Uuden sukupolven energiaa. Kestävä kehitys K

kestävä kehitys Uuden sukupolven energiaa Kestävä kehitys K ä kehitys Kest s Kestävä ys Ke

yhteystiedot Fortum Oyj Corporate Relations and Sustainability Ulla Rehell Vice President, Sustainability puh. 010 45 29251 fax 010 45 24781 sähköposti: ulla.rehell@fortum.com PL 1 Keilaniementie 1 00048 FORTUM Suomi www www.fortum.fi/kestavakehitys sisältö 2 Fortum lyhyesti 4 Kestävä kehitys strategiamme ytimessä 6 Haluamme kasvaa kannattavasti ja vastuullisesti

20 Avainluvut 14 Huolehdimme henkilöstöstämme 11 Rakennamme hiiliniukkaa yhteiskuntaa 16 Kannamme huolta ympäristöstä ja yhteiskunnasta

Fortum lyhyesti Fortumin toiminta keskittyy Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueille, jotka toimivat vankkana perustana yhtiön tulevalle kasvulle. Suomi Sähköntuotantokapasiteetti... 5 096 MW Lämmöntuotantokapasiteetti... 3 540 MW Sähkönjakeluasiakkaita... 610 700 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista...13,4 % Henkilöstö...2 700 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...100 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...60 % CO 2 -päästöt...5,6 Mt Ruotsi Sähköntuotantokapasiteetti... 5 885 MW Lämmöntuotantokapasiteetti... 4 667 MW Sähkönjakeluasiakkaita... 894 700 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista...11,4 % Henkilöstö...2 445 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...100 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...10 % CO 2 -päästöt...1,0 Mt Iso-Britannia Sähköntuotantokapasiteetti...140 MW Lämmöntuotantokapasiteetti...250 MW Henkilöstö...121 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...90 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...90 % CO 2 -päästöt... 0,8 Mt Viro Sähköntuotantokapasiteetti...25 MW Lämmöntuotantokapasiteetti...793 MW Sähkönjakeluasiakkaita...24 100 Henkilöstö...357 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...80 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...80 % CO 2 -päästöt... 0,2 Mt Iso-Britannia Verkkoalueet Norja Ruotsi Suomi Viro Latvia Liettua Puola Venäjä TGC-1 Venäjä OAO Fortum NORJA Lämmöntuotantokapasiteetti...207 MW Sähkönjakeluasiakkaita...99 500 Henkilöstö...143 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...90 % OHSAS 18001 -sertifiointi... - CO 2 -päästöt...0,005 Mt Venäjä Sähköntuotantokapasiteetti... 2 785 MW Lämmöntuotantokapasiteetti...13 796 MW Henkilöstö...4 853 ISO 14001 -sertifiointi vuoteen 2012 mennessä OHSAS 18001 -sertifiointi... - CO 2 -päästöt...13,8 Mt Luvut ovat vuodelta 2009. ISO 14001 -standardi on kansainvälinen ympäristöhallintajärjestelmä, jota vasten yrityksen toiminnot voidaan sertifioida. Liettua Lämmöntuotantokapasiteetti...58 MW Henkilöstö... 72 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...100 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...100 % CO 2 -päästöt...0,008 Mt Latvia Sähköntuotantokapasiteetti...4 MW Lämmöntuotantokapasiteetti...192 MW Henkilöstö... 98 ISO 14001 -sertifiointi tulossa 2011 OHSAS 18001 -sertifiointi tulossa 2011 CO 2 -päästöt...0,05 Mt Puola Sähköntuotantokapasiteetti...5 MW Lämmöntuotantokapasiteetti...642 MW Henkilöstö...756 Toiminnoista ISO 14001 -sertifioituja...100 % Toiminnoista OHSAS 18001 -sertifioituja...100 % CO 2 -päästöt... 0,4 Mt OHSAS 18001 -standardi on kansainvälinen työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, jota vasten yrityksen toiminnot voidaan sertifioida. 2

Konsernin liiketoimintarakenne Powerdivisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja tradingtoiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heatdivisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Markets. Russiadivisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin hieman yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. Fortumin osake ja osakkeenomistajat Fortum Oyj:n osake on listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssissä. Fortumilla oli kesäkuun 2010 lopussa noin 100 000 osakkeenomistajaa. Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 30,1 %. Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö pyrkii maksamaan osinkoa keskimäärin 50 60 % tuloksestaan. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Euroa 2 009 2008 2007 Tulos/osake 1,48 1,74 1,74 Kassavirta/osake Euroa 22,55 009 2008 2,26 2007 1,88 Oma Tulos/osake pääoma/osake 9,04 1,48 8,96 1,74 9,43 1,74 Osinko/osake Kassavirta/osake 1,00 2,55 1,00 2,26 1,35 1,88 Osinko/osakekohtainen Oma pääoma/osake tulos, % 67,6 9,04 57,5 8,96 77,6 9,43 Efektiivinen Osinko/osake osinkotuotto, % 1,00 5,3 1,00 6,6 1,35 4,4 Osinko/osakekohtainen OSAKKEENOMISTAJAT tulos, 31.12.2009 % 67,6 57,5 77,6 Efektiivinen osinkotuotto, % 5,3 6,6 4,4 OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 2009, 5 435 milj. euroa Muut 1 % Russia 9 % Markets Power 21 % 37 % HENKILÖSTÖ 31.12.2009, 11 613 työntekijää Russia 35 % Muut 4 % Power 27 % Osakasryhmän mukaan % osakkeiden lukumäärästä Suomalaiset osakkeenomistajat Osakasryhmän Liikeyritykset mukaan % osakkeiden lukumäärästä 1,40 Suomalaiset Rahoitus- osakkeenomistajat vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Liikeyritykset 2,70 56,80 1,40 Voittoa Rahoitus- tavoittelemattomat ja vakuutuslaitokset yhteisöt 1,40 2,70 Kotitaloudet Julkisyhteisöt 56,80 6,70 Ulkomaiset Voittoa tavoittelemattomat osakkeenomistajat yhteisöt 31,00 1,40 Yhteensä Kotitaloudet 100,00 6,70 Ulkomaiset osakkeenomistajat 31,00 Yhteensä 100,00 Distribution Heat 12 % 20 % Markets Distribution 5 % 10 % Heat 19 % 3

