Jäsentiedote 2/2012. s. 7 s. 8 s. 23. Kasvu Open on lääke menestyvään kasvuun. Muutoksia sairauspoissaoloihin. Käyrät nousuun ja askelmerkit kasvuun



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylä

Tekesin palvelut teollisuudelle

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Työhyvinvointi ja johtaminen

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Alaskasta Antarktikselle Team Finland-tilaisuus Kuopio Neuvoja bisnekseen Yhdysvalloissa. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs

Logistiikkaselvitys 2009

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Työhyvinvointi ja johtaminen

Strategian tekeminen yhdessä

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tervetuloa Partneripäiville!

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

SYYSKUU ELOKUU VAIKUTTAVA VIESTINTÄ IDIOOTTEJA YMPÄRILLÄSI? HYÖDYNNÄ DISC-HENKILÖANALYYSIÄ LIIKETOIMINNASSASI RAKENTAMISEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

Kasvuun johtaminen -koulutus

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Venäjän-kaupan uusi normaali

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska


Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Kasvuyrittäjyys Suomessa

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

kansainväliseen liiketoimintaan #

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Tekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Monikulttuuriset yritykset

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

LIIKE- Seminaari, Sastamala Jaakko Taitonen

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

LÖYTYYKÖ KAUPPAA JA KASVUA MAAILMALTA? - Sisäpiiritietoa viennistä ja vientimarkkinoista

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy Oma Yritys 2012

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Työkaarityökalulla tuloksia

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017

Transkriptio:

Jäsentiedote 2/2012 s. 7 s. 8 s. 23 Kasvu Open on lääke menestyvään kasvuun Muutoksia sairauspoissaoloihin Käyrät nousuun ja askelmerkit kasvuun

SISÄLTÖ s. 4 Kauppakamarit uusivat ilmeensä KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Puh. 010 322 2380 faksi 010 322 2389 JÄSENTIEDOTE 2/2012 s. 7 Kasvu Open on lääke menestyvään kasvuun Painopaikka Jyvässeudun Paino Oy Painomäärä 800 kpl Kustantaja Keski-Suomen kauppakamari s. 8 Muutoksia sairauspoissaoloihin Toimitus ja taitto Jaana Seppälä Julkaisija Keski-Suomen kauppakamari s.14 Kauppakamari kouluttaa syksyllä 2012 Kannen kuva Futureimagebank.com s.16 Vientikilta yhdistää s. 23 Käyrät nousuun ja askelmerkit kasvuun

PÄÄKIRJOITUS Talkoilla uusia kasvuyrityksiä Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja unelmia. Unelmointi on sallittua, jopa suotavaa - erityisesti yrittäjälle, onhan Suomen kilpailukyky rakennettu yrittäjien unelmien varaan. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2012 kertoo, että kasvuyritysten pieni joukko, vajaat 700 yritystä, loi vuosien 2007-2010 kuluessa 51 500 työpaikkaa. Tämä vastaa noin puolta yli kymmenen hengen yritysten työpaikkojen lisäyksestä. kylätaloja, rakennetaan Kauppakamarin kasvuyritysvaliokunta järjestää tänä vuonna toista kertaa Kasvu Open tempausta. Se on haastanut mukaan talkoisiin yhteensä lähes 100 yrityskehittäjää, rahoittajaa ja businessenkeliä. Nämä mukana olevat asiantuntijat tuntevat siis myös yhteiskunnallisen vastuunsa ja kokevat kasvuyritysten tukemisen merkittäväksi ja vaikuttavaksi työksi. Kun aiemmin raken nettiin talkoilla nuorisoseura- ja kylätaloja, nyt raken netaan uusia kasvuyrityksiä. Aiemmin rakennettiin talkoilla nuorisoseura- ja nyt uusia kasvuyrityksiä. Keski-Suomen kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja Risto Jämsen, Midinvest Management Oy:stä näkee kasvun näin: Kasvu vaatii toimivalta yritykseltä investointeja henkilöstöön, koneisiin ja laitteisiin sekä tuotekehitykseen. Kassamenot kasvavat ja riskit kohoavat samalla kun ympärillä olevat markkinat monimutkaistuvat. On usein helpompaa leikata ja saneerata kuin aloittaa uutta ja vallata uusia alueita. Uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä uusille toimialoille ja tähän myös kasvuyritysvaliokunta haluaa vaikuttaa toimillaan kokonaisvaltaisesti. Kasvu Openis sa panostamme Start up yritysten ohella myös start again yrityksiin! Kauppakamarin kasvuyritysvaliokunta valittiin vuoden 2011 aktiivisimmaksi valiokunnaksi. Puheenjohtaja Risto Jämsenin ja varapuheenjohtaja Pete Okkosen johdolla homma jatkuu vauhdilla eteenpäin. Kiitokset jo nyt, sillä tällainen talkoohenki on meille kaikille esimerkiksi. Uljas Valkeinen toimitusjohtaja 3

