Kelan Toimihenkilöt Jäsenlehti 2 2014 4 7 8 Valtuustovaalit lähestyvät Lähde mukaan yt-toimintaan Yhteyshenkilö Anniina Venäläinen toimii lähellä jäsentä
KUVA Shutterstock.com Villasukkia, lämpimiä lapasia ja punaisia puun lehtiä. Niistä on syksy tehty. Julkaisija: Kelan toimihenkilöt ry Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Päätoimittaja: Heli Martinmäki 040 723 4522 Toimitussihteeri: Hannele Vartiainen Numero 2/2014 Editoiva toimitussihteeri: Petra Hella KTH 2/2014 sisältö 3 PÄÄKIRJOITUS Säästetään ja säästetään, mutta millä hinnalla? 4 YHDISTYKSEN VALTUUSTO VAALIT LÄHESTYVÄT 6 LUOTTAMUKSELLA Potkutko? 7 LÄHDE MUKAAN YT-TOIMINTAAN! 8 YHTEYSHENKILÖ TOIMII LÄHELLÄ JÄSENTÄ 10 AJANKOHTAISTA LYHYESTI 10 VIERASKYNÄSSÄ ESITTELY Kai Ollikainen 11 VIERASKYNÄ Talouskriisin mainingeissa 12 TYÖNILOA Hoppu ei ole hyväksi eikä kiire kunniaksi 13 KELALAISTEN PALKKA- KEHITYS PÄRJÄÄ VERTAILUSSA 14 KOHTAAMISIA 16 JÄSENHANKINTAKAMPANJA Kannattaa Turvata Huominen Ulkoasu: Grapica Oy, Pia Kauppinen Paino: Forssa Print 8 12 Kannen kuva: Annika Söderblom Seuraava lehti ilmestyy vuonna 2015 TULE JA VAIKUTA Valtuusto vaalit lähestyvät s. 4 Asettaudu ehdolle yt-täydennysvaaleissa s. 7 LÄHDE MUKAAN TOIMINTAAN! 2 KTH Syyskuu 2014
PÄÄKIRJOITUS Säästetään ja säästetään, mutta millä hinnalla? Elämme tällä hetkellä Suomen taloudessa pitkään kestänyttä taantuma-aikaa, joka heijastuu myös Kelan toimintaan useampaa eri kautta saamme koko ajan lisää töitä tehtäväksemme, mutta toisaalta toimintakuluihin annetaan valtion taholta vähemmän rahaa. Tämä on mielestäni nurinkurista, sillä juuri Kela on tärkeässä roolissa hoitaessaan pienituloisten toimeentuloturvan täytäntöönpanoa taantuman aikana. Pysähdytään ja rauhoitutaan työkiireidenkin keskellä. Säästöjen kohdentuminen henkilöstöön niin voimakkaasti tulee varmasti näkymään etuustöiden hidastumisena ja asiakaspalvelun ruuhkautumisena. Olen sitä mieltä, että jossain näin mittavien henkilöstöön kohdistuvien säästöjen tulee näkyäkin. Muutoin Kelaan kohdistuu valtion taholta tulevaisuudessakin vain lisää säästöjä, jos nyt tehtävien säästöjen vaikutukset eivät näy asiakkaille mitenkään. Säästöt tuovat omalta osaltaan paineita henkilöstölle ylitöiden tekemiseen ja liukumasaldojen kasvattamiseen, kun määräaikaisia työsuhteita on kesän jälkeen päättynyt ja työjonot alkaneet kasvamaan. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että jokaiseen ylityötuntiin tarvitaan toimihenkilön oma suostumus, esimies ei voi pakottaa ylitöitä tekemään tällaisessakaan tilanteessa. Moni toki haluaa ylitöitä tehdä taloudellisista syistä, ja se on ihan ymmärrettävää. On syytä kuitenkin muistaa, että ylitöillä korvataan puuttuvaa henkilöstöä ja ne kuormittavat entisestään nykyisen henkilöstön jaksamista. Jos teet ylitöitä, muistathan pitää huolta omasta jaksamisestasi ja siitä, että aikaa jää myös perheen kanssa yhdessä olemiseen. Lisää säästöjen kohdentumisesta Kelaan löydät Kelan talousjohtaja Kai Ollikaisen kirjoittamasta jutusta tämän lehden Vieraskynäosiossa. Meneillään oleva syksy on työntäyteinen myös yhdistyksen omassa toiminnassa. Meillä ovat tulossa niin yt-täydennysvaalit kuin valtuustovaalit. Ensimmäiseksi äänestämme vakuutusalueita koskevissa yt-täydennysvaaleissa uusista yt-valtuutetuista ja varavaltuutetuista niihin vakuutuspiireihin ja erityisyksiköihin, joissa ei yt-valtuutettuja tällä hetkellä ole. Tämän lisäksi loppuvuodesta järjestetään yhdistyksen valtuustovaalit, joissa valitaan 32 valtuuston jäsentä päättämään yhdistyksen toiminnasta sekä Kelan työehdoista seuraavan kolmen vuoden ajalle. Tarvitsemme toimintaamme uusia aktiivisia toimijoita, joten lähdethän rohkeasti mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihimme niin yt-vaaleissa kuin valtuustovaaleissa. Toivon, että meistä jokainen voi arjen keskellä pysähtyä hetkeksi nauttimaan syksyn väriloistosta lenkkipolulla tai muiden rakkaiden harrastusten parissa. Tästä jäsenlehdestä löydät vinkkejä syksyn kiireiden selättämiseen muun muassa Tiina Norpan kolumnista. Syysterveisin Heli Martinmäki puheenjohtaja 3
