Siemenluettelo 2012
Mtiinen et lntlig kulturrvet ry Mtiinen ry on perustettu vuonn 1989. Yhdistys pyrkii säilyttämään vnhoj viljely- j koristeksvikntoj eli mtiisksvej sekä mtiiseläimiä eli lkuperäisiä kotieläinrotuj. Lisäksi yhdistys hlu vli perinnemisemi. Yhdistyksen toimisto Osoite Stenäckinktu 8 00250 HELSINKI Puhelin 09 477 5331 ke j to klo 12 18 Sähköposti toimisto@mtiinen.fi Kotisivut www.mtiinen.fi ukiolojt keskiviikkon j torstin klo 12 18, huhti- j toukokuuss myös perjntisin klo 12 17 (suljettu 29.3 j 13.4). Toimisto sijitsee Helsingin Tk-Töölössä lähellä Nistenklinikk. Perille pääsee Mnnerheimintietä ti Topeliuksenktu pitkin kulkevill usseill j ritiovunuill. Jäsenyys Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä mksmll jäsenmksun ll olevlle Suupohjn Osuuspnkin tilille. Kirjoit n i m e s i j o s o i t t e e s i viestiosn. Näin vrmistt jäsenyytesi kirjmisen jäsenrekisteriin. Voit myös ott yhteyttä toimistoon kirjeellä, sähköpostill ti puhelimell (ke j to klo 12 18). Muin ikoin voit jättää vstjn viestin. Snele nimesi j osoitteesi hitsti puhelinvstjn! Voit ilmoitt myös sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi j erityiset kiinnostuksen kohteesi kuten oment, knt, siemenkeräys tms. Jäsenmksut vuonn 2012 Henkilöjäsenmksu 27 Perhejäsenet, vrsinisen jäsenen ohell 11 Opiskelijt 18 Tilinumero Suupohjn Osuuspnkki 473000-195205 IBN tilinumero FI2447300010095205 BI HELSFIHH Mtiinen ry julkisee neljä kert vuodess ilmestyvää jäsenlehteä välittää mtiisksvien siemeniä järjestää kurssej j yleisöluentoj neuvoo j opst jäseniään järjestää retkiä kotimhn j mtkoj ulkomille järjestää timipäivän keväisin j syksyisin toimii mtiiskotieläinten säilyttämisen puolest pikllisryhmä Turun seudull, Etelä- Svoss, Pirknmll j Pohjois-Krjlss mtiisruokryhmä, mtiiseläinryhmä, museoryhmä. * * * * * * * * * * * * * Siemenluettelo 2012 SISÄLLYS Tilusohjeet 2 Kylvöohjeit 3 Mtiisruis 4 Seokset 5 Monivuotiset ksvit 7 Huoneksvit 26 Yksivuotiset ksvit 27 Puuvrtiset ksvit 31 Syötävät ksvit 34 Vihnnesten siemenet 38 Ylläpitoviljely 41 Löytökori 44 Siementen keruuohjeet 47 Lisätietoj 49 Kylmäkäsittely 50 Hkemisto: Suomen- j ruotsinkielinen 51 Tieteelliset nimet 58 Siementen kerääjät 64 Mtiinen ry:n Siemenluettelo 2012 Knnen kuv: Pllksenpioni Peoni mollis (Pirkko Khil). Teksti j titto: nn Lssil. sitrkistus: Pirkko Khil (ksvit), Riku jnder (hyönteiset j linnut).
Mtiisen siemenvälitys Mtiinen ry on välittänyt kotimisi siemeniä vuodest 1990 lken. Siemenvälityksen tvoitteen on tuke j edistää perinne- j mtiisksvien sekä kotimisten luonnonksvien viljelyä j lisäämistä. Trjont on kutt vuosien pinottunut koriste- j luonnonksveihin, mutt in mukn on ollut myös rvokkit j mielenkiintoisi hyötyksvien kntoj, kuten kskinurist, härkäppu j sipuleit niin nytkin. Siemenluettelon 2012 nti on koottu ennätyksellisen suuren joukon, 100 siemenkerääjän, eri puolilt Suome lähettämistä siemenistä. Lämmin kiitos kikille teille, joiden myötävikutuksell tämä luettelo on syntynyt! Siemenluettelo on päälinjoiltn iempien kltinen. Tilusohjeet ovt seurvll sivull. Hkemistost (s. 51 j 58) löytyvät kikki luettelon j myös löytökorin ljit. Löytökoriss (s. 44) on ljej, joiden siemeniä on vin pieniä määriä trjoll. Käyttäkää hkemisto, jos ette muuten löydä etsimäänne. Luettelosshn ljit ovt pääryhmittäin (monivuotiset, yksivuotiset, puuvrtiset j syötävät ksvit) tieteellisen nimen mukisess kkosjärjestyksessä. Luetteloss on tänä vuonn useit tvllist hrvinisempi perennljej, kuten lppikello, tertturotkokielo, vlkoleinikkiä, jlokello, keltvirm, vuorikirveliä, keltlinnunhernettä, Lctuc plumieri, Stylophorum lsiocrpum... Niin ikään olemme sneet runssti erilisten pionien, ängelmien j liljojen siemeniä sekä itusilmuj. J mtiisknnt ovt esillä entiseen mlliin. Myös syötävien ksvien siemeniä on tänä vuonn viime vuosi runsmpi vlikoim. Ne löytyvät s. 38. Luomusiementen ohell on trjoll hrvemmin stvill olevi virolisi j venäläisiä ljikkeit. Vihnnesten ylläpitoviljely jtkuu entiseen mlliin. Sivull 41 on om list inostn ylläpitoviljelyyn välitettäviä siemeniä. Tänä vuonn sieltä löytyy mm. useit herneljikkeit. Niiden lisääminen on helppo eikä risteytymisvr juurikn ole. Ylläpitoviljely trkoitt sitä, että siemennnoksen tilj sitoutuu lähettämään ksvin siemeniä tkisin Mtiiselle. Tvoitteen on turvt näiden ksvikntojen säilyminen j siementen stvuus. Useimpi ylläpidettäviä ksvej voi ksvtt hyvinkin pienellä lll omss puutrhss j ksvimll. Ohjeet siemenviljelyä vrten tulevt siementen mukn. Ylläpitoviljelyyn trkoitettujen siementen tilminen tphtuu tiluslomkkeell, missä on sitä vrten om kohtns. Myös joidenkin perennojen sekä yksivuotisten kukkien kohdll on merkintä ylläpitoknt. Kyseessä on rvoks lji ti knt, jost on vin vähän siemeniä. Näille siemenille toivomme erityisesti sellisi tilji, jotk ovt kokeneit timiksvttji j joiden on mhdollist iknn plutt siemeniä tkisin välitykseen. Näin vrmistetn ksviknnn säilyminen j siementen stvuus jtkosskin. Mtiisen siemenluetteloss on eri-ikäiset siemenknnt, kotimiset luonnonksvit (lk) j viljelyljikkeet erotettu toisistn. Nämä tiedot löytyvät ikä-srkkeest. Mtiiset eli vähintään 50 vuott ilmstoomme sopeutuneet knnt on merkitty neljällä tähdellä ****. Lisätietoj tilusohjeiss s. 2 sekä s. 48. Tulev silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tlless. Niihin on merkitty ksviknnn ikätiedot, jos myöhemmin hlutte lähettää smn knnn siemeniä välitykseen. Siementen keräysohjeet ovt sivull 47. Vuoden mtiisksvi ruis löytyy sivult 4. Välityksessä olevien mtiisrukiiden lisäksi siellä on lkuperäisruisljikkeit rekisteröineiden henkilöiden yhteystietoj. Heiltä voi suorn tiedustell mtiisruist nyt ti myöhemmin. Trjoll on myös Pohjoismisess geenipnkisskin säilytettävän Finnrågin siementä ylläpitoviljelyyn sekä sen sess ksvnutt kome ruiskttr. Pljon on milmss hyviä ksvej, silti on syytä muist suomlisten mtiisksvien suuri rvo. Pidättehän vnhimpi trjoll olevi ksvikntoj niiden nsitsemss rvoss ksvttmll j vlimll niitä erityisellä huolell! Mukvi hetkiä siemenluettelon priss! Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 1
TILUSOHJEET Tilusohjeet Luettelon keskellä on postitettv tiluslomke. Kirjoittk ljinimen lisäksi myös tilusnumero. Tilukset lähetetään osoitteell: Pirkko Kukkol, Kuusjoenperäntie 45, 25340 KNUNKI Voitte tilt myös sähköpostill siemen@mtiinen.fi Littk silloin viestin iheeksi Siementilus j kirjoittk smt tiedot kuin tiluslomkkeeseen. Puhelimitse emme vlitettvsti pysty ottmn tiluksi vstn. Tilukset toimitetn spumisjärjestyksessä niin kun kuin siemeniä riittää. Vrmin tp sd hlumns siemenet on tilt ne mhdollisimmn pin. Messuill j Mtiisen toimistoss on perusvlikoim siemeniä trjoll. SIEMENTEN HINNT Mtiinen ry:n jäsenille: 1,80 euro / nnospussi, seokset 3 euro / 5 g muille kuin jäsenille: 2,50 euro / nnospussi, seokset 4,50 euro / 5 g Toimituskulut Siemenlskuun lisätään toimituskuluj 3,50 euro. TILUSTEN TOIMITUS J MKSMINEN Postitmme siemenet tiljn osoitteeseen. Mukn seur lsku. Muistk käyttää viitenumero kun mkstte, muuten emme tiedä mikä j kenen lsku on mksettu. Siementen kerääjät voivt vlit siemenluettelost yhtä mont siemenpussi kuin ovt lähettäneet eri siemeneriä. Minitk sist tiluksen yhteydessä niin huomioimme sen lskuss. TKUU! Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisest noudttmisest huolimtt ti teillä on muut plutett, ottk yhteyttä siemen@mtiinen.fi ti puhelimitse toimistoon. Siemenpussiss olevst numerosrjst voimme selvittää, mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää siis siemenpussit! MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ Ksviknnn ikä Suomess viljeltynä on merkitty seurvsti ikä-srkkeeseen: * = lle 10 vuott, nuori knt ** = 10 20 vuott, nuorehko knt *** = yli 20 vuott, melko vnh knt **** = yli 50 vuott, vnh knt lk = kotiminen luonnonknt Luonnonksveill ei ole ikää, nehän ovt ksvneet täällä kun j sopeutuneet oloihimme. Puuvrtisist ksveist tähtien määrä kertoo sen yksilön iän, jost siemenet on kerätty. = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I II) K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III V) P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI VIII) p. = lun perin = Hyvä ti erinominen perhosten rvintoksvi. = Hyvä ti erinominen mehiläisten j muiden mesipistiäisten rvintoksvi. = Hyvä ti erinominen lintujen rvintoksvi. = Ksvi ti jokin sen os on myrkyllinen. Kuvuksiss käytettyjä lyhenteitä: Suositeltv ksvupikk: ur = urinkoinen ksvupikk Pvr = puolivrjoinen ksvupikk Vr = vrjoinen ksvupikk Kukint-ik: V VI = kukintkuukudet on ilmoitettu roomlisill numeroill, tässä siis touko kesäkuuss. Puuvrtisille ksveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet I VIII. 2 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
KYLVÖOHJEIT Kylvöohjeit Monivuotiset ksvit mv Siemenpusseist löytyvät ljikohtiset ohjeet. Luettelon viimeisessä srkkeess (K = kylvö) olev kirjin viitt seurviin, lähinnä ljin kylmäkäsittelyn trvett koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioid, kosk kylmäkäsittely kestää yleensä 6 8 viikko. Monivuotisten ksvien kuivt siemenet ovt usein itämislevoss. Tämä trkoitt käytännössä sitä, etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistuu. Luonnoss lepotil häviää syksyn j kevään viileiden kusien ikn, kun siemen on kostess mss. Keinotekoisesti itämislepo voidn poist kylmäkäsittelyn vull. Trkt ohjeet ovt sivull 41. Siemenet itävät helposti j nopesti (1 3 viikoss). Kylvä touko kesäkuuss ulos kylvöpenkkiin ti -ltikkoon. B Siementen itämisessä on vihtelu. Joskus siemenet itävät helposti (kuten ). Usein kylmäkäsittely kuitenkin nopeutt j tsist itämistä. Kylvä huhtikuun luss ruukkuun ti ltikkoon j vie kylvös ulos suojiseen pikkn (hrso päälle). Huolehdi tsisest kosteudest. Siemenet itävät kevätkesällä sään lämmettyä. Siemenet eivät idä ilmn kylmäkäsittelyä. Niille järjestetään keväällä 6 8 viikon pituinen kylmäkäsittely (ks. ohje sivull 41) TI ne kylvetään syksyllä ulos j nnetn luonnon hoit kylmäkäsittely. HUOM! Puuvrtiset ksvit trvitsevt pidemmän, 2 3 kuukutt kestävän kylmäkäsittelyn. Usein prs tulos sdn, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos. Stt oll vikesti itävä lji. Keväällä tehty kylmäkäsittely ei useinkn riitä. Prst on kylvää heinäkuuss ulos mhn ti ruukkuun. Mult ei s kuivu kertkn. Siemenet svt oskseen ensin lämpökuden j tlvell kylmäkuden j itävät seurvn kesänä. H Herneksvien heimoon (Fcee) kuuluvien ksvien siemenet itävät peritteess -kohdn mukn. Kovi siemeniä on hyvä liott vedessä yön yli ti kuort viiltn vrovsti. Timien juuret kärsivät koulimisest, joten siemenet on prst kylvää suorn ksvupiklle ti yksittäin turveruukkuihin. Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukt) knntt vin ripotell j pinell sormin kylvöstin mulln pintn. Kylvös sumutetn kosteksi j peitetään rei'itetyllä muovill. Kksivuotiset ksvit kv Siemenet kylvetään lkukesällä ulos, jott lehtiruusukkeet ehtivät ksv isoiksi kesän ikn. Suuret lehtiruusukkeet jksvt tlvehti j kukint on kome seurvn kesänä. Muist suojt lehtiruusukkeet hvuill tlven kylmyydeltä j etenkin keväturingolt! uringon phde + jäinen m -yhdistelmä kuivtt lehdet ttusti. Hvut voi vähitellen poist kun m on täysin sulnut. Kksivuotiset ksvit kylväytyvät jtkoss itsekseen j knt säilyy. luksi on kuitenkin hyvä vuhditt niitä pukylvöillä muutmn vuoden jn. Se tphtuu yksinkertisesti niin, että lkukesällä kylvetään siemeniä (jotk on otettu tlteen edellisenä syksynä) sinne j tänne. Näitä lkukesän pukylvöjä jtketn 2 3 vuott, jott knt vkiintuu. Vähitellen mhn kertyy niin pljon ksvien pudottmi siemeniä, että in on sopiv määrä siemeniä itämässä keväisin, in on uusi lehtiruusukkeit ksvmss j in on kukkivi ksvej kypsyttämässä uusi siemeniä. Ksviknt lk pitää itseään yllä. Kksivuotiset ksvit ovt luetteloss monivuotisten ksvien ryhmässä. Yksivuotiset ksvit yv Siemenet kylvetään ulos mhn keväällä. Lyhyt timiksvtus on eduksi etenkin pohjoisemmss, mutt siemenet on myös mhdollist kylvää suorn mhn inkin eteläisimmässä Suomess Timet vtivt esiksvtuksen sisällä. Esiksvtuksen pituus vihtelee ljeittin, mutt useimmiten se loitetn huhtikuuss. Ljikohtiset ohjeet löytyvät pusseist. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 3
MTIISRUIS MtiisRUIS Ruis, råg, Secle cerele on vuoden 2012 mtiisksvi. Suomess on tällä hetkellä viisi rekisteröityä lkuperäisruisljikett, mutt niiden lisäksi on muitkin vnhoj, säästyneitä rukiit. Tässä ll on muutmi korkeksvuisi, perinteisiä ruiskntoj, joiden siemeniä olemme sneet välitykseen juhlvuoden kunniksi. Niitä suositelln viljeltäväksi suurin piirtein smoill leveyksillä, mistä ne ovt peräisin. 128-7 Lennuksen ruis Etelä-Krjlst Timo Rntkulio kertoo ksvttmstn Lennuksen rukiist: Lennuksen ruis on mtiisruist, jot on mmoisist joist viljelty kotiseudulln Etelä-Krjlss Lennusjärven ympärillä, Svitipleen j Luumäen rjkylissä. Sitä viljeltiin inkin 1980-luvull Luumäen Munteen kylän pohjoispuolell olevss yksinäisessä tloss.isäni hki heiltä siementä 1990 tienoill meille Svitipleen Kulion kylään j siitä pitäen sitä ruist on ts ollut meillä Lennuksen ruis on pitkäkortist pitkä mies peittyy siihen pienijyväistä, hyvänmkuist, kohtlisen stois. Pensominen on ollut kohtlist. Korrenpituus vihtelee, joukoss in joitkin selvästi muit pitempiä korsi. Olki on kunis ksvukuden ikisten värinvihteluiden tki: keväällä vlen sinivihreä, sitten osin violetinpunertv, tuleennuttun lähinnä keltinen. Minull sto on vihdellut lnnoituksen, mperän, etäviljelyn j erinäisten sttumusten tki (esim. peurtuhot). Tähkät ktkeilevt jonkin verrn, erityisesti puidess. Ksvusto soveltuu hyvin rikkruohojen hävittämiseen vrjostmll. Suositelln Kkkois- j Etelä-Suomeen. nnos 50g. Kysy trvittess isomp nnost. 128-7 Sulonruis Ristijärveltä Routruis, Kinuun Ristijärveltä peräisin olev mtiisruis. Hyvin pensstuv, stois j pitkäkortinen (150 200 cm) mtiisknt. Suositelln erityisesti Pohjois-Suomeen. nnos 50 g. Kysy trvittess isomp nnost. Ylläpitoviljelyyn 128-7YB Sulonruis UR umpi- eli routruis "Sulonrukiist" erotettu knt, jot on kylvetty Etelä-Suomess syyskuuss ti myöhemmin. Kokeiltvksi mn koko rukiinviljelylueelle. nnos n. 500 g. Kysy trvittess isomp nnost. 128-7Y Sulonruis JR juureis- eli juhnnusruis "Sulonrukiist" erotettu knt, jot on kylvetty Etelä-Suomess ennen juhnnust. Kokeiltvksi mn koko rukiinviljelyluelle. nnos n. 200 g. 128-7YE Finråg Ruotsin suomlismetsistä löytynyt mtiisruisknt. Tätä Pohjoismisess geenipnkiss säilytettävää syysruisknt (NGB 2563) on neljälle ylläpitoksvttjlle. nnos 20g. 36-7-6Y Ruiskttr, råglost / Bromus seclinus "Finrågin" sess ksvnutt ruiskttr. Perinteinen rukiin rikkruoho. Syyskylvö. Siementä riittää viidelle ylläpitoksvttjlle. 50 100 cm. nnos 20 g. Rekisteröidyt lkuperäisruisljikkeet Iivo syysruis Liperistä Setäni Hnnes Prviinen toi sen 1932 Sortvlst, joss hän oli pehtoorin. Siitä lähtien sitä on viljelty meidän tilll. Ljikeominisuuksiltn Suomen ikisin j skoluvultn prs. Kestävyys lumihomett vstn on n. 30 % prempi kuin nykyisillä ljikkeill. Viime kesän skoluvut yli 300. Heikkouten on korren pituus eikä sto ole yhtä hyvä kuin nykyisillä ljikkeill. Jyväkoko on pieni, joten juhoon tulee kuituj j hyvä leivontominisuus. Pienin määrä mitä pystymme myymään on 40 kg. Suursäkissämme on 600 kg. Siementiedustelut: Kosti Prviinen p. 0400 678 887, k.prviinen@ppl.inet.fi Leivonen syysruis Viitsrelt Viljelemme ruist kerrn kolmess vuodess hehtripri kerrlln omksi trpeeksi. Hiemn stt riittää muillekin siemeneksi, mutt suuri määriä emme toimit. Stvuus riippuu vuosittisist sääolosuhteist. Siementiedustelut: Vuokko Leivonen vuokko.leivonen@pp.inet.fi Eelis-ntti syysruis Kiuruvedeltä Siementiedustelut: Eero Tikknen, eero.tikknen@pp4.inet.fi 4 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