Kauppakamarit uusivat ilmeensä Uusi, yhdenmukainen ja selkeä tunnus kuvaa kauppakamarien muutosta ja halua keskittyä olemassaolonsa tarkoitukseen: jäsenyritysten menestyksen varmistamiseen sanoo Risto E. J. Penttilä. Kauppakamarien uusi tunnus on pelkistetty ja moderni nimilogo. Samalla uudistuvat myös niin värit, kuvamaailma kuin tunnusten käyttö. Kyseessä ei ole pelkkä pintasilaus, vaan muutoksella on syvempi merkitys. Kauppakamari on kauppakamari, toimii se sitten Lapissa, Turussa, Pohjois- Karjalassa tai Kiinassa. Tämä on askel kohti yhtenäistä kauppakamariryhmää, joka esiintyy yhden tunnuksen alla, sanoo Penttilä. Yhteinen nimi ja uusi visuaalinen tunnus toimivat kivijalkana kaikille kauppakamarin alueellisille ja eri hankkeisiin liittyville toiminnoille. Yhdessä yritysten puolesta Suomalaiset yritykset haluavat menestyä, olla kannattavia ja kansainvälistyä. Siihen kauppakamarit tarjoavat ainutlaatuisen monipuolista tukea ja palveluita. Ilmeuudistus on osa meneillään olevaa laajaa muutostamme. Kauppakamarilaisilla ovat yhteiset arvot ja strategia sekä samat tavoitteet ja päämäärä työssämme: auttaa yrityksiä menestymään. Kauppakamareissa on voimaa, vahvuutemme on maan ja maailmanlaajuinen verkosto. Olemme läsnä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Palvelumme kattavat koko Suomen, kaikki toimialat ja yrittämisen muodot, sanoo Penttilä. Kauppakamariin kuuluva yritys ei ole yksin. Jäsenenä yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja olla samalla osa vahvaa verkostoa. Tarjoamme monipuolista hyötyä jäsenillemme; Tukea, vaikuttamista, julkaisuja ja tietoa. Kauttamme voi verkostoitua ja saada kontakteja. Tarjoamme neuvontaa esimerkiksi kansainvälistymisessä, juridiikassa, yritystaloudessa sekä talous- ja veroasioissa. Olemme Suomen suurimpia koulutusorganisaatioita, mitä tulee yritysten toimintaan, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Kauppakamareiden ilmeen uudistuksen toteuttajaksi valikoitui lopulta helsinkiläistukulainen mainostoimisto LMSaatchi. Kauppakamareissa työn koordinoi kauppakamarien yhteinen työryhmä, johon kuuluivat toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, viestintäjohtaja Senja Larsen, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sekä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä. Lisäksi työryhmän neuvonantajana on ollut brändiasiantuntija Lisa Sounio. 4

KAUPPAKAMARIN TOIMISTON AUKIOLOAJAT HEINÄKUUSSA Kauppakamarin toimisto Keski-Suomen talossa Sepänkadulla on avoinna jokaisena arkipäivänä myös kesän aikana. Heinäkuussa 2.-27.7.2012 teemme aikaisempien vuosien tapaan lyhyempää päivää ja toimisto on avoinna klo 8:00 15:00. Huomioittehan tämän asioidessanne kanssamme. HYVÄÄ KESÄÄ! Toimiston väki vaihtuu Kesän aikana kauppakamarin henkilökunnassa tapahtuu muutoksia. Koulutus- ja palvelupäällikkö Leena Räisänen jää heinäkuun alussa äitiyslomalle. Leenan äitiysloman ajan koulutusten järjestämisestä vastaa Kristiina Nyman. Heinäkuun alussa Kristiinan työpariksi palaa opintovapaalta koulutussihteeri Anne Juvonen. Kristiinaan ja Anneen voit olla yhteydessä kaikissa koulutuksiin liittyvissä asioissa. Yhteyspäällikkö Jaana Seppälä palaa hoitovapaalta kokopäiväisesti syyskuun alussa. Jaanan vastuulla on jäsenasiat sekä viestintä. 5

Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä Uusien yritysten perustaminen ja parhaiden yritysten rivakka kasvu ovat välttämättömiä rakennemuutokselle ja tuottavuus kasvulle. Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä. Kasvuhakuinen yrittäjä on tärkeä linkki innovaatio toiminnan panosten ja niistä saata vien yhteiskunnallisten hyötyjen välillä. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2012 kertoo kasvuyritysten määrästä ja roolista Suomessa viimeisimmän saatavissa olevan tiedon valossa. Kasvuyritysten pieni joukko, vajaat 700 yritystä, loi vuosien 2007-2010 kuluessa 51 500 työpaikkaa. Tämä vastaa noin puolta yli kymmenen hengen yritysten työpaikkojen lisäyksestä. Seitsemän kymmenestä kasvuyrityksestä on palvelualoilla. Yksittäisistä toimialoista kasvuyritysten osuus oli korkein tietointensiivisissä palveluissa ja vähiten niitä on korkeamman teknologian teollisuustoimialoilla. Kasvuyrityksistä 14 prosenttia harjoittaa vientiä, kun muista yrityksistä sitä tekee joka neljäs. Toi saalta kasvuyritys on muita yrityksiä todennäköisemmin ulkomaalaisomistuksessa. Yli puolet maamme kasvuyrityksistä on alle kymmenvuotiaita. Vain joka kymmenes on yli 25-vuotias. Kahdessa kolmasosassa yrityksissä on lähtökohtaisesti alle 20 työntekijää. Lähes puolet kasvuyrityksistä ja noin kolmannes kaikista yrityksistä on Uudellamaalla. Suhteessa paikalliseen yrityskantaan myös Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo ovat kasvuyritysintensiivisiä. Pääomasijoittajat hakevat erityisesti kas- vua mutta ne ovat sijoitustoiminnassaan valikoivia ja kohdistuvat kappalemääräisesti melko pieneen joukkoon yrityksiä. Myös muiden yritysten on tärkeää panostaa kasvuun yhteiskunnallisesti myönteisten vaikutusten lisäämiseksi. Katsauksessa käytetyn OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosentin. Katsaus on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.tem.fi/julkaisut Ict-yritysten rautainen toimialaosaaminen Kasvu Open 2012 kisassa teki vaikutuksen. Jukka Heinilä, Fiban 6

