Kiihtyvä liike. 1 Johdanto. vaunua. ja vaunulle. ntti jätetään. punnukselle. Punnus: Vaunu: hyödyntäenn määritetään. 2 Tavoitteett



Samankaltaiset tiedostot
Kuva 1. Langan päässä oleva massa m vetää pudotessaan lankaan kiinnitettyä M-massaista vaunua.

+ = +, (1) + = +. (2)

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Palkin taivutus. 1 Johdanto. missä S on. määritetään taivuttamalla. man avulla.

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Termodynamiikan mukaan ideaalikaasujen molaaristen lämpökapasiteettien erotus on yleinen kaasuvakio R

Kuva 1. Kaaviokuva mittausjärjestelystä. Laserista L tuleva valonsäde kulkee rakojärjestelmän R läpi ja muodostaa diffraktiokuvion varjostimelle V.

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

a. Tavallisesti

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

LÄMMÖNJOHTAVUUS. 1 Johdanto , (1) Lämmönjohtavuus

Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate.

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Luvun 5 laskuesimerkit

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

KON C H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, Koesuunnitelma

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Luvun 5 laskuesimerkit

FYSA210/K2 KÄÄNTÖHEILURI

EV3 Liikemittauksia. Työkortit EV3 liikemittauksissa / Tehtäväkortit/ Piia Pelander / 2017 Innokas 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Fysiikka 1 Luku 2. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan mittaamiseen, mittaustarkkuuteen ja mittausvirheen laskemiseen.

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Garmin laitteiden ohjelmistopäivitys

Muistimoduulit Käyttöopas

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

E-RESULTS LITE -OHJEET

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus. Vastaava opettaja Jani Sainio puh: huone 138 (OK 4A)

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2017 TULOSPALVELUN OHJEET LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

PYÖRIMISLIIKE JA KESKIHAKUVOIMA

Jani-Matti Hätinen Työn pvm assistentti Stefan Eriksson

Fortum Fiksu Sisä- ja ulkolämpötilamittarit Käyttöohjeet

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS

Puhelinnumeroiden lataaminen laitteesta tietokoneelle

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Suomi. Turvallisuusohjeet. Suomi

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

ABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, ja 15000kg

Huawei E3276s ohjelmistopäivitys

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

Harjoitustyö 3. Heiluri-vaunusysteemin parametrien estimointi

Langattomien kauko-ohjainten WR-1/WR-R10 laiteohjelman päivittäminen

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android Ice Cream Sandwichissä.

Asiakirjojen ja valokuvien skannaaminen Canon Canoscan -skannerilla

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ

Ryhmä T. Koesuunnitelma. Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt, KON-C3004

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Dynamiikan peruslaki ja voima

Transkriptio:

KIIHTYVÄ LIIKE 1 Johdanto Kuva 1. Langan päässä oleva massa m vetää pudotessaan lankaan kiinnitettyä k M-massaista vaunua. Työssä kiinnitetään eri massaisia punnuksia langan ja väkipyörän kautta kiskolla olevaan vaunuun. Vaunuu lähtee kiihtyvään liikkeeseen, kun punnus päästetään putoamaan painovoiman vaikutuksesta. Newtonin III lain mukaan kappaleeseen, jonka massa onn m, vaikuttava kokonaisvoima F aiheuttaa kappaleellee kiihtyvyyden a, jolle pätee. 1 Kun langann massa ja väkipyörän hitausmomen ntti jätetään (massa M) seuraavat liikeyhtälöt huomioimatta, saadaan punnukselle ja vaunulle Punnus: 2 Vaunu: 3 Yllä g on putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s 2 ja T langan jännitysvoima, joka toimii myös vaunua vetävänää voimana. F k on kitkavoima. Nyt molemmista yhtälöistä (2) ja (3) voidaan ratkaista T ja asettaa saadut yhtälött yhtäsuuriksi. Saadaan yhtälö. 4 Mittaamallaa siis vaununn kiihtyvyyttä yllä kuvatulla systeemillä, saadaan määritettyä putoamiskiihtyvyys g ja kitkavoima F k. Tässä työssä aloitetaan osoittamallaa lain (1) pätevyys. Tämän jälkeen yhtälön y (4) riippuvuutta hyödyntäenn määritetään putoamiskiihtyvyys g ja kitkavoima a F k. 2 Tavoitteett Työn tehtyään opiskelija on käytännössä havainnut eri suuruisten voimien vaikutuksen kappaleen kiihtyvyyteen 1

