Huoltajan Wilma-opas Kimmo Lassila 14. syyskuuta 2009 Sisältö 1 Wilma ja siihen kirjautuminen 2 2 Oma etusivu 5 3 Pikaviestit 7 4 Työjärjestys 9 5 Suoritukset 10 6 Poissaolot 11 7 Tulosteet 12 8 Kyselyt 13 9 Tiedotteet 14 10 Opinto-opas 15 11 Opettajat 17 12 Huoneet 18 13 Vuosisuunnittelu 19 14 Viestiasetukset 20 15 Salasanan vaihto 21 Helsingin opetusvirasto 1
1 Wilma ja siihen kirjautuminen Mikä Wilma on? Wilma on internetin kautta toimiva, kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu liittymä. Se ei ole käyttäjän koneella oleva erillinen ohjelma, vaan palvelu, johon otetaan yhteys selainohjelmalla (Netscape, Internet Explorer, Mozilla, Opera, Firefox, Safari tms.). Kanavana toimii siis internet, joten liittymä on käytettävissä kaikkialla, missä on internet-yhteydellä varustettu tietokone. Ketkä voivat käyttää Wilmaa? Liittymää voivat käyttää opettajat, oppilaat, huoltajat sekä koulun johtokunnan jäsenet. Kullakin käyttäjäryhmällä on omanlaisensa oikeudet, joten opettajalla on käytössään erilaiset toiminnot kuin vaikkapa huoltajilla. Yli 18-vuotiaitten opiskelijoiden huoltajat voivat edelleen käyttää Wilmaa, mikäli opiskelija on antanut tähän luvan. Mitä Wilmalla voi tehdä? Opettajat voivat arvioida oppilaita ja syöttää heidän poissaolotietonsa, oppilaat voivat käydä tarkastamassa suorituksensa, poissaolonsa sekä työjärjestyksensä sekä ilmoittautua lukion kursseille. Huoltajat kykenevät seuraamaan huollettavansa opintosuorituksia sekä tarkastelemaan ja selvittämään heidän poissaolotietojaan. Huoltajat näkevät myös huollettavansa työjärjestestyksen, jos koulu on ottanut toiminnon käyttöön. Lisäksi Wilmassa voi julkaista tiedotteita ja lähettää viestejä käyttäjien kesken, eli se saadaan toimimaan eräänlaisena sähköisenä reissuvihkona. Kirjautuminen Wilmaan otetaan yhteys avaamalla selain ja kirjoittamalla osoitekenttään wilma.edu.hel.fi. Toimenpide avaa Wilman aloitussivun (Kuva 1). Wilma on käyttäjän puolesta erittäin helppokäyttöinen ja opastaa käyttäjäänsä, kuten aloitussivustakin näkee. Wilman käyttäjätunnuksen ja salasanan saa koulusihteeriltä. Ongelmatilanteita sisään kirjauduttaessa Mikäli selain ilmoittaa, ettei sivua löydy, on syytä tarkastaa, että osoite on kirjoitettu oikein. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen seikkaan, ettei Wilman osoite ala kolmella kaksois-veellä. Kun Wilman aloitusikkuna on auennut, kirjoitetaan Käyttäjätunnus - kenttään koululta saatu käyttäjätunnus (joka tavallisimmin on muotoa sukunimi.etunimi) sekä Salasana -kenttään salasana. Alkuperäinen koululta saatu salasana on järjestelmän arpoma, monimutkainen merkkijono, joka saattaa sisältää erikoismerkkejä, kuten sulkeita ja prosenttimerkkejä. Kirjoitusvirhe on yleisin syy aloitussivun ilmoitukselle, että käyttäjätunnusta ei löydy tai salasana on väärä. Ilmoituksen perässä on Lisätietojalinkki, joka neuvoo tällaisessa tapauksessa. Erityisesti Wilman alkuperäinen salasana on hyvin monimutkainen. Se kannattaakin käydä vaihtamassa ensimmäisen onnistuneen sisäänkirjautumisen yhteydessä. 2
Kuva 1: Wilman aloitussivu 3