Kasvu Open On lääke menestyvään kasvuun Kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan ponnistama Kasvu Open tempaus on lääke rivakkaan ja menestyvään kasvuun. Kasvu Open on sparrausprosessi kaikenlaisille kasvusta kiinnostuneille yrityksille eli niille, jotka uskaltavat unelmoida. Prosessiin osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda kontakteja, hankkia kasvun työkaluja ja hyödyntää kasvun huippuasiantuntijoiden monipuolista osaamista. Vuoden 2012 loppuun asti kestävässä sparrausprosessissa alan ammattilaiset on valjastettu ratkomaan kasvua haluavien yritysten haasteita. Mukana on asiantuntijoita sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta: konsultteja, sijoittajia, oppilaitoksia, elinkeinoelämän järjestöjä ja julkisia rahoittajia. Tämän vuoden tempaukseen haki mukaan jopa 42 kasvuyritystä ja kasvuyritysideaa. Kilpailua käydään kahdessa sarjassa. Kasvu Open 2012 ideasarjan finalistit ovat: RecoApp Oy Brawbox Vimention X-act Silvasti Software Oy Music.info Showell Bioteam Kasvu Open 2012 yrityssarjan finalistit ovat: Relicomp Oy Calcus Group Oy Stafix Oy LVIS /LVI-Electro Oy Probis Solutions Oy Advisers Tuominen Oy Moneral Oy Ultratec Oy Probis Solutions Oy:n toimitusjohtaja Ismo Reitmaa uskoo saavansa kilpailusta oikeanlaista täsmäosaamista yrityksen kasvuun. Tähänastinen yrittäjäura on osoit tanut, että kaikki viisaus ei asu oman yrityksen seinien sisällä. Toivon, että Kasvu Openin kautta löytyisi kasvun polulle oikeat tahot ja oikea osaaminen. Paras mahdollinen lopputulos olisi, että saisimme käyntiin uuden liiketoimintamallin, jota olemme jo omassa päässämme hahmottaneet. Kasvu Open ideasarjassa mukana kisaava Vimentionin Tomi Hiltunen odotukset ovat korkealla. Yritysidean jatkokehittämiseksi tarvitsemme näkyvyyttä ja pääomaa. Jo Kasvu Openiin mukaan pääseminen tuo lisää näkyvyyttä palvelullemme. Uskon, että saamme loistavaa palautetta liiketoimintamallin kehittämiseksi sekä käyttä jäkunnan kasvattamiseksi. Kasvu Open finalisteille järjestetään vuoden 2012 aika kaksi Kasvun Kiitoratapäivää, joiden tarkoituksena on löytää potentiaalisille kasvuyrityksille parhaat kasvun palvelut ja resurssit. Päivän aikana huip puasiantuntijat ja yksityiset sekä julkiset rahoittajat haastavat kilpailun osallistujat ja itsensä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestettiin 22.5.2012. Kuvassa Jyrki Saarivaara, Niina Puistovirta ja Sanna-Mari Hynninen vauhdittavat Vimentionin yritysidean kehittelyä Kasvu Openissa. 7

Muutoksia sairauspoissaolokäytäntöihin tukea työterveydestä 8

Sairauspäivärahaa on haettava nyt jo kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Kesäkuun alussa voimaan astuneet lakimuutokset edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea ja otetta mikäli työntekijän sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys alkavat pitkittyä. Lakimuutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita riittävän varhain pitkittyvät työkyvyttömyydet. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten tavoitteena on kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhönpaluun helpottamiseksi. Työhön paluuta voidaan tukea varhaisen tuen mallin mukaisesti esimerkiksi joustavilla työaika järjestelyillä, työtehtävien muutoksilla ja kuntoutuksella. Tässä lyhyesti muutosten vaikutus työnantajan toimintaan. Ilmoitus kuukauden mittaisesta sairauspoissaolosta Kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä kuukauden ajan, on työnantajan ilmoitettava poissaolosta työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työntekijän työhön paluumahdollisuuksia sekä tarvittavia tukitoimia. Lausunto mahdollisuuksista jatkaa työssä Uusi käytäntö edellyttää, että työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhönpaluun mahdollisuudet, mikäli työntekijän sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Työterveyslääkäri kirjoittama B-lausunto kuuluu työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, muuten päivärahan maksu saattaa katketa. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Sairauspäivärahan hakeminen aikaistuu Kesäkuun alusta alkaen myös sairauspäivärahaa on haettava Kelalta aikaisemman neljän kuukauden sijaan kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Myös osasairauspäivärahaa pitää hakea kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön aloittamisesta. Mikä muuttuu? Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijaan. Työterveyshuollon B-lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja lausunnon kirjoittaminen edellyttävät yhä enemmän työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon työterveysneuvotteluja. Tiesitkö? Lähes 40 000 työntekijää saa vuosittain sairauspäivärahaa yli 90 arkipäivää ja joka toiselle heistä maksetaan sairauspäivärahaa yhtäjaksoisesti 90 päivältä. Työikäisistä suomalaisista lähes 23 000 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011, ja he olivat keskimäärin 52-vuotiaita. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien vuoksi. Lähde: Varma työhyvinvointipalvelut 9

Johtaminen 2020 Minkälaista johtaminen on vuonna 2020? Sitä pohdittiin yhdessä 10.5.2012 kauppakamarin järjestämässä seminaarissa uudella Peurunka areenalla. Taloudesta, vastuullisesta liiketoiminnasta, työhyvinvoinnista, kansainvälistymisen johtamisesta sekä tulevaisuuden johtajan työkaluista oli puhumassa vahva naiskaarti. Seminaarissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille Viestiseinä palvelun kautta. Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin jo seminaarin aikana, mutta myös kirjallisesti senimaarin jälkeen. Tässä kooste mielenkiintoisimmista kysymyksistä ja vastauksista. Tanja Kontinen yrittäjyyden yliassistentti, Jyväskylän yliopisto Pk-yrityksen johtaminen kansainvälisyyteen Kannattaako pk-yrityksen palkata Y-sukupolvea viemään yritys maailmalle? Kyllä. Y-sukupolvessa on innovatiivisia, kielitaitoisia hyvät verkostoitumistaidot omaavia ja kansainvälisiä työntekijöitä, jotka mielellään ottavat haasteellisia prosesseja hoitaakseen. Mitkä ovat tärkeimmät mittarit, joita yrityksellä tulee olla? Yrityksen tärkeimmät mittarit ovat ne, joilla mitataan strategian toteutumista. Mittaristossa on myös tärkeätä, että ne eivät ole vain taloudellisia vaan muitakin asioita mitataan kuten esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä. Miten perinteisestä talousjohtajasta kasvaa tai kasvatetaan talousjohtaja 2020? Millaisia oppimisen prosesseja ja keiden osaamista tarvitaan, jotta uusiosaaminen saavutetaan? Perinteisen talousjohtajan koulutuksessa tärkeintä on saada hänet huomaamaan, että hän on ennen muuta liiketoiminnan kumppani. Luvuilla, joita liiketoiminta ei lue tai käytä, ei ole mitään arvoa itsessään. Talousjohtajan tulee opetella liiketoimintaa niin paljon, että hän ymmärtää mikä tieto on olennaista liiketoiminnan menestymiselle sekä opetella ymmärtämään, miten liiketoiminnan eri henkilöille tulee tämä tieto viestiä. Talousjohtajan ammatti on palveluammatti, jossa asiakkaita ovat liiketoiminnan päätöksentekijät. Kristiina Simola Senior Advisor, Deloitte Talousjohtajuus 2020 10

