksi julkisen sektorin uudistuminen ja kehittyminen on Lapille erittäin tärkeää. Yritystoiminnan ohella myös työn tekemisestä ja henkilöstön osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Talouden rakennemuutos luo pysyviä muutoksia toimialojen suhteellisissa osuuksissa ja tämän vuoksi uusien toimialojen kasvuun on panostettava. Alueen kilpailukyvyn takaajina ovat monipuolinen ja vahva elinkeinotoiminta, yritykset sekä kestävästi hyödynnetyt luonnonvarat ja toimiva sekä tuottava julkinen sektori. Lappi haluaa tarjota hyvän toimintaympäristön ja kannustavan henkisen ilmapiirin uusille ja uusiutuville yrityksille kaupunki-, kunta- ja maaseutualueilla. Lappi elää arktisuudesta ja erikoistuu älykkäästi arktiseen olosuhdeosaamiseen ja - liiketoimintaan sekä arktisten luonnonvarojen jalostamiseen. Lapissa kohtaavat arkinen, arktinen yrittäjä ja osaaja luontevasti ja tuottavasti. 3.2.2 Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä Julkisen sektorin roolia parhaiden teknologisten ratkaisujen (BAT) ja parhaiden käytäntöjen pilotoijana vauhditetaan elinkeinojen toimintaympäristöjä kehitettäessä. Teknologiset ratkaisut ovat avainasemassa myös luonnonvarojen kestävän käytön osalta. Luovuus on haastavissa olosuhteissa menestymisen avaintekijöitä. Lapissa luovat toimialat ja kulttuuri tuovat lisäarvoa monelle elinkeinosektorille. Muotoilu, palvelumuotoilu sekä kulttuuri- ja taidelähtöiset menetelmät tuovat uusia tapoja ja menetelmiä tuottaa palveluita tai tuotteita matkailusta hyvinvointiin. Elinkeinorakenteen rakennemuutokseen sekä sen aiheuttamiin muutoksiin työn tekemisen tavoissa ja osaamistarpeissa tartutaan Lapissa kokonaisvaltaisesti. Olennaisinta on olemassaolevien yritysten uusiutuminen sekä yritysten syntyminen uusille toimialoille. 8

3.2.3 Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä Lapin monimuotoinen luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia ja alueen bruttokansantuote perustuu vahvasti luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Lapilla on kaikki edellytykset kasvaa, jopa Euroopan mittakaavassa, merkittäväksi luonnonvaratalouteen perustuvan liiketoiminnan mallimaakunnaksi. Lapin perinteiset elinkeinot ovat myös Lapin elinkeinoelämän vahvuus. Metsävaramme ovat merkittävät. Lapissa Perämerenkaaren metsäteollisuus käyttää vuosittain 7-8 milj.m³ pääosin lappilaista puuta. Lisäksi kiviaines- sekä mineraalivarantomme ovat merkittävät. Maakunnassa on neljä toimivaa metallimalmikaivosta ja useita on suunnitteilla. Luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen kestävästi, kaikilla toimialoilla, on ydinkysymys Lapin elinvoimaisuudelle. Luonnonvarojen jalostamisen ja siihen liittyvän yritystoiminnan osalta on varmistettava, että toiminta tapahtuu hallitusti ja peruuttamattomia ympäristöhaittoja välttäen. Lapissa on myös merkittävää luonnonvara-alaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta sekä yritystoimintaa. Etenkin Rovaniemelle sijoittuneiden tutkimuslaitosten, METLA ja MTT, toimintaa osana Luonnonvarakeskusta on syytä vahvistaa. Myös muut Lappiin sijoittuneet tutkimuslaitokset 10 ovat alueen kehittymiselle tärkeitä. Lapin toimialoista matkailu on riippuvainen ympäristön laadusta ja ympäristön käytön mahdollistavasta infrastruktuurista. Saavutettavuus on matkailun kehittymisen elinehto. Sen tukemisek- 10 Oman yliopiston lisäksi maakunnassa sijaitsee muiden yliopistojen tutkimusasemia: Helsingin yliopiston biologiset asemat Kilpisjärvellä, Inarin Muddusjärvellä ja Sallan Värriöllä, Turun yliopiston tutkimusasema Utsjoen Kevolla sekä Oulun yliopiston geofysikaalinen observatorio Sodankylässä. Sodankylän Tähtelässä toimii myös Ilmatieteenlaitoksen arktinen tutkimuskeskus. Lapissa sijaitsevat myös kaikkien luonnonvara-alan tutkimuslaitosten tutkimusasemat: METLA Rovaniemellä ja Kolarissa, MTT Rovaniemellä ja RKTL Inarissa, Utsjoella ja Keminmaalla. si ja koko alan kannattavuuden lisäämiseksi