Näkemykset kuntatalouden kehityksestä Suurten kaupunkien talousarviovalmistelijat 27.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 26.9.2019
Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste elokuu 2
Suomen alkuvuosi on ollut hitusen odotuksia heikompi Suomen talouskasvussa alkuvuonna notkahdus Vienti vielä kohtuullisessa vedossa (laivatoimituksia) Kuluttajat varovaisia, säästämisaste noussut Rakentamisen aloitukset ja luvat kääntyneet laskuun, rakentaminen kuitenkin yhä kasvussa Tuorein tieto heinäkuun BKT-kasvusta kuitenkin +1,7 prosentin kasvussa 3
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Laitos Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin 2019 % aste, % muutos, % Inflaatio, % Aktia maaliskuu 1,7 6,5.. 1,5 Handelsbanken huhtikuu 1,5 6,5 2,3 1,2 Euroopan komissio toukokuu 1,6 6,7.... OECD toukokuu 1,2 6,6.... Suomen Pankki kesäkuu 1,6 6,5 2,4 1,3 VM kesäkuu 1,6 6,6 2,7 1,2 OP elokuu 1,2 6,5 2,5 1,0 S-Pankki elokuu 1,3 6,5 2,3 1,1 Hypo elokuu 1,3 6,8 2,5 1,0 Nordea syyskuu 1,2 6,5 2,5 1,1 PTT syyskuu 1,3 6,6 2,7 1,0 ETLA syyskuu 1,1 6,5 2,5 1,0 PT syyskuu 1,3 6,6 2,7 1,1 Danske Bank syyskuu 1,2 6,6 2,5 1,1 25.9.2019/MPunakallio
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2020 Laitos Nordea Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin 2019 % aste, % muutos, % Inflaatio, % Aktia maaliskuu 1,3 6,3.. 1,6 Handelsbanken huhtikuu 1,0 6,5 2,5 1,4 Euroopan komissio toukokuu 1,2 6,2.... OECD toukokuu 1,4 6,4.... Suomen Pankki kesäkuu 1,5 6,4 2,8 1,4 VM kesäkuu 1,2 6,3 3,3 1,5 OP elokuu 0,5 6,5 2,5 1,2 S-Pankki elokuu 1,0 6,4 2,2 1,2 Hypo elokuu 1,0 6,5 2,5 1,5 syyskuu 1,0 6,4 3,0 1,3 PTT syyskuu 1,2 6,9 2,8 1,0 ETLA syyskuu 0,9 6,3 2,7 1,1 PT syyskuu 1,1 6,7 2,1 1,0 Danske Bank syyskuu 0,8 6,6 2,7 1,4 25.9.2019/MPunakallio
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2021 Laitos Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin 2019 % aste, % muutos, % Inflaatio, % Handelsbanken huhtikuu 0,8 6,8 2,4 1,4 Suomen Pankki kesäkuu 1,3 6,3 2,4 1,6 VM kesäkuu 1,1 6,2 3,1 1,7 Nordea syyskuu 0,5 6,4 2,8 1,3 ETLA syyskuu 1,1 6,1 2,6 1,4 25.9.2019/MPunakallio
Antti Rinteen hallituksen budjettiriihipäätökset Vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman 2020-2023 valmistelu Minna Punakallio @MinnaPunakallio 18.9.2019
Mitä uutta budjettiriihi toi? Valtion menoja lisättiin 600 miljoonaa euroa vuonna 2020 Työllisyyspaketti ja investointipaketti liikkeelle: Vähintään puolet vaadittavista työllisyystoimista on valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Niistä noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020. Kunnallisveron ennakoitua hitaamman kertymisen aiheuttamia kuntien taloushuolia helpotetaan, kun vuodelle 2020 kaavailtu kertaluonteinen 237 miljoonan euron kiky-valtionosuuskompensaatio maksetaan jo vuonna 2019. Hallitus antaa tätä koskevan lisätalousarvioesityksen syksyllä 2019. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen korotukset toteutetaan täysimääräisinä heti vuonna 2020. Hallitus käynnistää työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut. Kokeiluissa yhdistetään valtion ja kuntien resurssit sekä palvelut ja toimintamallit. Lähde: Valtioneuvoston tiedote 17.9.2019. Talousarvioesitys 2020 ja Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023 8