Tuula Pohjola toimitusjohtaja, CrNet Näkökulma vastuulli suuteen Kestävä globaali talous Miten pieni yritys voi omassa toiminnassaan järkevästi huomioida vastuullisuuden ja kestävän kehityksen? Pienen yrityksen kannattaa tarkistaa omat toimintaprosessit. Energian ja vedenkulutuksen säästö näkyy viivan alla. Energian toimittajan käyttämä polttoaine vaikuttaa CO2-päästöihin. Jos valitsee toimittajan, joka käyttää pääasiassa fossiilista polttoainetta, niin päästöt ovat myös energianostajalla isommat. Jätehuolto on kallista ja sekajäte kaikkein kalleinta, joten kannattaa kierrättää. Periaatteessa kaatopaikalle ei pitäisi mennä enää mitään. Työmatkat ja työhön liittyvä matkustaminen voi yrittää vähentää sekä työntekijöiden etäpäiviin kannustaa. Yrityksen hankintoja tarkastellaan kriittisesti eli onko mahdollisuuksia vähentää ostoja tai käytää toisenlaisia tuotteita ja materiaaleja. Kriteereinä pitäisi hinnan lisäksi olla materiaalien ja tuotteiden alkuperä ja kierrätettävyys. Ilmastonmuutoksen mahdollisuudet? Me voimme kasvattaa täällä puhdasta ruokaa isommallekin joukolle, tarjota ruuhkaiselle Keski-Euroopalle paikkoja lomailuun vaikka keskellä ei-mitään mm. revontulia katsellen, tehdä juomavettä muillekin, rakentaa kestäviä puutaloja (ei siis vain mökkejä), jne. Viitaten tuohon korkeaan koulutustasoon, meillä on aika paljon mahdollisuuksia. Miten kokeneet mentorit ymmärsivät nuorempien arvomaailmaa? Mentorointikeskustelujen kautta moni sai uusia oivalluksia siitä, mitä nuoret tarvitsevat, jotta työ tuntuisi heistä mielekkäältä. Näin alkuun jo mentoreiden ymmärrys siitä, että työntekijöiden ajattelumaailma on muuttumassa radikaalisti on koettu arvokkaaksi ja auttaa kohtaamaan toista ilman turhia ennakkoluuloja. Kysehän ei ole siitä, että nuoret olisivat laiskoja tai saamattomia vaan enemmänkin siitä, että heillä on kovemmat vaatimukset oman vapaa-ajan pyhittämisen ja yhteisöllisten työskentelytapojen suhteen. Kuinka tällaiseen normaaliin työpaikan toimintaan on voinut saada TEKES-rahoitusta? Valitettava tosiasia on, että ruuhkavuosiproblematiikkaan on puututtu yllättävän vähän asiantuntijaorganisaatiopuolella Suomessa tähän asti. Eli vaikka joissakin organisaatioissa komeileekin HR:n hyllyllä Work-life balance policy niminen asiakirja, normaalitilanne on, ettei kukaan tiedä mitään sen sisällöstä, saatikka sen käytännön vaikutuksista. Eikä tämä ole ainoastaan suomalainen ilmiö osana projektia ollaan käyty jututtamassa kollegoita mm. englannista ja saksasta parhaita käytäntöjä metsästämässä, ja tilanne on ollut pitkälti sama. Eli vaikka ideaalimaailmassa tämän pitäisi todellakin olla normaalia työpaikan toimintaa reaalimaailmassa emme ole vielä siellä toivottavasti joidenkin vuosien päästä kylläkin! Maria Carlsson osakas, Asianajotoimisto Borenius Henkilöstöhallinnon uudet haasteet työn ja vapaan yhdistäminen Miksi Y-sukupolvi tarvitsee koko ajan kiitoksia, vaikka niihin ei ole aihetta? Esityksessäni oli puhe palautteesta. Kiitoskin on palaute ja helppo antaa, koska sanan kiitos sanominen kestää vain murto-osan sekunnista ja on erinomainen palaute. Y-sukupolvi tarvitsee palautetta, joka kertoo sen, miten esimiehen ja työtovereiden mielestä työt sujuvat. Palautteessa kyse ei ole aina kiitoksesta, vaan myös korjaavasta ja rakentavasta palautteesta. Siis kiitosta ei tarvitse antaa, jos ei ole aihetta, mutta on annettava korjaavaa palautetta rakentavassa hengessä. Pirkko-Liisa Vesterinen aluejohtaja, JTO Työhyvinvoinnin johtaminen tänään ja huomenna Mitä työhyvinvoinnin eteen pitäisi yrityksissä tehdä, että sekä X- että Y-sukupolvi olisivat tyytyväisiä? Ensinnäkin työntekijöiltä itseltään voisi kysyä, mitä he toivovat. Työhyvinvointi koostuu työhön, työympäristöön, työyhteisöön, johtamiseen ja omaan itseen liittyvistä asioista. Omaan itseen liittyvät asiat ovat fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- ja henkinen kunto. Edelleen siihen liittyy henkilökohtainen elämäntilanne. Jokaisen työyhteisön jäsenen tulisi olla omalta osaltaan vastuussa hyvinvoinnista. Työnantaja voi vaikuttaa työhön ja työn tekemisen puitteisiin, mutta hyvän ilmapiirin luovat työntekijät johtajansa kanssa yhdessä. Lähtökohtana on hyvä käyttäytyminen toisia kohtaan. On hämmästyttävää nähdä, miten työpaikoilla toimitaan kuin lapset hiekkalaatikolla. On osattava toimia ammatillisesti työroolissa. Työrooliin ei kuulu esim. kiukuttelu, negatiiviset tunteenpurkaukset, mökötys, pomottaminen, kiusaaminen jne. Jotta kaikki viihtyisivät työpaikalla, edellyttää se joustoja, huomaavaisuutta, toistensa kunnioitusta, tiedon jakamista, hyväntuulisuutta, positiivisuutta, huumoria, iloa, naurua 11