SEOKSET Seokset Siemenseosten kylväminen Yksivuotisten ksvien seokset kukkivt kylvökesänä. Siemenet kylvetään rikkruohoist puhdistettuun mhn ikisin keväällä. Monivuotisten ksvien seokset sisältävät sekä nopesti että hitmmin kehittyviä ljej. Kikkien ljien kehittyminen kukkimisikään vie usemmn vuoden. Siemenet voidn kylvää joko syksyllä ti ikisin keväällä. Os siemenistä vtii kylmäkäsittelyn itääkseen. Prs tulos sdn, kun kylvetään juuririkkruohoist puhdistettuun mhn j mss on riittävästi kosteutt. Sekä yksi- että kksivuotisi ljej YV KV 200-2 Mesikukkm Seoksess on perhosten, kimlisten, mehiläisten j muiden mesipistiäisten suosimi puutrhksvej liiln, roosn j vlkoisen sävyissä. Pääosss rohtosormustinkukk (kv) j kosmoskukk (yv) vlkoisen j punisen sävyissä. Lisäksi vlkomesikkää sekä kesäkuuruoho (kv) j illkko (kv). 50 100 cm. Pysyvyyttä voi vrmist keräämällä siemeniä tlteen (kosmoskukk) j ntmll ksvien siementää. ur. nnos 5g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. KV-LJI 200-7 Sormustinkukkniitty Rohtosormustinkukk punisen moniss sävyissä j vlkoisen. Kksivuotinen ksvi, jok jtkoss kylväytyy itsestään. Nuokkuvt kukt korkess vrress, lehdet ruusukkeen. Kukint kesäkuuss. Soveltuu pihn lidoille, puiden lle, pensiden väleihin, kukkniitylle ur-pvr. Tuore-koste, runssrvinteinen m. nnos 5 g riittää noin 10 15 m 2. Hint 3 /4,50. Monivuotiset seokset Seos mtiisksveist MV MTIISKSVISEOS 201-1 Hämyisä vnh puutrh **** Tässä on kokoelm vnhojen puutrhojen rteit. Kikki ksvit ovt todellisi mtiisi (****). Ljit menestyvät prhiten puolivrjoss esim. puutrhn lidll, missä ne svt ksv sopivsti villiintyneinä. Seoksess on punist j vlkoist vrjolilj, sinistä lehtokileij, lehtosiniltv, ruusunpunist kuolnpioni, rohtosormustinkukk sekä ripus keväällä keltisen kukkiv kevätesikko (lk) j liilnpunist kevätlinnunhernettä (lk). Pvr. nnos 5g riittää noin 5 8 m2. Hint 3 / 4,50. MV-MTISKSVI 201-2 Vrjoliljniitty**** Seos vlkoist j liilnpunist vrjolilj. Perinteinen, nuokkuvkukkinen, kiitollinen lilj, jok menestyy sekä vrjoss että uringoss, hyvässä mss, pihn reunll, omenpuiden ll j muull missä nurme ei leikt. Voi kylvää myös likuittin. Huom. Liljojen kehittyminen kukkiviksi kestää 4 5 vuott j ne trvitsevt ksvuruhn. 80 150 cm. ur-vr. Tuore, rvinteinen m. nnos 5g riittää noin 10 20 m2. Hint 3 / 4,50. MV-MTIISKSVI 201-3 Plvrkkus**** Vikkp häälhjksi perinteinen, helppohoitoinen, loistvnpuninen perenn. Kukkii kesä heinäkuuss. 60 100 cm. ur. Tuore, runssrvinteinen m. nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. Luonnonknt olevt seokset MV LUONNONKSVISEOS 202-1 Kulttuuriketo lk Kylvä kukkiv keto luonnonksveill urinkoiseen rinteeseen ti kllion koloihin. Seoksess on urinkoisell pikll läpäisevässä mss viihtyviä ljej: koirnkieltä j mrinverijuurt, kumin, päivänkkkr, keltist pukinprt, kyläkellukk j ukontulikukk, komekukkist hirvenkello, punist mäkitervkko j pun-ilkki. Sekä lisäksi rohtorsti, punisomksruoho, kevätpiippo j keltknnusruoho. Siemenet ovt luonnonknt. ur. nnos 5g riittää noin 20 m 2. Hint 3 / 4,50. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 5
SEOKSET MV LUONNONKSVISEOS 202-2 Rntlehto lk Seoksess on näyttäväkukkisi j korkehkoj lmmen ti puron rnnlle soveltuvi luonnonksvej. Pääosiss keltinen keltkurjenmiekk j purppurnpuninen rntkukk, lisänä metsäkurjenpolve, kurjenjlk sekä keväällä keltisen kukkiv niittykullero. Siemenet ovt luonnonknt. ur-pvr. nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. Perennseoksi PERENNSEOS 203-9 Perhostrh Kokoelm kookkit, piikkisiä j näyttäviä, uringoss viihtyviä mesipistiäisten j perhosten suosimi ksvej. Komelehtistä sini- j lppipiikkiputke, krst- j siperinpllo-ohdkett, purppurnpunist mrljuurt j hohtopiikkiputke. 100 200 cm. ur. Kuiv-tuore, läpäisevä m. nnos 7 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS 203-3 Korkelle kurottjt Seoksess on näyttäviä, korkeksi ksvvi puutrhn ktseenvngitsijoit. Ritrinknnuksi sinisen sävyissä, vlenpunist hrmmlvikki j slkoruusu. 150 250 cm. ur. nnos 5 g riittää noin 5 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS 203-6 Kukkiv metsäpuutrh Seoksess on perinteisiä puolivrjoss, jop vrjoss viihtyviä perennoj, jotk sopivt pihn reunlle ti puiden lle tuoreeseen multmhn. Pääosss sinisävyiset ukonhtut, puniset j vlkoiset rohtosormustinkukt j vrjoliljt. Lisänä sinistä ukonkello, keväällä kukkiv kevätesikko j vlkokukkist rovuokko. Pvr-(vr). nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. keltmo (lk) j vlkokukkist rovuokko. Huom. Ljit ovt myrkyllisiä. Vr-(pvr). Tuore-koste, rvinteinen multm. nnos 5 g riittää noin 10 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENN 203-11 Trhidänunikkoniitty*** Trhidänunikko punisen eri sävyissä. Näyttävä kukint kesä heinäkuuss. urinkoiseen pikkn, rinteeseen menestyy myös heinikon sess. 80 120 cm. ur. Kuiv-tuore, keskirvinteinen, läpäisevä m. nnos 5 g riittää noin 20-25 m 2. Hint 3 / 4,50. SYÖTÄVIÄ KSVEJ 205-1 Ryytim Kolme perinteistä, helppohoitoist j stois ksvimn perusyrttiä: sksnkirveli***, väinönputki* j pillisipuli**. Nuori versoj voidn käyttää keväällä vrhisvihnneksen. Myöhemmin lehdet j versot musteeksi sekä tuoreen että kuivttun. Rvinteinen m j urinkoinen ksvupikk. Väinönputki kuolee kukittun, mutt siementää sitä ennen runssti. (40)100 200 cm. ur. Tutustumistrjous 3 nnospussi, hint yht. 4. Perennniityt Perennoist voidn kylvää luonnonksvien tpn iloinen, värikäs niitty. Runsn ljimäärän nsiost perennniityllä riittää kukint keväästä syksyyn. Seokset kylvetään joko ikisin keväällä ti syksyllä. Kylvöohjeet siemenpussiss. PERENNSEOS 204-1 urinkoisen pikn seos Trhidänunikko, hrmkäenkukk, keltvleunikko, rohtosormustinkukk, krhunjuuri, plvrkkus, keltktkero, rohtosuopyrtti, prtiisililj ym. Vähintään 15 lji. ur. nnos 5 g riittää noin 7 10 m 2. Hint 3 / 4,50. PERENNSEOS 203-10 Luonnonmukinen metsäpuutrh Seoksess on vrjoss j puolivrjoisell pihll viihtyviä, hiukn hrvinisempi vähän ti ei ollenkn jlostettuj luonnonperennoj. Tuoksuvn vlkokukkist tertturotkokielo j lännenkonnnmrj. Molemmiss on koristeelliset lehdet j puniset mrjt syksyllä. Vlenpunist köynnöstävää metsänätkelmää (lk), ripus lehtoängelmää, keltist PERENNSEOS 204-2 Seos puolivrjoon tuoreelle mlle kileij, ukonkello, rohtosormustinkukk, mooseksenplvpenss, tähkäkeijunkukk, kuolnpioni, siperinkurjenmiekk, vrjolilj ym. Vähintään 15 lji. Pvr. nnos 5 g riittää noin 7 10 m 2. Hint 3 / 4,50. 6 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
