Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta koskien huoltoasematoimintaa

Lohjan kaupungin ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13.8.2009 123 Dnro 306/67/679/2007 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2009 1 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta koskien huoltoasematoimintaa LUVAN HAKIJA Oy Shell Ab PL 16 01301 VANTAA Puhelinvaihde 020 443 1 Faksi 020 761 2203 Liike- ja yhteisötunnus 0113882-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Shell-Mäntynummi Mäntynummentie 46 08500 LOHJA Puhelin (019) 382 010 Faksi (019) 383 030 Sähköposti: mantynummi.helmisimpukka@restel.fi Lohjan kaupunki, Laakspohjan kylä (423), Huoltokulma Rn:o 1:972 Toimialatunnus: huoltoasematoiminta 50501 KIINTEISTÖN OMISTAJA Aki Lehtonen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin kohdan 5 a) mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Koska toiminta sisältyy ympäristönsuojeluasetuksen (169/00) 7 :n laitosluetteloon, ratkaisee ympäristölupa-asian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lohjan kaupunginvaltuuston 24.9.2003 83 hyväksymän kaupunkisuunnittelukeskuksen johtosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Alkuperäinen ympäristölupahakemus on saapunut Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon 30.9.2003. Lohjan ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 17.11.2005 257 kyseessä olevalle jakeluasemalle määräaikaisen luvan 30.11.2007 asti. Uudenmaan ympäristökeskus valitti lautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 8.12.2006, dnro 00322/06/5108, selvensi lautakunnan päätöksen lupamääräystä mahdollisen jatkolupahakemuksen hakemisajankohdan ja hakemuksessa esitettävien selvitysten ja suunnitelmien osalta. Ympäristökeskus valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 19.6.2007, dnro 3716/1/06 Vaasan hallintooikeuden ja Lohjan ympäristölautakunnan päätökset ja palautti asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Toiminnanharjoittaja on jättänyt uutta ympäristölupaa varten uuden ympäristölupahakemuksen, joka on saapunut Lohjan ympäristöyksikköön 23.5.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 mukaisen päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta 6.8.2001/YS 668 (dnro 0100Y0306-18). Päätös sisältää määräykset pilaantuneen alueen kunnostamisesta ja pohjavesitarkkailusta. Oy Shell Ab:n kemikaali-ilmoituksen johdosta on tehty toistaiseksi voimassaoleva viranhaltijapäätös 25.10.2002 6 Lohjan ympäristönsuojelutoimiston vs. ympäristötarkastajan toimesta. Toiminnalla ei ole voimassaolevaa ympäristölupaa. Kaavoitustilanne Kiinteistö sijoittuu ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle ja pohjavesialueelle. Laitosalue on 9.7.1974 vahvistetussa asemakaavassa merkitty moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Kaavassa ei ole pohjaveden suojelumääräyksiä.

Kohteen eteläpuolinen alue ja kohteen länsipuolinen alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kohteen kaakkoispuolella olevan Puruskorventien itäpuolinen alue on kaavoitettu enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueeksi (AO). 3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Luonnon tila Tontilla ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Kiinteistön pohjoispuolella kulkevan vanhan valtatie 25:n (joka nykyisin on paikallistie) vastakkaisella puolella sijaitseva Lohjanharjun osa kuuluu Natura 2000 verkostoon. Maaperän tila Kohde sijaitsee Lohjanharjun reunamuodostuman distaalipuolella. Muodostuman korkein kohta (laki) huoltoaseman kohdalla on noin tasolla +110 m (noin 250 metriä kohteesta pohjoiseen). Maanpinta kohteen alueella on keskimäärin noin tasolla +80 m viettäen lievästi kaakkoon. Kohde sijaitsee Lohjanharjun rinteessä. Maanpinnan taso laskee noin 15 m mentäessä 300 metriä kaakkoon. Lohjanharjun maaperä on maaperäkartan perusteella jäätikön kerrostamaa hiekkaa ja soraa. Kohteessa suoritettujen pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maaperä on kohteen alueella hiekkaa ainakin 27 metrin syvyyteen asti. Pohjavesiputkien asentamisen yhteydessä ei tutkimuspisteissä havaittu kalliota, rakeisuudeltaan poikkeavia, tiiviitä maakerroksia tai merkittävää kerroksellisuutta. Maaperän pinnan muodot/syntyhistoria huomioiden maaperän kerroksellisuus on mahdollista. Kerroksellisuuden vietto on em. tapauksessa todennäköisesti kohti kaakkoa huoltoaseman alueella. Maaperäkartan mukaan maaperä muuttuu silttivaltaiseksi noin 200 m:n etäisyydellä kohteen kaakkoispuolella. Lohjanharjun laella irtomaakerroksen paksuuden arvioidaan olevan jopa 60 m. Geologian tutkimuskeskuksen painovoimamittausten tulosten perusteella kallionpinta sijaitsee kohteen lähiympäristössä tasolla +55-60 m. Kalliopinnan taso laskee noin 300 m:n etäisyydellä kohteesta koillisessa tasolle +45 m. Kartta-aineiston perusteella kallionpinta nousee kohteen eteläpuolella noin 400 m:n etäisyydellä tasolle yli +70 m. Kohteen eteläpuolella, pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolisella alueella, on runsaasti kalliopaljastumia. Kohteen kaakkoispuolella kallionpinnan arvioidaan nousevan osittain tasolle +65 m +70 m eli lähelle pohjaveden pintaa tai sen yläpuolelle. Golder Associates Oy teki helmikuussa 2001 Oy Shell Ab:n toimeksiannosta ympäristöteknisen maaperätutkimuksen polttonesteiden jakeluasemalla. Elokuussa 2001 kohteessa tehtyjen KTM-muutostöiden yhteydessä tarkastettiin ja poistettiin maaperässä perustutkimuksen yhteydessä todetut pitoisuudet. Maaperätutkimus on raportoitu 16.2.2001 ja massanvaihdon ympäristötekninen valvonta 15.8.2001. Pohjaveden tila Alue kuuluu Lohjanharjun (01 428 51 B) tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen ja jakeluasema sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Lähin pohjavedenottamo on Takaharjun vedenottamo, joka sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä kohteesta pohjoiseen. Lempolan poh-