TEKSTI Heli Martinmäki KUVA Hannele Vartiainen Yhdistyksen valtuustovaalit lähestyvät TULE MUKAAN VAIKUTTAMAAN Kuka päättää Kelan työehtosopimuksen hyväksymisestä ja työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä tai yhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta? Se voit olla sinä, jos lähdet ehdolle Kelan toimihenkilöt ry:n valtuustovaaleihin! Sinulla on nyt mahdollisuus lähteä mukaan vaikuttamaan Kelan työehtojen kehittämiseen, sillä Kelan toimihenkilöt ry:n valtuustovaalit järjestetään syksyllä. Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää joka kolmas vuosi valittava valtuusto. Keväällä tehdyn sääntömuutoksen takia valtuustoon valitaan jatkossa 32 jäsentä sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Valtuuston kokouksissa kuulet ajankohtaisista Kelan kehittämishankkeista ja työehtoihin liittyvistä asioista sekä pääset tuomaan oman työyksikkösi terveiset yhdistykselle. Valtuuston tärkein tehtävä on asettaa tavoitteet työehtosopimusneuvotteluihin ja neuvotteluiden jälkeen hyväksyä uusi työehtosopimus ja sen ehdot. Valtuuston syyskokous Valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalien jälkeen joulukuussa pidettävään sääntömääräiseen syyskokoukseen, jossa valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta. Tämän jälkeen valtuusto valitsee hallituksen puheenjohtajan (yhdistyksen puheenjohtajan) ja varapuheenjohtajan (yhdistyksen varapuheenjohtajan) sekä seitsemän varsinaista hallituksen jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Hallituksen tulee edustaa mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti maan eri osia ja erilaisia jäsenryhmiä. Hallitus käyttää toimeenpanovaltaa yhdistyksen asioissa. Syksyn kokouksessa päätetään myös yhdistyksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja valtuuston puheenjohtajille, valtuuston jäsenille, hallituksen puheenjohtajille, hallituksen jäsenille, toimi- ja valiokuntien jäsenille, tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maksettavat palkkiot sekä matkakustannusten korvausten perusteet. Lisäksi päätetään yhdistyksen seuraavan vuoden talousarvio ja jäsenmaksujen suuruudet. Valtuuston kevätkokous Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään hallituksen laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Valtuusto myös päättää mahdollisen ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta ja käsittelee mahdolliset työehtosopimusasiat. Valtuuston ylimääräiset kokoukset Työehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä valtuusto kokoontuu ylimääräisiin kokouksiin. Kokouksissa käsitellään meneillään olevia työehtosopi- 4 KTH Syyskuu 2014
musneuvotteluita ja päätetään mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä neuvotteluiden nopeuttamiseksi. Viimeksi vuonna 2007 yhdistyksen valtuusto päätti, että Kelaan asetetaan ylityökielto, jotta jumissa olleissa neuvotteluissa päästiin eteenpäin. Itse neuvottelut hoitaa yhdistyksen nimeämä tes-neuvottelukunta valtuustolta saamillansa valtuuksilla. Kun tes-neuvottelukunta on saavuttanut neuvottelutuloksen, se käsitellään valtuustossa, joka tekee päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Valtuuston valinta Valtuustovaalit toimitetaan suhteellisina vaaleina siten, että ääni annetaan jollekulle ehdokaslistalla olevalle ehdokkaalle. Valtuustovaaleissa ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja ja näin kerätä ääniä isommalla joukolla. Kullakin ehdokaslistalla eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen koko ehdokaslistan saaman äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet ehdokaslistan saamasta äänimäärästä ja niin edelleen. Ehdokkaat tulevat valituiksi valtuuston jäseniksi tai varajäseniksi saamiensa vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä, ja 32 isointa vertauslukua saanutta jäsentä tulevat valituiksi suoraan valtuustoon. Kun joulukuun valtuuston kokouksessa on valittu valtuuston puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet, nousee valtuustoon varasijoilta useita uusia jäseniä. Valtuuston vaalit Valtuustovaalien ehdokkaaksi ilmoittaudutaan ajalla 29.9 17.10. Ilmoittautumislomakkeen löydät yhdistyksen nettisivuilta osoiteesta www.kelantoimihenkilot.fi. Itse vaalit järjestetään sähköisesti ajalla 6.11. 12.11.2014. Saat yhdistyksen jäsenrekisteriin ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen 6.11.2014 päivän aikana linkin, jonka kautta voit äänestää. Jos epäilet, ettei sähköpostiosoitteesi ole tiedossamme, käy tarkistamassa tietosi Pardian sähköisessä asioinnissa. Kirjautumisohjeet löydät osoitteesta www.pardia.fi ] Jäsenyys] Pardian verkkopalvelut ] Miten kirjaudun? Nykyinen valtuusto käsitteli kevätkokouksessaan myös työehtosopimusasioita sekä yhdistyksen sääntömuutosasiaa. 5