MONIVUOTISET KSVIT Monivuotiset ksvit - mv Tilus nro NIMI Nmn / Tieteellinen nimi Ikä Kuvus K 17-1-5 KULTKÄRSÄMÖ ** Näyttävä keltmykeröinen puutrhkukk. Keltiset kärsämönkukinnot VII VIII. 70 120 cm. ur. Läpäisevä m. prktröllik / chille filipendulin 17-8-3 RENTOUKONHTTU *** Hrvininen Korest kotoisin olev ukonhttu. Liilnsiniset kukt VIII IX. Metsäpuutrhn. Pvr. 150 cm. ågstormhtt / conitum rcutum 17-8-7 VLKOUKONHTTU * Tvllist mtlmpi ukonhttu, joll on norsunluunvlkoiset kukt VII. 70 90 cm. Pvr. elfenensstormhtt /conitum 'Ivorine' 17-8-9 KELTUKONHTTU * Hrvininen puutrhksvi. Tummt lehdet, vlenkeltiset kukt heinä syyskuuss. 80 120 cm. Pvr. lpstormhtt / conitum lycoctonum susp. lycoctonum. * Vlenkeltiset kukt. B. Vlkokukkinen muoto. 17-8-9-1 ETELÄNUKONHTTU sydstormhtt / conitum lycoctonum susp. nepolitnum *** Muistutt suuresti edellistä, jonk llji tämä on. Vlenkeltiset kukt heinä syyskuuss. 120 cm. Kestävä myös pohjoisess. 17-8-9-2 LEHTOUKONHTTU nordisk stormhtt / conitum lycoctonum susp. septentrionle 17-8-10 ITOUKONHTTU stormhtt / conitum npellus susp. lusitnicum 'Troikk' 17-8-13 TRHUKONHTTU trädgårdsstormhtt conitum x stoerkinum lk Hrvininen lehtoksvi. Vlen sinipuniset kukt hrvhkoss tertuss VII. Tämä luonnonknt on lkujn lähtöisin Ilomntsist. 80 120 cm. Pvr. Troikk on pienikokoinen j ikisin, jo heinäkuuss kukkiv ljike. Tummnsiniset kukt. Tiivis j pysty ksvutp. Löydetty p. Kirovskist. 60 cm. Vivton j vrm kukkij. Hrutuv kukinto VII IX. Kukktrhn tustlle, pihn lidlle isoksi ksvustoksi. 80 120 cm. Tuore multm. Pvr.. **** Sininen/tumm lil, hroittuv, korkeus lähes 2 m. B. Siemeniä vlkokukkisest ljikkeest. 18-3-1 VLKOKONNNMRJ Pohjois-merikst kotoisin olev luonnonperenn metsäpuutrhn j ktveeseen. Koristeelliset lehdet. Vlkoiset vit trolldruv / cte l mrjt myrkyllisiä. Pvr vr. 40 80 cm. 18-3-3 LÄNNENKONNNMRJ *** Kuten edellä, mutt puniset koristeelliset mrjt (myrkyllisiä). 30 50 cm. Pvr vr. Myös pohjoiseen. P-S meriknsk trolldruv / cte rur 19-13-4 MEKSIKONIISO * Iisojen ystävälle. Punliil kukktähkä. Monivuotinen mutt ei yleensä tlvehdi. 70 80 cm. ur. Tämä voi oll jokin mexiknsk nisisop gstche mexicn muukin iisolji. 19-2-4 KEVÄTRUUSULEINIKKI vårdonis / donis vernlis 20-6-1 MRINVERIJUURI småorre / grimoni euptori 20-18-1 LIUSKSLKORUUSU stockros / lce ficifoli 20-18-2 TRHSLKORUUSU stockros / lce rose * Luonnonperenn, keväisen puutrhn väriläiskä. Runssti keltisi kukki, neulsmisen kpet lehdet. Klkkipitoinen, läpäisevä m. urinkoinen pikk. Kivikko- j klliopuutrhn. IV V. 30 40 cm. lk Luonnonvrinen niittyksvi. Keltinen, tähkämäinen kukinto VII VIII. Lääkeksvi. 50 100 cm. ur pvr. * Trhslkoruusu tlven- j tudinkestävämpi. Yksinkertiset kukt keltisi, punisi j vlenpunisi. Tlvehtinut hyvin. Kv ti lyhytikäinen mv. ur. Kukktrhn ktseenvngitsij. Upe kukint heinäkuust syysmyöhälle. Kv ti lyhytikäinen mv. 1,5 2,5 m. ur.. Punsävyt. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 7
MONIVUOTISET KSVIT 20-18-3 NUKKSLKORUUSU gulstockros / lce rugos 21-1-3 REUNUSPOIMULEHTI rödskftig dggkåp lchemill erythropod 21-6-14 UKKOLUKK kirgislök / llium hollndicum 21-6-42 KRHUNLUKK rmslök / llium ursinum 24-18-4 ROHTORSTI oxtung / nchus officinlis 25-3-9 HELOVUOKKO röd fliknemon / nemone x lesseri 25-3-11 MERIKNVUOKKO fliknemon / nemone multifid 25-3-17 ROVUOKKO tovsipp / nemone sylvestris 25-6-6 KRHUNPUTKI skogspip / ngelic sylvestris 26-3-3 JOHNNEKSENSURMO midsommrkull nthemis sncti-johnnis 26-3-4 KELTSURMO färgkull / nthemis tinctori 26-4-1 TÄHKÄHIETLILJ stor sndlilj / nthericum liligo 27-3-1 LPPIKILEIJ lpklej / quilegi lpin 27-3-4 KNNKILEIJ schrlknsklej quilegi cndensis 27-3-6 JLOKILEIJ pstellklej quilegi ultorum-ryhmä 27-3-9-1 KÄÄPIÖJPNINKILEIJ jpnsk klej quilegi flellt vr. pumil B. Roos. Knt p. Viron Töstmst.. * Must hyvin tummn puninen.. Persiknväriset kukt. Knt p. Viron Töstmst. * Venäjältä kotoisin. Keltiset yksinkertiset kukt. Kv ti lyhytikäinen mv. ur. ** Koristeellinen, tuuhe lehdistö. Punertvt lehtiruodit j vihertävät kukinnot. Kestävä perenn myös pohjoiseen. VI VII. 25 cm. ur pv. Reunus- j mnpeiteksvi. * Kome, korke lukk. Siementää j tekee sivusipuleit, oike lkukesän silmänilo. Liilnpuninen, pllominen kukinto V VI. 60 80 cm. ur pvr. ** Leveälehtinen, hvennmll luonnonvrinen lehtoksvi. Vlkoiset kukinnot kesäkuuss. 20 40 cm. Pvr vr. Siemenet puutrhknnst. lk Hrvinisehko luonnonksvi. Pienet punvioletit lemmikinkukt. Värjäysksvi. Läpäisevä m. 50 100 cm. ur. rovuokon tpinen punkukkinen vuokko VI. Liuskiset lehdet. Tuore, läpäisevä m. 30 40 cm. ur pvr. Pohjois-merikss luonnonvrinen vuokko. Kuknväri B vihtelee kellnvlest punertvn. Nukkpintiset lehdet. Läpäisevä m. Kunis j kestävä suurikukkinen vuokko. Vlkoiset kukt V VI. Läpäisevä m. 20 30 cm. ur pvr. ***/ ** lk Kome j kooks putkiksvi. Luonnonknt Luhngst. Vle srjkukinto VII VIII. 150 200 cm. * Keltsurmo muistuttv j sen knss helposti risteytyvä luonnonperenn. Ornssit mykeröt VI VII. Kv, kylväytyy. Läpäisevä m. 50 70 cm. ur. lk Syvänkeltiset, päivänkkkrmiset mykeröt. Väriksvi. Läpäisevä m. 50 70 cm. ur. Kukkii kun j runssti, syksyyn skk. Vuosi vuodelt komistuv, helppohoitoinen vnh perenn. Vlkoiset kukt VI. Läpäisevä m. 50 70 cm. ur.! Huomttv kileijoist. Smss puutrhss yhtä ik kukkivt kileijt risteytyvät keskenään. Siementimet eivät välttämättä ole emoksvien kltisi. * Kukkii lkukesästä, muistutt jpninkileij. Sinivlkoiset kukt. 30 50 cm. ur pvr. * Pitkäknnuksinen, hoikkkukkinen kileij. Siemenet on kerätty Little Lnterns -ljikkeest, joll on pun-keltiset kukt. Pitkäknnuksisi, suuri- j värikäskukkisi ljikkeit. Kukint VII. 80 120 cm. ur pvr.. * Väriseos pitkäknnuksisi jlokileijoj. B/ B. * Violet -ljikkeest kerättyjä siemeniä. B/. * Kunis, erittäin runss- j pitkäkukintinen, väri hilkk vlenpunist j keltist. B/ Mtlksvuinen, suosittu koristeksvi. Herkän kuniit kukt lkukesällä. Sopii myös kivikkopuutrhn. 15 30 cm. ur pvr.. *** Nn l mtl, kukt vhmisen vlkoiset. B. ** Sinivlkoiset kukt.. * Kurilensis vlenpuniset kukt. B B/ B/ 8 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
27-3-11 TULIKILEIJ eldklej / quilegi formos 27-3-16 LPINKILEIJ pstellklej quilegi Olympi 27-3-22 LEHTOKILEIJ klej / quilegi vulgris 27-3-22-1 LEHTOKILEIJMISET LJIKKEET quilegi vulgris MONIVUOTISET KSVIT ** Leveähköt, pitkäknnuksiset, kirkkn pun-keltiset kukt VII VIIII. Sirot lehdet. 40 60 cm. ur pvr. ****/ *** Vnh, perinteinen kileij. Kksiväriset siniset-vlenkeltiset kukt VI. 30 40 cm. ur pvr.! Vuoden 1993 mtiisksvi! Ikivnh koriste- j lääkeksvi. Kukint lk Etelä-Suomess kesäkuun lkupuolell. 50 80 cm. ur pvr.. **** Seos punisen sävyjä vlest tummn.. **** Sirp 1 viininpuninen, kerrottu, upe!. **** Sininen. F. **** Seos eri värejä. Yksinkertisi j kerrottuj kukki. Jlostustyön tuloksen syntyneitä lehtokileijmisi ljikkeit. Brlow -kileijt ovt knnuksettomi. Siementimien ominisuudet voivt vihdell. B. ** Nor Brlow puolikerrnninen, vlenpuninen, vlkoviiruinen. E. * Nor Brlow väriseos. F. * Willim Guinness eli Mgpie. Tummn liilnsävyiset kukt, joiden sisäos puoliksi vle. 27-3 KILEIJSEOS Seos eri kileijoj j -risteymiä. Kikenvärisiä j -muotoisi kileijoj. klejmix / quilegi sp. 28-16-4 TRHLUKKNEILIKK ** Puutrhmuoto. Tiiviit kukinnot. Kpet, heinämäiset lehdet. Hyvä kivikkoistutuksiin j kuivn pikn peittoks- trädgårdstrift rmeri Mritim-ryhmä viksi. Kuivhko, läpäisev m. VI VII. 15 40 cm. ur.. ** Puniset kukt. P-S B. * l vlkoiset kukt. 29-1-3 IÄNRNIKKI ** Tvllisin rnikki pihoill. Keltiset pienet päivänkkkrmiset mykeröt VII IX. 30 40 cm. ur pvr. trädgårdsrnik / rnic schlinensis 29-6-2 ISOTÖYHTÖNGERVO *** Kooks, kestävä perenn myös pohjoiseen. Kermnvlkoinen kukinto VI VII. 150 cm. B plymspire / runcus dioicus ur vr. 29-6-2 KMTSTKNTÖYHTÖ- NGERVO plymspire / runcus kmtschticus 30-8-2 KIINNJLONGERVO plymstile / stile chinensis 31-2-1 TUNTURIKURJENHERNE mörk fjällvedel / strglus lpinus 31-3-3 ISOTÄHTIPUTKI stjärnflock / strnti mjor 31-3-4 KUKSINTÄHTIPUTKI kuksisk stjärnflock strnti mxim 33-3-3 KUNOKINEN ellis, tusenskön / Bellis perennis ** P-S lk Kermnvlkoiset kpet kukinnot kesä heinäkuuss. Tiivis vihreä lehdistö. Kestävä perenn myös pohjoiseen. 70 cm. ur pv. Pitkään kukkiv luonnonperenn. Liuskiset lehdet, pystyt kpet kukinnot VIII IX. p. luonnonknt Koillis-Kiinst hngi Shnin vuoristost. ur pvr. Herneksveihin kuuluv, pohjoisen niityillä, kllioill j hiekkknkill luontinen lji. Sinipunertv, tyveltä vlempi kukinto. 8 20 cm. Klliopuutrhn. Kunis, kiitollinen, perinteinen luonnonperenn. Kukkii pitkään VII IX. 50 cm. ur vr.. **** Näsinkllio pikllisknt Tmpereelt 1900-luvun lkupuolelt. Lisää Mtiinen-lehdessä 2/08. B. Seos vlkoist j vlenpunist.. Kisniemi vlkokukkinen ilm. p. luonnonknt. Sveitsiläinen luonnonksvi. Sopivsti leviää itsestään.. *** P-S Rosensymphonie punkukkinen ljike. ** Edellisen sukulinen, sitä isokukkisempi lji. Isot vlenpuniset suojlehdet kukiss. Läpimitt jop 6 cm. Kome. Pieni perenn käytävien reunoille j nurmikolle. 5 20 cm. Leviää. Läpäisevä m. ur pvr. B B H Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 9