javedenottamot sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä kohteen luoteispuolella. Em. vedenottamot sijaitsevat Lohjanharjun pohjoispuolisella lievealueella, eli toisella puolella harjun ydintä kuin tarkastelun kohteena oleva kiinteistö. Huoltoaseman pohjaveden laatua on tarkkailtu vuodesta 2001 lähtien. Kohteen alueen pohjavesiputkista tehtyjen mittausten perusteella pohjavesi sijaitsee alueella noin 13 17 m:n syvyydessä maanpinnasta. Kohteen alueen pohjavedessä on todettu ajoittain merkkejä MTBE:stä (max. 0,006 mg/l), mutta MTBE pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan vaaraa pohjaveden käytölle alueella. Tarkkailussa ei ole todettu TAME:a tai BTEX yhdisteitä. Pohjaveden virtaussuunta kohteen alueella on kaakkoon, joten kohteen ei arvioida aiheuttavan riskiä aiemmin mainittujen vedenottamoiden vedenlaadulle. Huoltoaseman kaakkoispuolella on lähinnä pientaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluvat kaupungin vesihuoltoverkoston piiriin. Kohteesta noin 400 metrin etäisyydellä koilliseen kantatie 25:n toisella puolella sijaitsee kolme omakotitaloa, jotka ottavat talousvetensä omista pora- tai rengaskaivoista. Pohjaveden muodostuminen huoltoaseman alueella arvioidaan vähäiseksi. Kohteessa on suunniteltu toteutettavaksi muutostöitä, joiden yhteydessä säiliöalueelle ja mittarikentän alueelle asennetaan tiivistysrakenteita, jolloin pohjaveden muodostumista em. alueilla ei enää tapahdu. Häiriintyvät kohteet Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä huoltoasemasta. Kolme päiväkotia, vanhusten palvelukoti, terveysasema ja kirjasto sijaitsevat 400 metrin säteellä huoltoasemasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Huoltoasemakiinteistön pohjoispuolella kulkee Lohjanharjuntie eli vanha Hanko-Hyvinkää valtatie 25 ja eteläpuolella Mäntynummentie. Huoltoasemalla sijaitsee jätehuoltoyhtiö Rosk n Roll Oy Ab:n kotitalouksille tarkoitettu ongelmajätteiden keräyspiste. Huoltoasema on auki 24 h/vrk. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Lupahakemuksessa haetaan ympäristölupaa toiminnassa olevalle huoltoasemalle, jossa on tarkoitus tehdä jakeluaseman osalta saneeraustöitä. Nykyiset huoltamo- ja pesuhallirakennukset jäävät ennalleen. Rakennuksissa harjoitetaan myymälä-, kahvila- ja autonpesutoimintaa. Kaikki toiminnot ovat avoinna vuorokauden ympäri. Liikepaikalta poistetaan viisi vanhaa polttonestesäiliötä (tilavuus yht. 90 m³). Saneerauksen jälkeen alueella tullaan varastoimaan bensiiniä, diesel- ja polttoöljyä kolmessa säiliössä, joista yksi on jaettu. Varastointitilavuus on yhteensä 140 m³. Säiliöt ovat SFS-EN 12285-1 mukaisia maanalaisia 2-vaippasäiliöitä. Tarkoituksena on sijoittaa kaikki säiliöt, putkistot, jakelualue ja täyttöpaikka öljynerotuskaivoineen yhdistelmätiivistysrakenteella suojatuille alueille. Lisäksi täyttöpaikalle ja jakelualueelle sijoitetaan toinen, suoja-altaan yläpuolinen tiivistysrakenne. Polttoaineita arvioidaan myytävän n. 3 600 m³ vuodessa ja niitä tuodaan alueelle säiliöautolla kaksi kertaa viikossa.

5 Laitteet ja rakenteet Nykytilanne Taulukko 1. Nykyiset maanalaiset polttonestesäiliöt, SFS 2736. Säiliön Polttoaine Luokitus koko/ m³ Bensiini 95 myrkyllinen, erittäin helposti 20 syttyvä, ympäristölle vaarallinen Bensiini 95 myrkyllinen, erittäin helposti 20 syttyvä, ympäristölle vaarallinen Bensiini 98 myrkyllinen, erittäin helposti 20 syttyvä, ympäristölle vaarallinen Dieselöljy haitallinen, palava neste, ympäristölle 20 vaarallinen Polttoöljy haitallinen, palava neste, ympäristölle vaarallinen 10 Maanalaiset säiliöt ovat standardin SFS 2736 mukaisia, 2-vaippaisia, palavan nesteen säiliöitä. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimin sekä jatkuvatoimisella pinnan- ja välitilanmittauksella. Molemmista mittauksista tulee myös hälytykset. Säiliöt on määräaikaistarkastettu vuonna 2006, jolloin niiden todettiin kuuluvan luokkaan A. Polttoaineputkistot ovat alkuperäiset (polyeteeniputket). Viemäröinti on toteutettu tyyppihyväksytyillä muoviputkilla. Putkistossa on liitokset vain mittareihin ja säiliöihin. Mittarit on varustettu vuotopellein ja takaiskuventtiilein. Asemalla on tehty KTM:n päätöksen 418/1998 mukaisia töitä vuonna 2001. Täyttöputkien ympäristö, säiliöauton pysähtymispaikka sekä jakelualueet on varustettu suojausrakenteella. Nämä alueet on asfaltoitu (ab 16/120, n. 50 mm). Tiivistysrakenteena on käytetty kaksinkertaista 0,2 mm polyeteenimuovikalvoa limitetyin saumoin. Muovikalvon päällä on 50 mm suojahiekkakerros, jonka päällä n. 200 mm:n salaojakerros. Salaojakerros on viemäröity alueen hiekanerotuskaivoihin. Täyttöputket on varustettu täyttökaivolla, jonka tilavuus on minimissään 60 l. Asemalla käytetään ja varastoidaan autonpesukemikaaleja (maksimi varasto noin 550 l, varastoastiat 5 l 200 l)) sekä vähäisiä määriä siivouskemikaaleja. Myytäviä kemikaaleja on varastossa maksimissaan noin 350 l ja niiden pakkauskoot vaihtelevat 0,5 l 4 l. Myymälätilassa on klinkkerilattia ja siinä ei ole viemäröintiä. Myyntikemikaalien varastoissa on betonilattia ja niissä ei ole viemäröintiä. Autonpesukemikaaleja varastoidaan autopesuhallin viereisessä lämpimässä varastossa. Varastossa on betonilattia ja varasto on viemäröity öljynerottimen kautta kaupungin jäte-