matkailun saattaminen ympärivuotiseksi on tulevien vuosien tärkein tehtävä. Lapin yhteismarkkinoinnilla saavutetun kilpailuedun säilyttäminen ja vahvistaminen on merkittävä toimenpide uusien tuotteiden rinnalla. Ekologisen matkailun kehittyminen Lapissa ja etenkin saamelaisten kotiseutualueella on vielä alkutekijöissään ja vaatii kehittämispanoksia. Maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja luonnonympäristöjen säilyttäminen matkailun käyttöön ovat matkailualalla ratkaistavia haasteita. Luonnontuoteala, joka nojaa Lapin puhtaisiin vesiin ja metsiin, on vahvasti kehittyvä elinkeino. Lapin puhtaat luonnontuotteet; kalat, marjat, sienet sekä riista ovat rikkaus, jolla voidaan tuottaa vastuullisesti alueellista arvonlisää ja hyvinvointia, myös tuleville sukupolville. Lähiruoka on merkittävä nouseva trendi. Sen edistäminen Lapissa on aluetalouden kannalta järkevää ja kannattavaa. Lisäksi lähiruuan merkitys Lapin matkailulle ja - brändille on merkittävä. Luonnontuotealan ja matkailun vahvuuksien yhdistämisellä ja niiden tiiviimmällä yhteistyöllä on mahdollista edistää molempien toimialojen kehittymistä ja kansainvälistymistä, sillä ne pystyvät vastaamaan nykypäivän kuluttajatrendeihin. Nouseva ja Lapille lisäarvoa antava trendi on GreenCare vihreä hoiva. Yhdistämällä GreenCare -toiminnan, matkailun sekä hyvinvointisektorin uudenlaisen palvelumuotoilun ja -tuottamisen tavoitteet voidaan Lapissa luoda uusia, innovatiivisia liiketoiminta-, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia matkailu- ja hyvinvointisektoreille ja niiden rajapinnoille. Lapissa maatalous ja porotalous ovat merkittäviä elinkeinoja, jotka kohtaavat monia haasteita. Lappilainen maatalous ja porotalous kehittyvät ja erikoistuvat muun muassa teknologisen kehityksen kautta ja niiden työllistävyys ja kasvunäkymät ovat hyvät. Lisäksi niiden kulttuurillinen arvo lappilaiselle elämäntavalle on kiistaton. Porotalouden liiketoiminnan kehittäminen mm. jalostuksen, markkinoinnin ja jakelun kehittämisen kautta 9

ovat tarpeen. Peto-ongelman ratkaiseminen on elinkeinon kannalta merkittävää. 3.2.4 Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin Lapin bruttokansantuote rakentuu vahvasti teollisuuden vientiin mutta on samalla hyvin haavoittuva juuri rakennemuutoksen vaikutuksille. Lapin vienti koostuu lähes kokonaan Meri-Lapin alueen metsä- ja metalliteollisuudesta. Lisäksi perinteinen metsätalous on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Korvaavien työpaikkojen osalta ilmastonmuutos luo kysyntää uudenlaiselle yrittäjyydelle. Lapissa on vahvan teollisuuteen, kaivostoimintaan ja matkailuun panostamisen ohella toimittava ennakoivasti ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden osalta. Tulevaisuuden kasvualoista cleantech, biotalous sekä resurssi- ja materiaalitehokkuutta edistävät yritykset luovat uusia työpaikkoja Lappiin. Etenkin harvan asutuksen maaseutualueille niillä on erittäin suuri merkitys. 3.2.5 Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lappilainen elää visusti ja viisaasti Lapin vetovoima, sen elinkeinotoiminta sekä asukkaiden viihtyvyys, perustuvat puhtaaseen ja hyvin hoidettuun luonnonympäristöön. Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset sekä kestävän, vähähiilisen talouden merkityksen kasvaminen korostavat ympäristöarvojen merkitystä. Lapissa taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen on lähtökohta kaikelle. Lapin pinta-alasta noin kolmannes on suojeltua, mikä haastaa elinkeinojen toimintaympäristöjä ja korostaa yhteensovittamisen tarvetta. Kaivostoiminnan ja muiden luontoon perustuvien elinkeinojen yhteensovittaminen on tilan ja maankäytön suunnittelua, jonka tärkein työkalu on kaavoitus. Aivan olennaisessa asemassa eri toimintojen yhteensovittamisessa on tiedonkulku ja neuvotteluyhteyksien ylläpito osapuolten välillä. Jotta luonnonvarojen käyttö tai logistiikan kehittäminen on alusta asti tehty yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla, eri osapuolet tarvitsevat tietoa toistensa tavoista toimia alueella sekä siitä, miten kunkin toiminta muuttuu, jos kaivostoiminta aloitetaan. Lappi voi toimia pilottialueena kestävän kaivosteollisuuden uusille ja innovatiivisille teknologisille ratkaisuille, mutta se vaatii resursseja. Energiaratkaisuissa Lappi voi toimia edelläkävijänä jo tänään. Pienenergiaratkaisut ja vähähiilisen elämäntavan kasvanut vaade sopivat hyvin Lappi brändiimme. Lapissa on aina osattu elää ja sopeutua sekä luoda omanlaisia ratkaisuja alueen ihmisten ja luonnon parhaaksi. Huoltovarmuus ja energian mahdollisimman suuri omavaraisuus ovat harvan asutuksen arktiselle alueelle ensiarvoisia. Näistä syntyy myös uudenlaisia innovaatioalustoja, kysyntälähtöisesti ja ongelmanratkaisukeskeisesti. 3.2.6 Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja Asuinympäristön viihtyisyys on tärkeä tekijä asuinpaikan valinnalle ja ihmisen hyvinvointikokemukselle. Jo kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa erityistä huomiota kiinnitetään asuinympäristöjen laatuun. Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen on haaste, jossa lisävoimaa haetaan kytkemällä yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen ja kulttuuriympäristötyö yhteen. Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta. Lapissa kehittämistä ohjaa näkemys, että menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Lapissa maaseudun kehittämisessä korostuu kaksi pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. 10

TAVOITETILA 2017 Lapin asema arktisena toimijana on vahvistunut Metsän, matkailun, kaivosten ja luonnontuotteiden merkitys on vahvistunut elinkeinoelämässä Paikallisia energiaraaka-aineita hyödynnetään teollisuudessa ja yritystoiminnassa Lapin puhdas luonto on maakunnan kilpailuvaltti ja hyvinvoinnin lähde Elinkeinorakenne on monipuolistunut uusien alojen myötä Kasvuhakuiset yritykset ovat uudistuneet menestymään kansainvälisessä kilpailussa Toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa on onnistuttu siten, että kaikilla toimialoilla on mahdollisuus kasvaa Lappi-brändi on tunnettu kansainvälisesti ja Suomessa KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2014-2017 Lappi arktinen toimija o Lappi Brändi: hyödyntäminen Invest in- toiminnassa sekä alueelle muuton lisäämisessä, synergia muun Lappi-viestinnän kanssa (esim. Film In, Visit In) o Lapin aseman vahvistaminen osana kansallista luonnonvarakeskusta o Strategisten kumppanuuksien sekä oikeiden ja oikea-aikaisten verkostojen hankinta ja vahvistaminen o Kansainvälistymisen panokset arktiseen sekä EU-tason rahoituksen hankkimiseen Yritykset o uusien yritysten määrän lisääminen o yritysten uusiutuminen uusille liiketoimintaalueille o liiketoimintojen kehittäminen erityisesti kansainvälistymisen avulla o yrityspalveluiden saatavuuden ja laadun varmistaminen o rahoitusvälineiden monipuolinen käyttö o perinteisten elinkeinojen kehittäminen Teollisuus o jalostusasteen nostaminen o kunnossapito- ja palveluyritysten kilpailukyky o innovaatio- ja kasvuohjelma o materiaali- ja resurssitehokkuus o toimintojen yhteensovittaminen o uudet, vähähiiliset energiaratkaisut o muu vähähiilisyyden edistäminen uusilla innovaatioilla Kaivannaisteollisuus o kestävä kehitys ja arktiset mallikaivokset o toimintojen yhteensovittaminen o palveluyritykset ja niiden uudet innovaatiot o resurssi- ja materiaalitehokkuus o uudet, vähähiiliset energiaratkaisut o muu vähähiilisyyden edistäminen uusilla innovaatioilla Matkailu o ympärivuotisuus o Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö o saavutettavuus, erityisesti lentoliikenne o Lappi-tason kansainvälinen markkinointi o luontoon ja kulttuurin perustuvan- sekä ekologisen matkailun uudet tuotteet, myös uusille markkina-alueille ja kohderyhmille o Matkailun aseman vahvistaminen ja merkityksen viestiminen, edunvalvonta