Toiseksi yleisin syy käyttäjätunnuksen löytymättömyyteen on se, että ollaan väärän kunnan Wilma-sivulla. Näin voi käydä, jos sivulle on päädytty jonkin hakukoneen (Google, Yahoo, Altavista tms.) kautta. Helsingin opetusviraston Wilman tunnistaa osoitteesta, joka on wilma.edu.hel.fi, sekä kirjautumissivulla näkyvästä tekstistä Tämän Wilma-lisenssin omistaa Helsingin Opetusvirasto. Wilmaan tutustuminen Wilman luonut ohjelmistotalo StarSoft tarjoaa mahdollisuuden tutustua Wilmaan heidän demo-ohjelmansa avulla. Demoohjelman saa auki menemällä ensin yhtiön kotisivulle osoitteeseen www.starsoft.fi. Ikkunan vasemmassa reunassa on linkkiluettelo, jota seuraamalla (Tuote-esittely Wilma) päätyy Wilman tuote-esittely -sivulle. Sivun puolivälissä on on linkki Tutustu Wilman demoon, joka avaa demo- Wilman aloitussivun. Aloitussivulla on ohjeet eteenpäin pääsemiseksi. StarSoftin demo-wilmalla ei ole mitään tekemistä Helsingin opetusviraston järjestelmien kanssa, joten siihen ei pääse koululta saaduilla tunnuksilla, eikä siinä ole nähtävissä oman huollettavan tietoja. 4
2 Oma etusivu Huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella poissaolotietoja ja selvittää poissaoloja. Huoltajan käyttäjätunnus ei ole henkilökohtainen samalla tavalla kuin opettajan tai oppilaan käyttäjätunnus, vaan on sidottu kuhunkin oppilaaseen erikseen. Toisin sanoen, jos oppilaalla on monta huoltajaa, käyttävät he kaikki samaa huoltajatunnusta tarkastellessaan hänen tietojaan. Toisaalta mikäli huoltajalla on monta huollettavaa Helsingin kouluissa, on hänellä jokaista varten oma käyttäjätunnus. Kun huoltaja kirjautuu sisään, hänelle avautuu Oma etusivu (Kuva 2). Kuva 2: Oma etusivu Sisäänkirjautujan huollettavan nimi näkyy aina vasemmassa yläkulmassa. Nimen alla näkyy navigaatiopolku, joka ilmoittaa, millä sivuston sivulla ollaan (1). Liittymän muille sivuille siirrytään ikkunan vasemmassa reunassa harmaalla pohjalla olevien linkkien avulla (2). Koulut pystyvät itse ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä tiettyjä toimintoja, joten kaikki kuvan 2 linkit eivät välttämättä ole näkyvissä. Liittymä toivottaa käyttäjänsä tervetulleeksi. Keltapohjaisesta lohkosta käy vielä selville, millaisesta käyttäjästä on kysymys (3). Ikkunan valkoisen alueen vasemmassa ylälaidassa on lohko, joka ilmoittaa oppilaan poissaoloista. Sininen teksti on linkki Poissaolot-alasivulle (4). Sen alla on ilmoitus saapuneista pikaviesteistä. Sininen linkki vie Pikaviestit-alasivulle Kirjoita uusi viesti -linkki puolestaan hieman syvemmälle, nimittäin tilaan, jossa voi aloittaa uuden viestin kirjoittamisen jollekulle koulun henkilöstön jäsenelle 5
(5). Ryhmänohjaajalle (luokanopettajalle/luokanvalvojalle) pääsee kirjoittamaan suoraan viestiä Lähetä viesti -linkkiä napsauttamalla (6). Rehtorin tai opettajan tiedotteet näkyvät kohdassa (7). 6
3 Pikaviestit Pikaviestit-linkki vie alla olevaan näkymään (Kuva 3). Pikaviestit-alasivulla näkyy neljä välilehteä: Saapuneet, Arkisto, Lähetetyt ja Luonnokset. Kuva 3 näyttää tilanteen, jossa Saapuneet -välilehti on päällimmäisenä. Arkisto on tarkoitettu vanhojen saapuneiden viestien säilytykseen. Lähetettyjen alle tallentuvat omat lähetetyt viestit. Luonnoksiin tallentuvat puolestaan viestit, joita ei ole vielä lähetetty. Välilehtien vanhat viestit olisi hyvä käydä aika ajoin poistamassa pukkaamalla rivin vasemmassa reunassa oleva rastikenttä ja painamalla Poista valitut -painiketta. Kuva 3: Pikaviestien Saapuneet -välilehti Pikaviestit eroavat sähköpostista tai kännykän tekstiviesteistä siinä, että mitään