vesiviemäriin. Lisäksi pesuhallirakennuksen sisälle on sijoitettu suoja-altaaseen kiinteistön muoviset polttoöljysäiliöt (2 x 1,5 m³). Uudistettu toiminta Liikepaikalta poistetaan viisi vanhaa polttonestesäiliötä ja tilalle asennetaan kolme uutta säiliötä. Taulukko 2. Uudet maanalaiset polttonestesäiliöt, SFS-EN 12285-1. Polttoneste Luokitus Säiliötilavuus Rakenne Bensiini Erittäin helposti syttyvä neste, myrkyllinen Bensiini Dieselöljy Polttoöljy Erittäin helposti syttyvä neste, myrkyllinen Haitallinen, palava neste Haitallinen, palava neste 60 m 3 maanalainen, 2-vaippa, teräs 20 m³ 40 m³ (2-osaisen 60 m³ säiliön osasto) 20 m³ (2-osaisen 60 m³ säiliön osasto) maanalainen, 2-vaippa, teräs maanalainen, 2-vaippa, teräs maanalainen, 2-vaippa, teräs Polttoainesäiliöille tehdään suoja-allas keinotekoisesta tiivistysrakenteesta 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja kaksinkertaisesta bentoniittimatosta. Maanalaiset polttonestesäiliöt varustetaan ylipainetoimisella vuodonilmaisimella (välitilanvalvontalaitteilla) sekä elektronisella pinnanmittausanturilla, jotka kytketään polttonesteiden varastoseurantajärjestelmään. Järjestelmällä seurataan reaaliaikaisesti säiliöiden polttonestepintoja sekä mahdollisia vuotoja ja hävikkejä. Säiliöt liitetään myös polttonestesäiliöiden määräaikaistarkastusohjelmaan. Polttoaineensiirto säiliöautosta säiliöihin tehdään n. 36 m²:n kokoisen tiiviin 200 mm paksun betonilaatan (K 50, Silaka-betoni) päältä. Laatan keskiosaan asennetaan hiekanerotuskaivot. Laatalle valuneet nesteet valuvat hiekanerotuskaivoista öljynerotuskaivoon. Laatta erotetaan muusta piha-alueesta kallistuksin ja laatan alle asennetaan tiivis, hitsattava 2,0 mm HDPE-muovikalvo. Tiivistyskerros salaojitetaan öljynerottimeen. Täyttöpaikka sijaitsee myös säiliökaivannon suojauksen päällä. Säiliöiden polttoaineentäyttöputket tehdään 2-vaippaputkista ja ne sijoitetaan tiiviiseen täyttökaivoon, joka sijaitsee täyttöpaikan betonilaatan päällä. Täyttökaivo suojataan teräskaiteella. Täyttöputkissa on lukittavat kannet. Täyttökaivoon asennetaan ylitäytönestimien pistotulpat, itse ylitäytönestinanturit asennetaan säiliöihin. Säiliöihin asennetaan ilmaputket. Bensiinisäiliöiden ilmaputket varustetaan bensiinihöyryjen talteenottolaitteistolla. Säiliökaivantoon asennetaan salaoja- ja huokosilmaputket, jotka kulkevat kaivannon ympäri. Salaojaputket liitetään kaivantoon asennettavaan 315 mm tarkkailuputkeen, jossa on nestepinnan seuranta-anturi. Anturi yhdistetään pinnanmittauslaitteiston keskusyksikköön. Kaikki elektroniset laitteet täyttävät ATEX määräykset. Huokosilmaputket, sekä säiliökaivannossa olevat että bentoniittimattokerrosten välissä olevat, yhdistetään säiliöalueella sijaitsevaan huokosilman tarkkailu-/näytteenottokaivoon. 6