LUOTTAMUKSELLA TEKSTI Ritva Timonen, pääluottamusmies KUVA Studio Onni Potkutko? Tätä kirjoittaessani on helteinen ja antoisa loma takana ja työt alkamassa. Lapin maisemia ja synnyinseutuja kolutessani kiire loppui ja oli aikaa palata muistoihin. Myös Apila-kuvakilpailussa on työyhteisöissä palattu menneisiin, yhdessä vietettyihin hyviin hetkiin. Löytyy valoisia hymynaamoja ja kommentteja. Tästä huolimatta juhannuksen allakin tuli neuvoteltavakseni muutama työsuhteen päättäminen henkilökohtaisin perustein, eli varoituksen jälkeen toimintatapa ei ollut korjaantunut. Lukumäärä on hienoisessa kasvussa. Työsopimuslain 3 luvun 1 :n mukaan työntekijän tulee tehdä työnsä huolellisesti noudattaen määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työoikeuden professori Seppo Koskista lainaten: Tähän perustuvan työnjohto-oikeutensa nojalla työnantajalla on oikeus järjestellä ja valvoa työtä ja työmenetelmiä sekä antaa työntekijän noudatettaviksi tarpeellisia määräyksiä esimerkiksi siitä, mitä työtä tehdään ja missä. Tähän sisältyy työn määrää ja suorittamistapaa sekä työn laatua koskevia seikkoja. Kirjallinen varoitus voidaan antaa muun muassa silloin, kun toimihenkilö toistuvasti ylittää valtuutensa, toimii huolimattomasti, katsoo asiattomasti asiakkaiden tai muiden tietoja, laiminlyö tehtävänsä tai on perusteetta poissa työpaikalta. Kirjallinen varoitus voidaan antaa myös, kun toimihenkilön käyttäytyminen esimiehiä, toisia toimihenkilöitä tai asiakkaita kohtaan on epäasiallista tai loukkaavaa ja toiminta on jatkunut huomautuksista huolimatta. Kirjallisen varoituksen tarkoituksena on ilmoittaa toimihenkilölle työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja niitä koskevien ohjeiden vastaisesta menettelystä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä ja antaa toimihenkilölle mahdollisuus korjata menettelynsä. Eihän tämä koske minua! Elämä voi kuitenkin joskus yllättää: ei tule mieltäneeksi asian vakavuutta tai eteen tulee tilanteita, jotka eivät satunnaisesti ole omassa hallinnassa. Tällöin on hyvä ottaa pikimmiten yhteyttä yt-valtuutettuun tai pääluottamusmieheen. Varoitus lähetetään aina tiedoksi yt-valtuutetulle ja pääluottamusmiehelle, joten asiaa ei kannata arastella vaan ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan. 6 KTH Syyskuu 2014
TEKSTI Heli Martinmäki LÄHDE MUKAAN YT-TOIMINTAAN ja asettaudu ehdolle syksyn yt-täydennysvaaleissa Vuoden 2015 alusta Kela siirtyy kaksiportaiseen hallintoon ja samasta ajankohdasta siirrytään Kelan yt-sopimuksen mukaisesti vakuutuspiiri- ja erityisyksikkökohtaisiin yt-alueisiin. Jatkossa yt-toiminta tukee entistä paremmin vakuutuspiirin tai valtakunnallisen erityisyksikön johtamista. Muutoksen johdosta järjestetään vakuutusalueilla yt-täydennysvaalit syksyllä 2014. Keskushallinnon yt-organisaatioon ei tässä vaiheessa tule muutoksia. Vakuutuspiirillä ja valtakunnallisella erityisyksiköllä on samasta ajankohdasta lukien oma yt-toimikunta, jossa henkilöstöä edustavat varsinainen yt-valtuutettu ja hänen 1. ja 2. varavaltuutettunsa. Työnantajaa yt-toimikunnassa edustaa vakuutuspiirin tai erityisyksikön johtaja, joka toimii myös oman alueensa työsuojelupäällikkönä. Aikaisemmin työsuojeluvastuu oli aluejohtajalla. Mitä yt-valtuutettu tekee? Kelassa yt-valtuutetun tehtävään on yhdistetty kaksi eri roolia: työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen rooli. Työsuojeluvaltuutettuna yt-valtuutettu toimii koko edustamansa henkilöstön puolesta ja luottamusmiehenä hän on vain Kelan toimihenkilöt ry:n jäsenten tukena esim. palkkauserimielisyys- ja työehtosopimusasioissa. Yt-valtuutettu on aina oman roolinsa kautta henkilöstön edustaja yksikön johtoryhmässä. Tällöin yksikköä koskeva yhteistoiminta-asia voidaan käsitellä kyseessä olevan yksikön johtoryhmässä. Yt-valtuutetun