Logistiikkakustannuksissa ei suuria muutoksia Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2009. Kustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 11,9 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen logistinen toimivuus ja osaaminen on hyvä. Kuljetuskustannukset muodostavat edelleen suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 % vuonna 2009). Yli puolet yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan vuoteen 2015 mennessä. Varastointikustannukset ovat kohonneet 0,5 prosenttiyksikköä, ja ne ovat vuonna 2011 keskimäärin 2,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Muutosta selittää varastotilojen käyttöasteen ja samalla hintatason lähteminen uudelleen nousuun vuoden 2009 laskun jälkeen. Tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston teettämästä Logistiikkaselvitys 2012 julkaisusta. Tämän vuoden selvityksessä logistiikan merkitystä on lähestytty erityisesti kilpailukyvyn näkökulmasta. Logistiikan merkitys yrityksen kilpailukyvylle korostuu erityisesti suurilla yrityksillä. Suurilla kaupan alan yrityksillä keskimäärin 43 % ja teollisuusyrityksillä 35 % kilpailukyvystä tulee logistiikasta. Vaikka matalan kustannustason maat ovat houkuttelevia erityisesti hankinnan ja tuotannon sijoittumiselle, myös kotimaassa nähdään kasvu potentiaalia. Kyselytutkimukseen saatiin 2732 vastausta. Vuosien 2006, 2009 ja 2010 kyselyaineistojen kanssa Logistiikkaselvitys 2012 muodostaa aihepiirin kattavimman tietokannan maailmassa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisen elinkeinoelämän logistiikan nykytilaa ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimustulokset tarjoavat viranomaistahoille ja elinkeinoelämän sekä edunvalvontajärjestöjen käyttöön tietoa toiminnan suunnitteluun ja tulevien päätösten valmisteluun. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmän tekemä Logistiikkaselvitys 2012 löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta: www.lvm. fi/web/fi/julkaisu/-/view/4109813 12

LOGISTIIKKAseminaari Parempi logistiikka - kulut kuriin KE 10.10.2012 klo 8.30-16.00 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori Kauppakamarin kauppa- ja logistiikkavaliokunnan järjestämä logistiikkaseminaari on erinomainen tilaisuus kuulla, mitä uutta alalla tapahtuu, tavata tuttuja ja yhteistyökumppaneita sekä luoda kontakteja - verkostoitua! Esityksissä kuullaan näkemyksiä eri toimialojen toimitusketjun hallinnasta, hankinnoista, kuljetuksista, materiaalinkäsittelystä ja varastoinnista sekä muusta logistiikasta. OHJELMA YHTEISTYÖSSÄ 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Tilaisuuden avauspuheenvuoro Hannu Liimatainen, Äänekosken KAK 9.15 Debatti: Kilpailukyky ja kustannukset Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten liitto ry, Kaija Taipale, Kuljetusliike Taipale Oy sekä Liikenneministeriön edustaja 10.15 Metsä Fibre -kumppanuusohjelma Camilla Wickström, Metsä Fibre Oy, Äänekoski 10.45 Lähiruuan logistiset haasteet Jari Kivimäki, Keskimaa Osk 11.30 Lounas 12.30 Kilpailukyvyn kehittäminen ja logistiikan uudet toimintamallit Olli Bräysy, Procomp Solutions 13.30 Kuljetusten optimointi Tuukka Puranen, Jyväskylä yliopisto 14.00 Kahvitauko 14.20 Häiriöt hallintaan, uusia työkaluja liiketoiminnan tueksi Lasse Otranen, Maakuljetuspooli 15.20 Rautatiemarkkinoiden avautuminen kilpailulle Kimmo Rahkamo, Proxion Train Oy 16.00 Päätössanat Kimmo Jantunen, Keskimaa Osk Hinta 165 + alv 23 % Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi /ilmoittaudu/parempilogistiikka_1607 13

Kauppakamari kouluttaa syksyllä 2012 ELOKUU 23.8. Kuntauudistus -keskustelutilaisuus SYYSKUU 4.9. Sähköinen laskutus, reskontra ja muuttuvat laskumerkinnät 13.9. Työelämän rakenteet muutoksessa -Aamukahvitilaisuus 14.9. Incoterms 2010 - Toimitusehto yrityksen eri prosesseissa 19.9. Suomalainen yritys ja Venäjän markkinat -kiertue LOKAKUU 3.10. Kanavat auki - työkaluja yrityksen viestintään 4.10. MeJor - avain menestyksekkäämpään johtoryhmätyöhön (muut päivät 11.10. ja 24.10. + ryhmätyö 3h) 10.10. Seminaari: Parempi logistiikka - kulut kuriin 25.10 Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus käytännönläheisesti 31.10. Tilinpäätös ja veropäivä MARRASKUU 1.11. Hyväksytty Halltuksen Jäsen (HHJ) -kurssi (muut päivät 7.11, 14.11, 29.11. + ryhmätyö) 8.11. Pörssi-ilta 21.11. Strategiaa tukeva palkitseminen JOULUKUU 14.12. Ennakkoperintäpäivä LISÄKSI 20.9. Matkaseminaari: Sihteeri- ja assistenttipäivät Tallinnassa Oikeudet muutoksiin pidätetään. 14