Polttoainejakeluputkiston maanalaiset osat tehdään 2-vaippaputkesta hitsattavin liitoksin tai korroosiosuojattuja metallisia liittimiä käyttäen. Putket laskevat säiliöihin päin. Putkistot kulkevat koko matkan 2,0 mm paksuisen tiiviin, hitsattavan HDPE-muovikalvon ja kaksinkertaisen bentoniittimaton päällä. Putket liitetään säiliöihin tiiviissä huoltokuilussa, jossa liitospäät ovat tarkistettavissa. Mittarikentälle asennetaan myös bensiinihöyryjen talteenoton 2. vaiheen putkitus. Jakelumittarit asennetaan neljälle uudelle betoniselle mittarikorokkeelle. Korokkeisiin asennetaan tiiviit mittarinaluskaivot, joissa putkistot liitetään jakelumittareihin. Mittarinaluskaivot estävät mahdollisessa vuototapauksessa polttonesteen pääsyn maaperään. Polttonesteputkien välitila, mittarinaluskaivot ja säiliöiden huoltokuilut liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Jakelualueelle rakennetaan n. 225 m²:n suuruinen betonikivipäällysteinen mittarikenttä. Kentälle asennetaan neljä hiekanerotuskaivoa, joista kentälle valuneet nesteet johdetaan öljynerotuskaivoon. Betonikiveyksen ja alushiekkakerroksen alle tulee noin 450 mm:n paksuinen kantava ja jakava rakennekerros. Jakavan kerroksen alle tulee 100 mm:n salaojahiekkakerros, joka salaojitetaan hiekanerotuskaivoihin. Salaojahiekan alle asennetaan 2,0 mm:n paksuinen tiivis, hitsattava HDPE-muovikalvo. Kalvon alle tulee 100 mm salaojitussoraa. Mittarikentän perustamistason alle rakennetaan lisäksi suoja-allas keinotekoisesta tiivistyskerroksesta, johon asennetaan 2,0 mm paksuinen tiivis, hitsattava HDPEkalvo sekä kaksinkertainen bentoniittimatto. Bentoniittimattokerrosten väliin asennetaan huokosilmaputkisto, joka yhdistetään mittarikenttäalueella olevaan huokosilman tarkkailu- /näytteenottokaivoon. Täyttö- ja jakelualueiden öljynerotin uusitaan 2-vaipparakenteiseksi. Lisäksi täyttö- ja jakelualueilta johdettavat viemärit tehdään 2-vaipparakenteisina. Em. erottimelle ja viemäreille tehdään tiivistysrakenteet 2,0 mm paksusta HPDE-muovikalvosta sekä bentoniittimatosta. Erottimen välitila liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Öljynerotin on I-luokan erotin ja se liitetään nykyiseen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoon, josta vedet johdetaan jätevesiviemäriverkostoon. Palavia nesteitä ja autokemikaaleja varastoidaan erillisessä palavien nesteiden varastossa sekä myymälässä. Maksimivarastointimäärät ovat seuraavat: nestekaasu 1 000 kg (erillinen ulkovarasto) petrooli ja sytytysnesteet 1 m³ lasinpesunesteet ja jäänestoaineet 3 m³ biopesuaineet ja vaha 4 m³ moottoriöljyt 1 m³ 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Hakijan mukaan huoltoasematoiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen, kun asemalla tehdään hakemuksessa esitetyt toimenpiteet. Vaikutus maaperään ja pohjaveden laatuun Hakijan mukaan huoltoasematoiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, mikäli huoltoasemalla tehdään hakemuksessa esitetyt toimenpiteet maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Maaperän ympäristötekninen tila selvitetään hyvissä ajoin ennen kohteen muutostöitä ympäristöteknisellä tutkimuksella. Selvityksen tulosten perusteella sovitaan Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa maaperän puhdistuksen luvittamisen tarpeesta. Mikäli kohteessa todetaan maaperän puhdistustarvetta, kunnostetaan maaperä rakenteiden purun/muutostöiden yhteydessä. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Täyttöpaikan ja jakelualueiden pintavedet sekä pesuhallin öljyiset jätevedet viemäröidään öljynerottimien sekä näytteenotto- ja sulkukaivojen kautta kunnan jätevesiviemäriin. Saniteettivedet on viemäröity suoraan kunnan jätevesiviemäriin. Muun piha-alueen pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin, joka on yhdistetty erilliseen öljynerottimeen ja sen jälkeiseen näytteenotto- ja sulkukaivoon. Sulkukaivon jälkeen sadevedet johdetaan viereiseen avoojaan. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan ilmaan joutuvat päästöt ovat erittäin pienet, koska huoltoasemalla toteutetaan VOC-päästöjen talteenottovaihe 1. 1-vaiheella tarkoitetaan sitä, että polttoainesäiliöiden täytön yhteydessä vapautuvat bensiinihöyryt kerätään säiliöiden ilmaputkista takaisin säiliöautoon ja viedään öljyvarastolle nesteytettäväksi. Bensiinihöyryjen 2-vaiheen talteenottoa ei olla asemalla ottamassa käyttöön, mutta siihen varaudutaan putkituksilla. Arvio vuotuisesta bensiinihiilivetypäästöstä on 4 140 kg. Melu, tärinä, pöly ja haju Hakijan mukaan huoltoasematoiminta ei aiheuta melua tai tärinää. Jätteet sekä niiden käsittely tai hyödyntäminen Jätehuoltoyritykset huolehtivat jätteiden kuljetuksesta asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Sekajätettä muodostuu noin 2,0 tonnia kuukaudessa ja tyhjennys tapahtuu viikoittain. Paperi- ja pahvijäte lajitellaan erikseen. Biojätteelle on kaksi 240 litran astiaa, jotka tyhjennetään kerran viikossa. Öljynerotuskaivojätettä syntyy noin 3,0 tonnia vuodessa, rasvanerotuskaivojätettä noin 18 tonnia vuodessa ja hiekanerotuskaivojen kiintojätettä noin 45,0 tonnia vuodessa. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Säiliöiden ylitäytöt estetään ylitäytönestimillä ja reaaliaikaisella säiliöiden polttonestetilavuuden seurannalla. Polttonesteroiskeiden pääseminen maaperään estetään moninkertaisella varmistuksella. Maanalaisilla säiliöillä on ylitäytönestimien lisäksi täyttöputkien pidätyskaivot, jonne polttonesteroiske jää ensisijaisesti. Mikäli polttonesteroiske joutuu kuitenkin maahan, ohjautuu se betonilaatalle, josta se valuu edelleen pintavesien mukana öljynja bensiininerottimeen. Betonilaatan alle rakennettu keinotekoinen tiivistysrakenne, joka koostuu sekä 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta sekä säiliökaivannon suojauksesta, estää mahdollisen betonin läpi menneen polttoaineen pääsyn maaperään. Keinotekoisen tiivistysrakenteen päälle suotautuva tai kondensoituva vesi johdetaan myös öljyn- ja bensiininerottimeen. 8

Mahdollinen jakelualueella tapahtuva ylitäyttö hallitaan samalla tavalla kuin täyttöpaikan ylitäyttö, eli viemäröimällä ensisijaisesti öljyn- ja bensiininerottimeen. Myös jakelualueella on lisävarmistuksena päällysteen alle rakennettu keinotekoinen tiivistysrakenne (2,0 mm paksuinen HDPE-muovikalvo) ja erillinen tiivisrakenteinen suoja-allas (2,0 mm HDPEkalvo ja kaksinkertainen bentoniittimatto). Keinotekoisen tiivistysrakenteen päälle suotautuva tai kondensoituva vesi johdetaan myös öljyn- ja bensiininerottimeen. 9 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Maanalaisina säiliöinä käytetään 2-vaippaisia normin SFS-EN 12285-1 mukaan valmistettuja säiliöitä, joissa on ylipainetoiminen vuodonilmaisin. Maanalaisille säiliöille tehdään keinotekoisesta tiivistysrakenteesta (2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja kaksinkertaisesta bentoniittimatosta) suoja-allas. Maanalaiset polttoainesäiliöt liitetään mukaan määräaikaistarkastusohjelmaan. Polttoaineputket ovat monimassaisia ja 2-vaippaisia polttonesteputkia, jotka liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Polttonesteputkien ympärille tehdään suojausrakenteeksi keinotekoinen tiivistysrakenne 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja kaksinkertaisesta bentoniittimatosta. Jakelualueen tiiviys varmistetaan rakennettavalla keinotekoisella tiivistysrakenteella, joka tehdään 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta sekä suoja-altaalla (2,0 mm HDPEkalvo ja kaksinkertainen bentoniittimatto). Täyttöpaikan päällysteen tiiviys varmistetaan K50-betonista tehdystä betonista ja sen alle rakennettavalla keinotekoisella tiivistysrakenteella, joka tehdään 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja säiliökaivannon suojaaltaalla (2,0 mm HDPE-kalvo ja kaksinkertainen bentoniittimatto). Öljyn- ja bensiininerotin on 2-vaippainen ja vaippatila liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Lisäksi öljyn- ja bensiininerottimelle tehdään keinotekoisesta tiivistysrakenteesta (2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja bentoniittimatosta) suojaallas. Öljyn- ja bensiininerottimelle johdettavat jakelualueen viemäriputket ovat 2- vaippaisia ja ne liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään.viemäriputkien ympärille tehdään suojausrakenteeksi keinotekoinen tiivistysrakenne 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja bentoniittimatosta. Polttonesteen varastoseuranta tehdään elektronisella pinnanmittausjärjestelmällä, jonka avulla voidaan havaita myös mahdolliset vuodot ja hävikki reaaliaikaisesti valvottuna. Huoltoaseman hälytys- ja valvontajärjestelmään on tarkoitus liittää maanalaiset polttonestesäiliöt, imuputket, täyttöputket, öljyn- ja bensiininerotin sekä öljyn- ja bensiininerottimelle johdettavat viemärit. HAKIJAN KUVAUS RISKINARVIOINNISTA JA ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖ- TILANTEIDEN HALLINNASTA Polttonesteen jakeluasematoiminta saattaa aiheuttaa ympäristöriskejä, jotka voivat vaikuttaa ilmaan, maaperään ja pohjaveteen. Riskienhallinnalla, mikä käsittää mahdollisten riskien tunnistamisen ja niihin varautumisen, sekä teknisillä että toiminnallisilla ratkaisuilla voidaan hakemuksen mukaan ennaltaehkäistä täysin mahdollisten ympäristöhaittojen syntyminen.

