EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen Asia: Valtiontuki N:o SA.30515 (N 448/2010) Suomi Tonnistoverotusta koskevan tukiohjelman muutokset Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat 12. lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä suunnitelluista muutoksista tonnistoverojärjestelmään. Lisätietoja lähetettiin 20. joulukuuta 2010 ja 28. lokakuuta 2011 päivätyillä kirjeillä sekä 22. marraskuuta 2010, 24. marraskuuta 2011, 2. joulukuuta 2011 ja 9. joulukuuta 2011 päivätyillä sähköpostiviesteillä. 2. KUVAUS (2) Tonnistoverolaki (joka on ollut voimassa vuodesta 2003 ja jonka komissio on hyväksynyt valtiontukiasiassa N 195/2002) ei ole saavuttanut tavoitteitaan. (3) Varustamoala katsoi, että järjestelmä ei ollut riittävän houkutteleva tai joustava. Tämän johdosta Suomen tonnistoverojärjestelmän piiriin ei kuulu yhtäkään varustamoa. (4) Koska varustamoala ei ole valinnut tonnistoverotusta, järjestelmää edeltävät suuntaukset ovat jatkuneet ja Suomen aluskannan osuus ulkomaankaupan merikuljetuksista on vähentynyt: Vuosi Suomessa rekisteröityjen alusten osuus Suomessa rekisteröityjen alusten osuus kuljetuksista, tonnia matkustajaliikenteestä 2001 37,4 % 62,3 % 2009 33,3 % 33,9 % Lähde: Merenkulkulaitos Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN - 00023 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: 00-32 (0) 2 299.11.11.
(5) Edellä kuvatun tilanteen parantamiseksi tonnistoverolakiin tehtiin joitain muutoksia vuoden 2009 loppupuolella (muutoksia ei vielä sovelleta), ja lisämuutoksia tehdään vuoden 2012 alkupuolella. Uudet säännöt tulevat voimaan, kun hallituksen täytäntöönpanoasetus hyväksytään. Yhtiöt, jotka jättävät hakemuksensa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, voivat tulla tonnistoverotuksen piiriin takautuvasti eli 1. tammikuuta 2011 lähtien. (6) Uudessa järjestelmässä lievennetään lippuun liittyvä vaatimuksia. Varustamon kaikkien alusten bruttovetoisuudesta enintään 40 prosenttia voi olla muun valtion kuin Euroopan unionin jäsenvaltion alusrekisteriin merkittyjä aluksia 1. (7) Muutettujen sääntöjen mukaan veropohjaa tarkistetaan alaspäin, ja se asetetaan muiden tonnistoverojärjestelmiä käyttävien jäsenvaltioiden soveltamaa tasoa vastaavalle tasolle 2. Tonnimäärä 0 1000 1001 10 000 10001 25 000 Yli 25 001 Tonnistoverojärjestelmien mukainen veropohja 100 tonnilta päivässä euroina 0,90 0,70 0,50 0,20 Tonnistoveron määrä on 26 prosenttia edellä kuvatun veropohjan osalta lasketun tulon määrästä. (8) Aikaisemman 50 prosentin sijaan varustamojen aluskannan bruttovetoisuudesta voi nyt olla 75 prosenttia miehistöineen vuokralle otettua 3, ja varustamot voivat silti kuulua tonnistoverotuksen piiriin kaiken aluskannastaan kertyvän tonnistoverotettavan tulon osalta (matkustajien ja tavaroiden merikuljetukseen liittyvä tulo ja tonnistoverokelpoisista liitännäispalveluista saatava tulo). Varustamot voivat myös ottaa väliaikaisesti vuokralle miehistöineen enintään 80 prosenttia alusten bruttovetoisuudesta toiminnan laajentamisen johdosta Konserniverokeskuksen asettamaksi määräajaksi 4. (9) Tonnistoverotuksen piiriin kuuluvia liitännäispalveluja koskeva normi on sisällytetty lakiin seuraavasti 5 : Tonnistoverotettavasta toiminnasta saaduilla tuloilla tarkoitetaan [myös] tuloja, jotka saadaan [ ] toiminnan harjoittamiselle välttämättömistä ja siihen läheisesti liittyvistä toiminnoista, kuten kuljetuspalvelun hintaan sisältyvästä lastin ja matkustajien kuljetuksesta satamaalueella alukselle ja alukselta; tavaran lastauksesta ja purkamisesta sekä siihen liittyvästä tavaran väliaikaisesta varastoinnista; 1 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 2 :n 3 momentin 4 kohta. 2 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 9. 3 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 2 :n 3 momentin 3 kohta. 4 Tonnistoverolain 30 :n 2 momentin ehdotetut muutokset. 5 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 7 :n 1 momentin 3 kohta. 2