viestiä ei itse asiassa lähetetä mihinkään, vaan viestin vastaanottajan on kirjauduttava Wilmaan, jotta hän voi lukea postinsa. Tässä on se hyvä puoli, että näin viestit eivät katoa mihinkään, eivät kenties joudu vääriin käsiin ja niiden lukemista on helpompi seurata. Wilma saadaan kyllä ilmoittamaan sähköpostitse siihen saapuneista pikaviesteistä. Asetusohjeet ovat luvussa 14 Viestiasetukset. Uuden viestin kirjoittaminen aloitetaan klikkaamalla Kirjoita uusi viesti -linkkiä (ikkunassa niitä on kaksi). Uusi viesti -ikkuna aukeaa (Kuva 4). Uudelle viestille annetaan otsikko sitä varten tarkoitettuun kenttään. Itse viesti kirjoitetaan suurimpaan ikkunassa näkyvään kenttään. Tekstiä voi muotoilla tekstikentän vasemmalla puolella näkyvien ohjeiden mukaan. Lisää ohjeita saa näkyviin napsauttamalla linkkiä Lisää muotoiluohjeita. Muotoilumerkit jäävät näkyviin Teksti -kenttään, mutta vastaanottaja näkee tekstin muotoiltuna. Esim. kun Teksti -kenttään vie merkkijonon a^^2^^+2ab+b^^2^^, näkyy se vastaanottajalla muodossa a 2 +2ab+b 2. Wilman pikaviesteissä ei ole kenttää vastaanottajalle. Pikaviestejä voi lähettää ainoastaan henkilöille, jotka on viety oppilastietojärjestelmän opiskelija-, opettaja- tai henkilökuntarekisteriin. Postituslistat ovat siis jo valmiina, ja vastaanottajat valitaankin kahdella eri painikkeella: Lisää opettajia ja Lisää opiskelijasi. Lisää opettajia -painike vie Opettajat-alasivulle, josta voi valita Viesti-linkin avulla sen opettajan tai henkilökunnan jäsenen, jolle haluaa viestin 7
Kuva 4: Uusi viesti lähettää. Lisää opiskelijasi -painike tuo Vastaanottajat-riville suoraan huollettavan nimen. Ennen viestin lähettämistä on syytä tarkastaa, että Vastaanottajat - rivillä on oikeiden henkilöiden tiedot. Vastaukset voidaan koota keskusteluksi rastittamalla kenttä Kokoa vastaukset keskusteluksi. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että viestin vastaanottajat saavat vastata viestiin pikavastauksena. Pikavastauksista ei tehdä erillistä viestiä, vaan ne liitetään keskusteluksi alkuperäisen viestin perään ja ne ovat viestin lähettäjän lisäksi myös muiden viestin vastaanottajien nähtävillä. Ikkunan alareunassa on kolme painiketta Lähetä viesti, Tallenna luonnos sekä Peruuta. Viesti ei lähde ennen kuin Lähetä viesti -painiketta painetaan. Klikkaamalla Tallenna luonnos -painiketta viesti ei lähde, vaan tallentuu kirjoittajan Luonnokset -välilehden taakse, josta sen voi esim. myöhemmin lähettää. Peruuta -painike luonnollisesti peruuttaa koko viestin kirjoittamisen. Koska viestit eivät itse asiassa lähde mihinkään, on Pikaviestit-toiminnossa ominaisuus, joka sähköpostista ja tekstiviesteistä puuttuu. Jos Lähetä viesti -painikkeen painamisen jälkeen tulee katumapäälle, voi viestin vielä peruuttaa edellyttäen, ettei kukaan vastaanottajista ole vielä lukenut viestiä. Viesti voidaan peruuttaa Lähetyt -välilehden alta valitsemalla viesti ja klikkaamalla sitten oikealla olevaa perua viestin -painiketta. 8
4 Työjärjestys Työjärjestystoiminto näyttää huollettavan työ- eli lukujärjestyksen kuluvalta viikkolta. Näkymän voi vaihtaa välilehtien avulla jollekin tietylle jaksolle (esim. 3. jakso) tai päivämääräkentän avulla tiettyyn päivämäärään. Tuntien kohdalla näkyy ensin oppiaineen kurssin lyhenne, sillä tavalla kuin koulu on sen nimennyt. Kurssin lyhenteen oikealla puolella on ainetta opettavan opettajan lyhenne. Vihreä linkki (esim. KaJ) tuo näkyviin ko. opettajan työjärjestyksen. Oikeanpuoleisin tieto on luokkahuoneen numero. Se toimii puolestaan linkkinä luokkahuoneen työjärjestykseen (ks. luku 12). Kuva 5: Työjärjestystoiminto 9