pyynnöstä asia viedään erikseen yt-toimikuntaan neuvoteltavaksi. Yt-valtuutettu hoitaa yt-sopimuksen mukaisia tehtäviä oman toimensa ohella. Hänellä on oikeus saada yt-sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi riittävästi vapautusta työstään. Uusi kansainvälisten asioiden keskuksen yt-valtuutettu Anne Tamminen kannustaa lähtemään mukaan yt-valtuutetun tehtävään. Koen yt-valtuutetun roolissani olevani näköalapaikalla voidessani osallistua johtoryhmien ja työhyvinvointiryhmien kokouksiin, Anne kommentoi. Yt-valtuutetun palkkio Yt-valtuutetulle maksetaan palkkio työstään työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. Uusien aloittavien yt-valtuutettujen palkkio määräytyy 1.1.2015 lukien edustettavan henkilöstön määrän mukaisesti seuraavasti: yli 150 toimihenkilöä 235 euroa/kk 101 150 toimihenkilöä 200 euroa/kk alle 100 toimihenkilöä 170 euroa/kk. Ilmoittaudu ehdolle! Yt-vaalien ehdokasasettelu on ajalla 8. 29.9.2014 ja itse täydennysvaalit pidetään 9. 15.10.2014. Yt-täydennysvaalien alueet ja ehdokasasettelulomakkeen löydät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi. Lähde rohkeasti mukaan vaaleihin, saat samalla uudenlaista sisältöä työhösi! 7
TEKSTI Hannele Vartiainen KUVAT Annika Söderblom ja Katri Pyykkö Yhteyshenkilö toimii lähellä jäsentä Kelan toimihenkilöyhdistyksellä on 4 200 jäsentä ympäri Suomea. Aktiivitoimijoitakin yhdistyksellä on paljon, mutta ei ihan jokaisessa toimistossa tai yksikössä. Apuun tulevat yhdistyksen yli 300 yhteyshenkilöä, jotka toimivat yhdistyksen kasvoina työpaikoilla lähellä jäsentä. Anniina Venäläinen toimii yhteyshenkilönä Kelan päätalossa. Yhdistys järjesti yhteyshenkilöille koulutuspäivät kauniissa ja helteisessä Tallinnassa 17. 18.5.2014. Mukaan mahtui 60 yhteyshenkilöä, joista moni oli vasta aloittanut tehtävässä. Yksi uusista on puolisen vuotta tehtävässä toiminut Anniina Venäläinen, joka toimii Kelan päätalossa hallinto-osastolla. Tehtävään hänet houkutteli yksikön yt-valtuutettu Katri Pyykkö. Kun kollega jäi osa-aikaeläkkeelle, niin tarvittiin uusi yhteyshenkilö. Katri kysyi minulta, että jos olisin kiinnostunut toimihenkilöyhdistyksen yhteyshenkilön tehtävästä, ja sen myötä sitten päätin lähteä mukaan toimintaan, Anniina kertoo. Hyvä ohjelma houkutteli mukaan Päivillä käytiin läpi yhteyshenkilön roolia ja toimintakenttää. Yhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki, pääluottamusmies Ritva Timonen, työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa ja Pardian asiamies Hannele Vartiainen antoivat tiiviin infopaketin yhteyshenkilöä lähellä olevista asioista. Yhteyshenkilön ei tarvitse osata tes-asioita ulkoa eikä muistaa jäsenmaksujen suuruutta eri elämäntilanteissa, vaan riittää, että hän osaa ohjata jäsenet oi- 8 KTH Syyskuu 2014
kean henkilön luokse, puheenjohtaja Martinmäki selventää koulutuksen tavoitetta. Myös Anniina Venäläinen koki, että yhteyshenkilöpäivän aiheet olivat hyviä ja mielenkiintoisia. Päivillä sai paljon uutta tietoa, uusia kontakteja ja uutta näkemystä käsitellyistä aiheista, Venäläinen kiittelee. Hyvä porukka oli mukana! Yhteyshenkilön rooli työpaikalla Yhdistyksen tavoitteena on, että jokaisessa toimistossa ja yksikössä on Kelan toimihenkilöyhdistyksen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö toimii linkkinä yt-valtuutetun, alueyhdistyksen, yhdistyksen hallituksen tai Pardian suuntaan. Yhteyshenkilöille järjestetään vuosittain koulutuksia, jotta yhteyshenkilö pystyy huolehtimaan muun muassa siitä, että uudet toimihenkilöt saavat tietoa yhdistyksestä. Yhteyshenkilö on keskeinen toimija jäsenhankinnassa, pu- heenjohtaja Martinmäki muistuttaa. Entä voisiko Anniina suositella yhteyshenkilön tehtävää muille? Voisin suositella tehtävää toimihenkilöyhdistyksen aktiivisille jäsenille, koska tehtävä on oiva lisä aktiivisuudelle. Jos et ole jäsen, suosittelen lämpimästi liittymistä iloiseen joukkoomme! Jäsenet valitsevat toimistosta tai yksiköstä yhteyshenkilön, ja valittu henkilö ilmoittaa valinnastaan Pardian toimistoon sähköpostilla: paivi.virta@pardia.fi. Lisätietoa saat Päiviltä puhelinnumerosta 075 324 7583 (kello 12 15). Koulutustauon aikana Anniina Venäläinen ja Heli Martinmäki keskustelivat yhteyshenkilönä toimimisesta. Yhteyshenkilöpäivät vetivät salin täyteen Tallinnassa. 9