lipunmyynnistä ja satamaterminaalitoiminnoista samoin kuin hallinnollisesta ja vakuutustoiminnasta, jotka liittyvät välittömästi matkustajien tai tavaran kuljetukseen. 6 Tonnistoverojärjestelmän tuensaajan tonnistoverotettavaan meriliikenteeseen suoraan liittyvät tulot ja menot kuuluvat kyseisen järjestelmän piiriin. (10) Alusten vuokralle antamisesta ilman miehistöä saatavat tulot voivat jatkossa kuulua poikkeuksellisesti tonnistoverotuksen piiriin tuensaajan tilapäisen ylikapasiteetin vuoksi. 7 Tonnistoverojärjestelmän tuensaaja voi antaa omiin meriliikennepalveluihinsa kohdistuvan kysynnän vaihteluista aiheutuvaa tilapäistä ylikapasiteettia vuokralle enintään kolmen vuoden ajaksi ja laskea siitä kertyvän tulon tonnistoverotuksen piiriin. Edellä esitettyjen edellytysten mukaisesti tonnistoverotuksen piiriin eivät kuulu tulot aluksista, jotka on ostettu nimenomaan vuokrattaviksi. Suomen viranomaiset ottavat lisäksi käyttöön vaatimuksen, että ilman miehistöä vuokralle annettujen alusten osuus ei saa ylittää 20:tä prosenttia yhtiön tonnistoverotettavasta aluskannasta. Lisäksi tonnistoverolain tulevissa muutoksissa otetaan käyttöön vaatimus, että riippumatta alusten vuokralle antamisesta ilman miehistöä ja alusten vuokraamisesta miehistöineen, tonnistoverojärjestelmän tuensaajan on aina liikennöitävä vähintään 20:tä prosenttia tonnistoverotettavasta aluskannastaan (ts. miehistöineen vuokralle otettujen alusten ja ilman miehistöä vuokralle annettujen alusten osuus saa olla enintään 80 prosenttia tonnistoverotettavasta aluskannasta). (11) Uusien säännösten mukaan hinaajat voivat tietyissä olosuhteissa kuulua järjestelmään 8, jos aluksen toiminta-ajasta vähintään 50 prosenttia kuluu tavaroiden tai matkustajien kuljetukseen (ts. alle 50 prosenttia verotusjakson tulosta olisi tultava satamatoiminnoista ja omalla käyttövoimalla kulkevien alusten avustamisesta satamaan). Ainoastaan johonkin EU:n alusrekisteriin merkityt hinaajat voivat kuulua järjestelmän piiriin. (12) Varustamoyhtiö voi tuloverotuksessa siirtää seuraavalle vuodelle sellaisia aikaisempia tappioita, jotka liittyvät muuhun kuin tonnistoverotettavaan toimintaan. Toisin sanoen kun yhtiöstä tulee tonnistoverotettava, sen ei tarvitse aloittaa näiden toimintojen tuloverotusta nollasta. Uusien sääntöjen 9 mukaan yhtiön tappioiden katsotaan kohdistuvan tuloverotettavaan toimintaan siltä osin kuin on ilmeistä, että tappiot ovat syntyneet tuloverotettavassa toiminnassa. Tappiot, joita ei voida kohdistaa tarkasti meriliikenteeseen ja muuhun kuin meriliikenteeseen, kohdistetaan suhteessa näiden kahden toimintolajin netto-omaisuuteen 10. (13) Ehdotettujen muutosten mukaan konserniin kuuluva merikuljetusyhtiö voisi olla tonnistoverovelvollinen riippumatta siitä, mitä verojärjestelmää muihin samaan konserniin kuuluviin merikuljetusyhtiöihin sovelletaan, edellyttäen, että se harjoittaa joko 6 Ts. tonnistoverojärjestelmän tuensaaja kirjaa järjestelmän puitteissa muun muassa lipunmyyntiin, lastin vakuuttamiseen jne. liittyvät kustannukset samoin kuin muut vastaavat asiakkailta saatavat tulot (joita ei välttämättä tarvitse laskuttaa erikseen). 7 Tonnistoverolain 8 :n 1 momentin 4 kohdan ehdotetut muutokset. 8 Tonnistoverolain 8 :n 3 momentin ehdotetut muutokset. 9 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 6 :n 2 ja 3 momentti. 10 Toisin sanoen käytetään samaa lähestymistapaa kuin ylipoistoihin. 3