5 Suoritukset Suoritukset-toiminto näyttää oppilaan arvosanat sekä aineiden kerääntyneet vuosiviikkotunnit eli opintoviikot (Ov). Aineen rivillä näkyy viimeisin arvosana sekä opintoviikkojen kokonaismäärä. Mikäli haluaa nähdä jonkin tietyn lukukauden (tai kurssin) arvosanan ja opintoviikkomäärän, täytyy klikata aineen nimeä tai sen vasemmalla puolella näkyvää -merkkiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tapauksissa on porauduttava vielä syvemmälle, sillä näillä aineilla on oppimääränsä, esim. suomi äidinkielenä ja ruotsi A-kielenä. Kuva 6: Suoritukset-toiminto Näytä kaikista kursseista -linkki sivun alareunassa avaa näkyviin kaikkien aineiden kurssit. Ikkunan oikeassa alareunassa on nähtävissä vielä opintoviikkojen kokonaismäärä sekä erittely kurssityypeittäin, mikä tarkoittaa jaottelua yhteisten ja valinnaisten (peruskoulu) tai pakollisten, syventävävien ja soveltavien (lukio) kurssien välillä. 10
6 Poissaolot Poissaolot-toiminnossa on kaksi välilehteä: Tarkastele poissaoloja sekä Selvitä poissaoloja. Tarkastele poissaoloja -välilehdellä poissaoloja voi tutkia neljän viikon jaksolta, syksyltä, keväältä, lukuvuodelta, joltakin jaksolta tai itse määritellyltä ajanjaksolta ( Jokin muu -välilehti). Välilehdellä on myös nähtävissä poissaolomerkintöjen värikoodit (Kuva 7). Kuva 7: Tarkastele poissaoloja -välilehti Selvitä poissaoloja -välilehdellä näkyvät vain selvittämättömät poissaolot. Huoltaja voi selvittää kerralla kaikki poissaolot tai valita haluamansa oppitunnit klikkaamalla värikkään neliön sisällä näkyvää rastikenttää. Selvitysvaihtoehdot löytyvät kentästä Seuraavasti. Ne ovat: Poissaolotodistus/selvitys ja Luvaton poissaolo. Lisäselvityksen voi kirjoittaa kenttään Tarkennus, jos tarpeen. Selvitys kirjataan mahdollisimman lyhyesti. Lopuksi painetaan vielä Tallenna selvitys -painiketta (Kuva 8). Kuva 8: Selvitä poissaoloja -välilehti 11
7 Tulosteet Tämä toiminto ei ole käytössä huoltajaliittymässä. 12
8 Kyselyt Koululla on mahdollisuus tehdä monivalintakyselyitä, joihin huoltajat voivat vastata hiirellä klikkaamalla. Alla olevassa kuvassa (Kuva 9) Palautealasivulla on vain yksi kysely, jonka nimi on Aamu. Kuva 9: Nimi toimii linkkinä varsinaiseen kyselylomakkeeseen (Kuva 10), joka sisältää väittämiä tai kysymyksiä. Niihin vastataan esim. klikkaamalla yhtä oikealla näkyvistä radionappuloista tai kirjoittamalla tyhjään kenttään tilanteesta riippuen. Palaute lähetetään tarkoitusta varten varattua painiketta painamalla. Kuva 10: Kyselyjen vastaukset käsitellään nimettöminä, paitsi jos kyselyssä nimenomaan kysytään nimeä. 13
9 Tiedotteet Tiedotteet ovat myös Wilmaan kuuluvaa viestintää. Ero pikaviesteihin on lähinnä siinä, että tiedotetta ei voi lähettää yksittäiselle käyttäjälle vaan koko ryhmälle. Siihen ei voi myöskään vastata. Jos pikaviestit vastaavat koulun ja kodin välisessä kommunikaatiossa reissuvihkoa, vastaavat tiedotteet siis monisteita. Esimerkiksi huoltajille osoitettu tiedote näkyy Wilmassa alla olevalla tavalla (Kuva 11). Kuva 11: Tiedotteet-toiminto Tiedotteet-alasivulla ovat näkyvissä otsikot sekä linkit varsinaisiin sisältöihin (Lue koko juttu). Tiedotteen kirjoittajan nimikirjaimet näkyvät Lue koko juttu -linkin oikealla puolella. Kun kursorin vie nimikirjainten päälle, saa näkyviin henkilön koko nimen. 14