Kestävä kehitys strategiamme ytimessä Fortumin päivitetty strategia julkaistiin syys kuussa 2010. Strategian mukaisesti ydintoimintamme perustu vat hiilidioksidipäästöttömän ydinvoima- ja vesivoimatuotannon sekä energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon vahvaan osaamiseen. Ydintoimintamme tarjoavat meille erinomaiset lähtökohdat kestävien ratkaisujen kehittämiselle. Fortumin päivitetty strategia ja missio perustuvat kattavaan globaalin toimintaympäristön analyysiin. Käsityksemme mukaan väestönkasvu ja yleinen talouskasvu johtavat energian kysynnän lisääntymiseen. Kasvava kysyntä varsinkin Aasian markkinoilla, ja merkittävässä määrin poistuva kapasiteetti teollistuneissa maissa, lisäävät huomattavasti uuden tuotantokapasiteetin tarvetta maailmanlaajuisesti. Ympäristöhaasteet sekä tekniset ja taloudelliset haasteet ovat valtavia, kun uuden kapasiteetin kysyntään pyritään vastaamaan. Julkista pääomaa on kuitenkin vain rajallisesti näiden uusien investointien rahoittamiseen. Tämä johtaa yksityisen pääoman tarpeen kasvuun ja kilpailtujen energiamarkkinoiden edelleen kehittymiseen. Näkemyksemme mukaan kaikkien ratkaisujemme ja valintojemme on oltava itsessään kannattavia; kestävä liiketoimintamalli ei voi pitkällä aikavälillä perustua erilaisiin tukiin. Vahva osaaminen toimintamme perustana Ydintoimintamme perustuu vahvaan osaamiseen hiilidioksidipäästöttömässä (CO2) ydinvoima- ja vesivoimatuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) ja toimimisessa kilpailluilla energiamarkkinoilla. Nämä luovat pohjan myös strategiallemme: pohjoismaisen vahvan ydinliiketoiminnan hyödyntäminen, Venäjällä vakaan tuloskasvun luominen sekä perustan rakentaminen tulevaisuuden kasvulle. Ilmastonmuutoksen hillintä keskeisessä roolissa Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat Fortumille tärkeitä ja vaikuttavat koko energiasektorin kehitykseen. Uusien teknisten innovaatioiden lisäksi myös vähäpäästöisiä ja tehokkaita perinteisiä tuotantoteknologioita tarvitaan, ja niillä on jopa kasvava rooli tulevaisuuden tuotantorakenteessa. Fortumin investoinneista uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon kerromme tämän esitteen sivulla 8. Toimiamme hiiliniukan yhteiskunnan rakentamiseksi esittelemme sivuilla 11 13. Kestävät ratkaisut strategian ytimessä Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa strategiaamme. Uskomme, että taloudellisen vastuun osa-alueella kilpailukyky, erinomainen suoritustaso ja markkinalähtöinen tuotanto luovat pitkällä aikavälillä arvoa ja kasvua. Ympäristövastuun osa-alueella korostuvat osaamisemme CO2-päästöttömässä ydinvoima- ja vesivoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tutkimus- ja kehitystyömme puolestaan mahdollistaa ympäristömyönteiset energiaratkaisut. Sosiaalisen vastuun osa-alueella innovaatiomme sekä vähä päästöisen sähkön ja lämmön toimitus varmuus mahdollistavat yhteiskuntien kehittämisen ja hyvinvoinnin lisääntymisen. Kestävään kehitykseen kuuluvat myös hyvänä yrityskansalaisena toimiminen sekä omasta henkilökunnasta ja ympäröivistä yhteisöistä huolehtiminen. Näistä kerromme tarkemmin sivuilla 14 19. Toimintamme ohjaavat Fortumin arvot. Uskomme, että ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten tasapainoinen hallinta luo meille kilpailuetua. Haluamme yhdessä haastaa, luoda, valmentaa sekä iloita menestyksestämme! Lue lisää osoitteessa: www.fortum.fi/kestavakehitys CO2-päästötön tässä esitteessä tarkoittaa ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuotannonaikaisia päästöjä sekä biomassan energiahyötykäyttöä. 4

SÄHKÖN SUHTEELLISEN ROOLIN KASVAMINEN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MUUTOKSET TALOUDEN VOIMASUHTEISSA Globaalit megatrendit GLOBALISAATIO KULUTTAJIEN UUDET VAATIMUKSET VÄESTÖNKASVU LISÄÄNTYVÄT YMPÄRISTÖONGELMAT TEKNOLOGIAN KEHITYS LUONNONVAROJEN NIUKKUUS JA ENERGIAPULA Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. ERINOMAISUUS YDINPROSESSEISSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ ESIMERKILLINEN TULOKSELLISUUDEN JA KASVUN JOHTAMINEN Hyödynnämme pohjoismaista ydinliiketoimintaamme Luomme vakaata tuloskasvua Venäjällä Rakennamme perustan tulevaisuuden kasvulle Vahva osaaminen CO 2 -päästöttömässä ydinvoima- ja vesivoimatuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja toimimisessa kilpailluilla energiamarkkinoilla Strategia 5

Haluamme kasvaa kannattavasti ja vastuullisesti Fortumin strategian, mission ja arvojen mukainen vastuullinen liiketoiminta on yksi Fortumin keskeisistä menestystekijöistä. Haluamme saavuttaa erinomaisen taloudellisen tuloksen strategian mukaisilla ydinalueilla vahvaan osaamiseemme ja vastuullisiin toimintatapoihin perustuen. Taloudellinen vastuu merkitsee Fortumille tasaisen ja pitkäjänteisen taloudellisen hyvinvoinnin ja lisäarvon tuottamista osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, tavaran- ja palveluiden toimittajille sekä muille tärkeille sidosryhmille yhtiön toiminta- ja markkina-alueilla. Toimintamme merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista tavaranja palveluntoimittajilta, korvauksista rahoittajille ja osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista tulo- ja valmisteveroista. Toiminnallamme on myös epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Suomen valtio omistaa Fortumista noin 51 %, ja 2000-luvulla Fortum on tulouttanut Suomen valtiolle osinkoina noin 5,6 miljardia euroa tulo- ja valmisteverojen lisäksi. Näillä turvataan suomalaisen yhteiskunnan perustoimintoja ja rakennetaan hyvinvointia. Investointimme sekä tavaran- ja palveluiden ostot taas työllistävät sekä toiminta-alueillamme että niiden ulkopuolella. Maksetuilla palkoilla ja veroilla on positiivinen vaikutus paikallisiin yhteisöihin. Viereisellä sivulla oleva kuva esittää toimintamme taloudellisia vaikutuksia ja tuottamaamme euromääräistä hyvinvointia eri sidosryhmille. FORTUM ON TULOUTTANUT OSINKOINA SUOMEN VALTIOLLE NOIN 5,6 MILJARDIA EUROA 2000-LUVULLA 1), osinkoa/osake (EUR) 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 0,18 0,23 0,26 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lisäosinko, 2006 ja 2007 Luovutetut öljyliiketoiminnot Jatkuvat liiketoiminnot 0,31 0,42 0,58 1,12 0,54 0,58 1,26 0,53 0,73 1,35 0,58 0,77 1,00 1,00 1) Sisältäen Neste Oil Oyj:n osakkeet osinkoina 1,9 miljardia euroa. Lisäksi osakkeiden myyntituloa valtiolle 1,2 miljardia euroa. 6

FORTUMIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Lisäarvon tuottaminen Lisäarvon jakautuminen SUORAT EPÄSUORAT SUORAT EPÄSUORAT ASIAKKAAT Tarjoamme sähköä, lämpöä, jäähdytystä ja kaupunkikaasua sekä asiantuntijapalveluita 1,2 miljoonaa sähköasiakasta ja 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta Kaukolämpöasiakkaita kahdeksassa maassa ja lähes 90 kaupungissa Tunnemme markkinat, joilla toimimme, ja kehitämme kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkaillemme Tarjoamamme palvelut ja ympäristömyönteiset tuotteet auttavat parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään sekä kustannuksia että päästöjä Kehitämme älykästä sähköverkkoa kestävän yhteiskunta suunnittelun tueksi 5 954 (6 309) milj. 1 179 (1 550) milj. 933 (2 261) milj. Fortum RAHOITTAJAT JA OSAKKEENOMISTAJAT Noin 90 000 osakkeenomistajaa Suomen valtio omistaa Fortumista 51 % Osinkoja 888 (1 198) miljoonaa euroa Yli 70 % osingoista suomalaisille osakkeenomistajille INVESTOINNIT Suurin osa kasvuinvestoinneista Heat ja Russia divisioonissa EU:ssa suunnitelluista investoinneista 95 % CO 2 päästöttömään tuotantoon Kunnossapito, tuottavuus ja lainsäädännön edellyttämät investoinnit 410 (503) miljoonaa euroa Kasvuinvestoinnit 523 (1 758) miljoonaa euroa Tutkimus ja kehitysmenot 30 (27) miljoonaa euroa Fortumin osakkeen arvo on kohonnut noin 77 % vuosien 2005 2009 aikana. Osakkeen suhteellinen kehitys on ko. ajanjaksolla ollut parempi kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän Suomen valtiolle Fortum on strateginen omistuskohde, joka ylläpitää energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta Näkemyksemme mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmän tulee perustua CO 2 - päästöttömään energiantuotantoon ja korkeaan energiatehokkuuteen Investointimme kehittävät mm. turvallisuutta, tuotantokapasiteettia, energiatehokkuutta, paikallista infrastruktuuria ja sähkönsiirron luotettavuutta Investointimme luovat liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja tavaran ja palveluntoimittajille TOIMITTAJAT Jalostamme luonnon energialähteitä sähköksi ja lämmöksi Ostamme polttoaineita, tavaroita ja palveluita sekä paikallisilta että kansainvälisiltä toimijoilta Ostamme tavaroista ja palveluista noin 90 % Euroopassa toimivilta toimittajilta Polttoaineista hiilen ja uraanin hankimme valtaosin Venäjältä Yhteistyö luo toimittajille työpaikkoja sekä avaa liiketoimintamahdollisuuksia pohjoismaisilla, Baltian, Puolan ja Venäjän markkinoilla Yhteistoiminta sekä verkosto ja kumppanuussuhteet kasvattavat osaamispääomaamme ja nopeuttavat T&K hankkeidemme läpivientiä 2 442 (3 036) milj. 491 (587) milj. 466 (332) milj. HENKILÖSTÖ Toiminta keskittyy Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueille Työllistämme keskimäärin 13 278 henkilöä Naisten osuus henkilöstöstä on 31 % JULKINEN SEKTORI Fortumin tulo ja valmisteverot 466 miljoonaa euroa Tukea yhteiskunnalle noin 2 miljoonaa euroa Kehitämme henkilöstömme osaamista ja suorituskykyä osaamis ja johtamiskoulutuksilla sekä tehtäväkierrolla Palkat ja palkkiot vaikuttavat yksityiseen kuluttamiseen ja henkilöstön maksamat verot yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamiseen Tuemme yhteiskunnallista kehittymistä ja hyvinvointia maksamalla veroja ja sosiaalikuluja Suomen valtion osakkeista saamilla osinkotuloilla on vaikutusta yhteiskunnan perusrakenteiden ylläpidossa Tuemme energia alan luonnontieteellistä, taloustieteellistä sekä teknillistieteellistä tutkimusta Toiminnallamme on sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Yllä oleva kuva kertoo, miten toimintamme vaikutti tärkeimpiin sidosryhmiimme vuonna 2009 (suluissa vuoden 2008 vastaava luku). 7