matkustaja- tai rahtiliikennettä itsenäisenä liiketoimintakokonaisuutena ja että sillä on erillinen liikkeenjohto 11. Konsernit voivat tulevaisuudessa esimerkiksi jättää kaiken matkustajaliikenteen tonnistoverojärjestelmän ulkopuolelle 12. Tämän uuden säännöksen taustalla on se, että matkustajaliikennetoiminta on hyvin usein tappiollista ja tappiot katetaan vain aluksilla suoritettavalla tavaroiden myynnillä. Tonnistoverotuksen soveltaminen tällaisten yhtiöiden kuljetustuloihin asettaisi yhtiöt heikompaan asemaan kuin normaalissa tuloverojärjestelmässä. Kaikki aikaisemmin hyväksytyt erottelutoimenpiteet 13 pysyvät voimassa väärinkäytösten estämiseksi. Niihin sisältyvät muun muassa markkinaehtojen soveltaminen tonnistoveronalaisiin yhtiöihin ja muihin samaan konserniin kuuluviin yhtiöihin. Myös ylikapitalisointia koskevaa sääntöä, sellaisena kuin komissio hyväksyi sen vuonna 2003, 14 sovellettaisiin jatkossa. Tonnistoverotuksen valitsevien yhtiöiden on oltava järjestelmän piirissä vähintään kymmenen vuotta. Ne eivät voi ilmoittaa osaa tonnistoverokelpoisista aluksista tonnistoverotukseen ja osaa tavanomaiseen tuloverotukseen. Kaikki tonnistoverokelpoisista aluksista tuensaajalle kertyvät tulot ja menot kuuluvat tonnistoverotuksen piiriin (ns. kaikki tai ei mitään -sääntö). (14) Muutetussa tonnistoverojärjestelmässä selvennetään myös sääntöjä konserniavustuksesta, kun on kyse tonnistoverojärjestelmään kuuluvasta yhtiöstä 15. Tilanteessa, jossa tonnistoverokelpoinen yhtiö antaa konserniavustuksen toiselle konserniin kuuluvalle yhtiölle, konserniavustus ei saa ylittää yhtiön tuloverotettavan toiminnan tulosta (ts. voittoja toiminnoista, jotka eivät ole tonnistoverokelpoisia). Tonnistoverotettavan yhtiön saama konserniavustus katsotaan aina tuloksi, joka ei kuulu tonnistoverotuksen piiriin vaan tuloverotuksen piiriin. (15) Tonnistoverotettavien varustamoiden osinkoihin sovelletaan muutettujen sääntöjen mukaan yleisiä osinkosäännöksiä (vanhojen säännösten mukaan osinkoja verotettiin aina, myös silloin, kun osingonsaajayritys kuului tuloverotuksen piiriin; tämä merkitsi usein sitä, että tonnistoverotuksen hyöty mitätöityi). Toisin sanoen jatkossa osinkoja verotettaisiin aivan kuin yhtiö kuuluisi normaalin tuloverotuksen piiriin. Tämä tarkoittaisi sitä, että verohuojennus olisi lopullinen toimenpide sen sijaan, että se nykyisen lainsäädännön mukaisesti vain lykkäisi verotusta. (16) Säännöt, jotka koskevat sellaisia tonnistoverotukseen siirrettäviä aluksia, joista on tehty ylipoistoja, on ilmaistu lakimuutoksessa toisin 16. Suomen verolainsäädännön mukaan suomalaiset yhtiöt voivat poistaa vuosittain enintään 25 prosenttia koneiden ja 11 Tonnistoverolain, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 3 :n 3 momentti. 12 On huomattava, että jos varustamo päättäisi harjoittaa matkustaja-alusliiketoimintaa tonnistoverovelvollisena, tavaroiden myynti kuuluisi silti automaattisesti tuloverotuksen piiriin. 13 Ks. komission vuonna 2003 antama päätös asiassa N 195/2002. 14 Ylikapitalisointia koskevalla säännöllä rajoitetaan verotuksen optimointimahdollisuuksia konsernissa, jossa vähintään yksi yhtiö on tonnistoverovelvollinen ja vähintään yksi yhtiö on tavanomaisen tuloveron alainen. Erityisesti sillä varmistetaan, että konserni ei voi rahoittaa tonnistoveronalaista toimintaansa etupäässä osakepääomalla, kun muiden konserniin kuuluvien tuloverovelvollisten yhtiöiden toimintoja rahoitetaan lainapääomalla ja korkomenot ovat verovähennyskelpoisia. 15 Muutetun tonnistoverolain 23, jossa selvennetään, kuinka konserniavustuksesta verotuksessa annettua lakia (825/1986) sovelletaan tonnistoverovelvollisiin yhtiöihin tonnistoverotettavien toimintojen osalta. 16 Tonnistoverolain 15 :n ehdotetut muutokset. 4
muiden laitteiden, myös alusten, jäljellä olevasta arvosta 17. Tämä tarkoittaa sitä, että osasta omaisuutta (erityisesti aluksista) on voitu tehdä ylipoistoja siirryttäessä tonnistoverotukseen. Kun varustamo siirtyy tonnistoverotukseen, kullekin tonnistoverotukseen siirtyvälle alukselle määritetään luovutusvoitto 18. Jos alus, josta on aikaisemmin tehty ylipoisto, myydään ennen kuin se on ollut täydet 9 vuotta tonnistoverojärjestelmässä, veroviranomaiset määrittävät luovutusvoiton myyntihetkellä (aluksen myyntiarvon ja tonnistoverojärjestelmään otettaessa olleen verotusarvon välinen erotus). Verotettava määrä rajoittuu kuitenkin siihen luovutusvoiton