AJANKOHTAISTA LYHYESTI YHDISTYS ON AVANNUT OMAT FACEBOOK-SIVUT Oletko Facebookissa? Liity Kelan toimihenkilöt -ryhmään! Yhdistys on avannut vain jäsenilleen rajatun Facebooksivuston nimellä Kelan toimihenkilöt. Yhdistys tiedottaa sivustolla tulevista tapahtumista ja ryhmän jäsenet voivat keskustella ajankohtaisista asioista. Kyseessä on suljettu ryhmä, eli julkaisut näkyvät vain ryhmän jäsenille. Ryhmässä on jo nyt mukana lähes 300 yhdistyksen jäsentä, tule sinäkin! Facebook-sivusto ei korvaa päätiedotuskanavia, joina toimivat edelleen jäsentiedotteet, kotisivut osoitteessa www.kelantoimihenkilot.fi sekä KTH-lehti. VIERASKYNÄSSÄ ESITTELY KOONNUT Hannele Vartiainen KUVA Annika Söderblom/Kela Kelan talousjohtaja Kai Ollikainen Mistä syntyy onnistunut työpäivä? Kuka olet ja mistä tulet? Olen 47-vuotias vaasalaistaustainen helsinkiläinen. Olen työskennellyt Kelan eri tehtävissä Vaasassa, Pietarsaaressa, Lahdessa, Seinäjoella ja Helsingissä. Miten Kelan toimihenkilöyhdistyksen toimijat näkyvät työssäsi? Toimin Kelan tes-neuvottelukunnassa ja keskushallinnon yt-toimikunnassa työnantajan edustajana. Mitkä asiat sinua työllistävät tällä hetkellä eniten? Valtioneuvoston sopeutustoimista aiheutuvien säästöjen valmistelu. Myös hallinnon ja toiminnan kehittäminen (HAKE) -hankkeen jatkovalmistelu on parhaillaan työn alla. Onnistunut työpäivä pitää sisällään oivalluksia ja oppimista, eli miten asioita, tekemisiä tai toimintatapoja voi tehdä fiksummin. Onnistunut työpäivä jättää pysyvän muistijäljen. Miten rentoudut vapaa-ajallasi? Harrastusten parissa. Olen kiinnostunut kuntoilusta ja perhokalastuksesta. Mottosi? Yritetään vielä. 10 KTH Syyskuu 2014
VIERASKYNÄ TEKSTI Kai Ollikainen TALOUSKRIISIN MAININGEISSA Elämme tällä hetkellä taantumassa, josta uhkaa tulla Suomen taloushistorian pisin. Tilastojen mukaan syksyllä 2008 alkaneesta finanssikriisistä on toivuttu selvästi hitaammin kuin 1990-luvun lamasta. Tuolloin kesti kuusi vuotta ennen kuin kokonaistuotanto Suomessa saavutti lamaa edeltäneen tason. Nyt elämme kuudetta kriisin jälkeistä vuotta, mutta arvion mukaan kokonaistuotanto jää edelleen noin viisi prosenttia vuoden 2008 määrää pienemmäksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen bruttokansantuote yltää vuoden 2008 tasolle vasta vuonna 2018. Ero 1990-luvun laman kestoon ja sen jälkeiseen nousukauteen on huomattava. Kuten olemme asiantuntijoilta kuulleet ja lehdistä lukeneet, Suomen talouden ongelmat ovat sekä suhdanneluonteisia että rakenteellisia. Suhdanneongelmien ennustetaan poistuvan talouden kääntyessä nousuun, mutta rakenteelliset ongelmat vaivaavat meitä sen jälkeenkin. Merkittävä rakenteellinen ongelma liittyy väestökehitykseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten osuus väestöstä supistuu rajusti: työikäisiä on nyt 64 prosenttia väestöstä mutta vuonna 2030 enää 58 prosenttia. Ratkaisuehdotuksiksi tarjotaan tuttuja menetelmiä, kuten työllisyysasteen parantamista, työurien pidentämistä ja maahanmuuttoa. Samanaikaisesti kasvava työttömyys on myös ongelmallinen. Työttömiä oli kesäkuussa 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. OECD on ennustanut Suomen kansantuotteen kasvavan 1,6 prosentin vuotuista kasvuvauhtia seuraavat vuosikymmenet. Näin hidasta pitkän aikavälin talouskasvu on ollut viimeksi 1800-luvun lopulla. Ongelmia on myös tuotantorakenteessa. Paljon on puhuttu teollisuuden yksipuolisuudesta sekä aiempien kasvualojen, metsä- ja elektroniikkateollisuuden, hiipumisesta. Meitä kelalaisia koskettaa erityisesti myös kehittyneiden hyvinvointivaltioiden rakenteellinen ongelma: mitä tehdä varsin suurelle julkiselle sektorille, jossa tuottavuuden kasvattaminen on tunnetusti vaikeaa? Pääministeri Stubbin hallitusohjelma Suomi uuteen nousuun: kasvua ja työllisyyttä perustuu pääministeri Kataisen hallitusohjelman talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen vaatii valtiontalouden sopeuttamista eli käytännössä hallitusohjelmassa asetettuja kehyssäästöjä. Kehyssäästöillä on vaikutusta myös Kelan toimintaan. Sopeutustoimet kohdistuvat sekä Kelan etuusettä toimintakuluihin. Etuuskuluihin liittyviä