Alkaen 4.10.2012 klo 12.30-17.00 MeJor - avain menestyksekkäämpään johtoryhmätyöhön Keski-Suomen Marttakeskus, Yliopistonkatu 11, Jyväskylä Mikä? MeJor tulee sanoista Menestyvä Johtoryhmä. Se on myös espanjaa ja tarkoittaa parempaa. Koulutuksen ovat kehittäneet yhteistyössä Kuopion kauppakamari ja Talentree Oy. Koulutuksen vetäjinä toimivat kokeneet yritysjohtajat. Ennen koulutuksen alkamista kurssilaiset tekevät sähköisesti yrityksensä johtoryhmän itsearvioinnin. Johtoryhmän toimivuus -mittarin tulokset käydään läpi osana johtoryhmäkoulutusta. Miksi? Koulutuksen tavoitteena on antaa johtoryhmälle valmiudet toimia tehokkaammin ja tuloksellisemmin, kehittää toimintatapojaan sekä parantaa vuorovaikutustaitojaan. Mitä? Koulutus koostuu kolmesta puolen päivän mittaisesta sessiosta, joiden lisäksi on 3 tunnin mittainen ryhmäharjoitus. Ryhmätyö toteutetaan roolipelinä, jonka tarkoituksena on antaa eväitä johtoryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen. Kokenut vuorovaikutus kouluttaja opastaa ja analysoi kuvitteellisessa kokouk sessa johtoryhmän vuorovaikutustaitoja. Kenelle? Kokeneet johtajat ja johtoryhmien jäsenet voivat löytää kurssilla johtoryhmätyöskentelyn kehityskohteita ja -keinoja. Tulevat johtoryhmien jäsenet puolestaan saavat kokonaiskuvan siitä, millaista on tehokkaan, vaikuttavan ja tuloksellisen johtoryhmän työskentely. Laajuus MeJor -koulutus sisältää kolme puolen päivän jaksoa sekä 3h ryhmätyön. Ryhmätyö Ryhmätyöosuuden kouluttaa vuorovaikutusvalmentaja Ilkka Vanhapelto INNOvanhapelto Oy:stä. Ryhmätyön (kesto 3h) ajankohta sovitaan kurssin ensimmäisenä päivänä. Hinta jäsenille 950 /hlö + alv 23 %, muille 1100 /hlö + alv 23% Kurssin rakenne To 4.10. To 11.10. Johtoryhmätyön organisointi Kokooonpano, tehtävä, tavoitteet ja pelisäännöt Johtoryhmän ja hallituksen välinen yhteistyö tehokas kokoustyöskentely ja päätöksenteko Kouluttajana Pertti Haapakorva Ke 24.10. Johtoryhmän rooli talouden johtamisessa Johtoryhmä ja budjetointi Kannattavuus liiketoiminnan perustana Sauranta ja valvonta Kouluttajana Jari A. Väänänen (+) Johtoryhmän rooli strategiaprosessissa Strategian johtaminen Hallituksen ja johtoryhmän työnjako strategiaprosessissa strategian toteuttaminen ja seuranta Kouluttajana Jari Osmala Optio Yrityskohtainen lisäosio Koulutuksessa saatujen oppien vieminen koko johtoryhmän käyttöön Toteuttajana Talentree Oy Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/mejor_7066 TO 25.10.2012 klo 8.30-16.30 Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus käytännönläheisesti Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujilla on SELKEÄ mielikuva erityisesti Suomessa sovellettavista julkisista ja yksityisistä rahoitusmahdollisuuksista ja siitä, mihin tilanteisiin ne soveltuvat. Päivän aikana käsitellään myös rahoituksen hakuprosessin keskeiset askeleet, mistä voi saada lisätietoja ja millaisiin kysymyksiin on hyvä varautua rahoitusta hakiessa. Kouluttajana toimii Hannu Länsipuro Technopoliksesta. Hinta jäsenille 320 + alv 23 %, muille 480 + alv 23 %. Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/kasvunrahoitus_6538 OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.00 Rahoitustarpeiden määrittäminen Mitä pitää selvittää ennen rahoitusvaihtoehtojen vertailua ja rahoitussuunnitelman muodostamista 10.00 Rahoitusvaihtoehdot julkinen vs. yksityinen yleisimmät kasvun ja kansainvälistymisen rahoitusvaihtoehdot, niiden edellytykset, reunaehdot ja huomioitavat asiat 11.30 Lounas 12.30 Rahoituksen haku valmistelu, haku ja mitä on huomioitava rahoituksen toteutumisen jälkeen 14.00 Kahvitauko 14.30 Business enkelin näkökulma mitä yksityinen sijoittaja hakee ja odottaa yritykseltä, mitä vastuita ja velvollisuuksia näihin sijoituksiin liittyy Markku Mutanen, Business Angels Finland 15.45 Pörssiyhtiö Panostaja pk-yrityksen kasvun mahdollistajana, case Kopijyvä Oy talousjohtaja Simo Mustila 16.15 Keskustelua ja kommentteja 16.30 Koulutus päättyy 15

Vientikilta yhdistää Vientikilta perustettiin aikoinaan, jotta keskisuomalaiset vientityötä tekevät ihmiset löytäisivät toisensa ja saisivat tukea ja koulutusta omaan työhönsä. Nykyisin koulutus ja tiedon jakaminen on lähes kokonaan kauppakamarin vastuulla, mutta kilta on säilyttänyt paikkansa ihmisten vapaamuotoisena yhdistäjänä. Vientikillan jäsenyys on henkilökohtainen eikä edellytä kauppakamarin jäsenyyttä. Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta vahvistaa vuosittain jäsenmaksun suuruuden. Vuoden 2012 jäsenmaksu on 60 euroa. Laku&Viini -tasting Iloinen joukko vientikiltalaisia kokoontui 21.5.2012 Laku&viini tastingiin Figaro Winebistroon. Vientikillan tilaisuuksia järjestetään 3-4 kertaa vuodessa ja tämän FACTS Vientikilta on itsenäinen, rekisteröimätön yhdistys perustettu 30.11.1977 johtokuntana toimii kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta toiminta on vapaamuotoista eikä sillä ole kirjoitettuja sääntöjä. vuoden ensimmäinen tilaisuus tutustutti vientikiltalaiset viinien ja lakujen makumaailmaan. Panda ja Figaro ovat tehneet ainutlaatuista yhteistyötä, jonka tuloksena on syntynyt erilainen ja suuren suosion saavuttanut tasting-konsepti, josta vienti kilta pääsi nauttimaan. Illan tarjosi Panda. Samalla saimme kuulla myös Pandan markkinointitempauksista maailmalla. Panda mm. tukee pandakarhujen elämää Edinburghin eläintarhassa ja on saanut hurjasti näkyvyyttä Brittein saarilla mm. muistamalla Prins si Williamin 30-vuotissynttäreitä teettämällä Williamista lakumuotokuvan. Pandan lakuja kun on viety brittiläisten iloksi niin ikään 30 vuoden ajan. Verkosto vahvistuu Vientikilta yhdistää samaa työtä tekeviä Keski-Suomessa. On erittäin mukavaa ja tärkeää päästä tapaamaan samaa työtä tekeviä kollegoita eri yrityksistä. Itse mm. teen työtäni yksin, joten on kiva oppia tuntemaan henkilöitä, jotka täällä Keski- Suomessa tekevät samanlaista työtä, toteaa Sirpa Koskinen, Xomox International GmbH&Co:lta. 16