on tutustunut toistomittaukseen ja määrittänyt toistomittauksen n tuloksista keskiarvon, otoskeskihajonnan ja j keskiarvonn keskivirheen osaa piirtää voimakaavioon kappaleisiin vaikuttavat voimat yksinkertaisessa koeasetelmassa osaa esittää mittaustuloksen kuvaajan avullaa ja sovittaa suoran s pisteistöön 3 Laitteisto 3.1 Laitteiston osat Kuva 2. Mittauslaitteisto. Työssä tarvittavat välineet on esitetty kuvassa 1. Pyörillä oleva vaunuu kulkee kiskolla. Vaunussa olevan voima-anturin koukkuun on kiinnitetty lanka, joka kulkee väkipyörän kautta vapaasti langan päässää riippuvaan punnukseen. Bluetooth-lähettimellä varustettu langaton voima-anturi lähettää tietokoneelle tiedon vaunuun kohdistuvasta vetävästä voimasta. Vaunun paikkaaa mitataan ultraäänilähetin-vastaanottimella, joka lähettää tihein väliajoin (10 1/s) ultraäänipulsseja. Ultraäänipulssit heijastuvatt vaunuun kiinnitetystä heijastimesta ja palaavat takaisin ultraäänilähet tin-vastaanottimeen. Ultraäänianturi on kiinnitetty LabQuest Mini -tiedonkeräimeen, joka puolestaan on yhdistetty tietokoneeseen. UltraäänipulsU ssien aikaerosta saadaan vaunun paikka, josta puolestaan voidaan määrittää sekä vaunun nopeus että kiihtyvyys. Anturidataa voidaan tarkastella tietokoneelta. Langan massaa ja väkipyörän hitausmomenttia ei tarvitse työssä huomioida, sillä ne ovat molemmat mitättömän pieniä. Lisäksi tarvitaan: - punnussetti - vaaka punnusten ja vaunun punnitsemiseen - kulmaviivain 3.2 Muuta huomioitavaa laitteistosta Varmista ennen mittauksia, ettei kisko ole liian lähellä pöydän päätyä. Törmäysten voimastaa kisko liikkuu hieman ja kiskon romahtaminen toisesta päästäänn pöydän reunalta saattaa johtaaa vaunun ja siihen kiinnitetyn herkän voima-anturin putoamiseenn ja anturinn rikkoutumiseen! Varoitus! Heijastinlevyn reunatt voivat ollaa teräviä, joten varo sormiasi! Langaton voima-anturi ladataan työn vieressä olevalla laturilla. Jos akku a vaikuttaa tyhjältä, se latautuuu nopeasti n. 10 minuutissa mittauskuntoon. Laturi kytketään anturin päässä p olevaan aukkoon. Jotta tämää onnistuu, irrota vaununn magneeteissa kiinni oleva heijastinlevy. Muista laittaa työn lopuksi voima-anturi i latautumaan seuraavia mittaajia varten! Jos langattoman voima-anturin pois päältä. Voima-anturin Bluetooth-lähetin menettäää joskus kesken mittauksen yhteyden yhdistämisessä tietokoneeseen on ongelmia, kannattaa kokeilla tietokoneenn wifin kytkemistä 2