Energia o uusia avauksia bioenergiatuotantoon o biotalouden ratkaisut osana aluetalouden vahvistamista o vähäpäätöiset ja tehokkaat lähienergiaratkaisut o vähähiiliseen toimintaympäristöön pyrkiminen o huoltovarmuutta parantavat toimet o ulkopuolelta tuodun polttoaineen määrän vähentäminen o kalateiden ja ohitusuoman rakentaminen rakennettuihin vesistöihin Uudet avaukset VOIMASSAOLEVAT ALUEELLISET OHJELMAT: Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma; Lapin matkailustrategia; Lapin maaseutuohjelma; Lapin teollisuusstrategia 2030 Lapin energiaohjelma; Lapin kansainvälisen toiminnan strategia 2015 2030; Nuorten ohjelma 2020 11

3.3 STRATEGINEN VALINTA: RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN TEHEMÄ POIS Aluerakennekuva 2040 - maakuntastrategia Lapin aluerakenteen kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja Lapin tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi ja Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat alue- sekä palvelukeskukset. Tärkeä osa aluerakennetta ovat maaseudun elävät kylät, joista vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. PALVELUISSA Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaalipalvelut ovat sen olennainen osa, hävittämättä kuitenkaan fyysisen yhteyden merkitystä. Koulutusta ja palveluita tuotetaan rajattomasti Pohjois Kalotin arktisella alueella eikä esim. tiukka kampusajattelu ei ole enää voimassa. Tilaa on yhä enemmän yksityisille palveluille. Palveluiden vienti mahdollistaa palveluiden säilymisen myös laajasti Lapissa. 3.3.1 Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla Julkinen sektori on keskellä nopeaa rakennemuutosta ja sen on uudistuttava ja löydettävä uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi. Ikärakenteen muutos korostaa yhä vahvemmin huoltosuhteen merkitystä ja sitä myötä julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen sektorin velkaantuessa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Valmistelussa ovat mm. kuntarakenteen muutos, sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja rakennepoliittinen ohjelma. Nopeat rakennemuutokset myös ohjaavat talouden toimintaa ja rakennemuutos koskettaa sekä julkista että yksityistä sektoria. Vahvoilla ovat alueet jotka toimivat rakennemuutoksen suhteen aktiivisesti. Arktisen sijainnin ja - olosuhteiden hyödyntämiseksi on työvoiman saatavuuden sekä osaajien ja elinkeinojen tarpeiden kohdattava ennakoivasti ja rajattomasti. Alueen suuriin työvoimatarpeisiin vastataan työvoima- ja elinekeinopalveluiden innovatiisilla ratkaisuilla. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymispolku on tehtävä mahdollisimman toimivaksi ja nopeaksi. 3.3.2 Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteisiin aloihin sekä kasvualoihin Rakennemuutokseen vastaaminen edellyttää rajatonta kansainvälisyyttä sekä kehittyvää yritystoimintaa, työtä, yhdessä tekemistä ja oppimista verkostoissa. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja sen soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät tekemään työtä Lapin kilpailukyvyn hyväksi. Yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta saadaan lisävoimaa niin työssä kuin koulutuksessa. Julkisen sektorin rakenteet uusiutuvat. Samalla Lapissa on turvattava yhteistyön koordinaation edellytykset, jotta vuoden 2040 Lapissa on työtä, toimintaa ja palveluja vapaasti valittavissa. Lapin palveluverkostosta rakennetaan rajat ylittävä ja kumppanuuteen ja asiakaslähtöisyyteen perustuva. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen on keskeinen EU-rakennerahastokauden 2014-2020 teema. Teema ja sen rahoitusvälineet tukevat Lapin älykkään erikoistumisen tavoitteita ylläpitää ja määrätietoisesti parantaa Lapin osaamiskeskittymien sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten vaikuttavuutta. Lapin 12