10 HAKIJAN KUVAUS LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA Raportointi ja tarkkailuohjelmat Huoltoasemalla otetaan käyttöön nimenomaan huoltoasemien ympäristöasioiden hallintaan liittyvä ympäristöntarkkailuohjelma, joka on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaksi. Ympäristöntarkkailuohjelmaa käyttämällä pyritään ennaltaehkäisemään ympäristöhaittoja sekä lisäämään ja parantamaan aseman teknistä turvallisuutta. Menetelmä perustuu säännölliseen ja jatkuvaan omaehtoiseen tarkkailuun, havaintojen tekemiseen, raportointiin sekä tarvittaessa tarkkailun seurauksena tehtäviin huolto-, parannus- ja korjaustoimenpiteisiin. Tarkkailuohjelmassa tarkkaillaan laitteita ja rakenteita, jotka voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Tarkkailtavat kohteet ovat maanalaiset säiliöt hälytysjärjestelmineen, säiliöiden hoitokuilut, täyttöputket, täyttöputkien pidätyskaivot, säiliökaivannon tarkkailukaivo, mittarikorokkeet, ylitäytönestimet, ilmaputkien yli- ja alipaineventtiilit, bensiinihöyryjen talteenottojärjestelmä, hiilivetyjen tarkkailukaivot (huokosilma), jakelumittarit putkiliitoksineen, öljyn- ja bensiininerottimet hälytysjärjestelmineen, jakelualueen päällyste, täyttöpaikan päällyste, kohteen muu hälytysjärjestelmä, hiekanerotuskaivot, näytteenottokaivot, ilmansulkukaivo, tarkastuskaivot ja muut mahdolliset asemakohtaisesti määritettävät kohteet. Ympäristöntarkkailuohjelman toteuttaminen ja tarkkailu tuottaa säännöllisen raportin, joka voidaan tarvittaessa toimittaa myös viranomaisille. Kohteen teknisten laitteiden ja rakenteiden tarkkailun perusteella ohjataan maaperän ja pohjaveden tarkkailua silloin, jos tarkkailussa todetaan laitteiden epäkuntoisuutta, vaurioita tai puutteellista toimintaa. Kohteen alueen pohjaveden tilaa tarkkaillaan kohteen alueelle asennetuista pohjavesiputkista (GA1, MW2 ja MW3) sekä pohjaveden virtaussuuntaan asennettavista kahdesta pohjavesiputkesta. Pohjavesiputkista otetaan näytteet vuosittain keväällä ja syksyllä. Kaikista pohjavesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa haihtuvien hiilivetyjen (jakeet C 5 -C 10 ), öljyhiilivetyjen (jakeet C 10 -C 40 ), MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Lisäksi tarkkailua tullaan tekemään säiliökaivannon alueelle asennetusta tarkkailuputkikaivosta. Tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille. Mittarikentän ja säiliöalueen alapuolisen maaperän tilaa tarkkaillaan kohteen alueelle asennettavista kahdesta pystyputkesta otettavin huokoskaasunäyttein. Tiivistysrakenteiden yläpuolisen maaperän tilaa seurataan säiliökaivantoon asennettavista vaakailmastusputkista otettavin huokosilmanäyttein. Huokosilmanäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Huokoskaasunäytteistä määritetään kaasukromatografisesti haihtuvien hiilivetyjen (jakeet C 5 -C 10 ), MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Lisäksi tarvittaessa tarkkailua suoritetaan säiliöalueen ja mittarikentän tiivistysrakenteiden välitilasta otettavin huokosilmanäyttein. Tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty kirjeitse 3.7.2007, sähköpostitse 6.2.2009, tarkastuksen yhteydessä 2.2.2009 ja sähköpostitse 11.2.2009.

11 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lohjan kaupungin ilmoitustaululla 12.11.2008 12.12.2008 ja Länsi-Uusimaa lehdessä on ilmoitettu kuulutuksesta 12.11.2008 (YSL 38 mom 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YSL 38 mom 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus 2.2.2009. Lisäksi tällä tarkastuksella sovittujen asioiden tarkastamiseksi on suoritettu uusi tarkastus 5.3.2009. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot 4.11.2008 Lohjan vesi- ja viemärilaitokselta, Länsi- Uudenmaan ympäristöterveydeltä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. Lohjan vesi- ja viemärilaitos ei antanut lausuntoa annettuun määräaikaan mennessä. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys toteaa 2.12.2008 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristöterveyden kannalta kyseessä oleva kohde muodostaa riskin pohjavesille. Jotta ympäristöluvan myöntämiselle olisi edellytyksiä, riskien hallinnan tulisi olla riittävän kattava. Riskinhallintaa varmistaisi VTT:n suojausrakenteiden arvioinnissa esilletuotujen suositusten toteutus. Lisäksi ympäristöterveyden kannalta on tärkeää, että lupamenettelyssä käsitellään myös autonpesutoiminnan riskit ja vaikutukset. Paitsi autonpesusta pohjavesille muodostuvan riskin hallintaa tulisi myös tässä yhteydessä varmistaa, että vääriä yhteyksiä talousvesiverkoston ja pesuvesien välille ei voi syntyä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa 31.12.2008 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole estettä jakeluaseman ympäristöluvan suhteen. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa 12.1.2009 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Nyt puheena oleva jakeluasema sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella, jolla on huomattava merkitys Lohjan kunnan vedenhankinnan turvaamisessa nyt ja tulevaisuudessa ja jota korvaavaa aluetta ei ole Lohjalla tai sen lähikunnissa. Huoltoasema sijaitsee selkeästi pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella kohdassa, jossa maaperä on hyvin vettä johtavaa karkeaa ja keskikarkeaa hiekkaa ainakin 27 metrin syvyyteen asti. Pohjavedenpinta on noin 13 17 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten maaperässä olevan pohjavesikerroksen paksuus on kohteessa yli 10 metriä. Ympäristökeskus katsoo, että jakeluasema muodostaa sijaintinsa ja maaperäolosuhteiden perusteella riskin tärkeän pohjavesialueen käytölle yhdyskuntien vedenhankintaan, vaikka tällä hetkellä kohteen lähellä ei sijaitse vedenottamoita. Hakemuksessa esitetyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset eivät ku-