case: YHTEISTOTEUTUSHANKE TšELJABINSKISSA Investoimme uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon CO 2 -päästöttömän energiantuotannon lisääminen on keskeinen osa strategiaamme. Olemme investoineet 2000-luvulla noin 7 miljardia euroa CO 2 -päästöttömään tuotantokapasiteettiin. Ydinvoima on merkittävä osa hiilidioksidipäästötöntä energiatuotantoamme. Fortumin CO 2 -päästöttömien energialähteiden osuus sähköntuotannossa oli 68,9 % ja lämmöntuotannossa 17,2 % vuonna 2009 (kaavio s. 12). Pohjoismaissa, Puolassa ja Baltiassa meneillään olevasta investointiohjelmastamme 95 % kohdistuu hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon. Investoimme myös uuteen uusiutuvaan energiaan, kuten jäte- ja biopolttoaineita käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Investointiohjelman toteutus lisää päästötöntä energiantuotantokapasiteettia Euroopassa 1 200 MW (900 MW sähköä + 300 MW lämpöä). Venäjälle lisäkapasiteettia ja energiatehokkuusparannuksia Venäjällä olemme sitoutuneet toteuttamaan OAO Fortumin 2 300 MW:in investointiohjelman vuoden 2014 loppuun mennessä. Kapasiteetin lisäys alueella perustuu maakaasuun. Lisäksi parannamme Venäjän tuotantolaitosten ja kaukolämpöjärjestelmien energiatehokkuutta. Arviomme mukaan kaukolämpöinvestoinnit vähentävät lämpöhäviöitä noin 20 %. Kaukolämmön osalta investointi ohjelman mittavin toimenpide on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja parannusprojekti, jonka tuloksena energian hävikki alueella laskee yli 30 % ja polttoaineen käyttö sekä päästöt vähenevät (case s. 13). Fortum hyödyntää Kioton mekanismeja kehittämällä kuutta yhteistoteutushanketta (Joint Implementation) Venäjällä. Tšeljabinskin laitoksen perusparannusprojekti vähentää hiilidioksidipäästöjä 760 000 tonnia vuoteen 2012 mennessä. Tšeljabinskin CHP-3-laitokselle rakennetaan parhaillaan uutta kaasu- ja höyryturbiiniyksikköä. Vuoden 2011 alkupuolella käyttöön otettava yksikkökorvaa osittain nykyisen laitoksen tuotantoa ja täyttää alueen sähkövajetta. Sen hyötysuhde on 55 %, perinteisen höyryturbiiniteknologian vain 35 %. Hanke tuo Fortumille päästövähennysyksiköitä (Emission Reduction Unit, ERU), joiden hinta on olennaisesti alhaisempi kuin EU:n päästöoikeuksien markkinahinta. Fortum voi hyödyntää ERU-yksiköitä EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien sijasta. Myös Venäjä hyötyy hankkeesta, sillä uusi teknologia ja investoinnit luovat talouskasvua ja työpaikkoja. Hanke edellyttää vielä Venäjän ja Suomen viranomaisten hyväksyntää. FORTUMIN INVESTOINTISUUNNITELMA EUROOPASSA FORTUMIN VUODESTA 2009 INVESTOINTISUUNNITELMA ETEENPÄIN EUROOPASSA VUODESTA 2009 ETEENPÄIN Suunniteltu tuotantokapasiteetti Laitos Polttoaine (MW) Suunniteltu tuotantokapasiteetti Sähkö (MW) Lämpö Käyttöönotto Laitos Tarto, Viro Polttoaine Biomassa/turve Lämpö 50 Sähkö 25 Käyttöönotto 2009 Tarto, Suomenoja, Viro Suomi Biomassa/turve Kaasu 50 220 25 240 2009 Suomenoja, Oskarshamn Suomi 3, Ruotsi Kaasu Ydinvoima 220 110 240 2009 Oskarshamn Częstochowa, 3, Puola Ruotsi Ydinvoima Biopolttoaine/hiili 120 110 65 (1 2010 2009 Częstochowa, Pärnu, Viro Puola Biopolttoaine/hiili Biopolttoaine/turve 120 45 65 20 2010 Pärnu, Forsmark Viro 1 ja 2, Ruotsi Biopolttoaine/turve Ydinvoima 45 50 20 2010 2009 2011 Forsmark Oskarshamn 1 ja 2, 2, Ruotsi Ruotsi Ydinvoima 100 50 (1 2009 2011 2011 Oskarshamn Olkiluoto 3, Suomi 2, Ruotsi Ydinvoima 400 100 (1 2011 2013 Olkiluoto Forsmark 3, 3, Suomi Ruotsi (2 Ydinvoima 30 400 (1 2013 Forsmark Brista, Ruotsi 3, Ruotsi (2 Ydinvoima Jäte 20 30 60 (1 2013 Brista, Klaipėda, Ruotsi Liettua Jäte Biopolttoaine/jäte 20 50 60 20 2013 Klaipėda, Vesivoiman Liettua tehonkorotukset, Biopolttoaine/jäte 50 20 2013 Vesivoiman Suomi ja Ruotsi tehonkorotukset, Suomi 1) ja Ruotsi Fortumin osuus Vesivoima Vesivoima 100 150 100 150 > 2015 > 2015 2) 1) Fortumin Investointipäätös osuus tehdään myöhemmin 2) Investointipäätös tehdään myöhemmin OAO FORTUMIN INVESTOINNIT SÄHKÖN- JA LÄMMÖNTUOTANTOKAPASITEETTIIN OAO FORTUMIN INVESTOINNIT SÄHKÖN- JA LÄMMÖNTUOTANTOKAPASITEETTIIN Suunniteltu Laitos Polttoaine tuotanto kapasiteetti (MW) Suunniteltu Lämpö tuotanto kapasiteetti Sähkö (MW) Käyttöönotto Laitos Tjumen CHP-1 Polttoaine Kaasu Lämpö 270 (yksikkö 2), Sähkö 230 (yksikkö 2), Käyttöönotto Q1/2011, Tjumen CHP-1 Tobolsk CHP Kaasu Kaasu 270 300 (yksikkö (yksiköt 32), ja 4) 300 - (yksiköt 3 ja 4) 230 2 x 230 (yksikkö (yksiköt 2), 3 ja 4) 2200 x 230 (yksiköt 3 ja 4) Q1/2011, 2014 2014 Q2/2011 Tobolsk Tšeljabinsk CHPCHP-3 Kaasu 170-200 230 Q2/2011 Tšeljabinsk Njagan GRES CHP-3 Kaasu 170-230 3 x 420 Q2/2011 2012, 2012, 2013 Njagan OAO Fortum GRES Kaasu -740 32 x 380 420 2012, 2012, 2013 OAO Fortum 740 2 380 8