sopeutustoimia ovat menosäästöt lapsilisiin, opintorahaan ja asumislisään, valtion osuuteen sairausvakuutus- ja lääkekorvauksista sekä kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin. Toimintakuluihin liittyvänä säästötoimena kehysriihessä päätettiin vähentää 10 miljoonaa euroa Kelan toimintakuluihin osoitetuista valtionosuuksista. Vähennyksen vaikutus sairausvakuutusmaksuihin ja niillä rahoitettavaan toimintakuluosuuteen nostaa toimintakuluihin kohdistuvan leikkauksen määrän käytännössä noin 14,5 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Kelan tutkimustoimintaan on esitetty 400 000 euron säästötarve. Leikkaukset ovat luonteeltaan pysyviä ja painottuvat jo vuodelle 2015. Säästöt tullaan kohdistamaan sekä henkilöstö- että muihin toimintakuluihin. Henkilöstökulujen leikkauksiin on jo varauduttu tehtävien täyttökiellolla. Muissa toimintakuluissa säästökohteita haetaan suurimmista toimintakulueristä. Edellä mainitut haasteet edellyttävät Kelalta nykyistä tiukempaa kustannusten hallintaa myös jatkossa. Julkinen talous kestävyysvajeineen ja velkakriiseineen pakottaa myös Kelan kehittämään ja tehostamaan toimintatapojaan. Tämä konkretisoituu Kelan tulosohjaus- ja johtamisjärjestelmässä. Leikkauksia ja karsimisia on mahdollista tehdä kertaluonteisesti, mutta todelliset suuremmat kustannussäästöt saadaan aikaan pitkällä aikavälillä rakenteellisten muutosten kautta. Niukkenevat resurssit edellyttävät hyvän strategisen suunnittelun lisäksi tehokasta toiminnan ja talouden suunnittelua sekä huolellisesti mietittyjä ja perusteltuja investointeja ja avointa, aktiivista vaihtoehtojen pohdintaa. Olemme saamassa Kelalle myös uusia tehtäviä. Hallitus päätti kehysriihessään, että vuoden 2017 alusta lukien perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirtyvät Kelan hoidettavaksi. Kysymys on historiallisesta, pitkään jahkaillusta uudistuksesta, joka koskettaa lähes 400 000 toimeentulotukea saavaa asiakasta sekä monia Kelan ja kuntien työntekijöitä. Asiakkaiden ja kuntien tekemien päätösten määrän perusteella on arvioitu, että uuden tehtävän aiheuttama vuotuinen työmäärä Kelassa olisi noin 400-500 henkilötyövuotta. Toimeenpanon siirron valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. 11
TYÖNILOA TEKSTI Tiina Norppa, työsuojelun päävaltuutettu KUVA Shuttersctock.com HOPPU EI OLE HYVÄKSI EIKÄ KIIRE KUNNIAKSI Kiire lienee tuttua useimmille meistä. Ainakin Kela-barometrin mukaan 32 prosenttia meistä kokee työssään kiirettä usein tai jatkuvasti. Kiire ei kuitenkaan rajoitu pelkästään työelämään, vaan vapaaaikammekin täyttyy tulemisista ja menemisistä sekä keskeneräisistä töistä, jotka odottavat tekijäänsä. Kiireellä niin kuin monilla muillakin asioilla on hyvät ja huonot puolensa. Toisinaan, kun on hyvä säpinä päällä, saa paljon aikaiseksi ja valmista tulee. Kun saa yhden askareen hoidettua, samalla tulee valmiiksi pari muutakin ihan huomaamatta. Jälkeenpäin voi vain hämmästellä: Miksen tehnyt tätä jo aikaa sitten, kun tämä näin helposti sujui? Miten palkitseva ja voimaannuttava onkaan se tunne, kun on saanut työnsä hoidettua, viettänyt aikaa perheen, ystävien tai hyvien harrastusten parissa! Hyvillä mielin voi tarttua seuraavan tehtävään tai levähtää hetken ja palautua seuraavaa päivää varten. Kiire on tunnetila, joka voi saada meidät tuntemaan itsemme ahkeriksi ja tärkeiksi. Kiireetön saattaa vaikuttaa siltä, että hänellä ei ole tarpeeksi tekemistä. Nykyajan jatkuvaa tehokkuutta vaativassa työelämässä se tarkoittaa sitä, että saa lisää töitä. Liiallinen hallitsematon kiire saa meidät tekemään virheitä, joita on pakko korjata, mikä vie aikaa, ja kiire sen kuin lisääntyy. Itselle tulee sellainen olo, ettei osaa mitään eikä saa mitään aikaiseksi, kun aikaa tekemiseen kuluu vähintään tuplaten. Sitten kiristyy pinna. Hermostuksissamme saatamme sanoa kanssaihmisillemme jotain sellaista, mikä pahoittaa heidän mielensä. Seuraavaksi harmittaa itseäkin, kun tuli toisen niskaan kaadettua oma paha olo. Jatkuva kiire aiheuttaa stressiä, mikä on haitallista hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Niskat Miksen tehnyt tätä jo aikaa sitten, kun tämä näin helposti sujui? kipeytyvät, uni häiriintyy ja elimistön vastustuskyky heikkenee. Jonkin ajan kuluttua emme enää huomaa niitä asioita, joista olemme aikaisemmin iloinneet ja nauttineet. Sanotaan, että kiire on korvien välissä. Mitäpä jos seuraavalla kerralla, kun joku kysyy kuulumisiamme, emme vastaisikaan Ihan kauhee kiire, vaan yllättäisimme kysyjän vastaamalla: Tyyneyttä, selkeyttä ja mielenrauhaa. Kokeilkaapa. 12 KTH Syyskuu 2014