MONIVUOTISET KSVIT 33-6-1 HERTTVUORENKILPI hjärtergeni / Bergeni cordifoli. *** P-S Luonnonksvi, jok on ksvnut puutrhssni nurmikoll jo 30 vuott. Vlkoiset mykeröt. p. siemenet on kerätty eri puolilt Keski-Euroopp. Menestyy hyvin j lisääntyy vuosi vuodelt. Kestävä perenn. Herttmiset, tlvivihreät lehdet. Ruusunpuniset kukinnot V VI. 30 50 cm. ur vr.. **** Kuhmoisten Hukksloss kun ksvnut knt. B. *** Pohjoisess pitkään ksvneit kntoj. P-S 37-6-2 PUNKOIRNKÖYNNÖS *** Nopeksvuinen j peittävä ruohovrtinen köynnös. Krhekrvinen, kiipeää kärhillä. Trvitsee tuen. Pienet kukt röd hundrov Bryoni cretic susp. dioic VII IX, puniset mrjt. 2 3 m. Pvr. 37-11 HÄRÄNKUKK ** rnikki muistuttv helppohoitoinen luonnonperenn. ljusög / Buphthlmum slicifolium Keltiset mykeröt VII. 30 40 cm. ur. Läpäisevä m. Klliopuutrhn. 37-12-1 KULTJÄNÖNPUTKI Vihertävänkeltiset, tyräkkimäiset kukinnot VI VIII. Kestävä hrört Bupleurum longifolium susp. ureum myös pohjoisess. 90 120 cm. ur pvr.. ** Nuorehkoj kntoj. B. lti Ktunjoen ltvoilt p. kerätty luonnonknt.! Kellot (mpnul) olivt v. 1995 mtiisksvej! 39-11-1 HERTTKELLO hjärtklock / mpnul lliriifoli 39-11-9 HIRVENKELLO skogsklock / mpnul cervicri 39-11-14 PEURNKELLO ängstoppklock / mpnul glomert 39-11-19 MITOKELLO mjölkklock / mpnul lctiflor 39-11-20 UKONKELLO hässleklock / mpnul ltifoli väytymällä.. **** Sininen. B. **** Vlkoinen.. **** Sinistä j vlkoist. 39-11-20-1 ISOUKONKELLO stor hässleklock mpnul ltifoli vr. mcrnth 39-11-20- UKONKELLOLJIKE 2 hässleklock / mpnul ltifoli 39-11-22 MRINKELLO mriklock / mpnul medium 39-11-24 HRKNKELLO ängsklock / mpnul ptul 39-11-25 KURJENKELLO stor låklock mpnul persicifoli * Loppukesällä kukkiv kello. Isot vlkoiset nuokkuvt kellokukt pitkin vrtt. Mtlhko, 35 cm. ur. lk Luonnonvrisen hrvininen niittyksvi. Vlensininen, tiheä kukinto VII. Kv. 50 100 cm. ur pvr. p. luonnonknt. lk Yleinen niittyjen j pientreiden kellokukk. Tukev vrsi j näyttävä sinivioletti kukinto VI VIII. 40 80 cm. ur. ** Kooks perenn kukktrhn tustlle. Vlensinertävät kellokukt VII VIII. 80 150 cm. ur pvr. Kome mtiisperenn, näyttävä kukint VII. 80 150 cm. Pvr. Kukkii kuimmin kostell pikll. Leviää kyl- ** Edellistä vieläkin suurempi. Isot kukt heinäkuuss. Pvr. 1,5 1,8 m. ** Sinivioletit kukt B. ** Vlkoiset kukt. * Ukonkellon ljike. Vlkoiset kellot liilll silmällä. Ihstuttv kksivuotinen kellokukk. Kukkii VII VIII. 50 90 cm. ur pvr.. * Seos vlkoisen, sinisen j punisen sävyisiä kukki. B. Siniset yksinkertiset kukt. lk Yleinen, tuttu luonnonksvi. Violetit kellokukt VI VIII. Kv. Kylväytyy. 30 80 cm. ur pvr. lk Etelä-Suomess yleinen luonnonksvi j myös perinteinen puutrhkukk. Kurjenkellon s kukkimn pkksiin sti poistmll siemenkodt heti kukkien lkstuttu. Smn kohtn tulee uusi kukki eikä perennpenkissä tule kylväytymisongelm. 50 100 cm. ur pvr.. lk Sinikukkinen. B. lk Siemenet on kerätty vlkokukkisist. 10 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
39-11-30 PISMKELLO prickklock / mpnul punctt 39-11-32 VUOHENKELLO knöllklock mpnul rpunculoides 39-11-35 KISSNKELLO låklock / mpnul rotundifoli 39-11-42 TÄHKÄKELLO svvelklock / mpnul thyrsoides 39-11-43 VRSNKELLO nässelklock / mpnul trchelium MONIVUOTISET KSVIT. lk Siemenet on kerätty sini- j vlkokukkisist. silinen kello. Suuret pitkänomiset kukt VI VIII. 30 60 cm. ur pvr. Kunis kellokukk, leviää kyllä ik lill. B. * Seos punertv- j vlkokukkisi. Niin kunis! **** Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä niin runssti kuin yleensä väitetään. lun perin hyötyksvin viljelty koristeksvi. Violetit kukt pitkässä tertuss VII IX. Leviää juurkoill j kylväytymällä. 40 90 cm. ur pvr. lk Keski-Pohjnmn mkuntkukk j tuttu luonnonksvi. Siniset nuokkuvt kellokukt VII VIII. Kivikko- j klliopuutrhn. 30 cm. ur. * Hrvininen kelloksvi, kotoisin lpeilt. Tiheäkelloinen, vlenkellervä, tähkämäinen kukinto vrren päässä. ur pvr. Kv mv. 45 60 cm. Korke ukonkellominen lji. Lehdet muistuttvt nokkost. Ksvi ilmestyy milloin minnekin. Ei hevillä häviä vikk sitä rjoitn. Sinivioletit kellot VII VIII. 40 100 cm. ur pvr. Leviää kylväytymällä.. *** Sinikukkinen. B. * Vlkokukkinen. 39-11-43- VRSNKELLOLJIKE Vlkoiset kukt, mukn on myös kerrottuj. 2 nässelklock / mpnul trchelium 42-6-8 HEKUNOKKI lk Luonnonvrinen niittyksvi. Liilnpuniset mykeröt rödklint / enture jce VII VIII. 50 80 cm. ur. 42-6-9 KELTKUNOKKI ***/ Kome puutrhksvi j luonnonperenn. Sutimiset keltiset kukinnot VII VIII. 70 100 cm. ur. ** gulklint / enture mcrocephl 42-6-11 MUSTKUNOKKI svrtklint / enture nigr ** Tummn violetinpuniset mykeröt kesä heinäkuuss. Omin kuivll, luonnonläheisellä pikll. 42-6-12 NURMIKUNOKKI ängsklint / enture phrygi 42-6-12-1 NURMIKUNOKKI ängsklint enture phrygi f. discolor 42-6-15 KETOKUNOKKI väddklint / enture scios 42-11-2 KUKSINKIRHVINKUKK jättevädd / ephlri gignte 44-2 KELTMO skelört / helidonium mjus 45-5-2 SIKURI cicori / ichorium intyus 46-6-10 KELLOKÄRHÖ helldig klemtis lemtis integrifoli 46-6-23 PENSSKÄRHÖ styvklemtis / lemtis rect 50 80 cm. ur. Yleinen niittyksvi Etelä- j Itä-Suomess. Liilnpuniset mykeröt VII IX. Ehkä kestävin kunokkilji. 50 100 cm. ur.. lk Pohjois-Suomess jo yli 30 vuott ksvnut knt. B. lk Luonnonknt Etelä-Suomest. lk P-S Mykerön kehräkukt ovt vlkoiset j isommt litkukt vlemmn sinipuniset kuin päämuodoll. Muunnos on myös päämuoto hiemn mtlmpi. lk Etelä-Suomess melko hrvininen, kome niittyksvi. Isot liilnpuniset mykeröt VII IX. 80 100 cm. ur. *** Kurottelee kukkin muiden tk eikä jää jlkoihin. Erikoinen, omll tvlln kunis. Korke j hoikk kuin kirhvinkul. Vlenkeltiset, mykerömäiset kukinnot VII VIII. 2 2,5 m. ur. lk Keltkukkinen vnh lääkeksvi, kunislehtinen koristeksvi. Leviää siemenillä. 40 50 cm. Pvr. **/ * Ihnt siniset sikurinkukt. Ktkernmkuinen juuri khvinkorvikkeeksi. 50 100 cm. VII IX. ur. Ruohovrtinen kunis kärhö, ei vrsinisesti köyntele. Nuokkuvt, kellomiset kukt VII IX. 50 90 cm. ur pvr.. ** Tummnsiniset kukt B. * Siemenet on kerätty sekä sini- että punkukkisist. Ruohovrtinen kärhö. Runssti pieniä, vlkoisi, tuoksuvi kukki VII VIII. 120 150 cm. ur pvr.. *** Melko vnh knt Etelä-Suomest. B. ** Sekoitus tvllist j punlehtistä muoto (f. purpure). Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 11