OAO Fortumin voimalaitokset Venäjällä ovat osin iäkkäitä eivätkä vastaa tekniseltä ja ympäristönsuojelulliselta tasoltaan Fortumin eurooppalaisilla laitoksilla käytössä olevaa tekniikkaa kaikilta osin. Investointiohjelmamme mukaiset voimalaitosten modernisointiohjelmat sekä investoinnit uuteen tekniikkaan ja kapasiteettiin parantavat merkittävästi voimalaitosten teknistä ja ympäristönsuojelullista tasoa. Arvioimme investointiemme kestävyyden Teemme Fortumin investointihankkeille kestävän kehityksen arvioinnin, jossa huomioimme hankkeen ympäristö-, työterveys-, turvallisuus- ja sosiaaliset vaikutukset. Ne hankkeet, jotka vaativat Fortumin johtoryhmän hyväksynnän, edellyttävät lisäksi konsernitason kestävän kehityksen asiantuntijoiden arvioinnin ja hyväksynnän. Investoimme ympäristöön ja turvallisuuteen vuonna 2009 yhteensä 61 miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääasiassa päästöjen hallintaan, patoturvallisuuteen sekä radioaktiivisen jätteen käsittelyyn. Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät käyttömenot olivat samana vuonna 44 miljoonaa euroa. CO2-päästöttömästä tuotannosta taloudellista hyötyä fortumille Keskeisiä työkaluja ilmastotavoitteisiin pyrkiessämme ovat EU:n päästökauppa ja Kioton mekanismien Joint Implementation (JI) ja Clean Development Mechanism (CDM) käyttö. EUalueella noin 95 % CO 2 -päästöistämme kuuluu EU:n päästö kaupan piiriin. EU:n päästökauppa on luonut hiilidioksidipäästöille markkinahinnan, minkä myötä CO 2 -päästöistä on tullut fossiilisten energiantuotantomuotojen muuttuviin tuotantokustannuksiin vaikuttava tekijä. Toisaalta CO 2 -hinta on vaikuttanut energiatuotteiden hintaan siten, että suurin osa päästöoikeuden hinnasta on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla siirtynyt sähkön hintaan. Päästökaupan tavoitteen mukaisesti CO 2 -päästön hinta on taloudellinen kannuste tuottaa sähköä päästöttömillä tuotantomuodoilla sekä parantaa energiankäytön tehokkuutta. Päästökauppajärjestelmässä CO 2 -päästöttömästä energiantuotannosta on selvää taloudellista hyötyä Fortumille. Vuonna 2009 Fortumin sähköntuotannosta EU:ssa 91 % oli CO 2 -päästötöntä. Fortumille on myönnetty ilmaisia päästöoikeuksia Kioto-kaudella 2008 2012 keskimäärin 5,5 miljoonaa tonnia vastaava määrä vuodessa. Päästömme EU-alueella vuonna 2009 olivat 7,7 miljoonaa tonnia. Päästöoikeuksien suhteen olimme siis alijäämäisiä. Omaan tuotantoon liittyvien päästöoikeuksien hallinnoinnin lisäksi käymme kauppaa hiilidioksidin päästö oikeuksilla eurooppalaisissa pörsseissä, kuten esimerkiksi Nord Poolissa ja ECX:ssa. Päästöoikeuksiin liittyviä hintariskejä hallinnoimme käymällä kauppaa päästöoikeusjohdannaisilla sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa huomioidaan kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Kioton mekanismeilla päästövähennyksiä Kioton mekanismeilla saatavia päästövähennysyksiköitä voidaan hyödyntää EU:n päästökaupassa mekanismin asettamien rajoitusten puitteissa. Kehitämme parhaillaan Venäjällä Joint Implementation -hankkeita, joista arvioidaan saatavan noin 3,5 miljoonaa päästövähennysyksikköä (ERU) Kiotokaudella 2008 2012. 9

case: Bio- ja jätepolttoaineita käyttävä CHP-laitos Klaipedaan Fortum rakentaa uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) Klaipedan kaupunkiin, Liettuaan. Investoinnin suuruus on noin 140 miljoonaa euroa ja voimalaitoksen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2013 tammikuuhun mennessä. Uusi CHP-laitos käyttää polttoaineinaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biopolttoaineita. Voimalaitoksen kapasiteetti on noin 50 MW lämpöä ja noin 20 MW sähköä. Uudella voimalaitoksella tuotettu kaukolämpö korvaa vanhaa maakaasuun perustuvaa erillistä lämmöntuotantoa. Siirtyminen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon lisää energiantuotannon tehokkuutta aiempaan verrattuna, ja alueen CO 2 -päästöt alenevat noin 10 000 36 000 tonnia vuodessa. Fortumin uusi yhteistuotantolaitos on ensimmäinen jätettä polttoaineena hyödyntävä voimalaitos Baltiassa. Tuotantolaitoksella tulee olemaan keskeinen rooli Klaipedan kaupungin jätehuollossa. Sen ansiosta jätteiden kaatopaikkasijoitusta alueella voidaan merkittävästi vähentää. Olemme myös sijoittaneet yhteensä 10 miljoonaa euroa kahteen kansainväliseen hiilirahastoon: Maailmanpankin PCF-rahastoon ja Nefcon Testing Ground Facility (TGF) -rahastoon. Tavoitteenamme on saada hiilirahastoista YK:n kansainvälisen hyväk syntäprosessin mukaisia päästövähennysyksiköitä (CER ja ERU) noin 1 1,2 miljoonaa kappaletta. Fortum kestävän kehityksen indekseissä Kestävän kehityksen asiantuntija-arviot ja hyvä sijoittuminen merkittävissä kestävän kehityksen indekseissä ovat Fortumille tärkeitä, sillä ne tukevat toimintamme vastuullisuuden kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Lisäksi arviot ja indeksit tuottavat Fortumista kiinnostuneille sijoittajille puolueetonta tietoa yhtiön toiminnan tasosta kaikilla kolmella kestävän kehityksen osa-alueella: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Fortum on ollut listattuna maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World -indeksissä jo kahdeksantena peräkkäisenä vuotena. DJSI World -indeksin lisäksi Fortum on mukana myös DJSI Europe -indeksissä. Kaudella 2010/2011 Dow Jonesin maailmanlaajuista indeksiä varten arvioitiin kaiken kaikkiaan noin 1 400 yritystä 57 eri sektorilta. Indeksiin hyväksyttiin 13 sähköntuotantosektorilla toimivaa yritystä 105:sta arvioidusta. Eurooppalaiseen indeksiin valittiin sähköntuottajasektorilta 7 yritystä. Fortum on molempien indeksien ainoa pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö. Fortum on mukana SAM Groupin julkaisemassa Sustainability Yearbook 2010 -kirjassa, jossa Fortumin kestävän kehityksen mukaiselle työlle myönnettiin pronssisija (SAM Bronze Class). Vuoden 2010 arvioinnissa oli mukana 1 237 yritystä, joista kirjaan hyväksyttiin kunkin toimialan parhaat 15 prosenttia. Fortum on ollut vuosina 2007 2009 mukana maailmanlaajuisessa Carbon Disclosure Leadership Indexissä (CDLI), johon valitut yritykset ovat alansa parhaita ilmastonmuutoksen hillintään sitoutuneita ja ilmastoasioistaan raportoivia yrityksiä. Vuoden 2010 arvioinnissa saimme 82 pistettä sadasta (vuonna 2009 vastaavat pisteet 79), mutta tämä ei aivan riittänyt indeksiin pääsyyn. Ilmastoasioiden suorituskykyä mittaavassa Carbon Performance Indexissä saimme kokonaisarvosanan B asteikolla A D. Norjalainen pankkikonserni Storebrand analysoi ajoittain yhtiöitä, jotka on listattu Morgan Stanley Capital International World -indeksiin. Vuonna 2009 tehdyssä sähköyhtiöiden vastuullisuusarvioinnissa olimme kokonaisarvioinnin paras. Arvioiduista 53 yrityksestä 14 parasta valikoitui Storebrandin rahastojen kriteerit täyttäviksi Best in Class -yrityksiksi. Best in Class -yritykset kuuluvat Store brandin arvioinnin 30 %:n parhaimmistoon ja ne hyväksytään Storebrandin SRI-sijoitus kohteiksi (SRI = socially responsible investments). Edellisen kerran Storebrand arvioi Fortumia vuonna 2006. Fortum oli tuolloinkin kokonaisarvioinnin paras yhtiö. Lue lisää osoitteessa: www.fortum.fi/vastuullinenkasvu 10