TEKSTI JA TAULUKOT Heli Martinmäki KELALAISTEN PALKKAKEHITYS PÄRJÄÄ VERTAILUSSA Kelan ansiokehitys 9 % Kelan työehtosopimuksessa on sovittu, että tilastotyöryhmässä tarkastellaan vuosittain Kelan henkilöstön ansiokehitystä ansiotilastojen valmistuttua. Alakohtaisten kokonaisselvitysten lisäksi vertailuja tehdään muilla aloilla vastaavissa tehtävissä oleviin ryhmiin. Tilastotyöryhmässä on kolme työnantajan ja neljä yhdistyksen edustajaa. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut, että vertaamme Kelan palkkakehitystä niin valtioon, kuntiin, yksityiseen kuin yleiseen tasoon. Tilastomateriaalina on Elinkeinoelämän keskusliiton tuottama tilastomateriaali. Alla olevassa kaaviossa näkyy Kelan palkkakehitys verrattuna näihin neljään muuhun sektoriin, ja voidaan todeta, että Kelan ansiokehitys 9 % on ollut seurantajaksolla toiseksi parasta valtion 9,5 %:n jälkeen. 10 9 8 7 6 5 4 2 3.3 2.2 3.9 1.7 3.7 2.1 2.9 2.5 3.9 2012 2013 2011 2012 2010 2011 Kelan palkkakehitys suhteessa muihin sektoreihin vuosina 2010 2013. 3 2 1 2.7 3.4 3 2.6 2.6 0 Yleinen Valtio Kunta Yksityinen Kela Identtisten palkkakehitys Kun palkkatilastoissa verrataan identtisten palkkakehitystä, se tarkoittaa sitä, että vertailussa ovat mukana samassa tehtävässä vuoden tarkastelun aikana olleet henkilöt. Heidän palkkakehityksensä on Kelassa ollut vuosien 2012 2013 välillä suorittavalla tasolla 3,4 %. Tässä identtisten vertailussa on käytetty jo useamman vuoden ajan vertailupohjana rahoituksen, teollisuuden toimihenkilöiden sekä vakuutuksen ja kaupan konttorien suorittavan tason ansiokehitystä. Näissäkin vertailuissa Kela sijoittuu sijalle kaksi kaupan konttorin jälkeen 11,5 %:n ansiokehityksellä. Viimeisen kolmen vuoden palkkatilastoista voidaan todeta se, että Kelassa olemme pärjänneet palkkakehityksessä kohtalaisesti verrattuna muihin aloihin. 14 12 10 8 6 3.4 3.1 4.5 3.9 3.1 3.3 3.9 4 3.3 4 2012 2013 2011 2013 2010 2011 Identtisten palkkakehitys vuosina 2010 2013 suhteessa muihin sektoreihin. 4 2 3.6 4.4 3.2 3.2 4,5 0 Kela, suorittava taso Rahoituksen toimihlö Teollisuuden toimihlö Vakuutuksen toimihlö Kaupan konttorin suor. taso 13
KOHTAAMISIA Varsinais-Suomen alueyhdistys osallistui 75 henkilön voimalla Turun Logomossa 18.4.2014 järjestettyyn The Voice of Finlandin finaaliin. Show oli hyvä, ja Lenni-Kalle Taipaleen johtama bändi soitti erinomaisesti. Michael Monroe ei jäänyt keneltäkään huomaamatta, mutta myös Elastinen, Mira Luoti ja Anne Mattila esiintyivät hyvin ja pitivät tunnelman korkealla. Kelalaisten äänet jakautuivat neljän kilpailijan välillä. Ennen finaalia tarjottava buffet-ruoka oli todella herkullista, tunnelma oli hyvä, ja kaikilla oli mukavaa. Ennakkoajatuksista huolimatta pitkäperjantai oli hyvä päivä kokoontua yhteiseen tapaamiseen, sillä Turkuun ehdittiin kimppakyydeillä kaukaisemmistakin toimistoista, kuten Salosta. Tämä voitaisiin ottaa uusiksi! Teksti ja kuvat: Alueyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Grönroos Kuluneen kesän helteet päättivät alkaa samana päivänä, kun Lapin alueyhdistys kokoontui 5.7. Kemijärvelle Uitonpirtin kauniisiin maisemiin pitämään jäsentilaisuutta. Mukana tilaisuudessa oli vajaat 30 jäsentä. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten Kelaan kohdistuvat säästöt näkyvät muun muassa yhteyskeskuksessa ja asiakaspalvelussa. Yhteisen päivätilaisuuden jälkeen jäsenet pääsivät nauttimaan Yöttömät Yöt -festivaalista, jossa kuultiin muun muassa Lauri Tähkää ja Jukka Poikaa. Teksti ja kuvat: Heli Martinmäki Pohjois-Savon alueyhdistys kokoontui Kuopion viinijuhlille 26.6. kuulemaan ajankohtaisia asioita Kelasta ja yhdistyksestä. Keskustelua käytiin muun muassa säästöistä ja syksyllä järjestettävistä valtuustovaaleista. Tilaisuuden aikana jäsenet pääsivät vaihtamaan työpaikan kuulumisia ja viettämään yhdessä vapaa-aikaa kuunnellen Anna Abreun ja J. Karjalaisen musiikkia. Tämän vuoden viinijuhlilla tutustuttiin myös kroatialaiseen viinituotantoon. Mukana oli noin 40 jäsentä. Teksti ja kuvat: Heli Martinmäki 14 KTH Syyskuu 2014