MONIVUOTISET KSVIT 48-4-1 LMOPEIKONKELLO porslinsklock odonopsis clemtide 49-14-3 ISOKUNOSILMÄ flickög / oreopsis grndiflor 50-4 HEIINKUKK klockviv / ortus mtthioli 50-5-5 JLOKIURUNKNNUS siirisk nunneört / orydlis noilis 54-8-2 KOIRNKIELI hundtung / ynoglossum officinle 56-4-7 KIINNRITRINKNNUS kinesisk riddrsporre elphinium grndiflorum 56-4-4 ISORITRINKNNUS stor riddrsporre / elphinium eltum 56-4-5 MTIISRITRINKNNUS trädgårdsriddrsporre elphinium sp. 56-4-6 JLORITRINKNNUS trädgårdsriddrorre elphinium Eltum- j Pcific-ryhmät 56-4 RITRINKNNUSSEOS riddrorremix elphinium Eltum- j Pcific-ryhmät 56-11-3 MYKERÖNEILIKK knippnejlik / inthus rmeri 56-11-4 HRJNEILIKK orstnejlik / inthus rtus ***/ ** Rentovrtinen puoliköynnös. Posliininsiniset kellokukt VII VIII. Kukkii kuniisti vuosittin. 50 70 cm. ur pvr. ****/ *** lk * Upe ryhmäperenn. Pitkä j runss kukint VI VIII. 'Schnittgold'-ljike, joll on yksinkertiset, kullnkeltiset mykeröt. 40 80 cm. ur. Kukki ts komesti ** Esikoiden sukulinen. Liilnpuniset kukt V VI. Ksvupikkvtimukset kuten esikoill. Metsä- j vrjopuutrhn. 20 30 cm. Pvr vr. Krtnopuutrhojen näyttävä kevätkukkij. Vlenkeltiset kukktertut V VI. Sinivihreät, koristeelliset lehdet. Kuihtuu pois keskikesään mennessä. 40 60 cm. ur pvr. Hrvininen, kooks, luonnonvrinen lemmikkiksvi. Pienet sinipuniset kukt VII VIII. Ksvin juurest on stu punist väriinett. Kv. 50 80 cm. ur. Siemenet on kerätty puutrhss ksvvist ksveist. * Loistvn sinikukkinen ritrinknnus, kukkii VII. Ksvtetn yleensä yksivuotisen kesäkukkn, myös kv-ksvtust voi kokeill. Tuore, hiekkinen m. 30 50 cm. ur. *** Puutrhn ktseenvngitsij. Perinteinen j näyttävä koristeksvi. Kukint VI VII. 150 250 cm. ur. Mtiisritrinknnukset (vnhojen jlo- j isoritrinknnusten siemenjälkeläiset) ovt nykyisiä jloritrinknnuksi pieni- j hrvkukkisempi, silti tvttomn komeit. Siementimien ominisuudet voivt vihdell.. *** Se jok ei kdu vikk ei tue. Kukt tummnsinisiä melkein vlkeit. Siemenet ovt kerätty sinisensävyisistä kukist, kosk ne ovt mielestäni tosi kuniit. Pysyvät todellkin pystyssä vikk ksvvt isoiksi. Korkeimmlle tuli mitt yli 2m. B. *** Sinisävyt.. **** Ikivnhoj pehkuj todell korkeit, kirkkn tivnsinisiä mtiisi. Vnh knt Vrpisjärveltä. Jloritrinknnukset ovt näyttäviä, suuri- j tiheäkukintoisi, tuke vtivi perennoj. Kukint VI VII. 150 250 cm. ur. Siementimien ominisuudet voivt vihdell. E. * Kirkknsininen, 1,5 2m. Loistvn siniset kukt. Upe! F. *** Sinisävyt. G. * Sinisen sävyt. Mtlhko 1 1,5m. Ei trvitse tukemist. H. * King rthur sinivioletti, tuplkerrottu, vle silmä. I. ** Vlkoinen. Siemeniä vähän. J. ** Sinivioletti. K. **** P-S Kukiss on sinisen j violetin eri sävyjä, osss on must, osss vlke keskust ovt noin 150 cm korkeit. Pudsjärvellä jo 60-luvult ksvnut knt. Seos erivärisiä ritrinknnuksi. Ksvt seoksen ti vlikoi omt suosikkisi, vlikoim ttusti riittää.. P-S Värisekoitus Rovniemeltä. B. ** Värisekoitus Rkkilst, Etelä-Suomest. ** Keskieuroopplinen luonnonlji. Pienet niliininpuniset kukt VI VIII. Kv. Kylväytyy. 30 40 cm. ur. Ikivnh, rvostettu j kestävä koristeksvi. Pitkä kukint VI VIII. Kylväytyy. 30 50 cm. ur.. *** Puninen. B. **** Punisi sävyjä kunis. Ylläpitoknt. B 12 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
56-11-6 MUNKKINEILIKK chrtreusenejlik inthus crthusinorum 56-11-13 TRHKETONEILIKK rillinsnejlik inthus eltoides-ryhmä 56-11-26 PULSKNEILIKK prktnejlik / inthus superus 56-11-27 METSÄNEILIKK stennejlik / inthus sylvestris 57-8 MOOSEKSENPLVPENSS diptm / ictmnus lus 58-2-2 KELTSORMUSTINKUKK gul fingerorgslomm igitlis grndiflor 58-2-3 VILLSORMUSTINKUKK grekisk fingerorgslomm igitlis lnt 58-2-4 PIKKUSORMUSTINKUKK liten fingerorgslomm igitlis lute 58-2-6 (ROHTO)SORMUSTINKUKK fingerorgslomm igitlis purpure MONIVUOTISET KSVIT. **** Sglund pun-vlkoridllinen knt p. yli stvuotist puutrhst. Ylläpitoknt.. *** Väriseos. ** Keskieuroopplinen luonnonlji. Purppurnpuniset kukt tiheinä mykeröinä. Kpet lehdet. Mtiisksvin i- nest! Kylväytyy helposti vrsinkin sepelikäytävälle. VI VII. Läpäisevä m. 30 50 cm. ur. * Siemeniä tummnpunkukkisest ljikkeest. Erinominen kllio- j kivikkoksvi. Kukint VII VIII. Kuiv, lä- päisevä m. 10 20 cm. ur. lk Pohjois-Suomess yleinen luonnonlji. Suuret ripsureuniset, vlenpuniset kukt VI VII. Läpäisevä m. 20 60 cm. ur pv. *** Rhess jo pitkään viihtynyt kestävä neilikk. Hlen P-S vlenpuniset kukt kesä heinäkuuss. Kuiv, läpäisevä m. 25 cm. ur. Kome, kunislehtinen perenn. Tuoksuvt ruusunpuniset, orkidemiset kukt VII VIII. Ksvin koskettelust uringonpisteess voi oll seuruksen plovmmn tpinen ihottum. 60 100 cm. ur.. **** Punkukkinen, hyvin vnh knt. *** Hieno, siro sormustinkukk. Sitruunnkeltiset kukt VII VIII. 60 100 cm. ur pvr. * Hrvinisempi sormustinkukklji, jonk kukkvrsi on lehdekäs j pitkäkrvinen. Koristeelliset, kksiväriset vlen-kellnruskehtvt kukt sijitsevt lehtihngoiss. 60 90 cm. ur pvr. ** Kuten keltsormustinkukk, mutt pienempi. 50 cm. ur pvr. Sievä ksvi, pienempi versio isost sormustinkukst. Vnh lääke- j koristeksvi. Näyttävät kukinnot VI VIII. Kov leviämään, jos nt siementen vrist. 100 150 cm. ur pvr.. **** Pilkku mtiisknt Turun seudult Vehmlt. Pilkullisi, pun- j vlkokukkisi. B. **** Siemenet on kerätty vlkokukkisist sormustinkukist.. **** Siemenet on kerätty tummn punliiln värisistä sormustinkukist. 58-2-6-1 SORMUSTINKUKKLJIKE Erityisen komekukkinen. Kukt ympäri vrren. Ilmeisesti jokin (rohto)sormustinkukn muoto. Punisi j vl- fingerorgslomm igitlis purpure koisi kukki. 58-2-6-1- 2 SORMUSTINKUKKLJIKE fingerorgslomm igitlis purpure 'Monstruos' 58-2-5 TRHSORMUSTINKUKK lxröd fingerorgslomm igitlis x mertonensis 58-2-7 SIPERINSORMUSTINKUKK siirisk fingerorgslomm igitlis siiric 58-11 KRSTOHKE krdvädd / ipscus sp. 58-11-2 PIKRIKRSTOHKE vävrkrd / ipscus stivus **** Vnhn Monstruos -ljikkeen siemeniä. Ksvi hroittuu j ensimmäisenä vutuu suuri ltvkukk, jok on voimempi, säteettäinen j toisennäköinen kuin vrren muut, kellomiset kukt. * Lohenpuniset kukt, muuten kuten rohtosormustinkukk. Kelt- j rohtosormustinkukn jälkeläinen. ** "Muistutt pikkusormustinkukk, kukt ehkäpä vlemmt." VII VIII. 60 100 cm. ur pvr. ** Kksivuotinen piikikäs puutrh- j kuivkukk. Erikoiset krstmiset kukinnot VIII IX. 120 200 cm. ur. ** Kuten edellä. Vlenpuniset kukt. Piikikkäitä kukintoj on käytetty villn krstmiseen. VIII IX. 100 cm. ur. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 13
MONIVUOTISET KSVIT 59-5-10 MPIISYRTTI drklomm rcocephlum rgunense 59-5-9 NUOKKUMPIISYRTTI * Suosii kuiv rinnettä ti kivikkotrh. Kuniit tummnsiniset kukt, tlvenkestävä. 30 cm. * Korkempi kuin pikkumpiisyrtti." Siniset kukt V VI. drklomm / rcocephlum nutns Kv mv. Kylväytyy. 30 40 cm. 59-11-1 LPINVUOKKO lk Mttominen. Kiiltävät invihreät lehdet j kuniit, suuret, B fjällsipp / rys octopetl vlkoiset kukt VI. Leviä rönsyillä. Kivikko- j mn- peiteksviksi. 5 10 cm. ur. Läpäisevä m. 59-12 VLKOHNHIKKI ** Luonnonperenn, joll vlkoiset mnsiknkukt VII trollsmultron / rymocllis rupestris VIII. 30 60 cm. ur. Sievä vlkokukkinen kukkij. Puolihoidetuss ympäristössä on ivn omin, leviääkin kohtlisesti. 60-8-3 KUNOPUNHTTU *** Liilnpuniset litkukt kekomisen keskustn ympärillä röd rudecki / Echince purpure VIII IX. Lääkeksvi j hyvä leikkokukk. Läpäisevä m. 40 70 cm. ur. p. luonnonknt Pohjois-merikn itärnnikolt 1992. 61-1-1 SINIPLLO-OHKE *** Koristeellinen, voimksksvuinen, piikikäs perenn. Metllinhohtoisen siniset kukinnot VII IX. 100 cm. ur. lå olltistel / Echinops nnticus 62-1 VRIKSENMRJ lk Krujen knkiden j kllioiden invihnt vrpuksvi. kråkär / Empetrum nigrum Mustt, syötävät mrjt. Mnpeiteksvi. 10 30 cm. 62-16-2 TLVENTÄHTI *** Leinikkiksveihin kuuluv luonnonperenn. Isot, keltiset, mljmiset kukt. Ensimmäisiä kevätkukki. Lius- vinterkäck Ernthis hyemlis kiset lehdet ksvvt kukinnn jälkeen. 5 10 cm. ur pvr. 62-17-1 HIMLJNMRSKINLILJ * Vlkoinen, näyttävä, tähkämäinen kukinto korken vrren vit stepplilj päässä VI. Läpäisevä, runssrvinteinen, klkittu m j Eremurys himlicus suojis ksvupikk. 