10 Opinto-opas Opinto-opas on hierarkkinen esitys oppilaalle valitusta opetussuunnitelmasta. Siinä näkyvät opetussuunnitelman kaikki aineet ja kurssit eivät vain ne, jotka oppilas on tosiasiallisesti valinnut tai joita hän parhaillaan suorittaa. Ensimmäisellä alasivulla ovat nähtävissä opetussuunnitelman aineet (Kuva 12). Ylinnä lukee ruskealla kirjasimella nimi, jolla koulu opetussuunnitelmaa oppilastietojärjestelmässä kutsuu. Vasemmalla näkyy harmaissa laatikoissa koulun aineille antamat lyhenteet. Kuva 12: Opinto-opas -toiminto Opetussuunnitelman nimi ja aineiden lyhenteet vaihtelevat siis koululta koululle. Sinisinä linkkeinä toimivat aineiden nimet (esim. Matematiikka) ovat puolestaan aineiden virallisia nimiä ja ovat näin ollen kotijoukoille mielekkäämpää informaatiota. Aineen virallisesta nimestä ei kuitenkaan välttämättä käy ilmi kaikki oleellinen tieto. Esim. kaikkien uskonnollisten katsomusaineiden nimi on Uskonto, olipa kysymys sitten luterilaisesta tai ortodoksisesta kristinuskosta tai vaikkapa islamista. Tällöin voi koulun antama lyhenne osoittaa oikeaan suuntaan. Aineen nimeä tai lyhennettä klikkaamalla pääsee porautumaan syvemmälle opinto-oppaaseen. Esimerkkimme koulussa Matematiikka-linkki avaa kuvan 13 yläosan mukaisen näkymän, josta käy selville, että matematiikka on yhteinen aine ja että sitä opetetaan viidennen ja kuudennen luokan syksyllä ja keväällä. Napsauttamalla viidennen luokan syksyn kurssia päästään vielä käsiksi tarkempiin tietoihin (kuvan 13 alaosa): ainetta opetetaan kaksi 15
Kuva 13: tuntia viikossa, joten lukukaudessa oppitunteja on 38. Kuvaus-kohdassa vielä kerrotaan, että syksyllä opiskellaan geometriaa. 16
11 Opettajat Opettajat-linkki avaa luettelon oppilastietojärjestelmän henkilökuntarekisteriin ja opettajarekisteriin tallennetuista henkilöistä. Mikäli opettajien nimet näkyvät vihreällä kirjasimella, kuten Kimmo Lassila, toimivat nimet linkkeinä opettajien työjärjestyksiin. Kunkin nimen oikealla puolella on pieni kirjekuorikuvake sekä Viestilinkki, joita klikkaamalla aukeaa Pikaviestit-ikkuna. Vastaanottajan tiedot ovat valmiiksi oikein kirjoitettuina oikeilla paikoillaan. Viesti-linkin oikealta puolelta selviää vielä henkilökunnan jäsenen tai opettajan rooli koululla, minkä luokan ryhmänohjaaja eli luokanvalvoja hän on (lyhenne ro) sekä onko hän mahdollisesti virkavapaalla. Virkavapaalla olevalle työntekijälle ei voi lähettää pikaviestejä. 17
12 Huoneet Huoneet-toiminto luettelee koulurakennuksen tilat vihreinä linkkeinä (Kuva 14), jotka johtavat puolestaan ko. luokkahuoneen tai muun tilan lukujärjestykseen. Kuva 14: Huoneet-toiminto Lukujärjestyksen yläreunassa on sinisiä jakso-linkkejä, joista voi valita huoneen sen jakson lukujärjestyksen, jota haluaa tarkastella. 18