Budjettiriihessä linjattu finanssipolitiikka V. 2020 valtion budjettiesityksen loppusumma on 57,6 mrd. euroa Valtion tulot 55,6 mrd. euroa, joten esitys on 2,0 mrd. euroa alijäämäinen Budjettialijäämän arvioidaan kasvavan 4 mrd. euron tasolle 2021-2023 Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020. Määrärahalisäys nousee noin 1,4 miljardiin euroon vuoden 2023 tasolla. Pysyvien menojen rahoittamiseksi luovutaan parafiinisen dieselöljyn veronalennuksesta (120 milj. euroa) Verojen kiristykset kohdistuvat hyödykeverotukseen (tupakka, virvoitusjuomat, liikennepolttoaineet) ja muuhun tuloverotukseen (asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen, kotitalousvähennyksen pienentäminen ja solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen) Ansiotuloverotusta kevennetään 200 milj. eurolla Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Niistä noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020. Kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla. Lähde: Valtioneuvoston tiedote 17.9.2019. Talousarvioesitys 2020 ja Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023 9
Kuntien valtionosuudet kasvavat noin 1,1 mrd. euroa vuonna 2020 (ml. verokompensaatiot ja jo vuonna 2019 maksattava kertaluonteinen kikykompensaatio) Kuntien valtionosuudet kasvavat v. 2020 noin 1,1 mrd. euroa, josta Kuntien verokompensaatiot, 312 milj., erotetaan omalle momentille kertaluonteinen 237 milj. euron valtionosuuslisäys aikaistetaan jo vuodelle 2019 Valtionosuuksia lisäävät siis Kiky-vähennyksen poistuminen +285 milj. euroa Kustannustenjaon tarkistus +124 milj. euroa Indeksikorotus (2,4 prosenttia) +198 milj. euroa. Uusien tehtävien ja velvoitteiden (subjektiivisen vaka-oikeuden laajennus ja vaka-ryhmäkokojen pienennys) täysimääräinen valtionosuus Valtionosuuksia vähentävät Kiky-työajanpidennys 234 milj. euroa Digitalisaation kannustinjärjestelmän määräraha nousee 30 milj. eurosta 40 milj. euroon Harkinnanvarainen valtionosuus 10 milj. euroa Juha Sipilän säästölait (alueellisen erikoissairaanhoidon järjestäminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen) leikkaavat kunnilta 33 milj. euroa 10
Talousennusteiden mukaan julkinen sektori ei tasapainotu hallituskaudella. Uusi ennuste vuoden 2023 tilanteesta julki 7.10.2019 Normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Työllisyysasteen nousu on hallituksen tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti Hallitus panostaa tuottavuuden kasvun tärkeimpiin tekijöihin osaamiseen ja innovaatioihin. Nettoluotonanto, mrd. euroina 2017 2018 2019 2020 2021 Paikallishallinto -0,4-2,0-2,5-2,0-2,4 Valtio -4,1-2,8-1,8-1,8-1,7 Sosiaaliturvarahastot 2,7 3,0 2,7 3,1 3,1 Yhteensä -1,8-1,8-1,6-0,6-0,9 Lähde: Valtioneuvoston tiedote 17.9.2019. Talousarvioesitys 2020 ja Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023. Taulukko: VM Taloudellinen katsaus, kesä 2019 11
Miltä näyttää kuntataloudessa? Vuoden 2019 menoissa näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu sekä kunta-alan palkankorotukset (SOPI 2,35 % - 0,67 %) ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen 31.3.2019 (75 % * 1,46 % 1,68 %)
Kuntien vuosikate vuosineljänneksittäin 2016-2019, tuhatta euroa 13 Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto
Kuntien tilikauden tulos vuosineljänneksittäin 2016-2019, tuhatta euroa 14 Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto
Kuntatalous 2019 toisella neljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan Kunnat Menot 4 prosentin kasvu-uralla Palkkaratkaisu korottanut palkkasummaa: 1.1.2019 ja 1.4.2019 Lomarahaleikkauksen päättyminen heikentää tilikauden tulosta noin 240 milj. euroa jo vuonna 2019 Välilliset kustannukset yhä pienessä laskussa Ostot jatkavat kovalla, 6 prosentin kasvu-uralla: väestön ikääntyminen ja muu palveluiden kysynnän kasvu Verorahoitus kasvanut hieman Vuosikate ja tilikauden tulos heikkenee rajusti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Investointien kasvu kiihtynyt 22 prosenttiin Lainakanta noussut 13,4 % Lähde: Tilastokeskus, Kuntatalous neljännesvuosittain. Tiedot perustuvat otokseen, ennakollisia. 26.8.2019 15