100 150 cm. ur. 63-6 VILLMO ** Pointe -ljike. Kivikkoon j perennryhmien reunoille ullld / Eriophyllum lntum sopiv mtlhko ksvi. Pehmeäkrviset lehdet, keltiset mykeröt VI VIII. Läpäisevä m. 25 30 cm. ur. 63-9-1 LPPIPIIKKIPUTKI Upe sininen kukinto j hopeinen lehdistö. VII VIII. lpmrtorn / Eryngium lpinum 70 90 cm. Läpäisevä m. ur. Syyskylvö tuoreeltn mulln pintn prs.. *** Rhess jo pitkään ksvnut knt. P-S B. ** Superum voimks violetinsininen sävy. 63-9-5 HOHTOPIIKKIPUTKI ** Kksivuotinen, rotev, kokonn hopenhohtoinen piikkiputki. VII VIII. 80 120 cm. ur. silver mrtorn / Eryngium gignteum 63-9-7 SINIPIIKKIPUTKI ** Pienemmät kukt kuin lppipiikkiputkell. "Hopenhrm-sinertävä. Hyvä kuivkukk. Hyönteiset tykkäävät. rysk mrtorn / Eryngium plnum Siementää runssti. Kukkvrret on ktkistv ellei hlu seurvn keväänä suurt määrää timi." VII VIII. 80 100 cm. ur. 64-7-4 PURPPURPUNLTV rosenflockel Euptorium purpureum 67-1-1 JÄTTIMESINGERVO jätteälggräs / Filipendul kmtschtic 68-4-6 KIRJOPIKRILILJ kungsängslilj / Fritillri melegris 68-13 KELLOHYSINTTI kphycint / Gltoni cndicns 69-9-3 METSÄKTKERO knippgentin / Gentin sclepide ***/ ** Kome penssminen perenn. Purppurnpuniset kukinnot VIII IX. Perhosten suosikkiksvi. Runssrvinteinen, tuore ti koste m. 150 200 cm. ur pvr. *** Jättimäinen mesingervo. murilt kotoisin olev luonnonperenn kosten pikkn. 150 200 cm. ur vr. * Lehtoniittyjen kunotr, luonnonvrinen hvennmll. Vlkoiset ti punvioletit nuokkuvt kukt toukokuuss. 20 40 cm. ur pvr. Siemenet ovt puutrhknt. * Näyttävä sipuliksvi Etelä-frikst. Vlkoiset tuoksuvt kukt VII VIII. Sipulit tlveksi kellriin. 70 90 cm. Upein syyskesän kukkijoistni. Kirkkn siniset kellomiset kukt lehtihngoiss pitkin kukkvrren yläos. Ksvoi melkein metrin mittiseksi j kukki elokuun lopust syyskuun loppuun. Tosi kunis. B/ 14 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
69-9-7 KELTKTKERO gullgentin / Gentin lute 69-9-14 LEIKKOKTKERO snittgentin / Gentin triflor 69-9-16 KTKERO gentin / Gentin uchiymi 70-3-1 PUNKELLUKK prktnejlikrot / Geum chiloënse 70-3-2 TULIKELLUKK röd nejlikrot / Geum coccineum 70-3-3 TRHKELLUKK prktnejlikrot Geum ultorum-ryhmä 70-3-6 VUORIKELLUKK ergnejlikrot / Geum montnum 70-3-8-1 OJKELLUKKLJIKE humlelomster / Geum rivle 'lum' 70-3-10 KYLÄKELLUKK nejlikrot / Geum urnum 70-3-11 IÄNKELLUKK rysk nejlikrot / Geum leppicum 70-5 PERHONGERVO gilleni / Gilleni trifolit 71-1 SINIKÄMMEN lunddock / Glucidium plmtum 73-11-3 KOREHOHEKUKK gullstke / Helenium hoopesii 74-6 PÄIVÄNSILMÄ dgög / Heliopsis helinthoides 75-3-1 TRHILLKKO trädgårdsnttviol Hesperis mtronlis 75-14-5 IÄNUKONPUTKI siirisk jörnflok Hercleum siiricum 75-7-3 TÄHKÄKEIJUNKUKK xlunrot / Heucher cylindric 75-7-6 KORLLIKEIJUNKUKK lodlunrot / Heucher snguine 75-7 KEIJUNKUKKSEOS lunrotmix / Heucher spp. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 15 MONIVUOTISET KSVIT *** Näyttävä, kooks, keltkukkinen perenn j tunnettu ktkero- j lääkeksvi. Kukkii VII. 80 150 cm. ur. Leikkokukknkin käytetty ktkerolji. Tummnvihreät, kpet lehdet j siniset, pystyt, kpet kukt ylimmissä lehtihngoiss loppukesällä. 80 cm. ur. Ksvihrvinisuus, kiinlinen luonnonlji. Siemen p. hngi Shnin vuoristost Koillis-Kiinst. Syvänsiniset kukt lehtihngoiss. Muistutt ketoktkero. 40 cm. ur. Helppohoitoinen perenn, joll on tuuhe lehdistö. Kukkii kesä heinäkuuss. Mnpeiteksviksi. 25 35 cm. ur vr. Siemenet on kerätty kelt- j punkukkisist. *** P-S Kukkpenkin väriläiskä lkukesällä. Ornssinpuniset kukt V VI. 25 40 cm. ur pvr. ** Mrs Brdshw -ljikkeen siemeniä. Puolikerrotut krmiininpuniset kukt V VII. 40 50 cm. ur pvr. *** Etelä- j Keski-Euroopn vuoristoiss luonnonvrinen, helppohoitoinen lji. Mätästävä. Kiiltävät lehdet, keltiset kukt V VI. 20 cm. ur. * Siemeniä vlkokukkisest ljikkeest. Metsäpuutrhn, tuore m. 25 50 cm. Pvr. lk Niittyksvi j vnh lääkeksvi. Pienet keltiset kukt VI VII. Tlvivihreät lehdet. Juurt on käytetty neilikn korvikkeen. 60 70 cm. ur pvr. "Sopiv luonnonläheiselle piklle pihn perukoille." * Kyläkellukk muistuttv, sitä rotevmpi luonnonperenn. 50 100 cm. Kyseessä lienee puutrhknt. * Hieno penssminen luonnonperenn. Pljon vlkoisi, tähtimäisiä kukki VII VIII. 60 90 cm. ur pvr. Ksvihrvinisuus Jpnist. Suuret lehdet, unikko muistuttvt vlenliilt kukt V VI. Trvitsee ksvuruhn j lehtiä tlvisuojksi. Metsäpuutrhn. Tuore, läpäisevä *** m. Pv vr. 40 60 cm. "Päivänkkkrmisi kukki ei ole koskn liik. Niille löytyy in pikk puutrhst." Luonnonperenn preerilt. Kullnkeltinen, VII VIII. 70 90 cm. ur. Kooks j kome syyskesän kukkij. Kullnkeltiset mykeröt VIII X. 100 150 cm. ur.. ** Yksinkertinen. B. *** "Kerrnnismykeröinen". **** Vuoden 2005 mtiisksvi! Ihnsti tuoksuv vnhojen pihojen ksvi. Hennon liilt ti vlkoiset kukt VI VII. 50 100 cm. Kv mv. ur pvr. lk Kotiminen luonnonksvi. Kellnvihertävä srjkukinto VII VIII. Lääkeksvi, jonk koskettelu uringonvloss voi iheutt ihoärsytystä. 50 150 cm. ur pvr. Hyvä peittoksvi. Herttmiset, tlvivihreät lehdet ruusukkeen. Pienet kellertävät kukt VI VII. ur pvr.. ** Vlenvihreät lehdet. Kukt pitkän (70 80 cm), pksun, krvisen vrren päässä Vrret ovt mutkll, siis hyvin erikoinen näky koko ksvi... Kuniiden lehtien vuoksikin knntt ksvtt. B. * Mtlmmn Greenfinch -ljikeen siemeniä, 30 40 cm. ** Kuniskukkinen peittoperenn. Lehtiruusuke. Pienet puniset kukt 40 60 cm korkess vnss. ur pvr. * Siemenet on kerätty seurvist värikäslehtisistä keijunkukkljikkeist: n n, Old Spice, Purple Plce, Hns, le's Strin. Mnpeitoksi sopiv seos. / B
MONIVUOTISET KSVIT 76-12-14 JLOKUUNLILJ trädgårdsfunki Host Trhfunki-ryhmä 76-12-15 SINIKUUNLILJ dggfunki / Host sieoldin 78-4-6 MÄKIKUISM äkt mnnlod Hypericum perfortum 78-5 (HRJU)HÄRÄNSILMÄ slåtterfil / Hypochoeris mcult 78-9 IISOPPI isop / Hyssopus officinlis 78-16-3 LOISTOINKRVILLE prktincrville / Incrville mirei 79-2-2 MIEKKHIRVENJUURI svärdkrissl / Inul ensifoli 79-2-3 ISOHIRVENJUURI ålndsrot / Inul helenium 79-2-5 JÄTTIHIRVENJUURI jättekrissl / Inul mgnific 79-8-1 MTIISKURJENMIEKK Iris phyll 79-8-13 SMETTIKURJENMIEKK smmetsiris / Iris levigt 79-8-17 KELTKURJENMIEKK svärdslilj / Iris pseudcorus 79-8-22 KUNOKURJENMIEKK tuviris / Iris setos 79-8-23 SIPERINKURJENMIEKK strndiris / Iris siiric Siemeniä uudemmst kuunliljljikkeest Ginko rig, B joll on vihreät, vlkolitiset lehdet j suuret liilt kukt. Pvr vr. Tuore, runssrvinteinen m. Näyttävät hrmnsinivihreät lehdet. Liilt kukt VII VIII. B 40 90 cm. Pvr vr. Tuore, runssrvinteinen m. Vrjoj metsäpuutrhn.. Oikestn komeint mitä vrjoisess pikss voi ksvtt. B B. * Siemeniä ljikkeest Big ddy. B lk Etelä-Suomess hrvininen niittyksvi. Tunnettu lääkeyrtti. Keltinen runss kukint loppukesällä. 50 cm. ur. lk Sikuriksveihin kuuluv luonnonksvi. Lehtiruusuke, keltinen mykerö korken vnn päässä VII. Hrjupuutrhn. 50 cm. ur pvr. ** Pohjoln rosmriini, lääke- j koristeksvi. Pienet siniset kukt VII IX. 30 40 cm. ur. Erinominen reunusksvi. * Isokukkinen, näyttävä perenn. Ruusunpuninen, vlkoinen nielu. Kestävä. Runssrvinteinen, läpäisevä m. 10 30 cm. ur pvr. *** Kpelehtinen kuivien j phteisten pikkojen ksvi. 25 60 cm. ur. Minun lemppri, syksyinen ilopilleri. *** Vuoden 1999 mtiisksvi! Kooks perenn, lääkeksvi.! Keltiset mykeröt VII IX. 150 200 cm. ur pvr. ** Edellistä muistuttv, sitä isokukkisempi lji. Luonnonperenn Kuksukselt. Mykeröt jop 15 cm leveät. Knt p. Ruisslost. **** Kestävä j kunis mtiisiiris. Tummn violetinsiniset kukt vutuvt kesäkuun lkupuolell. 