tietokoneeseen. Tämä näkyy yleensä siten, ettei mittaus lähde käyntiin Collect-painiketta painettaessa. Yleensä voima-anturin laittaminen pois päältä ja uudestaan päälle auttaa. Tietokone antaa tällöin virheilmoitusikkunan, jossa valitaan Attempt reconnection. Myös kannettavan tietokoneen siirtäminen saattaa auttaa, sillä vaunuun kiinnitetty metallinen heijastin häiritsee hieman Bluetooth-anturin radiosignaalin kulkua. Jos ongelmat eivät häviä, tallenna mittaustiedosto, sulje Logger Pro ja käynnistä ohjelma uudelleen. Kun nyt lataat tallentamasi mittaustiedoston, voit jatkaa mittausta keskeytyneestä kohdasta. 4 Esitehtävät Tutustu työhön liittyvään teoriaan haluamastasi fysiikan oppikirjasta esim. [1 3], lue työohje läpi ja vastaa alla oleviin kysymyksiin vastauslomakkeeseen. 1. Mitä aiot tässä työssä mitata ja miksi? 2. Piirrä vastauslomakkeessa olevaan kuvaan kaikki punnukseen ja vaunuun vaikuttavat voimat ja nimeä ne. 5 Mittaukset Varoitus: Vaunut sisältävät magneetteja, jotka voivat haitata esimerkiksi sydämentahdistimien tai mekaanisten rannekellojen toimintaa. Kaikki mittaustulokset ja kysymysten vastaukset kirjataan vastauslomakkeelle. On suositeltavaa käyttää lyijykynää. Vastauslomake palautetaan lopuksi assistentille. 5.1 Ennen mittauksia 1. Tee hypoteesi: Kiskon päässä olevasta vaunusta lähtevän langan päähän ripustetaan punnus, kuten kuvassa 2. Vaunu ja punnus päästetään irti ja punnus vetää vaunua, kunnes vaunu törmää radan päässä olevaan esteeseen, josta se kimpoaa kimmoisen törmäyksen jälkeen takaisin. Millaista on vaunun liike ajan funktiona? Hahmottele vaunun paikka-, nopeus- ja kiihtyvyyskuvaajat vastauslomakkeeseen. 2. Irrota langaton voima-anturi laturista. Punnitse vaunu antureineen ja heijastimineen ja käytettävät punnukset 1050 g vaa alla. Kirjaa tulokset vastauslomakkeeseen. 3. Tarkista, että kisko ei vietä antamalla vaunulle hieman vauhtia molempiin suuntiin. Vaunun vauhdin pitäisi hidastua yhtälailla molempiin suuntiin. Tarvittaessa kiskon jalkoja voi säätää. Poista kiskon lähettyviltä mahdolliset esteet, joihin ultraäänikeila saattaisi osua. 4. Kiinnitä ultraäänianturi LabQuest-tiedonkeräimen DIG 1 -porttiin ja tiedonkeräin tietokoneen USBporttiin. Tarkista, että ultraäänianturissa oleva kytkin on vaunu -asennossa. Laita langaton voimaanturi päälle. Käynnistä valmis mittaustiedosto Mittauspohja_kiihtyva_liike.cmbl tietokoneen työpöydän kansiosta Mittauspohjat. Näkyviin tulee Sensor Confirmation ikkuna, josta klikkaa Scan for WDSS. Valitse näkyviin tulevasta listasta anturin nimeksi se, mikä lukee käytössäsi olevan voima-anturin kyljessä. 5. Varmista, että voima-anturissa ei vielä ole kiinni lankaa ja punnusta. Vedä vaunu kiskon ultraäänilähetin-vastaanottimen puoleiseen päähän niin lähelle, kuin mitä lanka antaa myöten, ja nollaa sekä paikka-anturi että voima-anturi valitsemalla: Experiment Zero tai painamalla Ctrl+0. 6. Tehdään testimittaus 20 g punnuksella. Aseta punnus, vaunu ja lanka kuten kuvassa 2 ja poista esteet ultraäänikeilan tieltä. Aloita mittaus painamalla Collect tai painamalla välilyöntinäppäintä. Päästä 3