Rakennamme hiiliniukkaa yhteiskuntaa Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on olla hiili dioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Olemme vahvasti mukana rakentamassa hiiliniukkaa yhteiskuntaa. Fortumin tärkein keino ilmastonmuutoksen hillinnässä on CO 2 -päästöttömän energiantuotannon lisääminen. Tässä uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima ovat avainasemassa. Koska käytämme nyt ja tulevaisuudessa myös fossiilisia polttoaineita, kehitämme hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) näiden tuotantomuotojen päästöjen vähentämiseksi. Tulevaisuuden energiajärjestelmät Fortumin näkemyksen mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmien tulisi Toimenpiteet päästöjen vähentäminen energiatehokkuus uusiutuvien energialähteiden käyttö ydinvoima hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) päästökauppa ja Kioton mekanismit seuranta kvartaali- ja vuosiraportointi Fortumin ilmasto tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Sähköntuotannon CO 2 -ominaispäästö EU:ssa kilowattituntia kohden (g/kwh) viiden vuoden keskiarvona: < 80 g/kwh Kokonaisenergiantuotannon CO 2 -ominaispäästö kilowattituntia kohden (g/kwh) viiden vuoden keskiarvona: lukuarvo määritellään vuoden 2010 aikana Fortumin muut ympäristötavoitteet Energiatehokkuus: Polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhde viiden vuoden keskiarvona: tuotettu energia / polttoaineen primäärienergia, lukuarvo määritellään vuoden 2010 aikana Ympäristösertifiointi: kaikille toiminnoille Euroopassa vuoteen 2010 mennessä ja OAO Fortumissa vuoteen 2012 mennessä Työsuhdeautojen CO 2 -päästöraja: 180 g/km huhtikuusta 2009 lähtien. PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITETILA CO 2 -päästötön sähkö- ja lämpöyhtiö 11

perustua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon ja hyvään energiatehokkuuteen. Tutkimus- ja kehitystoimintamme perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen ja oma panostus ydinalueillamme. Panostamme energiajärjestelmän, energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden, ydinteknologian ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tutkimiseen ja kehittämiseen. Tutkimme myös aurinko- ja aalto voimaa, jotka voivat olla tulevaisuuden läpimurtoja energiantuotannossa. Haluamme tutkimus- ja kehitys työllämme edistää päästöttömän energia järjestelmän kehitystä pitkällä aikavälillä. tuotantomme hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipäästöt vaihtelevat vuosittain vesivoiman saatavuudesta riippuen. TGC-10 yritysosto 2008 kaksin kertaisti kokonaispäästömme, ja Venäjän-toimintomme tuottavat päästöistämme noin kaksi kolmasosaa. Euroopassa energiantuotantomme CO 2 -intensiivisyys on alentunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Energiantuotantomme hiilidioksidin ominaispäästö on vähentynyt 50 % vuosien 1990 2009 aikana Euroopan alueella. Energiantuotantomme Venäjällä on kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana kasvattanut CO 2 -ominaispäästöämme reilut 40 %. sähköllä keskeinen rooli tulevaisuuden yhteiskunnissa Haluamme rakentaa hiiliniukkaa yhteiskuntaa yhteistyössä muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa. Uskomme, että sähköllä on keskeinen rooli tulevaisuuden vähäpäästöisessä yhteiskunnassa. CASE: Vähennämme päästöjä monin keinoin Joensuun voimalaitoksen polttoainemuutos Joensuun CHP-laitoksen kattilamuutos toteutettiin vuonna 2000. Projektissa aiempi turpeen pölypolttojärjestelmä muutettiin kuplivaksi leijupetikattilaksi, jonka avulla voidaan laajentaa polttoainevalikoimaa ja lisätä puupolttoaineen käyttöä. Kattilamuutoksen myötä biomassan vuosittainen osuus on kasvanut 4 %:sta 60 %:iin. Vuosittainen CO 2 -päästöjen vähenemä on ollut jopa 210 000 tonnia. Vesivoiman perusparannukset Suomessa ja Ruotsissa on vuoden 1991 jälkeen perusparannettu kaikkiaan 21 vesivoimalaitosta. Hankkeet ovat osa Fortumin laajaa, vuoteen 2020 saakka jatkuvaa vesivoiman perusparannusohjelmaa. Hankkeisiin sisältyy mm. laitosten modernisointia, tehonkorotusta sekä huolto- ja kunnossapitotoimia. Perusparannukset ovat lisänneet sähköntuotantokapasiteettia 72 MW ja keskimääräistä vuosituotantoa CO 2 -PÄÄSTÖTTÖMÄN SÄHKÖNTUOTANNON OSUUS, % CO 2 -PÄÄSTÖTTÖMÄN LÄMMÖNTUOTANNON OSUUS, % FORTUMIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, Mt CO 2 ENERGIANTUOTANNON CO 2 -OMINAISPÄÄSTÖ 1), g/kwh 100 40 25 350 80 60 40 20 93 84 89 75 69 35 30 25 20 15 10 5 36 38 34 19 17 20 15 10 5 6,3 11,0 10,4 17,6 21,8 300 250 200 150 100 50 0 05 06 07 08 09 0 05 06 07 08 09 0 05 06 07 08 09 0 90 95 00 05 09 Venäjä EU, Päästökauppaan kuulumattomat päästöt EU, Päästökaupan alaiset päästöt Trendi Päästöt vuosittain Energiantuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt jaettuna vastaavan vuoden sähkön- ja lämmöntuotannolla 1) 12