määrään, joka vallitsi ajankohtana, jolloin siirryttiin tonnistoverotukseen. Lisäksi luovutusvoittojen verotuksen piiriin kuuluvaa enimmäismäärää vähennetään vuosittain 1/9 19 tietyin edellytyksin 20. Luovutusvoiton arvo lasketaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti, ja sitä verotetaan, kun myyntiajankohdasta on kulunut kolme vuotta, jos kyseistä määrää ei sijoiteta uudelleen aluksiin 21. Edellä mainittua verohuojennusta, joka koskee aluksia, joista on aikaisemmin tehty ylipoistoja, sovelletaan vain meriliikenteen suuntaviivojen 11 luvussa vahvistetun enimmäistukimäärän puitteissa. (17) Kaikkia muita ohjelman edellytyksiä, jotka komissio hyväksyi vuonna 2003, sovelletaan edelleen. Esimerkiksi säännöt, jotka estävät niin sanotun ylikapitalisoinnin, pysyvät voimassa. Ylikapitalisointia koskevien säännösten höllentämistä, jota suunniteltiin tonnistoverolakiin vuonna 2009 tehtyjen muutosten perusteella, ei panna täytäntöön, sillä lain uusissa muutoksissa otetaan käyttöön alkuperäinen ylikapitalisointia koskeva sanamuoto. Myös tuen enimmäismääriä koskevat vaatimukset pysyvät voimassa. 3. TOIMENPITEEN ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki? (18) Ilmoitus koskee valtiontukiohjelmaa, jota edeltävän tukiohjelman komissio on hyväksynyt 22. Voimassa olevan ohjelman nyt käsiteltävä muuttaminen ei vaikuta komission arvioon, jonka mukaan ohjelma samoin kuin sen muutos ovat SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 17 Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta aluksiin, jotka on hankittu tonnistoverotukseen siirtymistä edeltävänä vuonna: ainoastaan hankintapäivän ja tonnistoverojärjestelmään siirtymispäivän välinen markkina-arvon muutos on poistokelpoinen. 18 Aluksen luovutusvoitto määritetään aluksen markkina-arvon ja sen osuuden, joka aluksella on laitteistojen ja koneiden jäljellä olevasta arvosta, välisenä erotuksena verolainsäädännön mukaisesti (verotuksessa laitteet ja koneet poistetaan yhtenä eränä). 19 Toisin sanoen jos alus myydään viisi vuotta sen jälkeen kun se on siirretty tonnistoverotukseen, verotettava enimmäismäärä on 1-5/9=4/9 aluksen tonnistoverotukseen siirryttäessä olleesta ylipoiston arvosta. 20 Tonnistoverotukseen siirtymistä edeltäneiden viiden vuoden ajalta laskettu aluksen poistoon liittyvän luovutusvoiton määrä voidaan vähentää asteittain (1/9:n vähennys vuosittain) vain, jos se ei koske aluksia, jotka on hankittu tonnistoverotukseen siirtymistä edeltäneen vuoden aikana, eikä se ole vähentänyt muiden kuin meriliikennetoimintojen verotusta tonnistoverotukseen siirtymistä edeltäneiden viiden viimeisen vuoden aikana. 21 Jos tonnistoverojärjestelmän tuensaaja sijoittaa luovutusvoiton uudelleen uusiin aluksiin, tuensaajan on pidettävä kyseiset alukset yhdeksännen tonnistoverovuoden loppuun tai korvattava ne, jos ne myydään. Muussa tapauksessa luovutusvoitto on veronalaista. 22 Valtiontukiasia N 195/2002. 5
3.2. Soveltuvuuden arviointi (19) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tietyn taloudellisen toiminnan tukemista, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, minkä vuoksi tällä kohdalla voidaan perustella poikkeaminen yleisestä valtiontukea koskevasta kiellosta. Komissio katsoo, että ilmoitettua tukiohjelmaa on tarkasteltava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. (20) Sisämarkkinoille soveltuvuutta arvioitaessa asianmukainen oikeusperusta on SEUTsopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, joka on pantu täytäntöön yhteisön suuntaviivoilla meriliikenteen valtiontuelle 23, jäljempänä meriliikenteen suuntaviivat. Meriliikenteen suuntaviivoissa määritetään edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tiettyjä valtiontukiohjelmia merenkulkualan hyväksi yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten: - edistämään turvallista, tehokasta, turvattua ja ympäristöystävällistä meriliikennettä; - kannustamaan alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin, - edistämään jäsenvaltioihin muodostuneen merenkulkuklusterin lujittamista samalla kun pidetään yllä aluskantaa, joka on yleisesti kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla, - säilyttämään ja kehittämään merenkulkualan osaamista ja turvaamaan EU:n/ETA:n merenkulkijoiden työllisyys ja parantamaan sitä; sekä - edistämään lähimerenkulun uusia palveluja yhteisön liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan mukaisesti. (21) Meriliikenteen suuntaviivojen 3.1 kohdassa mainitaan tonnistoverojärjestelmät esimerkkeinä toimenpiteistä, joiden on todettu turvaavan merenkulun korkean tason työpaikkoja maissa ja joiden voidaan näin ollen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille. (22) Meriliikenteen suuntaviivoissa kuitenkin vahvistetaan tällaisille järjestelmille tietyt perusteet, joiden on täytyttävä, jotta kyseiset järjestelmät voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuviksi. (23) Näin ollen komissio arvioi jäljempänä, täyttävätkö voimassa olevan tukiohjelman muutokset meriliikenteen suuntaviivoissa vahvistetut perusteet ja ovatko ne komission päätöksentekokäytännön mukaiset. (24) Lippuvaatimusta koskevien uusien sääntöjen osalta komissio huomauttaa, että vaikka sääntöjä on höllennetty, tonnistoverojärjestelmän tuensaajien alusten bruttovetoisuudesta vähintään 60 prosenttia on oltava EU:ssa rekisteröityjä aluksia. Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä muutos on meriliikenteen suuntaviivojen 24 3.1 luvun vaatimusten mukainen. 23 EUVL C 13, 17.1.2004, s. 3. 24 Komission tiedonanto C(2004) 43 Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle (EUVL C 13, 17.1.2004). 6
(25) Tonnistoverojärjestelmän veropohjaa koskevien uusien sääntöjen osalta komissio huomauttaa, että muutettujen sääntöjen mukaan veropohjaa tarkistetaan alaspäin ja se asetetaan muiden tonnistoverojärjestelmiä käyttävien jäsenvaltioiden soveltamaa tasoa vastaavalle tasolle: Tonnimäärä Tonnistoverojärjestelmien mukainen veropohja 100 tonnilta päivässä euroina FI NL 25 DE 26 DK 27 UK 28 ES 29 0 1000 0,90 0,908 0,92 0,94 0,97 0,90 1 001 10 000 0,70 0,681 0,69 0,67 0,73 0,70 10 001 25 000 0,50 0,454 0,46 0,40 0,48 0,40 25 001 50 000 0,20 0,227 0,23 0,27 0,24 0,20 Yli 50001 0,20 0,050 0,23 0,27 0,24 0,20 Tonnistoveron määrä on 26 prosenttia edellä mainitun veropohjan osalta lasketun tulon määrästä. Näin ollen järjestelmässä noudatetaan meriliikenteen suuntaviivojen 3.1 luvussa vahvistettua periaatetta, että komission olisi hyväksyttävä ainoastaan sellaiset järjestelmät, joiden seurauksena samaan tonnimäärään kohdistuva verorasitus on jotakuinkin yhdenmukainen jo hyväksyttyjen järjestelmien kanssa. (26) Uudesta miehistöineen vuokralle otettujen alusten enimmäismäärästä, joka on 75 prosenttia aluskannan bruttovetoisuudesta (raja on 80 prosenttia toiminnan laajentamisen yhteydessä), komissio huomauttaa, että miehistöineen vuokralle ottamista käytetään alusten kriittisen massan hankkimiseksi ja markkinoiden paremman kattavuuden saavuttamiseksi, jolloin varustamo voi päästä tietyille markkinoille. Sen ansiosta varustamo voi palvella asiakkaita suurten rahtimäärien kuljetuksessa silloin kun varustamolla ei ole riittävästi omaa aluskapasiteettia (eikä muuten voisi ollenkaan tehdä sopimusta). Tällä tavoin aikarahtaus edistää työllisyyttä varustamoiden omilla aluksilla. Kun alus otetaan vuokralle miehistöineen, varustamo voi päästä uusille markkinoille ilman riskiä, joka liittyy uuden tonniston välittömään hankkimiseen kyseistä tarkoitusta varten. (27) Meriliikenteen suuntaviivoissa ei rajoiteta miehistöineen vuokrattavien alusten sisällyttämistä tonnistoverojärjestelmiin. Yhtiöt, jotka ottavat vuokralle kyseisiä aluksia, katsottaisiin silti meriliikennepalvelujen tarjoajiksi, vaikka ne käyttäisivät muiden yhtiöiden aluksia ja miehistöä tähän tarkoitukseen. Tämän vuoksi kyseiset yritykset kuuluisivat yleensä meriliikenteen suuntaviivojen soveltamisalaan. (28) Komissio on aikaisemmissa päätöksissä hyväksynyt tukiohjelmia, joiden piiriin kuuluvien yhtiöiden aluskannasta omien alusten bruttovetoisuuden ja miehistöinen vuokralle otettujen alusten bruttovetoisuuden suhde on ollut enintään 3:1 30, 4:1 31 tai, erittäin tiukoin 25 Komission päätös asiassa N 738/95, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä asiassa N 457/2008. 