SAKSASSA K I L P A I L U ON KOVAA Saksa on Euroopan talouden veturi ja yksi Suomen tärkeimmistä kauppa kumppaneista. Saksalaiset vaativat laatua ja luottavat numeroihin ja kirjallisiin sopimuksiin. Saksan vienti vetää ja maa houkuttelee suoria ulkomaisia investointeja. Suomalaistenkin tulisi tarttua Saksan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Saksan tavaroi den ja palve luiden vienti ylitti Saksan tilasto keskuksen mukaan ensimmäisen kerran 1000 miljardia euroa vuonna 2011. Tuonnin arvo oli 902 miljardia euroa eli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2011 Saksan vienti Suomeen kasvoi 10,8 prosenttia ja Saksan tuonti Suomesta 9,8 prosenttia. Suomen tuonti Saksasta kasvoi 16 prosenttia viennin kasvun jäädessä 8 prosenttiin. Saksa oli Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Maaliskuun 2012 teollisuuden tuotannon kasvuluvut ja viennin myönteinen kehitys ennustavat Saksan talouden elpymistä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehottaa Saksaa etsimään lisää kotimaiseen kysyntään perustuvaa kasvua. Saksan kasvua on vuosikymmenien ajan rakennettu vien nin menestyksen varaan. Täsmällisyys valttia Saksan markkinoilla Saksa on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa. Saksassa vaaditaan laatua ja luotetaan numeroihin ja tilastoihin. Kilpailu on erittäin kovaa eri toimijoiden välillä. Kauppaa käydään edelleen paljon saksan kielellä. Osavaltioiden välillä on merkittäviä eroja, joihin on syytä tutustua ajoissa. Saksalaisilla on korkea työmoraali. He ovat avoimia uusille toimintatavoille, täsmällisiä ja tarkkoja. Myöhästyminen on epäkohteliasta eikä kerran sovittua tapaamisajankohtaa helposti muuteta. Saksalaiset valittavat herkemmin kuin suomalaiset, kun tuote tai palvelu ei vastaa odotuksia. Henkilökohtaisen kontaktien luominen vie Saksassa paljon aikaa. Saksalaisilla on luontainen kyky muistaa nimet. He ottavat myös nimen selville ennen tapaamista. Saksassa kaikki tulee vahvistaa kirjallisesti. Liikekirjeetkin ovat usein kahden henkilön allekirjoittamia. Yrityksissä hierarkia on jyrkempi kuin Suomessa. Liike-elämässä kaikkia teititellään. Neuvotteluissa kaikki puhuvat usein samanaikaisesti, joten oma puheenvuoro on otettava määrätietoi sesti takaisin. Neuvotteluissa on myös osoitettava, että on ymmärtänyt asian, jotta väärinkäsitykset voidaan oikaista pikaisesti. On muistettava, että saksalaisilla on selkeät tavoitteet eivätkä se pelkää olla eri mieltä asioista neuvotteluissa. Suomalaisilla paljon tarjottavaa uusituvan energian alalla Vuonna 2012 Saksan tiedevuoden teeman on kestävä kehitys. Sen aiheina ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, ener giatehokkuus, maailman ravintotilanne ja väestökasvu. Edistyneen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön perinteet ovat nostaneet ympäristöteknologian yhdeksi maan keskeisimmistä kasvualoista. Tavoitteena on, että ympäristöteknologian ja uusiutuvan energian ala edustaisi 14 prosenttia koko teollisuudesta vuonna 2020. Saksa tarjoaa myös suomalaisille yrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian alalla. 17

Kiina panostaa peliteollisuuden kehitykseen Kiinan viihdeteollisuus kasvaa kohisten 18