170 GWh. Hankkeilla on vältetty CO 2 - päästöjä vuosittain 150 000 tonnia. CCS-hanke Meri-Porissa Suunnitteilla olevan Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeen (CCS) tavoitteena on vähentää tulevaisuudessa merkittävästi CO 2 -päästöjä. Tavoitteena on varustaa Meri-Porin voimalaitos (565 MWe) hiilidioksidin talteenottojärjestelmällä. Hiilidioksidi talteenotetaan laitoksella, kuljetetaan meriteitse ulkomaille ja varastoidaan merenpohjan geologisiin esiintymiin. CCS-laitos vähentää CO 2 - päästöjä vuosittain noin 1,2 miljoonaa tonnia. Laitoksen on määrä aloittaa toiminta vuoteen 2015 mennessä. Kehitämme ratkaisuja muun muassa asumisen ja liikenteen energian käytön ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Uskomme, että tulevaisuuden ekokaupungit perustuvat älykkäisiin sähköverkkoihin, ekotehokkaaseen rakentamiseen, sähköajoneuvoihin ja kestäviin lämmitysratkaisuihin. Edistämme ympäristömyönteisten energiatuotteiden kysyntää ja kuluttajien tietoisuutta kehittämällä energiatuotteitamme ja tarjoamalla asiakkaillemme useita ympäristötuotteita. Kaikki Fortumin pohjoismaiset sähköasiakkaat ovat marraskuusta 2009 lähtien saaneet vain CO 2 -päästötöntä sähköä. Tarjoamme asiakkaillemme myös ympäristömyönteistä lämpöä: Suomen Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Ekoenergia-merkin osalle Fortumin biopolttoaineilla tapahtuvaa Tšeljabinskin kaukolämpöverkoston parantaminen Osana OAO Fortumin ja Tšeljabinskin aluehallinnon energiatehokkuusyhteistyötä on käynnistetty kaupungin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti. Hankkeessa rakennetaan uutta kaukolämpöverkkoa, uudistetaan lämmönjakeluasemia ja optimoidaan kaukolämmön tuotantoa. Sen myötä energian hävikki alueella laskee yli 30 % ja polttoaineen käyttö vähenee merkittävästi. CO 2 -päästöjä vähennetään vuosittain noin 190 000 tonnia. Myös typpi- ja vesi päästöjä saadaan vähenemään. Parannusten myötä kuluttajille voidaan taata keskeytymätön kaukolämmön toimitus sekä parempi asumisviihtyvyys. lämmöntuotantoa. Myös osalla Fortumin sähköntuotantoa Suomessa on vastaava Ekoenergia-merkki ja Ruotsissa Bra Miljöval -merkki. Olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä energia-alan ilmastoyhteistyössä ja osallistumme mm. Eurelectricin, World Business Council of Sustainable Development (WBCSD) ja Combat Climate Change (3C) -hankkeisiin. Yhteisenä tavoitteenamme on saada aikaan globaali sopimus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Lue lisää osoitteessa: www.fortum.fi/hiiliniukkayhteiskunta CASE: kehitämme TULeVaISUUDEN KESTÄVÄÄ ASUMISTA Norra Djurgårdsstaden -hanke Tukholmassa Tukholman Norra Djurgårdsstadeniin seuraavan kymmenen vuoden aikana toteutettavan modernin ja ekologisesti kestävän kaupunginosan tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Kaukolämpö, älykkäät verkot ja sähköautojen latausinfrastruktuuri ovat ratkaisuja, joilla vaikutetaan 10 000 kotitalouden ja 30 000 toimiston energiankulutukseen. Suunnitelmana on CO 2 -päästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 1,5 tonniin asukasta kohden vuodessa. Tukholman tämänhetkiset päästöt ovat keskimäärin 4 tonnia henkilöä kohden. Hankkeessa testataan muun muassa talojen interaktiivisuutta sähköverkon kanssa. Lisäksi asukkaat saavat reaaliaikaista informaatiota sähkön hinnasta ja kulutuksesta. Energiaa tuotetaan paikallisesti esimerkiksi aurinkopaneeleilla, ja älykkään verkon avulla voidaan ylijäänyt energia varastoida tai syöttää takaisin verkkoon. Tavoitteena on, että vuonna 2025 talot tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. Sähköauto-hanke Espoossa Pyrimme hillitsemään liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä tutkimalla ja luomalla edellytyksiä sähköautoilulle. Sähkömoottori on jopa kolme kertaa perinteistä polttomoottoria energiatehokkaampi, ja jos sähköauto ladataan uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä, ei ajaminen aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Syksyllä 2008 aloitimme Espoon kaupungin kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on tukea ladattavien sähköautojen laajaa käyttöönottoa kaupungissa. Sähköautot ovat hyvä vaihtoehto erityisesti työmatka-ajoon, koska espoolaisten työmatkat ovat keskimäärin alle 20 km. Espoon ensimmäinen yleisölle suunnattu sähköautojen latausasema avattiin joulukuussa 2009 Tapiolassa. Hankkeen lisäksi kehitämme erilaisia latauksen maksutapoja ja -järjestelmiä, selvitämme sähköautojen soveltuvuutta taksi- ja joukkoliikenteeseen sekä testaamme sähköautojen käyttöä talviolosuhteissa. Sähköautoihin siirtyminen edesauttaa EU:n kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista. Jos Suomessa joka neljäs henkilöauto olisi hybridi- tai sähköauto, ja ajokilometreistä kaksi kolmasosaa kuljettaisiin sähköllä, voisimme täyttää EU:n asettaman liikennepäästöjen 16 %:n vähennystavoitteen henkilöautojen osalta. Samalla täyttäisimme henkilöautojen osalta myös liikennepolttoaineille asetetun velvoitteen, jonka mukaan 10 % polttoaineista on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. 13

Huolehdimme henkilöstöstämme Työntekijöistämme huolehtiminen on meille ensiarvoisen tärkeää. Panostamme jatkuvasti siihen, että henkilöstömme ja meillä työskentelevät urakoitsijat voivat hyvin ja työskentelevät turvallisessa ympäristössä. Uskomme, että motivoituneet työntekijät ovat menestyksekkään liiketoiminnan perusedellytys. Fortumissa henkilöstöä johdetaan yhtiömme arvojen mukaisesti ja strategiaa toteuttaen. Toimintamme lähtökohta on hyvinvoiva työyhteisö, yksilön arvostaminen ja keskinäinen luottamus. Yrityskulttuurissamme painotetaan vastuullista henkilöstöjohtamista ja henkilöstöstä huolehtimista. Fortum kunnioittaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta, YK:n sopimusta lapsen HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT oikeuksista sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia. Lisäksi Fortum on rekisteröitynyt YK:n Global Compact -aloitteen jäseneksi, ja yhtiön arvot ja toimintaperiaatteet ovat Global Compactin kymmenen periaatteen mukaisia. Fortum kohtelee kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti sukupuolesta, kansallisuudesta, iästä, uskonnosta tai poliittisista mielipiteistä riippumatta. Tasa-arvoisen kohtelun periaatteet sisältyvät Fortumin henkilöstöpolitiikkaan ja toimintaohjeeseen (Code of Conduct), ja periaatteita noudatetaan kaikissa toimintamaissa. Fortum kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimustoimintaan. Organisaation muutostilanteissa Fortum neuvottelee henkilöstöedustajien kanssa kunkin maan lainsäädännön ja sopimuskäytäntöjen mukaisesti. Henkilöstövähennystilanteissa Fortum tarjoaa tukipaketteja uudelleentyöllistymisen helpottamiseksi. Alan paras turvallisuustaso Tavoitteenamme on tarjota henkilöstöllemme työpaikka, jossa ei satu lainkaan tapaturmia. Pitkäjänteisellä työskentelyllä tapaturmien määrää on onnistuttu vähentämään huomattavasti, ja uskomme, että kaikki työtapaturmat ovat ehkäistävissä, kun osaaminen ja asenne ovat kohdallaan. TURVALLISUUSTUNNUSLUVUT TURVALLISUUSTUNNUSLUVUT Fortumissa työturvallisuustoimintaa ohjaavat lakien ja asetusten lisäksi konsernitason turvallisuuskäsikirja ja turvallisuusohjeet sekä divisioonaja toimipaikkakohtaiset ohjeet. Kaikki Fortumin toimitiloissa työskentelevät urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijät noudattavat samoja ohjeita. Seuraamme toimintamme turvallisuutta useilla eri mittareilla, joista yksi on omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2009 sattui 37 poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Tämä tarkoittaa 2,4 tapa turmaa miljoonaa työtuntia kohti. Myös urakoitsijaturvallisuus parani tapaturma taajuuden laskettua 8,2:sta 6,5:een. Vuoden 2010 tavoitteemme on oman henkilöstön kohdalla alle 1 tapaturmaa miljoo naa työtuntia kohden. 2009 2008 Muutos % Henkilöstö keskimäärin 13 278 2009 14 077 2008 5,7 Muutos % Henkilöstö 31.12. Henkilöstö keskimäärin 11 613 13 278 15 579 14 077 25,5 5,7 joista vakinaisessa työsuhteessa Henkilöstö 31.12. 11 332 11 613 15 064 15 579 24,8 25,5 Työsuhteen kesto, vuosia joista vakinaisessa työsuhteessa 14 11 332 15 15 064 6,7 24,8 Henkilöstön keski-ikä Työsuhteen kesto, vuosia 46 14 44 15 4,5 6,7 Naisia, % Henkilöstön keski-ikä 31 46 29 44 6,9 4,5 Naisia johtotehtävissä, % Naisia, % 32 31 33 29 3,0 6,9 Terveydenhoitokulut, euroa henkilöä kohti (1 Naisia johtotehtävissä, % 484 32 428 33 13,1 3,0 Virkistyskulut, % työajan palkoista (1 Terveydenhoitokulut, euroa henkilöä kohti (1 0,4 484 0,4 428 0,0 13,1 Virkistyskulut, 1) % työajan palkoista (1 Suomi 0,4 0,4 0,0 1) Suomi 2009 2008 2007 Tapaturmataajuus (1, oma henkilöstö 2009 2,4 2008 4,3 2007 2,9 Tapaturmataajuus (1 Tapaturmataajuus (1, urakoitsijat oma henkilöstö 6,5 2,4 8,2 4,3 12,5 2,9 Kaikki Tapaturmataajuus raportoitavat, tapaturmat urakoitsijat (kpl/milj. työtuntia) 6,0 6,5 9,4 8,2 12,5 7,6 Turvallisuuden Kaikki raportoitavat havainnontikierroksia, tapaturmat (kpl/milj. kpl työtuntia) 8 479 6,0 8 731 9,4 6 450 7,6 Parannusehdotuksia Turvallisuuden havainnontikierroksia, ja läheltä piti -raportteja, kpl kpl 4 8 075 479 4 8 317 731 2 6 670 450 1) Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja, kpl 4 075 4 317 Enemmän kuin yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. 2 670 1) Enemmän kuin yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. 14

Jatkamme Venäjän toimintojen integrointia Käynnissä olevan ympäristö-, ter veysja turvallisuusohjelman tavoitteena on tehdä Venäjän toiminnoista Fortumin standardien mukaiset. Toiminta keskittyy riskien arviointiin, raportointiin, onnettomuuksien tutkintaan, koulutukseen, urakoitsijaturvallisuuden parantamiseen sekä asbestihaittojen eliminointiin. Keskeinen tavoite on estää vakavat onnettomuudet. Vuonna 2009 tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta urakoitsijaonnettomuutta ja vuoden 2010 alussa yksi kuolemaan johtanut onnettomuus omalle henkilöstölle. voimaa Työhyvinvoinnista Vahva ja terve organisaatio on menestyksekkään liiketoiminnan perusedellytys. Fortumin työhyvinvointiohjelman ForCA- REn tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta kehittämällä työtä ja työympäristöä. ForCARE-ohjelma lanseerattiin vuonna 2010 ja otetaan käyttöön kaikissa konsernin toimipisteissä vuoden 2012 loppuun mennessä. Yh tenäisten ohjeiden ja käytäntöjen lisäksi panostamme rekrytointiin ja perehdytykseen, johtamiseen ja palkitsemiseen sekä työntekijöidemme kehittämiseen ja kouluttamiseen. Työsuojelun lakisääteiset vaatimukset ylittävän työterveyshuoltomme ohella panostamme henkilöstömme hyvinvointiin esimerkiksi tukemalla liikuntaharrastuksia ja vapaa-ajantoimintaa. Fortumin kilpailukyvyn varmistaminen ja parantaminen edellyttää jokaisen fortumlaisen tietojen, taitojen ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen on henkilöstöpolitiikkamme keskeisiä painopistealueita. Lue lisää osoitteessa: www.fortum.fi/turvallisuusjahyvinvointi CASE: Fortum Safety Award palkitsee esimerkillisestä turvallisuustyöstä Vuodesta 2008 lähtien Fortum Safety Award -palkinto on kannustanut sekä yksittäisiä työntekijöitämme että kokonaisia tiimejä turvallisuustyöhön. Voittajien valinnassa painotetaan huippusuoritusta turvallisuustilastoissa, parhaiden työturvallisuuskäytäntöjen luomista ja koko organisaation osallistumista turvallisuustyöhön. Lisäksi tärkeänä pidetään innovatiivista kehitystyötä, mallina toimimista työkavereille sekä ensiluokkaista suoriutumista onnettomuuksissa ja läheltä piti -tilanteissa. Vuoden 2009 Safety Award -ryhmäpalkinnon voitti puolalaisen Czestochowan CHP-laitoksen projektitiimi. Henkilökohtainen palkinto myönnettiin linjaasentajana Ruotsin Gäddessa työskentelevälle Mats Jonassonille, joka osoitti vahvaa sitoutumista turvallisuustyöhön ja vuosina 2008 2009 teki yli 50 riskianalyysiä ja parannusehdotusta turvallisuuteen liittyen. 15

Kannamme huolta ympäristöstä ja yhteiskunnasta Ympäristöasioiden hoito ja vastuullisuus yhteiskunnassa ovat toimintamme kulmakiviä. Olemme vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten kanssa ja vaikutamme ympäröivään yhteiskuntaan monilla eri tavoilla. Huolehdimme toimitusketjumme eri osa-alueiden vaikutuksista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. aina kun se on mahdollista. Tällöin myös jäähdytysveden tarve on pienempi. Kiintoaineen ja ravinteiden päästöjä vesistöön vähennämme tehostamalla jäteveden puhdistusta sekä minimoimalla jäteveden määrän. Energiantuotannosta syntyvät jätteet ovat pääosin erilaista tuhkaa sekä rikinpoiston sivutuotteena syntyvää kipsiä. Hyödynnämme jätteet ja sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Tuhkan kierrätysaste on noin 70 % ja kipsin 90 %. tuotamme Turvallista ydinvoimaa Sähköntuotannostamme noin kolmasosa on ydinvoimaa. Ydinvoima on vesivoiman ohella keskeisin keinomme tukea ilmastonmuutoksen hillintää. Sähköntuotanto ydinvoimalla ei tuotantovaiheessa aiheuta hiilidioksiditai muita kasvihuonekaasujen päästöjä Energiantuotantoon ja -siirtoon liittyviä ympäristövaikutuksia ovat muun muassa ilmastonmuutos, happamoituminen, vaikutukset vesistöihin sekä jätteiden syntyminen. Vaikutuksia syntyy tuotantoketjun eri vaiheissa: polttoaineiden hankinnassa, jalostuksessa, varastoinnissa ja kuljetuksessa, energian tuotantoprosesseissa sekä jätteiden käsittelyssä. VÄHENNÄMME YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA Vähennämme toimintamme ympäristövaikutuksia käyttämällä luonnonvaroja tehokkaasti ja säästäväisesti käyttämällä uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energialähteitä teknologian sekä tehokkaiden käyttöja kunnossapitomenettelyjen avulla. Vastuullinen ympäristöasioiden hallinta edellyttää toiminnan jatkuvaa parantamista. Kattavan ympäristösertifioinnin avulla kehitämme toimintaamme systemaattisesti. Lähes 90 %:lla voimalaitoksistamme on kansainvälinen ISO 14001 -ympäristönhallintasertifiointi. Tavoitteenamme on sertifioida kaikki EU-alueella toimivat laitoksemme vuoden 2010 loppuun mennessä ja Venäjällä vuoden 2012 loppuun mennessä. Euroopan tuotannossamme typpi-, rikki- ja hiukkaspäästöt ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä savukaasujen puhdistusteknologian ja polttoprosessien hallinnan myötä. Savukaasupäästöistämme 45 90 % on peräisin Venäjän-toiminnoistamme. Seuraava haasteemme on pienentää Venäjän-laitostemme päästöt lähemmäksi eurooppalaista tasoa. Vähennämme vesistön lämpökuormitusta hyödyntämällä lämpöenergian SO 2 -, NO x - JA HIUKKASPÄÄSTÖT 2007 2009, tonnia 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2008 2007 16 800 14 000 14 300 14 600 30 800 29 500 16 600 2 500 SO 2 NO x Hiukkaset 10 600 16