26 Komission päätös asiassa N 396/1998. 27 Komission päätös asiassa N 563/2001. 28 Komission päätös asiassa N 790/99. 29 Komission päätös asiassa N 736/2001. 30 Ks. esimerkiksi komission päätös asiassa C 20/2003. 31 Ks. esimerkiksi komission päätös asiassa N 563/2001. 7
ehdoin, 10:1 32. Kyseisen suhteen tarkoituksena on välttää tilanteet, joissa tonnistoverovelvollisista yhtiöistä tulee pelkkiä laivameklareita, ilman että niillä olisi vastuuta miehistöhallinnosta ja liikennöimiensä alusten teknisestä hallinnoinnista. Jos tonnistoverovelvolliset yhtiöt liikennöisivät ainoastaan miehistöineen vuokralle otettuja aluksia, ne menettäisivät miehistöhallintoon ja alusten tekniseen hallinnointiin liittyvän osaamisen, mikä olisi vastoin yhtä meriliikenteen suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan neljännessä luetelmakohdassa vahvistetuista tavoitteista eli merenkulkualan osaamisen säilyttämistä ja kehittämistä. (29) Komission miehistöineen vuokralle otettujen alusten osalta asettaman rajoituksen tarkoituksena on ollut myös helpottaa tonnistoverotettaviin aluksiin liittyvän, maissa tapahtuvan toiminnan säilyttämistä unionissa ja ETA-alueella. Tavoitteena on edistää jäsenvaltioihin muodostuneen merenkulkuklusterin lujittamista meriliikenteen suuntaviivojen 2.2 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti. (30) Koska Suomen viranomaiset asettavat tarvittavan rajoituksen alusten vuokralle ottamiselle miehistöineen, komissio katsoo, että kyseiset tonnistoverolain muutokset ovat meriliikenteen suuntaviivojen mukaiset. (31) Tämän päätöksen 9 kohdassa esitetty liitännäistoimintojen tarkistettu luettelo on suuntaviivojen mukainen siten kuin suuntaviivoja on tulkittu tonnistoverojärjestelmiä koskevassa komission päätöksentekokäytännössä 33. Asiaankuuluvat toiminnot liittyvät läheisesti meriliikenteeseen ja täydentävät sitä. Usein meriliikenneyhtiöt laskuttavat asiakkaitaan niistä yhdessä laskussa. Uusilla säännöksillä varmistetaan, että kyseisiä toimintoja päätoimintanaan harjoittavat yhtiöt eivät hyödy tonnistoverojärjestelmästä. Näin ollen komissio katsoo, että kyseiset tonnistoverolain muutokset ovat meriliikenteen suuntaviivojen mukaiset. (32) Mahdollisuudesta sisällyttää ehdollisesti (enintään kolmeksi vuodeksi) alusten vuokralle antamisesta ilman miehistöä saatavat tulot tonnistoverotuksen piiriin komissio katsoo perustelluksi tarjota tonnistoverotettaville yhtiöille rajoitetusti joustoa tilanteissa, joissa yhtiöllä on lyhytaikaisesti ylikapasiteettia omassa toiminnassaan. Tässä yhteydessä olisi mainittava, että hallinnollinen rasite siirrettäessä alus tonnistoverojärjestelmästä tai siirrettäessä se takaisin järjestelmään ei ehkä ole kohtuullinen lyhytaikaisten sopimusten osalta, kun otetaan huomioon mahdollinen veroetu. Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset noudattavat samoja periaatteita, joita on sovellettu Irlannin tonnistoverojärjestelmässä 34. Erityisesti on huomattava, että tonnistoverojärjestelmän tuensaaja voi hyötyä mainitusta mahdollisuudesta vain poikkeuksellisesti eli silloin, kun varustamolla on tilapäisesti ylikapasiteettia sen omiin meriliikennepalveluihin kohdistuvan kysynnän vaihteluiden vuoksi eivätkä vuokrattaviksi ostetuista aluksista kertyvät tulot kuulu järjestelmän piiriin. Lisäksi komissio toteaa, että Suomen viranomaiset ottavat käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan ilman miehistöä vuokralle annettujen alusten osuus ei saa ylittää 20:tä prosenttia yhtiön 32 Ks. esimerkiksi komission päätös asiassa C 2/2008. 33 Ks. esimerkiksi komission päätös asiassa N 37/2010, 26 kohta. 34 Ks. esimerkiksi komission päätös Irlannin tonnistoverotusta koskevassa asiassa (N 504/2002). 8