LEDAREN Man sparar och sparar, men till vilket pris? Finlands ekonomi ligger i en långvarig recession som återspeglas även i FPA s verksamhet från många olika håll vi får hela tiden mera arbetsuppgifter, men å andra sidan minskar man på verksamhetsanslagen. Detta tycker jag att är bakvänt, för under recessionen spelar FPA en viktig roll i verkställandet av utkomstskyddet för mänskor med låga inkomster. Stanna upp och njut av höstens färgprakt. Att inbesparningarna berör så starkt personalen kommer säkert att märkas som fördröjda förmåner och stockad kundbetjäning. Jag anser dock att så omfattande sparåtgärder mot personalen bör även synas på något sätt. Annars kräver staten även i framtiden ytterligare inbesparningar av FPA, om inte inverkan av sparåtgärderna alls syns hos kunderna. Inbesparningarna ställer i sig själv tryck på att arbeta övertid och öka glidningssaldon, därtill arbetsförhållanden på bestämd tid som efter sommaren har avslutats och köerna av arbete som har börjat växa. Jag vill i detta sammanhang påminna alla, att till varje övertidstimme behövs funktionärens samtycke, förmannen kan inte ens i en situation som denna tvinga någon till övertidsarbete. Många vill dock av ekonomiska skäl arbeta övertid, och det är helt förståeligt. Det är ändå skäl att minnas, att med övertidsarbetet ersätter man den personal som nu saknas, och det belastar ytterligare den nuvarande personalens ork. Om du arbetar övertid, så kom ihåg att sköta om din ork och se till att det blir tid över att tillbringa tillsammans med din familj. Ytterlig information om sparåtgärderna finns att läsa på FPA s nätsida där ekonomichefen Kai Ollikainen skriver om ämnet i tidningens kolumn Vieraskynä. Pågående höst är fullbokad med jobb även inom föreningens egen verksamhet. På kommande är såväl kompletteringsval av samarbetsförfarandets representanter som val av fullmäktige. Först röstar vi om nya samarbetsombudsmän och suppleanter för de försäkringsdistrikt och specialenheter i vilka inte nu finns samarbetsombudsmän. Därtill ordnar vi i slutet av året val av föreningens fullmäktige, var väljs 32 fullmäktigeledamot som besluter om föreningens verksamhet samt om arbetsvillkoren inom FPA för tre följande år. Vi behöver nya aktiva funktionärer, så kom modigt med och påverka såväl i våra gemensamma frågor som i valet av samarbetsrepresentanterna och fullmäktigen. Jag hoppas att varenda en av oss kan stanna upp en stund i vardagens ståhej och njuta av höstens färgprakt i samband med träningsrundan eller i andra kära hobbyer. I denna medlemstidning hittar du tips om hur du segrar höstens jäkt i bl.a. Tiina Norppas kolumn. Hösthälsningar Heli Martinmäki ordförande 15
JÄSENHANKINTAKAMPANJA 1.8.2014 31.5.2015 Yhdistyksen jäsenenä et jää yksin työelämän yllättävissä tilanteissa ja jatkuvassa muutoksessa. Kelan toimihenkilöyhdistys on pitänyt huolta jäsenistään jo 70 vuoden ajan. Liity jäseneksi jo tänään, se kannattaa! Jäsenmaksu on suoraan verovähennyskelpoinen, ja jäsenetuina saat muun muassa kattavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Kannattaa Turvata Huominen Muiden jäsenetujen lisäksi kampanjan aikana palkitaan sekä uusi jäsen että jäsenhankkija suomalaisilla design-tuotteilla. Lue lisää osoitteesta www.kelantoimihenkilot.fi. JÄSENYYS TUO ETUJA! Liity jäseneksi www.pardia.fi/kelantoimihenkilot/ jasenelle/jasenhankintakampanja/ tai nappaa koodi tästä suoraan kotisivuillemme Kelan toimihenkilöt ry Puheenjohtaja Heli Martinmäki 040 723 4522 heli.martinmaki@kela.fi Pääluottamusmies Ritva Timonen 040 539 2309 ritva.timonen@kela.fi Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa 040 751 0992 tiina.norppa@kela.fi Asiamies Hannele Vartiainen, 040 451 5009 hannele.vartiainen@pardia.fi Jäsenrekisterisihteeri Ulla Noponen, 075 324 7548 (ma-pe klo 9-12), info@pardia.fi Lomamökkivaraukset ja peruutukset tehdään sähköisesti jäsensivuilla olevan sähköisen lomakkeen kautta. Lisätietoja tarvittaessa Päivi Virta 075 324 7583, (ma-pe klo 12-15), paivi.virta@pardia.fi