13 Vuosisuunnittelu Kuva 15: Vuosisuunnittelutoiminto Toimintasuunnitelma on asiakirja, jossa esitetään koulun suunniteltu toiminta vuodeksi eteenpäin. Toimintasuunnitelman näkyvyys riippuu siitä, milloin sitä tarkastellaan. Lukuvuoden alussa toimintasuunnitelma ei ole vielä näkyvissä, sillä se on koululla työn alla (Kuva 15). Lokakuun alussa koulu saa suunnittelutyönsä valmiiksi ja jättää johtokunnan hyväksymän suunnitelman opetusviraston tarkastettavaksi. Kun suunnitelma on tarkastettu, se julkaistaan Wilmassa. Edellisten vuosien toimintasuunnitelmat ovat nähtävissä Näytä suunnitelma -linkkiä klikkaamalla. 19
14 Viestiasetukset Wilman saa nyt ilmoittamaan käyttäjälleen sähköpostitse, että tälle on tullut pikaviestejä tai poissaoloilmoituksia. Ilmoitusten saapumisen ensimmäinen ehto on se, että koululle on toimitettu voimassa oleva sähköpostiosoite. Koulut pyytävät huoltajia tarkastamaan oppilastiedot vähintään kerran vuodessa (alkusyksystä) kotiin lähetettävän oppilastietolomakkeen avulla. Siinä näkyy myös koulun tiedossa oleva sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitekenttä on tyhjä, ei koululla ole huoltajan sähköpostiosoitetta. Kun viestiasetusten ensimmäinen ehto on täytetty, voi huoltaja vielä vaikuttaa siihen, millä tavalla tai kuinka usein viestit hänelle saapuvat. Tämä hoidetaan Viestiasetukset-toiminnossa (Kuva 16). Kuva 16: Viestiasetukset-toiminto Viestit voivat tulla joko välittömästi, kun ne on Wilmaan kirjattu, tai koottuina päivän tai viikon päätteeksi. Nämä kaksi vaihtoehtoa ovat toisensa poissulkevat. Molempia ei voi valita. Viestiasetukset-toiminnossa tämä on pyritty osoittamaan niin, että vaihtoehdot ovat omissa lohkoissaan: Välittömät ilmoitukset ja Kootut ilmoitukset. Esimerkkikuvassamme 14 on valittu niin pikaviesteille kuin poissaoloilmoituksillekin välitön toimitustapa. Tällainen malli sopii hyvin kouluilla, joissa opettaja merkkaa kaikki poissaolot päivän päätteeksi (monet ala-asteet toimivat näin). Toinen vaihtoehto olisi jättää Välittömiin ilmoituksiin Uusi pikaviesti -rastikenttä pukatuksi, mutta täyttää Kootut ilmoitukset -lohkossa rastikenttä Selvittämättömät poissaolomerkinnät. Tämä on toimivampi ratkaisu kouluissa, joissa opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan oppitunnin aikana (mm. yläasteilla ja lukiossa saatetaan toimia tällä tavoin). Jotta ilmoitukset lähtisivät Wilmasta, vaihtoehdoista ei saa pukata molempia. Esim. jos Välittömistä ilmoituksista on valinnut Uusi pikaviesti ja Kootuista ilmoituksista Lukemattomat pikaviestit, ei järjestelmä tiedä, lähettääkö ilmoituksen heti vai myöhemmin, ja jättää näin ollen viestin lähettämättä kokonaan. 20
15 Salasanan vaihto Koululta saatu salasana on monimutkainen ja vaikea muistaa. Onneksi sen voi vaihtaa Wilmassa Wilman viimeisellä toiminnolla, salasanan vaihdolla (Kuva 17). Kuva 17: Salasanan vaihto -toiminto Alasivu opastaa käyttäjää. Kolmesta kentästä ylimpään kirjoitetaan vielä kerran vanha salasana. Keskimmäiseen ja alimpaan kirjoitetaan salasana, jota vastaisuudessa halutaan käyttää. Vaikka käyttäjällä onkin vapaus luoda haluamansa salasana, on sen pituuteen ja muotoon asetettu joitakin rajoituksia: sivulla lukee muun muassa, että Salasanan tulee olla vähintään viisi merkkiä pitkä. Kun salasana on vaihdettu tätä Wilman toimintoa käyttäen, ei sitä saada enää näkyviin millään keinoin. Jos salasana unohtuu, eikä Wilmaan kirjautuminen millään enää onnistu, jää ainoaksi vaihtoehdoksi uuden salasanan pyytäminen koululta. Uusi salasana on jälleen monimutkainen merkkijono, mutta sen saa taas vaihdettua Wilmassa haluamakseen. 21