30 60 cm. ur. Lä- päisevä m. Siemeniä on vähän. Rntmudss j mtlss vedessä viihtyvä kurjenmiekk Siperist j Kiinst. Kukint VII. ur.. * Syvänsinikukkinen. B. * Vlkokukkinen, hiemn sinertävä. Todell hyväksvuinen kurjenmiekk. Kukkii hkersti j pitkään. Keltiset kukt VI VII. ur pvr. Siemenestä ksvtin, ik hitsti tulee kukkimisikään.. lk Luonnonknt Etelä-Suomest.. lk Luonnonknt Pohjois-Suomest. Vnh, hieno kurjenmiekk. Helppo j vtimton. Liilnsiniset kukt VI VII. 70 90 cm. Kome ksvi koste- hkolle piklle.. **** Hyvin vnhoj kntoj Etelä- j Keski-Suomest. B. *** Tornio melko vnh, Torniost peräisin olev knt. P-S Pidän kovsti näistä, sopivt kostehkolle piklle, ovt ik pin näyttäviä, myös kpet lehdet ovt kuniit. Sirot siniset kukt VI VII. 70 90 cm. ur pvr.. **** Pieksämäki sinikukkinen mtiisknt p. Pieksämäeltä 1940-luvult. B. * Vihti 1 kpelehtinen j tiivisksvuinen. Kukkvrret noin 1 m. Kukt loistvn siniset, tosi näyttävät. Runss j ikinen kukint, jo kesäkuun lkupuolell. Siemenet ovt kurjenmiekkojen viljelykokoelmst Vihdistä.. * Vihti 2 Lehdet jämäkät, kukkvrret 60 70 cm, niukkhriset. Kukt suuret j tummhkon siniset, pyöreämuotoiset. Kukint lk kesäkuun lopull. Siemenet ovt kurjenmiekkojen viljelykokoelmst Vihdistä. 16 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012
79-8- 25/15 ETELÄN- J IÄNKURJENMIEKK dnsk- / gullndsiris Iris spuri & I. orientlis 79-8-28 KIRJOKURJENMIEKK rokiris / Iris versicolor 80-1 MORSINKO vejde / Istis tinctori 80-10-3 VUORIMUNKKI låmunkr / Jsione montn 81-11-1 KETORUUSURUOHO åkervädd / Knuti rvensis 81-11-2-2 ETELÄNRUUSURUOHOLJIKE grekvädd / Knuti mcedonic 82-9-4 VLVTTI sllt / Lctuc plumieri 83-7-2 KELTLINNUNHERNE vil / Lthyrus gmelinii 83-7-5 RUUSUNÄTKELMÄ rosenvil / Lthyrus ltifolius 83-7-13 METSÄNÄTKELMÄ skogsvil / Lthyrus sylvestris 83-7-16 KEVÄTLINNUNHERNE vårvil / Lthyrus vernus 84-2-1 TÄHKÄLVENTELI lvendel / Lvndul ngustifoli 84-3-3 HRMMLVIKKI gråmlv / Lvter thuringic 84-15-1 NUKUL hjärtstill / Leonurus crdic MONIVUOTISET KSVIT. *** Ihn vlkoiset kukt. Siementää pljon j leviää ksvullisesti hyvin. Iislmest p. olev knt. * Seos. Etelänkurjenmiekll on hlenkellertävät ti vlensinertävät kukt. Idänkurjenmiekn kukk on hoht- vn vlkoinen j keltlikkuinen. Kukint juhnnuksest eteenpäin. Tuore, läpäisevä multm. 70 80 cm. ur. * Siperinkurjenmiekk muistuttv monikäyttöiiris Pohjois-merikst. Yläosst monihrisess kukkvrress on sinisiä kukki, joiss vle kuviointi. VI VII. 50 80 cm. M tuoreest märkään. ur pvr. ** Luonnonvrisenkin meillä ksvv ikivnh väriksvi. Indigonsinistä värjäreille. Muutenkin kome, keltkukkinen ksvi. 40 100 cm. Kv, kylväytyy. ur. lk Hrvininen luonnonksvi. Vlensininen kukinto VII VIII. 10 50 cm. ur. Ksvihn on kksivuotinen j ksvimss kukkii tuuhein pehkoin. Siemenet on kerätty puutrhst. lk Kuivien j läpäisevien miden niittyksvi. Liilnväriset, mykerömäiset kukinnot VII VIII. 60 80 cm. ur. * Täkäläistä sukulistn rotevmpi perenn. Siemeniä ljikkeest Melton Pstels, jonk kukt vlenpunisest viininpuniseen. VII VIII. ur. * Ksvihrvinisuus. Muistutt sinivlvtti eli nätit lventelinsiniset kukt, mutt on korkempi j leveälehti- sempi. Se on hyvin viihtynyt kostehkoss, rehevässä svipitoisess mss. Onneksi ei leviä rönsyillä kuten trhsinivlvtti, mutt kyllä siementää ik vpsti. 120 150 cm. silinen luonnonksvi. Muistutt kevätlinnunhernettä, H mutt on sitä kookkmpi. Kukt vlet, tulee ornssi väriä kukinnn edistyessä. V VI, 70 80 cm. Läpäisevä m. ur pvr. Tämä knt on p. tuotu ltilt. ** 1,5 2,5-metriseksi ksvv, kuniisti kukkiv köynnös H VII VIII. ur. Kukkien väreinä ovt punisen eri sävyt vlest sinipunervn. On kukoistnut seinänvierustll kymmenkunt vuott. lk Elinvoiminen, reippn rotevsti rönsyävä köynnös, jok H tuott runssti vlenpunisi kukki j tummn- puhuviksi kuivuvi plkoj. Sijoitust knntt hrkit, sillä nätkelmä levittäytyy jn oloon ljksi vyyhdeksi. VII VIII. 0,8 2 m. ur pvr. lk Kunis luonnonvrinen lehtoksvi j kevätkukkij. 30 40 H cm. Sinipuniset herneenkukt V. Pvr. ** Välimeren lueell luonnonvrinen romttinen pikkupenss. Syvänsiniset kukktähkät VII VIII. Tlvehtiminen epävrm. Ovt selvinneet pihll yli 10 vuott, keräsin siemenet ikoinn Prhn linnn rinnepuutrhst. 30 40 cm. Läpäisevä m. ur.! Vuoden 2007 mtiisksvi! Näyttävä j kiitollinen kukkij. Vlenpuniset kukt VII IX. 150 200 cm. ur.. **** Vnhoj kntoj Etelä- j Keski-Suomest. B. **** Pohjois-Suomess pitkään ksvnut knt. P-S. **** Kllveden Lnissrest peräisin olev knt.. *** Pääsisiss vlkokukkisi. **** K-S Vnh nokkost muistuttv lääkeksvi. Pienet kukt kiehkuroin. 100 cm. Ei koreile kuneudelln, mutt on toki mielenkiintoinen lääkeksvihistorins vuoksi. Mtiinen ry Siemenluettelo 2012 17
MONIVUOTISET KSVIT 85-1-2 PÄIVÄNKKKR prästkrge / Leucnthemum vulgre 85-8-1 ROHTOMRLJUURI mrlrot / Leuze crthmoides 85-12 RNTVEHNÄ srndråg / Leymus renrius 85-16-2 KLLIONUHUS klippstånds / Ligulri dentt 85-16-3 NUKKNUHUS spindelstånds / Ligulri fischeri 86-4-2 RUSKOLILJ rndlilj / Lilium uliferum 86-4-12 TIIKERILILJ tigerlilj / Lilium lncifolium 86-4-15 VRJOLILJ krollilj / Lilium mrtgon 86-4-16 MRHNLILJ mndrinlilj Lilium Mrtgon-ryhmä 86-4-17 KELTLILJ kuksisk lilj / Lilium mondelphum 86-4-21 LILJ lilj Lilium duricum (L. pennsylvnicum) 86-4-21 PELLVLILJ korll-lilj / Lilium pumilum 89-7-1 KESÄKUURUOHO judspenningr / Lunri nnu 89-7-2 IKIKUURUOHO (vild) månviol / Lunri rediviv 89-8-7 LSKNLUPIINI lsklupin / Lupinus nootktensis 89-8-10 KIRJOLUPIINI regnågslupin / Lupinus x reglis lk Tuttu luonnonksvi pihniitylle. VI IX. 40 50 cm. ur pvr. En ole koskn ennen nähnyt pelloill moist päivänkkkrpljoutt kuin kesällä 2009. ** Kooks, ohdkeminen lääkeksvi. Violetinpuniset mykeröt VII VIII. 100 150 cm. ur. Hyönteiset j perhoset lk P-S tykkäävät. Merenrnnoill yleinen, kooks heinä. Sinihrmnvihreät lehdet. Erinominen hieknsitoj. 50 150 cm. ur. Tuttu loppukesän kukkij. Kullnkeltiset kukinnot VII IX. ur pvr.. *** Ilmeisesti esdemon -ljike, joll on punertvt vrret j lehdet. B. *** Melko vnh knt. *** Keltmykeröinen, syyskesällä kukkiv kome nuhus. 100 200 cm. ur pvr. **** Perinteisin lilj, keisrinkruunu. Loistvn ornssinpuniset, pystyt kukt VI. 60 90 cm. ur pvr. nnoksess on itusilmuj. *** Suuret, pilkulliset, riippuvt, ornssit kukt loppukesällä VII VIII. 120 180 cm. Runssrvinteinen m. ur. nnoksess on itusilmuj. Vnhojen j hämyisten puutrhojen kestävä j perinteinen lilj. VI VII. Siementimet kukkivt 4 5-vuotiin. Pvr.. **** Liilnpunkukkisi vnhoj kntoj. B. **** Vnh knt, joss liilnpunisi j vlkoisi kukki.. **** Vnhoj vlkokukkisi kntoj.. **** Puistol liilnpuninen pikllisknt Helsingistä. E. **** Vlkoiset-kellervät kukt. Vnh knt Turun seudult. Vrjoliljn j täpläliljn jälkeläinen. Muistutt vrjolilj, nuokkuvt täplikkäät kukt. 100 150 cm. Pvr.. *** Unto Wnns -knt. B. ** P-S Nuorehko knt Rhest. ** Hrvoin trjoll olev lilj. Runssti (5 20 kpl/vrsi) tuoksuvi, keltisi kukki VII VIII. 100 120 cm. Tuore, läpäisevä m. ur. rk tlvimärkyydelle. Ruskoliljminen lji. "Kukt ovt tulenpuniset, lähellä tiikerililjn väriä mutt vhvemmin puniseen vivhtv." Knt on p. Mustilst j kyseessä on luonnonknt Venäjältä. Siemeniä on vähän. * Runssti kirkknpunisi, tuoksuvi, vrjolilj muistuttvi kukki. Stt oll lyhytikäinen. 45 100 cm. Kksivuotinen koristeksvi j kuivkukk (60 80 cm). Kukint kesä heinäkuuss. ur pvr.. ** Violettej j vlkoisi kukki. B. Ovli koristeelliset pitkänsoiket lidut (jop 5 cm). *** Kuten edellinen, mutt monivuotinen. Leviää rönsyillä. Vlen liil kukinto. ** Hrov j hennompi kuin komelupiini. Kukt sini-vlko-violetit. H Pitää hiekkmst. ur pvr. Kooks j värikäs perenn. Kukint VI VII. Siementimien H kuknvärit vihtelevt. 70 100 cm. ur.. Lil sininen. H B. ** Vlenkeltinen. H. ** Vlkoinen. H 18 Mtiinen ry Siemenluettelo 2012