innovaatiopolitiikan keskiössä on kansainvälistyminen ja menestyminen niiden keskeisissä verkostoissa. Lapissa hyödynnetään omien verkostojemme joustavuutta ja reagointikykyä. T&K toimintaympäristöjen investoinneilla varmistetaan Lapin menestyminen sekä vahvistetaan alueen innovaatiokentän toimintaympäristöjä. Erityishuomiota kiinnitetään arktisuutta hyödyntävään T&K-toimintaan sekä T&K toiminnan vaikuttavuuteen aluetalouden näkökulmasta. Lapin vahvojen toimialojen tukeminen, uusien avauksien mahdollistaminen sekä harvan asutuksen haasteiden ratkaiseminen ovat lappilaista älykästä erikoistumista. Innovatiivisen T&K- toiminnan sekä muualta tuotavien parhaiden käytäntöjen avulla mahdollistetaan Lapin luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vastataan yhä paremmin vähähiilisen elämäntavan käyttöön ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen. Lapin innovaatioympäristön kehittämisen tavoitteina on laadukkaan koulutuksen ohella suurempi maakunnallisen kehittämistyön vaikuttavuus sekä yhä suurempi osuus erityisesti Horizon 2020 ohjelmasta sekä kansallisesti esimerkiksi TEKESIN rahotusosuuksien kasvattaminen. 11 Julkisen sektorin pilottirooli korostuu osaamisen kehittämisessä ja huippuluokan innovaatioympäristöjen luomisessa. Kärkeen nostetaan julkisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet toimia pilotteina sekä uusia liiketoimintoja aktivoivina innovaatio- ja kehittämisympäristöinä. Teknologian kehittämiseen, parhaiden teknologisten ratkaisujen hankintaan sekä palveluinnovaatioihin panostetaan Lapin kärkitoimialojen vahvistamiseksi. Lisäksi panostetaan uusien kasvutoimialojen löytämiseen ja vahvistamiseen. 3.3.3 Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistö koulutusta Lapissa on mahdollista luoda rajat ylittävä, arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto, joka yhdistää parhaat tekijät sekä parhaan tutkimustiedon ja koulutuksen kohtaamaan markkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Oppiminen on luonteva osa työelämää ja nuoret ovat kehittämisessä aktiivisessa roolissa. Koulutusorganisaatiot tarjoavat toimivan alustan yhdessä oppimiselle ja innovoinnille. Lappi myös houkuttelee osaajia. Valtakunnallinen koulutuspaikkojen vähentäminen ja uudelleen suuntaaminen haastavat lappilaista toimintaympäristöä. Lapissa maakunnallinen korkeakoulutus on turvattu konsernirakenteella ja yhteistyön tiivistamisellä. Vuonna 2014 aloittanut Lapin ammattikorkeakoulu on Lapin yliopiston rinnalla vahva toimija maakunnan kehittämistyössä. Myös toisen asteen koulutusta tuottavat oppilaitokset, Lapin ammattiopisto, Lappia sekä Itä-Lapin ammattiopisto, tiivistävät yhteistyötä. Lappilaisille turvataan koulutuksen hyvä saatavuus ja saavutettavuus laadukkailla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen räätälöidyillä ratkaisuilla mahdollistetaan koko Lapin alueella koulutuksen ja työelämän hyvä kohtaanto sekä parannetaan lappilaisten nuorten siirtymistä työelämään. Erityis- ja erillisratkaisut asukkaiden koulutustason nostamiseksi ovat erityisen tarpeen saamelaisten kotiseutualueella. 11 vuonna 2013 Lapin osuus oli n. 2 % 13

3.3.4 Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen sydämen asia Lappilainen työllistyy mallikkaasti rajoista piittaamatta. Lapissa osaavan työvoiman saatavuus sekä liikkuvuus turvataan ja työtä tehdään yhä asiakaslähtöisemmästi. Nuorten työllistymistä tuetaan tarjoamalla ja kehittämällä räätälöityjä palveluja. Uusia palveluja kehitetään ja lisätään työvaltaisia koulutusmalleja. Julkisen sektorin, kolmannen sektorin sekä yritysten yhteistyöllä huolehditaan heikossa työmarkkinaasemassa olevien pääsystä työmarkkinoille sekä huomioidaan välityömarkkinoiden toimivuuden parantuminen. Uuden rakennerahastokauden resurssit sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi otetaan tehokkaasti käyttöön. Lapin korkeat työttömyysluvut, alhaisempi koulutustaso sekä pienituloisuus ja mielenterveysongelmien yleisyys ovat suuria riskitekijöitä, joihin tartutaan räätälöityjä ja