Kuntatalous 2019 toisella neljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan Kuntayhtymät Menot kovassa kasvussa. Taustalla palkkojen ja ostot nousu Tulot kunnilta nousseet vahvasti, myös maksutuotot kasvussa Toimintakate ja tilikauden tulos kuitenkin heikentynyt, sillä menot nousseet tulojen kasvua enemmän Investoinnit kasvaneet 11 prosenttia Lainakanta kasvanut 14,8 prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Kuntatalous neljännesvuosittain. Tiedot perustuvat otokseen, ennakollisia. 26.8.2019 16
Lähde: Turun Sanomat 17
Mistä raju heikennys johtuu? Menojen kasvun taustalla mm. väestön ikääntyminen Lähde: Kuntatalousohjelma, kevät 2019 Miinuksella painuvien kunnallisverotilitysten taustalla verokorttiuudistus. Myös tulorekisteriilmoituksissa yhä ongelmia. Investointien kasvun taustalla muuttoliike ja rakennuskannan ikä. Myös elinvoiman lisääminen näkyy. 18
Miten kevään kuntatalousennuste tulee muuttumaan? Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma. Lähde: Kuntatalousohjelma, kevät 2019 mrd. Tuloslaskelman erä 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toimintatulot 9,22 9,39 9,55 9,72 9,91 10,12 10,33 Toimintamenot -36,72-37,94-38,97-40,31-41,63-43,02-44,43 Toimintakate -27,50-28,55-29,42-30,59-31,72-32,90-34,10 Verotulot 22,55 22,44 23,80 24,56 25,49 26,29 27,05 Valtionosuudet 8,54 8,49 8,29 9,28 9,41 9,80 10,23 Rahoituserät, netto 0,37 0,32 0,27 0,17 0,08-0,02-0,11 Vuosikate 3,96 2,70 2,93 3,42 3,25 3,17 3,06 Poistot ja arvonalent. -2,82-2,74-2,84-2,94-3,04-3,14-3,24 Satunnaiserät, netto 0,14 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 Tilikauden tulos 1,28 0,02 0,14 0,53 0,26 0,08-0,13 muutos-%: Toimintatulot -1,4 1,9 1,6 1,8 1,9 2,1 2,1 Toimintamenot -1,1 3,3 2,7 3,4 3,3 3,3 3,3 Verotulot 2,0-0,5 6,1 3,2 3,8 3,2 2,9 Valtionosuudet -3,3-0,6-2,4 12,0 1,4 4,2 4,4 Menoihin + 400-500 milj. Veroista - 900 milj. Valtionosuudet + 237 milj. Tulos asettuu noin - 1 000 milj. Vuonna 2017 toimintatuloja ja menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Talouden paraneminen vuonna 2021 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 19
Kuntatalouden tunnuslukujen raju heikennys kuluvana vuonna ei johdu heikentyneistä talousnäkymistä tai valtion uusista, kuntataloutta heikentävistä leikkauksista. 20
Ennusteet Mikä muuttunut keväästä? 21
Keskeisimmät ennusteet kevään 2019 ennusteessa: peruspalvelujen hintaindeksi ja kuntien ansiotasoindeksi. Ennusteet nousivat edellisen syksyn ennusteesta hieman. muutos-% 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 BKT, määrän muutos 2,7 2,3 1,7 1,4 1,2 1,0 0,7 Palkkasumman muutos 2,2 4,7 4,0 3,7 3,4 2,8 2,6 Yleisen ansiotason muutos 0,2 1,8 2,8 3,3 3,1 3,0 3,0 Työttömyysaste 8,6 7,4 6,3 6,1 6,0 6,1 6,3 Kuluttajahintojen muutos 0,7 1,1 1,2 1,5 1,7 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos -1,1 1,4 2,4 3,0 2,7 2,6 2,5 Valtionosuusindeksin muutos -0,5 1,4 1,6 2,7 2,7 2,6 2,5 Kuntien ansiotason muutos -1,1 1,3 3,6 3,8 3,1 2,8 2,8 Huom. Kuntien kustannusindeksissä käytetty ajoituskorjattuja (kustannusperusteisia) ennusteita, joten kyse ei tällä kertaa ole virallisesta pphi:stä. Ennuste syksy 2018: Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, Vuosien 2019-2023 arviot VM 4.4.2019 22
Kuntien atiennuste eriaikainen kuntien kustannusennusteen kanssa Lomarahaleikkauksen vaikutus näkyy kustannusindeksissä todellisten kustannusten (kirjanpidon) mukaisina. Kuten myös tuloksellisuuserä. Ansiotasoindeksissä lomarahaleikkaus kokonaisuudessaan 2017 ja poistuminen 2020. Tuloksellisuuserä 2019 ja poistuminen 2020. Ansiotasoindeksissä on mukana myös sopimuskorotukset ja liukumat. Taulukko ajoituksista Lähde: Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 23