tonnistoverotettavasta aluskannasta. Lisäksi riippumatta alusten vuokralle antamisesta ilman miehistöä ja alusten vuokraamisesta miehistöineen tonnistoverojärjestelmän tuensaajan on aina liikennöitävä itse vähintään 20:tä prosenttia tonnistoverotettavasta aluskannastaan (ts. miehistöineen vuokrattavien alusten ja ilman miehistöä vuokralle annettujen alusten osuus saa olla enintään 80 prosenttia tonnistoverotettavasta aluskannasta). Tämän vuoksi kyseinen vaihtoehto on vain varsinaista meriliikennettä 35, ts. tavaroiden ja matkustajien kuljettamista, harjoittavien varustamoyhtiöiden käytettävissä, ja siihen voidaan myöntää suuntaviivojen mukaista tukea. Sen vuoksi komissio päättelee, että ehdotetut muutokset ovat meriliikenteen suuntaviivojen mukaisia, erityisesti siltä osin kuin muutoksilla kannustetaan alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin. (33) Komissio huomauttaa, että sanamuoto, joka koskee ehdollista mahdollisuutta sisällyttää hinaustoiminnoista saatavat tulot tonnistoverotukseen, seurailee tarkkaan meriliikenteen suuntaviivoja. Nimittäin hinaajat voivat kuulua järjestelmään, jos aluksen toiminta-ajasta vähintään 50 prosenttia kuluu tavaroiden tai matkustajien kuljetukseen (ts. alle 50 prosenttia verotuskauden tulosta olisi tultava satamatoiminnoista ja omalla käyttövoimalla kulkevien alusten avustamisesta satamaan). Ainoastaan johonkin EU:n alusrekisteriin merkityt hinaajat voivat kuulua järjestelmän piiriin. Tämän johdosta komissio katsoo, että ehdotettu muutos on meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (34) Mahdollisuudesta siirtää tuloverotuksessa seuraavalle vuodelle sellaisia tappioita, jotka ovat syntyneet muussa kuin tonnistoverotettavassa toiminnassa, komissio huomauttaa, että meriliikenteen suuntaviivoissa kielletään ainoastaan se, että tonnistoverotuksen piirissä syntyneitä tappioita käytetään tonnistoverotuksen ulkopuolelle kuuluviin toimintoihin kohdistuvien tuloverojen vähentämiseen. Koska tehtävällä muutoksella ei ole tällaisia vaikutuksia, se on meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (35) Uudesta mahdollisuudesta, jonka mukaan konserniin kuuluva meriliikenneyhtiö voisi valita tonnistoverotuksen riippumatta muihin samaan konserniin kuuluviin meriliikenneyhtiöihin 36 sovellettavasta verotusjärjestelmästä, komissio toteaa, että mahdollisuus näyttää perustellulta. Matkustajaliikennetoiminta on hyvin usein tappiollista, ja tappiot katetaan vain aluksilla suoritettavalla tavaroiden myynnillä. Tonnistoverojärjestelmän soveltaminen tällaisten yhtiöiden kuljetustuloihin asettaisi yhtiöt heikompaan asemaan kuin normaalissa tuloverojärjestelmässä ja olisi vastoin meriliikenteen suuntaviivojen tavoitteita. Komissio huomauttaa myös, että tämän päätöksen 12 kohdassa mainitut ja komission asiassa N 195/2002 tekemässä päätöksessä yksityiskohtaisesti esittämät erottelutoimenpiteet ovat voimassa väärinkäytösten rajoittamiseksi. Tämän vuoksi komissio katsoo, että ehdotettu muutos on meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (36) Komissio katsoo, että tonnistoverotettavaan yhtiöön sovellettavat konserniavustuksia koskevat uudelleenmuotoillut säännöt ovat meriliikenteen suuntaviivoissa vahvistettujen erotteluperiaatteiden mukaiset. Tonnistoverotettavan yhtiön 35 Siten kuin se on määritelty asetuksessa (ETY) N:o 4055/86 ja asetuksessa (ETY) N:o 3577/92. 36 Sillä edellytyksellä, että se harjoittaa joko matkustaja- tai rahtiliikennettä itsenäisenä liiketoimintakokonaisuutena ja että sillä on erillinen liikkeenjohto. 9
saama konserniavustus katsotaan aina tuloksi, joka ei kuulu tonnistoverojärjestelmän piiriin vaan tuloverotuksen piiriin. Tilanteessa, jossa tonnistoverotettava yhtiö antaa konserniavustuksen toiselle konserniin kuuluvalle yhtiölle, konserniavustus ei saa ylittää yhtiön tuloverotettavan toiminnan tulosta (ts. voittoja toiminnoista, jotka eivät ole tonnistoverokelpoisia). Näin ollen komissio katsoo, että konserniavustuksia koskeva ehdotettu uusi sanamuoto on meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (37) Komissio katsoo perustelluksi kumota aikaisemmat säännöt, joiden mukaan osinkoja verotettiin aina, myös silloin kun osinkojen vastaanottajayhtiö oli tuloverotuksen piirissä (toimenpide, joka monissa tapauksissa mitätöi tonnistoverojärjestelmän hyödyt). Tämä toimenpide on selvästi tarpeen Suomen tonnistoverojärjestelmän toimivuuden kannalta, ja se noudattaa muiden tonnistoverojärjestelmiä käyttävien jäsenvaltioiden valitsemaa lähestymistapaa. Näin ollen komissio katsoo, että ehdotettu muutos on meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (38) Komissio huomauttaa, että Suomen viranomaisten ehdottamat säännöt, jotka koskevat tonnistoverojärjestelmään siirtyvien varsinaisten varustamoyhtiöiden 37 sellaisia aluksia, joista on aikaisemmin tehty ylipoistoja, vastaavat komission jo hyväksymiä sääntöjä 38. Tapa, jolla säännöt on muotoiltu, ehkäisee pelkästään veroetujen saamiseksi ennen tonnistoverotukseen siirtymistä tehtäviä alushankintoja, mutta se helpottaa sujuvaa siirtymistä tonnistoverojärjestelmään (jos tonnistoverotuksen valitsevien yhtiöiden olisi suoritettava välittömästi piilevät verovastuut, joita niillä on järjestelmään siirryttäessä, niiden tilanne olisi ainakin lyhyellä aikavälillä vähemmän suotuisa kuin tavanomaisten verosääntöjen puitteissa). Meriliikenteen suuntaviivojen 3.1 luvussa Varustamoiden verotuskohtelu ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valita välineitä, joiden avulla huojennetaan meriliikenneyhtiöiden tuottojen verotusta, sillä edellytyksellä, että suuntaviivojen muita vaatimuksia noudatetaan, mukaan lukien 11 luvussa vahvistettu tuen enimmäismäärä. Koska tämä pätee tässä asiassa, komissio katsoo, että ehdotettu muutos olisi meriliikenteen suuntaviivojen mukainen. (39) Kaikkia muita komission vuonna 2003 tekemässä päätöksessä hyväksymiä edellytyksiä sovelletaan edelleen. (40) On huomattava, että suuntaviivojen 13 luvun mukaan suuntaviivoja tarkastellaan uudelleen viimeistään seitsemän vuoden kuluttua niiden soveltamisen alkamispäivästä. Tämä tarkastelu on parhaillaan menossa. Ilmoitetut muutokset ulottuvat näin ollen myös uudelleentarkastelun jälkeiselle ajanjaksolle. Näin ollen jos uudelleentarkastelun johdosta muutetaan sellaisia suuntaviivojen määräyksiä, jotka koskevat ilmoitettuja muutoksia, komissio voi pyytää aiheellisten toimenpiteiden toteuttamista muutosten saattamiseksi suuntaviivojen uusien määräysten mukaisiksi. 37 Suomen tonnistoverolain säännösten mukaan ainoastaan yhtiöt, jotka harjoittavat tavaroiden ja matkustajien kuljettamista meritse, voivat valita tonnistoverotuksen (ts. välittäjäyhtiöt, kuten Espanjan tax lease -järjestelmää (asia SA.21233) koskevassa komission päätöksessä kuvatut alusten vuokralleantajat, eivät voi kuulua tonnistoverojärjestelmään). 38 Ks. esimerkiksi komission päätös Yhdistyneen kuningaskunnan tonnistoverotusta koskevassa asiassa (N 790/99). 10
Päätelmät (41) Edellä esitetyn ja alkuperäisen tonnistoverojärjestelmän hyväksymisestä annettuun komission aikaisempaan päätökseen sisältyvien päätelmien perusteella komissio katsoo, että Suomen tonnistoverojärjestelmä, sellaisena kuin se on muutettuna, on meriliikenteen suuntaviivojen ja SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen. 4. PÄÄTÖS Edellä esitetyn perusteella komissio on päättänyt: - katsoa voimassa olevan tukiohjelman ilmoitetut muutokset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisiksi. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo saaneensa suostumuksen koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/eu_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 11