yksilöityjä ratkaisuja rakentaen sekä huomioiden harvan asutuksen haasteet. Harvan asutuksen palvelurankenteen haasteisiin vastataan luomalla palveluverkosto, joka perustuu vahvan kumppanuusmalliin, jossa ovat mukana asiakkaat, yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset. Kolmas sektori on tärkeä kumppani uudenlaisessa lappilaisessa palvelutuotannossa, hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Palvelumarkkinat ylittävät hallinnolliset rajat sekä alueiden rajaesteet häivytetään. Lähtökohtana on asiakas ja asukas. Palveluvientiä kehitetään yli rajojen. Kehittäminen vaatii innovatiivisia julkisia hankintoja ja julkisen sektorin organisaatioiden edelläkävijäroolia. Kokonaisuutena lappilainen hyvinvointi perustuu siihen, että kaikkialle Lappiin tarjotaan laadukkaat ja kysyntälähtöiset palvelut. Harvan asutuksen erityispiirteet sekä ikääntyvä väestö edellyttävät omintakeisia ratkaisuja ja tarvelähtöistä ajattelumallia. Lapin palvelurakenteiden uudistaminen tehdään asiakaslähtöisesti ja siinä korostuu mm. kuntien välinen työnjako ja yhteistyö. Terveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää liikunta- ja kulttuuriympäristöjen ajanmukaista ja turvallista infrastruktuuria. Uusien, hyvinvointia edistävien mallien käyttöönottolla parannetaan lappilalaisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämänkaaren. SOTE uudistuksen pohjana ovat lappilaisten palvelutarpeet. Valtakunnallisen mallin käyttöönotossa Lappi on aktiivinen ja pyrkii toteuttamaan palvelurakenneuudistuksensa hallitusti ja järkevästi. Tämä tarkoittaa syvempää integraatiota sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken sekä tiiviimpää alueellista yhteistyötä, jolloin julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt tuottavat yhteistyössä alueen asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita. 14

TAVOITETILA 2017: Ennakointi toimii tulevaisuuden tekemisen välineenä laajassa verkostoyhteistyössä elinkeinoelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kesken Lappilaiset innovaatioympäristöt ovat kansallista parhaimmistoa Osaamisen kehittämisen välineet ovat monipuolisesti käytössä ja tukevat työllistymistä, yritysten menestymistä sekä edistävät työurien pidentämistä Saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku on mahdollinen Työt ja tekijät kohtaavat. Työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt sekä maakunnan sisällä että Pohjoiskalotin alueella Parantunut työelämän laatu edistää kasvua ja hyvinvointia Lappilaisten hyvinvointi on vahvistunut toimijoiden yhteistyön tuloksena Lappi on edelläkävijä monikanavaisten palveluiden tuottamisessa Saamelaisten kotiseutualueen palveluverkosto on ajanmukaisesti kehittynyt ja koulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2014-2017 Proaktiivinen ja ketterä ja verkostomainen ennakointityö o työelämän, ammattien ja osaamistarpeiden muutosten ennakointi Lapin innovaatio- ja kasvuohjelman laatiminen o Monisektorinen yhteistyö Rajaesteiden purkaminen koulutuksen, yritystoiminnan sekä julkisen sektorin palveluiden kehittymiseksi Koulutuksen laatu ja saatavuus o innovatiiviset ratkaisut o koulutus työllistäville aloille o aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyys o siirtymävaiheiden tukeminen o saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku Oppilaitosinvestoinnit T&K toiminnan tukena o uudet innovatiiviset ratkaisut Ketterät työyhteisöt - Kilpailukykyisen työelämän kehittäminen o työelämän laadun kokonaisvaltainen kehittäminen Lapin älykäs erikoistuminen o perinteiset vahvat alat sekä uuden nousevat toimialat panostusten kohteina o elinkeinoja tukevat ja kehittävät toimintaympäristöt sekä oppilaitosyhteistyö o arktinen testaus ja arktisiin olosuhteisiin liittyvä erityisosaaminen sekä kylmäteknologian koulutus 15