SUOMALAISILLA oikeaa osaamista FinNoden tuoreen selvityksen mukaan suomalaisella mobiilipelialan asiantuntemuksella olisi kysyntää Kiinan nopeasti kasvavilla viihdeteollisuuden markkinoilla. Älypuhelinten suosion kasvu on johtanut mobiilipelimarkkinoiden kasvuun Kiinassa. Myös sosiaalisten pelien kysyntä on kasvanut. Mikro blogipalvelut kuten Weibo ja Weixin ovat erittäin suosittuja ja useat yritykset käyttävät niitä myös sisäisessä viestinnässään, kuvailee Finpron seniorikonsultti Eric Cheng trendejä. Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Vuonna 2010 markkinat kasvoivat 85 miljardiin dollariin, 13,9 % edellisestä vuodesta. Kiinan viisivuotissuunnitelmassa viihdeteollisuus on kulttuuriteollisuuden osana erityisasemassa. Viihdeteollisuuden eri haaroista on kaavailtu keskeistä tukipilaria maan talouskasvulle ja maa panostaa peli teollisuuden kehitykseen. Keskeisinä toimepiteinä ovat kiinalaisten pelien promotointi vientiin, lainsäädännön helpottaminen ja pk-yritysten tuki. Mobiilin internetin käyttäjiä on Kiinassa 355 miljoonaa. Kiinan omasta suuresta peliteollisuudesta ja online-pelitarjonnasta huolimatta, tarjontaa mobiilipelien markkinoilla ei ole liiaksi. Keskeisinä mahdollisuuksina Cheng näkee suomalaisten sisältöjen viennin Kiinan markkinoille sekä kiinalaisten yritysten avustamisen niiden kansainvälisissä laajentamispyrkimyksissä. Rovion ja Angry Birdsien suosio on saanut suomalaiset yritykset keskittymään mobiilipeleihin. Tämä on kuitenkin erittäin haasteellinen markkina, jossa vain harvat pärjäävät. Suomalaiset tarvitsevat tietoa ja kykyjä toimia Kiinassa, heidän täytyy identifioida markkinoilta oikeat liikekumppanit, Cheng sanoo. Suurimmat mahdollisuudet löytyvät pelien kehittämisestä, jossa suomalaiset yritykset voisivat konsultoida kiinalaisten pelien markkinoinnissa lännessä, sekä toisaalta ulkoistaa omia pelien kehitys-, grafiikka- ja animaatiotöitä Kiinaan. Huolimatta Kiinan valtavista osaamisreserveistä tarve ulkomaisille asiantuntijoille kasvaa jatkuvasti. Lisätietoja: Jaani Heinonen, johtaja, FinNode Kiina puh. +86 13817878853, jaani.heinonen@finnode.fi Lähde: EK, FinNode Sähköpostipetokset lisääntyneet suomalaisyritysten Aasian kaupassa Useat yritykset ovat tulleet petetyiksi luullessaan asioivansa sähköpostilla tutun ja luotettavan aasialaisen liikekumppaninsa kanssa. Todellisuudessa yritykset on harhautettu maksamaan tilaamistaan tavaroista rikollisten pankki tileille. Rikoksentekijät ovat väärentäneet suomalais yritykselle lähetettyihin petosviesteihin lähetysosoitteen, joka muistuttaa läheisesti aasialaisen liikekumppanin osoitetta. Viestissä on ilmoitettu tavarantoimittajan nimissä pankkiyhteys tietojen muuttuneen, annettu uusi tilinumero SWIFT-koodeineen ja pyydetty maksamaan tilausmaksut uudelle tilille. Viestit ovat olleet aidon tuntuisia ja vakuuttavia. Useimmissa tapauksissa liikesuhde aasialais kumppaniin on ollut pitkäaikainen ja luottamuksellinen, eikä suomalaisyritys ole epäillyt viestin aitoutta. Tilaajat ovat maksaneet 50 000 120 000 USA:n dollarin arvoisia summia uusilla tilitiedoilla. Petokset ovat tulleet ilmi, kun tilaaja on alkanut tiedustella tilauksensa perään. Tässä vaiheessa toimittaja on ilmoittanut, ettei ole saanut maksua, minkä vuoksi tilausta ei ole toimitettu. Poliisi kehottaa yrityksiä varovaisuuteen kyseisen kaltaisissa tapauksissa. Jos tilaaja saa ilmoituksen tilinumeron muuttumisesta, viestiin ei pidä vastata eikä maksaa rahaa uudelle tilille ennen kuin on varmistanut vies tin oikeellisuuden suoraan tavarantoimittajalta. Lisätietoja: rikosylikonstaapeli Jyrki Kaipanen, KRP puh. 071 878 6258 Lähde: EK 19

Valtava VENÄJÄ Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n koordinoima Alueiden Venäjäverkosto avaa suomalaisille ovia Venäjälle. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puoli julkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjäosaamisensa, jotta yritykset pääsevät aiempaa laajemmin kiinni tarjolla oleviin valtaviin markkinoihin. Verkoston kautta alueiden yrityskehittäjät saavat kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Alueilla on selkeä tarve Venäjänkaupan palvelujen paikalliseen kehittämiseen yritysten hyväksi. Aiemmin Venäjänkaupan toimijat olivat hajallaan eivätkä yritykset tienneet, kenen puoleen kääntyä. Nyt teemme yhteistyössä ja yhden luukun -periaatteella verrattomasti enemmän yritysten Venäjän-kaupan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja Venäjällä, kertoo projektipäällikkö Heidi Saario. Mahdollisuudet Venäjällä Pietarin ja Moskovan lisäksi Venäjällä on paljon muutakin. Mahdollisuuksien kirjo on huikea. Alueiden Venäjä-verkoston myötä kontaktit ja osaaminen ovat kaikkien saatavilla ja Venäjä avautuu konkreettisesti. Pro- jektipäällikkö Heidi Saario luettelee muutamia Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista: Skolkovo on Venäjän Piilaakso, jonne on sijoittautunut noin 400 yritystä ja jonka kehittämiseen on investoitu jo useita miljardeja euroja. Teknologiateollisuuden globaalit kärkinimet toimivat alueella. Myös Kalugan alue on Venäjällä kärkijoukossa investointien kotiuttamisessa. Kahdeksan klusteria ja alueen investointituet ja -politiikka houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, Heidi Saario kertoo. Isoja mahdollisuuksia yritystoiminnalle tarjoaa Venäjän vuoden 2018 MM-kilpailut toimialasta riippumatta. Kolmessa kisakaupungissa ja niiden välillä tarvitaan uusia ja parannettuja teitä, rautateitä, lentokenttiä ja hotelleja. Tavallisissakin oloissa Venäjän asuntorakentaminen on runsasta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös Venäjän alati kasvavat tarpeet uusien alusten rakentamiseksi tarjoavat Suomen meriteollisuudelle lisämarkkinaa. Suomalaisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia alkaen telakoiden suunnittelusta laivanrakentamiseen ja logistisiin ratkaisuihin. Jo pelkästään Shtokmannin kaasuesiintymän mahdollinen käyttöönotto ja siihen liittyvät moninaiset liitännäisprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille mittavan haasteen toimialasta riippumatta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi alihankintaa sekä nesteytetyn kaasun tuotantolaitoksen, sataman, terminaalin ja asuntoalueiden rakentamista, Heidi Saario luettelee. Lisäksi projekti ja sen liitännäiset tarjoavat yrityksille kokemusta monikansallisista suur hankkeista. Myös Venäjän sosiaali- ja terveysalaa kehitetään niin Pietarissa kuin muuallakin. Suomalaisia yrityksiä ja alan organisaatioita on toivottu yhteistyöhön mukaan. Venäjällä on käynnissä monia muitakin uudistuksia ja suuria projekteja. Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna yhteistyöstä Venäjän modernisaation edistämiseksi. Suomalaisten yritysten tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen. Venäläisten investointien houkuttelu Venäläiset yritykset ja sijoittajat hakevat investointikohteita ja kasvua yli rajojen. Alueiden Venäjä -verkosto vahvistaa alu eiden valmiuksia vastata venäläisten sijoittajien ja sijoittautujien palvelutarpeisiin. Pian 20