moa sitä, etteikö kohde kuuluisi selkeästi Lohjanharjun pohjavesialueen muodostumisalueeseen ja eikö kyseisen alueen vesiä tarvittaisi tulevaisuudessa vedenhankintaan. Ympäristökeskus katsoo, että jakeluaseman uusimisessa käytettävä maaperän ja pohjaveden suojaustekniikka edustaa hyvää suojaustasoa. Esitettyjä suojausrakenteita on käytetty laajalti maailmassa erilaisissa kohteissa. Kyseisen suojaustekniikan soveltuvuudesta jakeluasemarakentamisessa ei kuitenkaan ole vielä pitkäaikaista kokemusta tai tietoa. Vaikka nyt on kysymyksessä jakeluasematoiminnan harjoittaminen entistä tehokkaammin suojaustoimenpitein, ei hakemuksen perusteella voida kuitenkaan ehdottomalla varmuudella päätellä, ovatko hakijan esittämät suojausrakenteet ja valvontajärjestelmät mahdollisia toteuttaa sellaisella huolellisuudella, että niiden toimivuus toivotulla tavalla toteutuisi ehdottoman varmasti. Myöskään ei ole varmuutta suojausrakenteiden ja valvontajärjestelmien toimivuudesta pitkän ajan (kymmeniä vuosia) kuluessa, jona aikana rakenteiden materiaaleissa, maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa ja polttoaineiden koostumuksessa voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Vaikka esitetty rakenneratkaisu ehkäisisikin jakeluaseman normaalista toiminnasta aiheutuvan pohjaveden pilaantumisvaaran, ei ole varmuutta suojauksen toimivuudesta poikkeuksellisissa tilanteissa. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että jakeluasema sijaitsee pohjavesialueella kohdassa, josta on hydraulinen yhteys huomattavaan pohjavesivarastoon. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan jakeluaseman sijoituspaikka ei täytä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia. Toiminnasta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa mainittuja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Vaara on olemassa siitä huolimatta, että jakeluaseman rakentamisessa käytettäisiin hyvää suojaustekniikkaa. Ympäristökeskus katsoo, että kohteen riski olemassa oleville ottamoille ei ole merkittävä, mutta kohde aiheuttaa riskin tulevaisuuden vedenhankinnalle. Ympäristökeskus katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus on hylättävä. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että kaavamerkinnällä ei tässä tapauksessa ole suurta merkitystä, koska asemakaava ei ole ajan tasalla pohjavedensuojelun osalta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana 12.11.2008 12.12.2008 muistutuksia eikä mielipiteitä. Lohjan ympäristöyksikkö varasi 11.2.2009 päivätyllä kirjeellä sekä Shell- Mäntynummen kiinteistönomistajalle (A. L.) että Restel Liikenneasemat Oy:lle Shell- Mäntynummen kauppiaan ominaisuudessa tilaisuuden muistutuksen antamiseen 15.3.2009 mennessä. Kiinteistönomistaja (A. L.) toteaa muistutuksessaan 12.3.2009 mm. seuraavaa: Lupa tulee myöntää, koska harjoitettava toiminta ja haettua lupaa koskeva toiminta ovat vahvistetun asemakaavan mukaista toimintaa. Toiminnanharjoittaja on suorittanut kaikki vaaditut toimenpiteet pohjaveden suojelemiseksi. Lisäksi Oy Shell Ab esittää hakemassaa ympäristöluvassa tehtäväksi suojausrakenteet, jotka Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan edustavat hyvää suojaustasoa. Toiminnan harjoittajan lähtökohta on aina sellainen, että normaalissa toiminnassa ei aiheudu pohjaveden, eikä muunkaan ympäristön, pilaantumisvaaraa. Jos vaaraa aiheutuu, on kyseessä aina poikkeuksellinen tilanne. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta tulee olla toimintaohjeet, joita 24 h paikalla oleva henkilökunta noudattaa ja joihin se on koulutettu. 12

13 Huoltamotoimintaa ja polttoaineiden jakelua on harjoitettu kyseisellä paikalla vuodesta 1986. Suoritetuissa maaperätutkimuksissa ei ole havaittu maaperän pilaantumista. Kohteessa on useita pohjaveden tarkkailuputkia, joista pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Oy Shell Ab:n lupahakemuksessaan esittämät suojausrakenteet nostavat suojauksen parhaalle mahdolliselle tasolle ja jatkossa suoritettava valvonta varmistaa suojauksen toimivuuden. Hakijan kuuleminen ja vastine Lohjan ympäristöyksikkö on pyytänyt toiminnanharjoittajalta vastinetta ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista 20.1.2009 päivätyllä kirjeellään ja ympäristölupahakemuksesta annetusta muistutuksesta 24.4.2009 päivätyllä kirjeellään. Toiminnanharjoittaja on antanut näihin vastineensa 6.2.2009 ja 14.5.2009. Toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan 6.2.2009 mm. seuraavaa: Huoltoasema on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1986 alkaen. Tontilla on vuonna 1974 vahvistettu polttonesteen jakelun asemakaava (AM, moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue). Kyse on siten toiminnasta, joka on toiminut paikalla ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 4 :n 1 momentin mukaisen asemakaavavarauksen nojalla. Asema on siirtynyt hakijan hallintaan 26.4.2001, jonka jälkeen asemalla on suoritettu KTM:n päätöksen 418/1998 mukaiset suojaukset. Golder Associates Oy:n maaperä ja pohjavesiselvityksen (2004) mukaan pohjavesi virtaa aseman alueelta painegradientin suuntaisesti etelän ja kaakon väliseen sektoriin eli poispäin nykyisiltä vedenottamoilta. Hakijan käsityksen mukaan korkein hallinto-oikeus on 19.6.2007 antamallaan päätöksellä palauttanut ympäristölupa-asian uudelleen käsiteltäväksi ensisijaisesti esitettyjen suojausratkaisujen puutteellisuuden (ja täydentämistarpeen) johdosta. Toissijaisesti oikeus piti pohjavesi- ja maaperäolosuhteista esitettyjä selvityksiä vuoden 2003 lupahakemuksessa puutteellisina. Hakijan tulkinnan mukaan sekä Vaasan hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus ovat lopulta lainvoimaisesti ratkaisseet sen, että sijoituspaikka sinällään soveltuu haettuun toimintaan eikä lupaa voida tässä tapauksessa evätä sijoituspaikan sopimattomuuden perusteella. Suojausratkaisuja on tehostettu uudessa hakemuksessa kuvatulla tavalla ja pohjavesiolosuhteista on hakemuksessa esitetty uutta tietoa. Hakija toteaa suojaustason edustavan kaikilta osin parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ylittävän selvästi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 415/1998 esitetyt vaatimukset ja vastaavan standardissa SFS 3352:2004 esitettyjä vaatimuksia, osin nekin selvästi ylittäen. Pohjavesitietojen perusteella asema ei aiheuta riskiä harjun pohjoispuolisille vedenottamoille (Golder Associates, maaperä ja pohjavesiselvitys 23.4.2007). Selvityksen mukaan pohjaveden virtaussuunta aseman alueella on kaakkoon. Huoltoaseman riskinarvio (Golder Associates Oy 18.4.2007) sisältää sekä teknisen että kvantitatiivisen osan. Teknisen riskin todetaan olevan hyväksyttävä, mikäli asemalla toteutetaan tietyt riskien hallintatoimet sekä noudatetaan ympäristölupahakemuksen liitteenä olevia rakennus- ja asennussuunnitelmia. Kvantitatiivisessa osassa arvioidaan pohjaveden tarkkailuväliksi riittävän kaksi kertaa vuodessa suoritettava seuranta.