vaunu irti. (Huom! Erityisesti isommilla massoilla massa irtoaa langasta lattiaan osuessaan ja vaunu saattaa ponnahtaa voimakkaastikin takaisin kiskon pään puskurista. Ole valmiina sieppaamaan vaunu kiinni ennen, kun vaunu osuu ultraäänianturiin!) Kiihtyvyyden tulisi olla alun jälkeen tasaista törmäykseen asti. Jos kiihtyvyyskuvaajassa on piikkejä tai runsaasti hajontaa, kannattaa ultraäänilähetin-vastaanottimen oikea asento tarkistaa. Jos lähetin-vastaanotin on liian pystyssä, häiritsevät pöydästä/kiskon päistä tulevat heijastukset mittausta, ja jos taas lähetinvastaanotin on liian takakenossa, eivät ultraäänipulssit osu vaunun heijastimeen. Oikea kulma löytyy kokeilemalla yleensä väliltä 7981. Voit halutessasi käyttää kulmaviivainta apuna säätämisen alussa. 5.2 Varsinaiset mittaukset 1. Testaa tekemääsi hypoteesia 20 g punnuksella ja kirjoita havaintosi vastauslomakkeeseen. 2. Mittaa vaunun kiihtyvyyttä ja vetävää voimaa viidellä eri massan arvoilla, 1050 g. Tallenna jokainen onnistunut mittaussarja (mittaus) ennen seuraavaa mittausta (Ctrl+L). 3. Lopuksi tallenna Logger Pro -tiedosto ja data tekstimuodossa tulosten myöhempää tarkastelua varten hakemistoon D:\Users\Oppilas. 4. Lopuksi irrota heijastinlevy vaunusta ja kytke langaton voima-anturi kiinni laturiin ja laturi seinän pistorasiaan. Irrota myös LabQuest Mini -tiedonkeräimen USB-kaapeli tietokoneesta. 6 Tulosten käsittely Kirjoita tulokset vastauslomakkeeseen. Liitä mahdolliset erilliselle paperille tekemäsi laskut, sekä kuvaajat vastauslomakkeeseen. 6.1 Newtonin II laki 1. Määritä kaikista mittauksista vaunun kiihtyvyys a ennen törmäystä kiskon päässä olevaan esteeseen ja kirjaa ne vastauslomakkeeseen virhearvioineen (virhearviota tarvitaan myöhemmin kohdassa 6.2). Ohje: Voit määrittää kiihtyvyyden joko silmämääräisesti datasta katsomalla tai määrittämällä sopivalta alueelta keskiarvon. Määritä myös kiihtyvyydelle virherajat jollakin sopivalla menetelmällä esimerkiksi keskiarvon keskivirheenä tai otoskeskihajonnasta. 2. Määritä samaan tapaan voima-anturin datasta vetävä voima T ja kirjaa tulokset vastauslomakkeeseen. Virhearviota T:lle ei vaadita. 3. Piirrä vetävä voima T kiihtyvyyden a funktiona. Sovita kuvaajaan suora ja määritä sen kulmakerroin. Virhearviota ei vaadita. 6.2 Putoamiskiihtyvyyden ja kitkavoiman määrittäminen 4. Laske suure kaikista mittaustuloksista virheineen ja kirjaa tulokset vastauslomakkeeseen. Huomaa, että massojen epätarkkuudet ovat niin pienet, ettei niitä tarvitse huomioida virhearvioinnissa. 5. Piirrä suure punnuksen massan funktiona. Yhtälön (4) mukaan pisteiden tulisi osua suoralle. Sovita pisteistöön suora ja määritä suoran kulmakerroin ja vakiotermi virheineen. Määritä tulosten perusteella arvo putoamiskiihtyvyydelle g ja kitkavoimalle F k virheineen. 4

7 Pohdittavaa 1. Minkälaisia virhelähteitä työssä esiintyy? 2. Päteekö? Mitä kertoo kohdassa 6.1 sovittamasi suoran vakiotermi? (Vakiotermin arvoa ei tarvitse määrittää.) 3. Vertaa saamaasi tulosta putoamiskiihtyvyydelle kirjallisuuteen. Onko tulos järkevä? Lähteet [1] D.C. Giancoli, Physics for Scientists & Engineers with Modern Physics 4 th edition, International edition, Pearson Education, Inc, 2009. [2] Hugh Young, Roger Freedman, A. Lewis Ford: University Physics with Modern Physics. International Edition. 13. painos. Pearson Education, 2011. [3] Halliday, Resnick, Walker, Fundamentals of Physics Extended, Extended 9 th edition, International Student Version, Wiley & Sons, Inc., 2011. 5