Lappilainen aktiivinen työllistämismalli o räätälöidyt palvelut o ohjaaminen työllistäville aloille ja alueille o Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin työmarkkinat o heikoimmassa asemassa oelvien edellytysten parantaminen o paikallisten palveluiden tukeminen Palvelurakenteen laadun ja saatavuuden varmistaminen o innovatiiviset tavat tuottaa palveluita o virtuaalisen elämäntavan mahdollisuudet o sektorit ja rajat ylittävä, monialainen yhteistyö o Saamenkielisten palvelujen turvaaminen rajaalueyhteistyön avulla Hyvinvoiva lappilainen o Lapin terveys- ja hyvinvointitarpeista lähtevä kehittäminen o Arjen turvaa 12 mallin laajentaminen Lappiin sekä myös muille sektoreille o Vetovoimaiset ja tyydyttävät harrastusympäristöt o Kulttuurin ja luovuuden mahdollistaminen o Saamelaisten kotiseutualueen palveluiden saatavuus ja innovatiiviset ratkaisut o Täĺvvsidd elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus Viisas ja tehokas voimavarojen käyttö julkisen sektorin, elinkeinon sekä järjestöjen monitoimijaiset kehittämishankkeet Virtuaalisen elämäntavan käyttöönotto (Yhteys strategiseen valintaan 3) VOIMASSAOLEVAT ALUEELLISET STRATEGIAT:Lapin hyvinvointiohjelma; Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020; DIGI- Lappi ohjelma; Nuorten ohjelma; Lapin maahanmuuttostrategia 2015; Lapin aikuiskoulutusstrategia 12 mallin ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. 16

3.3 STRATEGINEN VALINTA: YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ Aluerakennekuva 2040- maakuntastrategia Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Lapin aluerakenteen kehittymiseen liittyy kiistatta monia yhteensovittamisen tarpeita. Lapin perinteiset, luonnossa toimivat elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa. Lappi on myös maantieteellisesti strategisesti merkittävässä asemassa jos Itämeren - merikaapeli Saksasta Suomeen totetuu. Siitä avautuu uusi yhteysmahdollisuus Jäämeren kautta Aasiaan ja tietoliikenne-kehitykselle avautuu aivan uudenlaisia näkymiä Suomen ja Lapin osalta. LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia ja Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa huomioon. Tärkeää onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Murmanskiin. Pitkäntähtäimen kärkihanke on ratayhteys Jäämerelle ns. Jäämerenrata.Valtioneuvoston on käynnistettävä kokonaisselvitys ja tehtävä sen pohjalta ratalinjaus- ja toteuttamissuunnitelma. Kaikkien ratayhteyksien yhteydessä on huomioitava TEN-T ydinverkon rakentaminen. Poikittaistieyhteydet lännestä itään tulevat korostumaan. Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin, Kolarista Kemiin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ja matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä- Kolari-yhteydet. Ratayhteystarpeena esille nousevat yhteys Kuusamoon ja toisaalta yhteys Norjaan Skibotniin. Jälkimmäinen saattaa nousta vahvana mahdollisuutena, mikäli kuljetusten tarve nousee merkittävästi. Tarkoituksena on myös yhdistää Bothnian käytävä rajan yli Suomen puolelle ja sähköistää ja toteuttaa ratayhteys Haaparanta-Tornio-Keminmaa. Bothnia Corridor on Eutasolla hyväksytty osaksi TEN-Tydinverkkoa.Satamat ovat kriittinen yhteys merten moottoritielle ja Euroopan portti Jäämerelle ja arktisuuteen. Perämeren kautta kulkevat kuljetusreitit ovat ensimmäisenä kehitettäviä yhteyksiä. Logistisia keskuksia ovat Kemin merilogistiikkakeskus ja Tornion maalogistiikkakeskus. 3.3.1 Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä Lapin arktinen sijainti mahdollistaa uusia näkymiä yhteyksissä. Kehittyäkseen maakunnan on pystyttävä hyödyntämään tarjolla olevat mahdollisuudet. Lappi kehittää taloutensa tulolähteitä myös omien rajojensa ulkopuolella, jolloin maantieteellä ja muuttuvalla globaalilla logistiikalla on entistä suurempi merkitys maakunnan taloudelle. 13 Koillisväylän ja luoteisväylän käyttöönottoon valmistaudutaan ennakoivasti ja resurssiviisaasti. Saamelaisten kotiseutualueen kehittyminen kulttuuria vaalien, 13 Aaltonen, Loescher, 2013: Arkinen myrsky 17