Hakijan käsitys poikkeaa Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksestä, että sijoituspaikka on sopimaton haettuun toimintaan ympäristönsuojelulain 6 :n nojalla. Lisäksi hakija toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen epäily rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden puutteesta ei ole perusteltu eikä lupaa voida evätä sen johdosta. Hakijan mukaan asennusvirheet ovat vältettävissä noudattamalla lupahakemuksessa esitettyä rakennustyön aikaista laadunvarmennusta. Hakijan mukaan on selvää, ettei täysin riskitöntä toimintaa onnettomuuksien kannalta voi olla olemassakaan, mutta nyt puheena olevassa toiminnassa kaikki riskit, ml. onnettomuusriskit, on hallittu moninkertaisin suojaratkaisuin. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole yksilöinyt mitenkään, millaisia onnettomuuksia se mahdollisesti tarkoittaa ja kuinka niistä voisi aiheutua pohjaveden pilaantumista, joka ei ole torjuttavissa ja joka estäisi juuri nyt puheena olevan toiminnan luvan myöntämisen, muttei ole ollut esteenä muiden toimintojen lupien myöntämiselle. Hakija viittaa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden lausuntoon todeten, että toiminnan riskit pohjavedelle on hallittu suojausteknisin ja valvonnallisin ratkaisun. Autonpesutoiminta on osa toimintakokonaisuutta ja mukana lupaharkinnassa. Autonpesukone on viemäröity samaan viemärijärjestelmään (ml. öljynerotusjärjestelmät) kuin asemakin, eikä siitä voi aiheutua riskiä pohjavedelle. Tarvittaessa lupaviranomainen voi määrätä hakijan varmistamaan pesuhallin lattian tiiviyden. Pesuhallin osalta suojaustekniikassa voidaan noudattaa polttonesteen kanssa samoja ratkaisuja viemäröinnissä erottimelle ja sulkuventtiilillä varustetulle näytteenottokaivolle asti. Suunnitelmat voidaan tältä osin päivittää ennen mahdollista urakointia. Hakijalla ei ole huomautettavaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnon suhteen. Toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan 14.5.2009 mm. seuraavaa: Hakija yhtyy A. L.:n muistutuksessa esitettyyn ja viittaa muutoin asiassa aiemmin lausumaansa. 14 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lohjan kaupungin ympäristölupaviranomaisena ympäristölautakunta on tarkastanut Oy Shell Ab:n Shell-Mäntynummen huoltoasematoimintaa koskevan lupahakemuksen ja ei myönnä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa polttonesteiden jakeluaseman toiminnalle kiinteistöllä 444-423-1-972, osoitteessa Mäntynummentie 46. Toiminnan lopettamismääräys koskee vain ympäristölupavelvollista polttonesteiden jakeluasematoimintaa, ei aseman muuta toimintaa. Lisäksi Lohjan ympäristölautakunta määrää Oy Shell Ab:n Shell-Mäntynummen huoltoaseman lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä seuraavaa: 1. Toiminnanharjoittajan tulee jatkaa pohjaveden tarkkailua kolmesta kohteessa olevasta pohjavesiputkesta (GA1, MW2 ja MW3) Golder Associates Oy:n laatiman 23.4.2007 päivätyn pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Mikäli pohjavedestä todetaan poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia, tulee analyysitulokset toimittaa välittömästi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja

Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen päättää tulosten perusteella tarvittaessa erikseen pohjavedentarkkailun muutoksista. 2. Polttoaineen jakeluun liittyvät laitteistot tulee purkaa ja poistaa paikalta kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. 3. Laitteistojen poistamisen jälkeen maaperän mahdollinen pilaantuminen tulee tutkia välittömästi ja tarvittaessa kunnostaa. 4. Asiantuntevan tahon laatima suunnitelma maaperän tutkimiseksi tulee esittää hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Korkein hallinto-oikeus on 19.6.2007 antamassaan päätöksessä (dnro 3716/1/06) palauttanut ympäristölupa-asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja samalla todennut, ettei ympäristöluvan edellytyksiä tule arvioida toisin kuin mitä ympäristönsuojelulain 41 ja 42 edellyttävät. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Esimerkkinä ympäristönsuojelulain perusteluissa mainitaan, että polttonesteiden jakeluasemaan voi liittyä erityinen riski, jos se sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella ja 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Myöskään toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia jakeluasemalla koskevan päätöksen (415/1998) mukaan jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän ja muun veden hankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Palavien nesteiden jakeluasemaa koskevassa standardissa SFS 3352 tuodaan esille nämä samat jakeluaseman sijoitusta koskevat seikat kuin edellä mainitussa KTM:n päätöksessä ja esitetään rakenteellisia ja käyttöteknisiä toimenpiteitä, joilla pohjaveden pilaantumisvaaraa vähennetään. Standardissa myös todetaan, että siinä esitetyn tekniikan noudattaminen ei takaa, että jakeluasema voidaan sijoittaa pohjavesialueelle. Ympäristöministeriön polttoaineiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueilla koskevassa valvontaohjeessa (YM4/401/2005) todetaan, että koska jakeluasemista aiheutuvaa riskiä pohjavedelle ei tällä hetkellä pystytä parhaalla käyttökelpoisella tekniikallakaan kokonaan poistamaan, tulisi alueellisten ympäristökeskusten lausunnoissa suhtautua jakeluasematoimintaan luokkien I ja II pohjavesialueiden pohjaveden muodostumisalueella erittäin suurin varauksin ja lähtökohtaisesti kielteisesti valvontaohjeen liitteessä IV mainituin perustein. Lisäksi valvontaohjeessa todetaan, että pohjavesialueen rajan ja muodostumisalueen rajan välisellä vyöhykkeellä (ns. reunavyöhyke) jakeluasematoimintaa koskevaa ympäristölupaa voidaan alueellisen ympäristökeskuksen lausunnossa puoltaa, mikäli asema on rakenteeltaan ja suojauksiltaan uusimman tekniikan mukainen ja lisäksi hydrogeologiset olosuhteet vähentävät olennaisesti pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen on myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY tavoitteena ja EU:n direktiivin 2006/118/EY mukaan pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on sinällään suojeltava huononemiselta ja kemialliselta pilaantumiselta. Valmisteilla olevassa valtioneuvoston asetuksessa koskien nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksia määrätään 16 :ssä, että tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle suunnitellun jakeluaseman sijoituspaikan maaperän ja hydrogeologisten olosuhteiden on oltava sellaisia, että ne vähentävät olennaisesti pohjaveden pilaantumisvaaraa. Sijoituspaikan sopivuus ja luvan myöntämisen edellytykset Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat laadituttaneet Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman vuonna 2004. Pohjaveden pilaantumisriskin pienentämiseksi suojelusuunnitelmassa on annettu mm. suositus, ettei tärkeälle pohjavesialueelle tule sijoittaa polttonesteiden jakelupaikkoja ja huoltoasemia eikä autojen pesupaikkoja. Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on riskien 16

poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta. Jos riskejä ei voida siirtää pois, niitä tulee pienentää. Shell-Mäntynummen jakeluasema sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ja pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella. Lohjan ympäristölautakunta yhtyy Uudenmaan ympäristökeskuksen käsitykseen todetessaan, että Lohjanharjun pohjavesialueella on huomattava merkitys Lohjan kunnan vedenhankinnan turvaamisessa nyt ja tulevaisuudessa eikä korvaavaa aluetta ole Lohjalla tai sen lähikunnissa. Kohteessa suoritettujen pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maaperä on kohteen alueella hyvin vettä johtavaa hiekkaa ainakin 27 metrin syvyyteen asti. Täten jakeluasemakiinteistöltä puuttuvat maaperästä luontaisesti vettä huonosti läpäisevät maalajit, jotka voisivat jakeluasemalla mahdollisesti tapahtuvassa vuototilanteessa turvata pohjaveden puhtaana säilymisen. Sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle, jollei siihen ole erityistä perustetta. Hakemuksessa ei ole esitetty erityisen painavia syitä, jotka puoltaisivat yleisen tarpeen kannalta tärkeän luonnonvaran käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden uhraamisen polttoaineen jakelun mahdollistamiseksi edelleen nykyisellä paikallaan. Etäisyydet pohjavesialueen ulkopuolelle jakeluaseman eteläpuolella ovat lyhyet (vajaa kilometri), joten alueen polttoainehuolto on mahdollista järjestää myös pohjavesialueen ulkopuolelta käsin. Voimassa olevassa Perttilännummen asemakaavassa, jonka lääninhallitus on vahvistanut 9.7.1974, jakeluaseman alue on merkitty moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Asemakaava on puutteellinen pohjavedensuojelumääräysten osalta. Toiminnan kaavanmukaisuus ei poista lupaharkintaa muiden ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädettävien edellytysten täyttymisen suhteen. Seikka, jonka perusteella myös korkein hallinto-oikeus on tehnyt aiemmin mainitun päätöksensä palauttaa lupa-asia ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n mukaista pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta. Pohjaveden pilaamiskielto käsittää myös vaaran aiheuttamisen kiellon. Edellä esitetyn perusteella Lohjan ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukainen polttonesteiden jakelutoiminta aiheuttaa vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota ei voida poistaa toiminnanharjoittajan esittämillä tai muillakaan suojaustoimenpiteillä taikka luvassa annettavilla lupamääräyksillä. Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 3 kohta, on ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este, ja näin ollen edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle ei ole. Toiminnanharjoittajan tulee lopettaa polttonesteiden jakelutoiminta välittömästi tämän päätöksen saatua lainvoiman, koska toiminnalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Lohjan ympäristölautakunta toteaa, että jakeluasematoiminnan loppuminen nykyisessä sijaintipaikassa vähentää omalta osaltaan Lohjanharjun pohjavesialueen pohjaveden laatuun kohdistuvaa kokonaisriskiä. Pohjaveden laadun tarkkailua on määrätty jatkettavaksi, koska toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Tarkkailu voidaan sopia lopetettavaksi, kun on varmistuttu, ettei lakkautetusta jakeluasematoiminnasta aiheudu enää haitallisia ympäristövaikutuksia kiinteistöllä. 17

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 18 Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL): 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 21, 22, 23, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 75, 76, 77, 78, 79, 83, 85, 90, 96, 97 ja 101 3.mom. Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA): 1, 7, 8, 9, 10, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19, 21, 23, 30 ja 37. Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta (90/2000, NaapL): 17. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Lohjan kaupunginhallitus on päätöksellään 27.11.2006 451 hyväksynyt Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Taksan kohdan 8.1. mukaan tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian tämän taksan mukaisesta käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty. Taksan liitteenä hyväksytyn maksutaulukon mukaan polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupahakemuksen käsittelynhinta on 1850 euroa. Koska ympäristölupalaitos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, korotetaan edellä mainittua maksua 30 %. Ympäristölupataksaksi muodostuu siten 1850*1,3 euroa, eli yhteensä 2 405 euroa. Aikaisemmasta päätöksestä on peritty 1881 euroa, joten tämän päätöksen maksuksi muodostuu siten 524 euroa. Oy Shell Ab:n huoltoaseman ympäristöluvan maksuksi määrätään 524 euroa sekä lisäksi peritään luvan kuulutuskustannukset. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Shell Ab PL 16 01301 VANTAA Tiedoksi Lohjan vesi- ja viemärilaitos Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan paloasema Uudenmaan ympäristökeskus Lohjan kaupunginhallitus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisina kuullut lähinaapurit. Päätöksestä ilmoittaminen

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella Länsi-Uusimaa lehdessä ja Lohjan kaupungin ilmoitustaululla (Karstuntie 4, 08100 LOHJA). 19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 ). Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta (YSL 105 ). Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Liitteet - Valitusosoitus