CASE: Valoa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta energiatehokkaasti Yhteistyökumppaneina turvallisuuden asiantuntijat Yksi Tukholman uusimmista valaisuhankkeista saatiin päätökseen keväällä 2010, kun Mariatorgetin puistoon asennettiin uusia energiatehokkaita valaisimia ja puiston ympärille valonheittimiä. Tukholmassa suurin osa äänestyskohteista valitaan yhdessä asiantuntija raadin kanssa, johon kuuluu poliisin ja paikallisen naistentalon edustajia sekä vanhempia. Vuosien 2006 2010 aikana olemme toteuttaneet Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 12 valaisuprojektia. Viimeisimmissä projekteissa asukkaat ovat saaneet äänestää eniten valaisua kaipaavan kohteen kaupungissa. Yhteistyössä kaupunkien kanssa voittajakohde on valaistu turvalliseksi ja viihtyisäksi. Vastaamme projekteissa kohteen rakennuskustannuksista, kaupunkien vastuulla on infrastruktuurin ylläpito ja huolto. Uusien valaisimien pitkä ikä ja energiatehokkuus tuovat kaupungeille säästöjä alhaisemman energiankulutuksen ja pidemmän vaihtovälin ansiosta. Asukkaat mukana hankkeiden valinnassa Joensuulaiset äänestivät vuonna 2009 valaistavaksi Ahdinpuistossa sijaitsevan kilometrin mittaisen kevyenliikenteen väylän, jota käyttävät erityisesti koululaiset. Lisäksi paransimme alueella sijaitsevan leikkipuiston valaisua. Uusittujen valaisimien myötä väylän energiankulutus pieneni puoleen. Kun laskelmissa huomioidaan myös aiemmin yhden lampun varassa olleen leikkipuiston uudet valaisimet, kokonaiskulutus väheni yli 30 prosenttia. CASE: Opiskelijayhteistyöstä molemminpuolista hyötyä Opiskelijayhteistyömme tavoitteena on tutustuttaa nuoret energia-alaan ja Fortumiin potentiaalisena työnantajana. Haluamme myös herättää keskustelua kestävän energiatalouden edellytyksistä ja tulevaisuudesta. eikä myöskään typen tai rikin oksideja. Koko tuotannon elinkaarta tarkasteltaessa ydinvoiman ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin tuuli-, vesi- tai aurinkovoiman. Ydinvoiman merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat polttoaineen hankinnasta ja ydinjätteistä, säteilyyn liittyvästä riskistä sekä jäähdytysveden lämpökuormasta vesistöön. Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja on lisäksi osakkaana Olkiluodon voimalassa 26,6 %:n osuudella. Ruotsissa olemme osakkaana Forsmarkin ja Oskarshamnin laitoksissa. Fortumilla on myös 25 %:n osuus Olkiluotoon rakenteilla olevasta uudesta voimalaitosyksiköstä. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksessa matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan luolaan, joka on louhittu Loviisan Hästholmenin kallioperään 110 metrin syvyyteen. Korkea-aktiivinen käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Posiva Oy:n loppusijoituslaitokseen Eurajoen Olkiluodossa. olemme Vastuullinen toimija yhteiskunnassa Liiketoimintojemme kautta olemme vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten kanssa päämarkkina-alueillamme Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa. Fortumilla on lukuisia sidosryhmiä, joista kullakin on omat odotuksensa Fortumin toiminnalle. Suomessa Energiakompassi, Ruotsissa Energi- Snackis, on nuorille suunnattu kokonaisuus, joka alkaa Fortumin asiantuntijan energia-aiheisella alustuksella. Tämän jälkeen oppilaat pääsevät pelaamaan Energiapeliä, jonka tarkoituksena on saada heidät ajattelemaan ja keskustelemaan energia-asioista kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomessa Energiapelejä on kahden vuoden aikana tilattu jo noin 500 oppilaitokseen. Ruotsissa noin 1 500 koulua on tilannut Energiapelin tai materiaalipaketin, jonka avulla opettajat voivat itse järjestää EnergiSnackiskokonaisuuden. Energiakompassi-vierailuihin on osallistunut yli 1 000 oppilasta ja toistasataa opettajaa ympäri Suomea. Ruotsissa mukana on ollut 3 000 oppilasta ja 200 opettajaa. Nyt vastaavaa koululaisyhteistyötä ollaan viemässä Norjaan ja Puolaan. 17

Tutkimme säännöllisesti sidosryhmiemme odotuksia sekä konserniettä divisioonatasolla. Teemme myös toimialakohtaisia benchmarking-tutkimuksia ymmärtääksemme paremmin energiasektorin keskeisiä kestävän kehityksen kysymyksiä ja eri toimijoiden vastauksia niihin. Myös toimintamme kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä auttaa meitä syventämään käsitystämme kestävän kehityksen maailmanlaajuisista kysymyksistä ja niiden kytkennöistä kansallisen tason toimintaan. Sidosryhmäkyselyissä saamamme palautteen mukaan tärkeitä kestävän kehityksen osa-alueita Fortumille ovat: Ilmastonmuutoksen hillintä Energian jakelun varmuus TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄMME TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄMME Asiakkaat Ydinturvallisuus sekä ydinjätteen käsittely ja loppusijoitus Uusiutuvat energialähteet ja kestävät energiaratkaisut Energiatehokkuusratkaisujen tarjoaminen asiakkaille Energian reilu ja läpinäkyvä hinnoittelu Asiakastyytyväisyys Taloudellinen vastuu Vastuu paikallisyhteisöistä Päästöt ympäristöön Vastuulliset toimintatavat tuemme yhteiskuntaa Tuemme yhteiskunnan hyväksi työtä tekevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä toimintamaissamme. Vuonna 2009 tuimme tällaisia hankkeita yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla. Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja tulevien sukupolvien energiantarjoaja. Sen vuoksi panostamme sponsorointiohjelmassamme tulevaisuuteen lapsiin ja nuoriin sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan. Fortum tekee myös merkittävää yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Lisäksi seuraamme globaalisti keskeisiä teknologiateemoja yhteistyössä yliopistojen kanssa. Lue lisää osoitteessa: www.fortum.fi/ymparistojayhteiskunta CASE: Puhdas Itämeri -hanke vähentää rehevöitymistä ja parantaa tankkeriturvallisuutta John Nurminen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen tavoitteena on vähentää Itämeren rehevöitymistä pienentämällä yhdyskuntajätevesien mukana mereen päätyviä fosforipäästöjä vuosittain 2 500 tonnilla. Lisäksi hankkeessa pyritään parantamaan tankkeriturvallisuutta ja pienentämään öljyonnettomuuden riskiä. Vuonna 2008 solmimme säätiön kanssa neljän vuoden sopimuksen, jonka aikana lahjoitamme hankkeelle 400 000 euroa. Energia-alan järjestöt Energia-alan järjestöt Paikallisyhteisöt Paikallisyhteisöt Suuri yleisö, tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt Suuri yleisö, tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt Asiakkaat Fortum Fortum Viranomaiset Tavaran- ja palveluntoimittajat Tavaran- ja palveluntoimittajat Henkilöstö Henkilöstö Rahoittajat ja osakkeenomistajat Rahoittajat ja osakkeenomistajat Rehevöitymishankkeen ensimmäisenä kohteena olivat Pietarin jätevedenpuhdistamot. Projektin tavoitteena oli vuotuinen 1 000 fosforitonnin vähennys, ja se saavutetaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Jatkossa toimenpiteet keskitetään Puolaan, jossa syntyy kolmasosa Itämereen päätyvästä fosforikuormituksesta. Tavoitteena on vähentää jätevedenpuhdistamoilta lähtevän fosforin määrää 1 000 tonnilla vuodessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä ruotsalaisen Baltic Sea 2020 -säätiön ja puolalaisten kaupunkien kanssa. Viranomaiset 18