Muutospaineet keskeisiin ennusteisiin. Uusi kuntatalouden ennuste 7.10.2019 Työnantajan oma-aloitteisesti maksamista sava-maksuista lasketun palkkasumman kertymän muutos 2019 (ed. vuodesta), % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Yksityinen yhteensä 1,0 % 1,9 % 2,8 % 4,2 % 4,7 % 4,3 % Valtio 11,7 % 7,8 % 9,5 % 3,2 % 2,8 % 0,7 % Kunnat -19,1 % -8,6 % -2,5 % 3,1 % 3,1 % 3,5 % Seurakunnat -97,9 % 1,0 % 21,2 % 6,6 % 0,9 % 1,9 % Julkinen yhteensä -15,2 % -5,4 % 0,2 % 3,2 % 3,0 % 2,9 % Yhteensä -2,8 % 0,2 % 2,2 % 4,0 % 4,3 % 4,0 % Yksityinen yhteensä 4,1 % 4,0 % Valtio 0,4 % 6,0 % Kunnat 3,1 % 3,1 % Seurakunnat 1,7 % 1,8 % Julkinen yhteensä 2,6 % 3,5 % Yhteensä 3,7 % 3,9 % Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ennusteet vuodelle 2020 Koko palkkasumma: 3,7 % (ok) Kuntasektorin palkkasumma: 2,9 % (ylös) Henkilöstön määrässä, joissakin kustannuserissä nousupainetta Palkkasummaan noin yhden %-yksikön lisäpaine Ansiotaso, koko kansantalous: 3,3 % (ok) Kuntien ansiotaso: 3,8 % (ok) noudattelee yleisen ansiotasoindeksin kehitystä Kuntien kustannustaso: +3,0 % (ok) 24
Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI 2020* Sairausvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.) 1,08 3,30 a) 21,95 0,86 2,60 b) 21,60 0,77 2,05 c) 21,20 f) 1,35 1,70 d) 20,80 1,36 1,80 d) 20,80 1,36 1,80 e) 20,80 - Työnantajan osuus palkkaperusteisesta eläkemaksusta f) (sis. työkyvyttömyyseläkemaksun) 17,05 16,75 17,25 16,85 16,85 16,85 - varhaiseläkemenoperusteinen maksu g) 0,90 1,00 - - - - eläkemenoperusteinen maksuosa h) 4,00 3,85 3,95 3,95 3,95 3,95 Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksu MUUT (keskimäärin) Työnantajan maksut (keskimäärin) 16,99 0,70 26,53 16,88 0,70 25,29 16,90 0,70 24,29 16,50 0,70 24,12 16,50 0,70 24,23 16,50 0,70 24,23 Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta -2,91-1,25-1,00-0,17-0,24 0,00 Vakuutetun eläkemaksu (alle 53 v. tai yli 62 v.) 6,15 6,35 6,75 7,15 7,15 7,15 Vakuutetun eläkemaksu (53-62 v.) 7,65 7,85 8,25 8,65 8,65 8,65 2017 2018 2019 2021* 2022* a) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2 059 500 euroon asti b) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2 083 500 euroon asti c) 0,50 % palkkasumman ensimmäiseen 2 086 500 euroon asti d) Työnantajan alempi maksu 0,45 % e) Palkkasummarajan ylittävältä osalta f) Vuodesta 2019 palkkaperusteinen eläkemaksu on kokonaiseläkemaksu, joka sisältää työnantajan ja työntekijän eläkemaksun sekä uuden työkyvyttömyyseläkemaksun. Taulukossa km. työnantajan osuus. g) Varhe poistui 2019. Sen korvasi jäsenyhteisökohtaisesti vaihteleva työkyvyttömyyseläkemaksu, joka peritään osana palkkaperusteista maksua. h) Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Lähde: Eläketurvakeskus, Valtiovarainministeriö, Keva, Työttömyysvakuutusrahasto 28.8.2019 25
Summa summarum Kuluvan vuoden taloudelliset tunnusluvut tulevat olemaan kuntataloushistorian surkeimmat Ongelma ei ole niinkään uuden hallitusohjelman velvoitteet, vaan jo nykyisen palvelujärjestelmän menojen nousu (kysyntä kasvaa, hinnat nousevat) Kuluvaa vuotta painaa jälleen kerran tulopuolen heikkous niin valtionosuuksien kehityksessä kuin verotuloissa Ongelma korjaantuu hieman 2020, mutta tulojen ja menojen epäsuhta on olemassa myös loppuhallituskaudella Missä talouskasvu? Missä hallituksen sopeutustoimet? Jääkö sopeutusvastuu vain kuntasektorille? 26
Lisätietoa: www.kuntaliitto.fi /talous Minna Punakallio, pääekonomisti +358 40 7515175 Minna.punakallio@kuntaliitto.fi @MinnaPunakallio kuntaliitto.fi Onnistuva Suomi tehdään lähellä PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki