Ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Kyseessä on uusi maa-ainestenottoalue.

Leppävirran kunta PÄÄTÖS 1(26) Keski-Savon ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä 24.9.2015 ( 69) PL 4 Päätös annettu julkipanon jälkeen 79101 Leppävirta 29.9.2015 YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukainen ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle siirrettävällä murskauslaitoksella Leppävirran kunnan Paukarlahden kylässä kiinteistölle Kuivastenaho (420-425-13-30). Ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Kyseessä on uusi maa-ainestenottoalue. LUVAN HAKIJA Matti Konttinen Herralantie 1659 77690 Suontee p. 040 547 1494 matti.konttinen@pp1.inet.fi LAITOS JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta-alue ja louheen murskaamo sijaitsevat Leppävirran kunnan Paukarlahden kylässä kiinteistöllä Kuivastenaho (420-425-13-30), Viitostien itäpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1. momentin 7 c ja e-kohtien perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7 1. momentin 7 a ja b- kohtien perusteella. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.4.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaos on myöntänyt 4.8.2015 15 maa-ainesten ottoluvan Kuivastenahoon 180 000 m3ktr kokonaisottomäärälle. Lupa on myönnetty seuraavilla ehdoilla: 1.lupa myönnetään koko ottoalueelle 5 vuodeksi 2. lupa myönnetään 10 vuodeksi ottosuunnitelmaan (nykytilannekartta 28.4.2014) rajatun murtoviivan eteläpuoliselle

alueelle (murtoviiva alkaen ottoalueen länsireunasta: OA4 pohjoisrajaa pitkin poikkileikkausviivalle 200-200 ja poikkileikkausviivaa 200-200 pitkin ottoalueen itäreunalle). 2 (26) Kuivastenahon tilan (420-425-13-30) kokonaispinta-ala on 47,47 ha, joka jakautuu kahteen palstaan. Palstan 420-425-13-30/1, jolle Kuivastenahon maaainesalue sijoittuu, pinta-ala on 31,54 ha. Matti Konttinen tulevana maaainestenoton toimijana on tilan omistaja. Tilan läpi kulkee Oraviniemen yksityistie Oraviniementie, johon tilalta on tieoikeus. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ei ole Kuivastenahon maaainesalueeseen kohdistuvia kaavamerkintöjä. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa (hyväksytty 10.11.2014) maa-ainesalue on merkitty M-2 eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. MURSKAUSLAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ Kuivastenahon maa-ainesalue sijaitsee Paukarlahden kylässä, Leppävirralta noin 13 km luoteeseen, viitostien itäpuolella. Maa-ainesalueella ei ole harjoitettu maaainestenottotoimintaa aiemmin. Alueen puusto on viljeltyä, noin 10 15 vuoden ikäistä kuusitaimikkoa. Kuivastenahon maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema pohjavesialue on Paukarlahti (pv 52.652, 0842007), joka sijaitsee maa-ainesalueesta noin 3,8 kilometriä luoteeseen. Maa-ainesalueelle ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita eikä aluetta ole esitetty suojeltaviin kohteisiin. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 merkitty lähin luonnonsuojelualue on Juurikkaselän metsät (SL 552, FI0600009). Luonnonsuojelualue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja sijaitsee noin 6,7 kilometrin etäisyydellä maa-ainesalueesta koilliseen. Kuivastenahon alueen luontoarvoja on kartoitettu Oravikoski-Paukarlahti- Kotalahti osayleiskaavoituksen yhteydessä. Selvitysten perusteella ottoalueella ei ole erityisiä suojeltavia lajeja tai luontoarvoja. Lähin luonto- ja maisema-arvoltaan paikallisesti erityisen arvokas kohde on ottoalueen koillispuolelle 474 m etäisyydelle sijoittuva Kaunislampi (reheväkasvuinen korpilampi). Lähin metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (tuore lehto) sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella Lahnasenpuron varrella, maa-ainesalueelle johtavan metsätien itäpuolella. Kuivastenahon maa-ainesalueen lähin muinaisjäännös on Kaivantolammen silta (1000020734), joka on luokiteltu historialliseksi kulkuväyläksi. Silta sijaitsee noin 1,8 kilometrin päässä maa-ainesalueesta lounaaseen. Lähin olemassa oleva vakituiseen asumiseen käytetty rakennus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä maa-ainesalueesta länsiluoteeseen. Oravikoski- Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa lähin uusi rakennuspaikka on noin 200 metrin etäisyydellä maa-ainesalueesta pohjoisluoteeseen, (kaavamerkintä A-1) Kaavamääräyksissä A-1 -merkitylle asuinalueelle ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin maantien risteysalueen liikenneturvallisuusselvitys on tehty ja mahdolliset toimenpiteet on toteutettu. Taulukossa 1 on esitetty maa-ainesten oton suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin kallion ottamisalueella sekä näiden etäisyyksien toteutuminen Kuivastenahon maa-ainesalueella. Suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty Valtioneuvoston asetusta 800/2010 kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta sekä Maa-ainesten kestävä käyttö julkaisun esittämiä etäisyyksiä. Taulukossa esitetyt etäisyydet on

ilmoitettu etäisyytenä kallioalueen ottamisalueen reunoilta häiriintyvään kohteeseen. 3 (26) Taulukko 1 Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet kalliokiven ottamisalueella Kohde Suositeltu suojaetäisyys (m) Toteutuva suojaetäisyys (m) Kohteen nimi Asuttu rakennus 300-600 578 420-425-11-79 Multsilta Järven, joen tai meren ranta (50) - 200 474 837 Kaunislampi Koirus, Oravilahti Naapuritilan raja 30 39 70 420-425-12-20 Ahvenmäki I 420-425-12-21 Oravilahti Maantie 50 104 Oraviniementie Suojelualue tapauskohtainen n. 6 700 Juurikkaselän metsät, luonnon-suojelualue, Natura 2000-alue Kuivastenahon maa-ainesalueen ottamisalueen ja lähimmän asuinkiinteistön väliin jää 578 metrin suojaetäisyys. Alueen läheisyydessä ei ole erityisen herkkiä kohteita kuten sairaalaa, päiväkotia tai hoito- tai oppilaitosta. TOIMINTA Yleiskuva toiminnasta Kallion louhinta Kuivastenahon maa-ainesalue on uusi ottoalue, jossa on suunniteltu harjoitettavan sekä kalliokiven että moreenin ottoa kokonaisottomäärän ollessa 180 000 m3ktr (noin 490 000 t). Kuivastenahon maa-ainesalueella noin 85 90 % kokonaisottomäärästä on kalliokiviainesta. Louhittu kiviaines murskataan erilaisiksi murskelajitteiksi tie- ja maarakentamiseen. Vuosittaisen ottomäärän arvioidaan olevan noin 3 000-10 000 m3ktr eli noin 8 000-27 000 t. Ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea kiviaineksen kysyntä. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin maa-ainesalueelta otetaan enemmän kiviaineksia ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Vuosittainen toiminta-aika koostuu 1-2 tuotantojaksosta. Ennen ottotoiminnan aloittamista ottoalue merkitään maastoon ja alin ottotaso merkitään korkomerkinnöin. Alueen pintamaat sekä puusto poistetaan. Ottotoiminta aloitetaan otto-alueen kaakkoisosasta ja jatketaan luoteeseen kääntyen länteen. Otto päättyy ottoalueen länsisivuun. Nykytilanteessa suunnitellun ottoalueen maanpinta vaihtelee noin tasolla +92 +101 ollen korkeimmillaan alueen länsiosassa. Suunniteltu ottotaso on +90. Näin ollen kalliokiven ottosyvyys on enimmillään noin 11 metriä. Pohjaveden pinnan korkeuden arvioidaan olevan tasolla +86. Alueelle ei ole asennettu pohjavesiputkea. Mikäli pohjaveden pinta havaitaan ottotoiminnan edetessä, louhintaa ei suoriteta pohjavedenpinnan alapuolelta. Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille. Louhintaa tehdään enintään 2 kertaa vuodessa. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan keskimäärin 6 800-25 000 t kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Koska etäisyys lähimpiin melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, ei Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun

kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta aseta toiminta-ajoille aikarajoitteita. Louhintatyöhön kulloinkin valittu urakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksissä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix-putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin 400 600 g/m3 kiveä (150 220 g/t) kohti, jolloin räjähdysaineiden kulutus yhtä louhintakertaa kohti on noin 1,0-5,5 t. Räjähdysaineiden menekki riippuu mm. kallion laadusta sekä käytettävästä räjähdysaineesta. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti räjähdysaineita, räjähdyksissä vapautuu ainoastaan pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia eli häkää. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään. Kemix- ja Kemiitti-räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia (happea tuottava aine) sekä öljyä (palava aine). Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä räjähdysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Epäonnistuneiden räjäytysten seurauksena syntyvät nitraatti- ja öljy-päästöt luontoon ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, sillä räjäytystyössä käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tekevät panostustyön huolellisesti sekä ohjeita noudattaen. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa (esim. Kemiitti emulsioräjähteet pumpataan suoraan autosta panostusreikiin). Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus noin 3 000 l), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Taulukossa 2 on esitetty louhinnassa käytettävät raaka-aineet. Räjähdysaineiden, polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 2 Louhinnassa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimi kulutus (t/louhinta) Kalliokiviaines - 6 800 25 000 Räjähdysaineet ei varastoida alueella 1,0 5,5 (esim. Kemix, Kemiitti) Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden polttoöljy Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden voiteluöljy kaksoisvaippa-säiliöt (2 kpl, á 3 000 l) 5 18 lukittava kontti tai tila 0,1 0,25 Maksimi kulutus (t/louhinta) 4 (26) Murskaus Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Kuivastenahon maa-ainesalueella käytetään siirrettävää murskauskalustoa. Murskauksessa voidaan käyttää esimerkiksi 2 3-vaiheista liikkuvaa, Lokotracktyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta koostuvaa murskauslaitosta. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Mikäli Lokotrack-tyyppisiä tela-alustaisia murskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta. Sähköllä murskaus ei

tuo merkittävää ympäristönsuojelullista etua, sillä kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. 5 (26) Kuivastenahon maa-ainesalueella kiviainesta murskataan noin 2 kertaa vuodessa, jolloin tuotetaan mursketta noin 6 800 25 000 t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1-3 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita 700-2 000 t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpiin melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, ei Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta aseta toiminta-ajoille aikarajoitteita. Toimenpiteet ottotoiminnassa, sisältäen kallionporauksen, räjäytyksen, louheen rikotuksen, murskauksen, kuormauksen ja kuljetuksen, tehdään arkipäivisin VNa (800/2010) aikarajoitusten mukaisesti: Murskaaminen klo 7 22 Poraaminen klo 7 21 Rikotus klo 8 18 Räjäytykset klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus klo 6 22 Louhintaa ja murskausta ei tehdä 15.6. ja 15.8. välisenä aikana. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus noin 3 000 l, tyypillisesti Finncont DTD-2990), jotka on varustettu laponja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 9 000 litraa (kolme säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti 300 550 l ja murskainten säiliöt 600 700 l). Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta. Taulukossa 3 on esitetty murskauksessa käytettävät raaka-aineet. Polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 3 Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimi kulutus Maksimi kulutus (t/murskaus) (t/murskaus) Kalliokivilouhe - 6 800 25 000 Murskaimen ja alueella 2-3*3 000 l:n 3 22 työkoneiden siirrettäviä polttoöljy kaksoisvaippasäiliöitä Työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,1 1 Liikenne Kuivastenahon maa-ainesalue sijaitsee Viitostien (Valtatie 5) itäpuolella. Alueelle liikennöidään Oraviniementien kautta, josta erkanee maa-ainesalueelle johtava tie. Viitostien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli maa-ainesalueen kohdalla vuonna 2012 noin 6 453. Liikennöinti Kuivastenahon maa-ainesalueelle tapahtuu arkisin (maanantaiperjantai) klo 6 22 välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huomattavasti vähemmän kuin kesällä. Kuivantenahon maa-ainesalueen

keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin 3 000-10 000 m3ktr. Murskattuna ko. määrän kuljettamiseen tarvittaisiin enimmillään noin 970 kasetti-kuormaa. Näin ollen laskennallinen keskimääräinen liikenne alueelle olisi noin 4 autoa/ päivä. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla korkeintaan noin 20 raskasta ajoneuvoa päivässä. Louhinnan ja murskauksen aikana työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle. 6 (26) Paras käyttökelpoinen tekniikka Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Kuivastenahon maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Murskauslaitoksissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VnA 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Koska Kuivastenahon maa-ainesalueen lopullinen maisemointi on ajankohtaista aikaisintaan 10 vuoden kuluttua, voidaan tässä vaiheessa suunnittelua alueen jälkikäytöstä antaa vain suuntaa-antavia ehdotuksia. Alueelle muodostuvat kallioseinämät louhitaan 1:3 kaltevuuteen tai portaittain leikkauspiirustusten (liite 5) mukaisesti. Leikkaussyvyys alueen reunoilla ottamistoiminnan päätyttyä on alle 3 metriä. Tarvittaessa jyrkkien rintausten yläosiin rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Kallioalueen pohja tasataan ja muotoillaan siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita. Kallioalueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja. Ottoalue siistitään ja maisemoidaan kuorituilla pintamaakerroksilla metsämaapohjaksi ja metsitetään. Alueelle jätetään yhdistelmäajoneuvojen kääntöpaikaksi sekä kantavaksi hakatun puutavaran laanipaikaksi ja energiapuun varastoaluekäyttöön. Tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuisella orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjakerrokseen, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostamisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti. Humuskerroksen ja kasvillisuuden kehitystä seurataan ja huonosti metsittyneitä alueita täydennetään tarvittaessa istutuksin tai kylvöin. Maa-ainestenoton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan Leppävirran kunnan maaaineslupaviranomaisen kanssa kallioalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksessa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA SEN RAJOITTAMINEN 7 (26) Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Kalliokiven ja maa-ainesten ottotoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemakuvaan. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu merkittävästi, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta nykyisenkaltaiseksi metsämaaksi. Kuivastenahon maa-ainesalueelle ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita. Suunniteltu ottamisalue kohoaa muuta ympäristöään korkeammalle, joten näin ollen ottamistoiminta näkyy osittain kaukomaisemakuvassa. Kuivastenahon maa-ainesalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 lähin SL - merkinnällä osoitettu alue on Juurikkaselän metsät, joka on luonnonsuojelualue ja kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Tulevalla ottotoiminnalla ei ole vaikutusta Juurikkaselän metsät -Natura-alueeseen. Metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristökohde sijaitsee Kuivastenahon maa-ainesalueen pohjoispuolella. Elinympäristökohde sijoittuu maa-ainesalueelle johtavan metsätien itäpuolelle. Maa-ainesten ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta metsälakikohteeseen. Puuston poistolle on tarvetta ennen maa-ainesten ottotoiminnan aloittamista vain rajatulta ottoalueelta. Ottoalueen ja metsälakikohteen väliin jää noin 28 metrin suojaetäisyys. Kuivastenahon alueella oleva puusto on kuusitaimikkoa. Alueella ei ole aiemmin harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa ja lähimmät kalliokivenottopaikat ovat yli 20 kilometrin etäisyydellä. Kalliokiven ottotoiminnalla ei katsota kuitenkaan olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että maa-ainesten ottotoiminta Kuivastenahon maa-ainesalueella ei tule aiheuttamaan MAL 3 :ssä mainittuja: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maaja kallioperään, sillä maa-aines poistetaan pysyvästi. Koska Kuivastenahon maaainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle, ei maaainesten otolla arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohjaveteen. Maaainesalueen lähin vakavesi, Kaunislampi, sijaitsee 474 metrin etäisyydellä maaainesalueesta koilliseen. Lähimmän vesistön, Koirusveden Oravilahden, lähin rantaviiva sijaitsee Kuivastenahon lounaispuolella noin 837 metrin etäisyydellä. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 10 :n mukaan kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. Alueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sadeja sulamisvesistä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat

ympäröivään maastoon, ottoalueen itä-/kaakkoispuolelle. Tarvittaessa alueelle voidaan rakentaa selkeytysallas, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu. 8 (26) Kuivastenahon kallioalue ei sijoitu pohjavesialueelle. Arvioitu pohjaveden pinnan taso Kuivastenahon kallioalueella on +86 ja suunniteltu ottotaso on +90. Näin ollen suojakerros-paksuudeksi jää 4 metriä. Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten ole vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet suojataan siten, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa tilassa. Riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöt suojataan em. ratkaisuin ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla lisävuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, muuta imeytysainetta tai -mattoa mahdollisen öljyvahingon aiheuttaman maaperän pilaantumisen torjumiseksi. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve ja mahdollisesti likaantunut pinta-maa toimitetaan lähimpään pilaantuneiden maiden vastaanottopisteeseen asianmukaisesti käsiteltäväksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen. Ottoalueella ei säilytetä kuin päivittäiskäytössä olevia määriä poltto- ja voiteluaineita. Vaikutukset ilman laatuun Kuivastenahon maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 μm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Kallionporauksen pöly on hienojakoista, joten porausvaunun pölynkeräyslaitteistoa ei tyhjennetä räjäytyspaikoille. Louhinnan ja lastauksen pöly on sen sijaan suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Hengitettävien hiukkasten (PM10) määrälle on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) ilmanlaadusta raja-arvot; vuorokauden keskiarvo 50 μm/m3 ja vuoden keskiarvo 40 μm/m3/d. On myös huomattava, että toiminta alueella on jaksottaista (keskimäärin 2-5 viikkoa vuodessa), joten pölystä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kiven murskauksen pölypäästöjä voidaan vähentää laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Kiven louhinnan teknisiä toimia pölypäästöjen vähentämiseksi ovat murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi sekä poravaunun pölynerotinlaitteisto. Murskatun kiviaineksen pölyämistä vähennetään säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja tarvittaessa kastelemalla murskekasoja. Myös maa-ainesalueen ehjät kalliorintaukset alueen länsipuolella toimivat pölyn leviämisen estävänä suojana. Maa-ainesalueelle tullaan liikennöimään murskepintaista työmaatietä pitkin. Työmaatien mahdollista pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää ja estää tien kastelulla ja säännöllisellä kunnossapidolla.

Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla. Alueella työskentelee tarvittaessa ympärivuotisesti lastaustehtävissä pyöräkone, jonka vuosittaiseksi työmääräksi on arvioitu 80 h/a. Alueella työskentelee murskauksen aikana kaivinkone (rikotus ja esimurskaimelle syöttö) ja pyöräkone (valmiin murskeen kuormaus varastoon), joiden molempien työajaksi on arvioitu 72 h/vko. Esi- ja jälkimurskaimen käyttöajaksi on arvioitu yhteensä noin 72 h/vko. Taulukon 4 arvoja tarkasteltaessa on huomattava, että TYKO työkoneiden päästömallin tiedot kuvaavat Suomessa keskimäärin käytössä olevien työkoneiden tietoja. Valtioneuvoston asetuksen polttomoottoreiden pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta muutos asetuksen (398/2005) mukaisesti asteittain kiristyvät tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot eivät laskelmissa vielä näy. Näin ollen urakoitsijoilla käytössä olevan kaluston uusiutuessa, myös tiukentuneet raja-arvot vaikuttavat vuosittaisiin ilmapäästöihin pienentävästi, erityisesti typenoksidien (NOx) osalta. Taulukko 4 Kuivastenahon maa-ainesalueen työkoneiden ilmapäästöt murskausjakson aikana 9 (26) Työkoneen käyttöaika CO NMHC NOx Part. CH4 N2O SO2 CO2 päästöt (h/murskaus) Kaivinkone 144 0,033 0,01 0,11 0,01 0,0006 0,0003 0,0001 12,0 Pyöräkone 220 0,06 0,02 0,17 0,01 0,0009 0,0004 0,0001 16,6 (2 kpl) Dieselkäyttöinen 288 0,06 0,02 0,18 0,01 0,0009 0,0004 0,0001 5,2 murskain (2 kpl) YHTEENSÄ 0,15 0,06 0,45 0,03 0,002 0,0012 0,0003 45,0 (t/murskaus) CO = hiilimonoksidi, häkä NMHC = metaanittomat hiilivedyt NOx = typenoksidit Part. = hiukkaset CH4 = metaani N2O = typpioksiduuli, dityppioksidi SO2 = rikkidioksidi CO2 = hiilidioksidi Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (VnA 689/2006) mukaisesti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia. Vaikutukset melutasoihin alueella Yksi louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimmistä lähialueen ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on melu. Ympäristömelu on vain harvoin terveydelle haitallista, mutta se voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kuivastenahon maa-ainesalueella melua syntyy kalliokiven louhinnassa (poraus, räjäytykset, rikotus) ja murskauksessa sekä lastauksessa. Myös liikenne maaainesalueella (pyörä- ja kaivinkoneet sekä raskasliikenne) aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Toiminnan merkittävin melunlähde on kuitenkin kallionporaus, joka suoritetaan usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelu leviää hetkellisesti ympäristöön. Räjäytysten aiheuttama melu sen sijaan on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A- painotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Kalliokiven ottotoiminnan melulähteistä voimakkainta ääntä tuottava yksittäinen melulähde on kallionporaus, jonka A-painotettu melutaso on 121,8 db. Pelkkä etäisyysvaimennus huomioon ottaen kallionporauksen aiheuttama

melutaso vaimentuu 55 db:iin 640 m etäisyydellä. Melun etenemistä rajoittavat maaston muodot, muut mekaaniset esteet, sää- ja keliolosuhteet sekä puusto ja muu kasvillisuus. Kuivastenahon maa-ainesalueella lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 600 m:n etäisyydellä ottoalueesta. Kuivastenahon maa-ainesalueella melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla. Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja) voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan louhinta- ja murskaustoiminnassa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuivastenahon maa-ainesalueelle on laadittu meluselvitys (päivätty 19.12.2014). Meluselvityksen mukaan Kuivastenahon maa-ainesalueella tapahtuvasta kalliokiviaineksen ottotoiminnasta ei aiheudu VNp (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisten päiväajan keskiäänitason ylittäviä melutasoja missään toiminnan vaiheessa olemassa olevilla häiriintyvillä kiinteistöillä (asutuilla kiinteistöillä). Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa A-1-merkityillä asuinalueella A-1/3 VNp (993/1992) päiväajan ohjearvot ylittyvät kaikissa toiminnan vaiheissa porauksen ollessa toiminnassa. Poraustoiminnasta aiheutuvan melun torjuntatoimenpiteinä voidaan tarvittaessa käyttää toiminta-aikarajoitteita tai käyttää hiljaista poravaunua. Tärinän vaikutukset ympäristössä Kuivastenahon maa-ainesalueella kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Tärinän leviämiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän ominaisuudet, kuten maalaji. Laajimmalle alueelle tärinä leviää pehmeissä maalajeissa (esim. savi). Tärinän mittaamisessa sekä ihmisen kokemana että rakenteiden vaurioitumiskriteereiden kannalta värähtelyliikettä kuvaavana fysikaalisena suureena käytetään heilahdusnopeutta (v), jonka yksikkö on [mm/s]. Maa- ja kallioperässä värähtelyaalto menettää energiaansa etäisyyden kasvaessa ja tämä havaitaan heilahdusnopeusarvon pienenemisenä. Jokaiselle rakennukselle voidaan laskea tärinän kestävyyttä kuvaava heilahdusnopeuden pystykomponentin huippuarvo (v), jota laskiessa huomioidaan rakennuksen rakennustapa (Fk) sekä heilahdusnopeus (v1) eri etäisyyksillä erilaisissa perustamisolosuhteissa seuraavasti: Rakennustapakerroin Fk: Fk = rakennustapakerroin v1 = heilahdusnopeus (mm/s) eri etäisyyksillä erilaisissa perustamisolosuhteissa 1,20 Tiili- ja/tai betonirunkoiset toimisto- ja liikerakennukset, betonirunkoiset puutalot, kivijalalle perustetut puutalot 1,00 Betoniset ja tiiliset asuinrakennukset (rakenteessa ei kevytbetonia tai muuta tärinäarkaa materiaalia), ruiskubetonoimattomat kalliotilat, kunnalliset johdot ja maakaapelit, sitoutumisvaiheessa oleva betoni 0,75 Rakennukset, joissa on kevytbetonirakenteita, sitoutumisvaiheessa oleva betoni (ikä 3 7 vrk) 10 (26)

Taulukossa 6 on esitetty sallittuja heilahdusnopeuden arvoja v1 (mm/s) etäisyyden funktiona erilaisille materiaaleille perustetuille rakennuksille. Etäisyyden kasvaessa sallitun heilahdusnopeuden arvo pienenee. Esimerkiksi räjäytyksestä 500 metrin etäisyydellä sijaitsevassa rakenteessa, löyhässä moreenissa heilahdusnopeuden raja-arvo on noin 7 mm/s. Taulukko 6. Louhintatärinän heilahdusnopeuden raja-arvot v1 (mm/s) eri etäisyyksille ja erilaisille maa- ja kalliopohjille perustetuille rakennuksille Etäisyys (m) tarkastelun kohteena olevaan rakenteeseen tms. Sitkeä savi, siltti, löyhä hiekka, sora tai moreeni (mm/s) Tiivis hiekka, sora, moreeni, rikkonainen tai löyhä kallio (mm/s) 50 12 21 38 100 10 17 28 200 9 14 22 500 7 11 15 1000 6 9 12 2000 5 7 9 Kiinteä kallio (mm/s) Edellä esitetyt seikat huomioiden Kuivastenahon maa-ainesalueen eri etäisyyksillä sijaitseville lähikiinteistöille voidaan laskea suuntaa-antavia heilahdusnopeuden pystykomponentin huippuarvoja (v). Rakennustapakertoimena käytetään varmuuden vuoksi 0,75, mikäli lähikiinteistössä esiintyy kevytbetonirakenteita. Noin 600 metrin etäisyydelle sijoittuvalle, oletettavasti tiiviille moreenimaalle perustetulle asuinrakennukselle sallittu heilahdusnopeus on noin 10,5 mm/s. Tästä saadaan laskettua rakennukselle, mikäli rakennusmateriaaleissa esiintyy kevytbetonirakenteita, heilahdusnopeuden pystykomponentin ohjeelliseksi arvoksi noin 7,8 mm/s. Kivenlouhinnan räjäytystyöt suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sallittua heilahdusnopeuden arvoa ei ylitetä. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa A-1/3 asuinalueeksi kaavoitettu alue sijaitsee ottoalueesta noin 77 metrin etäisyydellä ottoalueesta pohjoiseen. Asuinalueeksi kaavoitetulle alueelle rakennettavalle rakennukselle tärinän kestävyyttä kuvaavaksi heilahdusnopeuden pystykomponentin huippuarvoksi saadaan laskettua edellä mainittuja laskentaparametreja käyttäen 14,3 mm/s. Louhinnan räjäytystöissä käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tekevät panostus- ja räjäytystyön huolellisesti sekä ohjeita noudattaen, jotta suurimpia sallittuja heilahdusnopeuden arvoja ei ylitetä. Ihmisen alttius erilaisille tärinäkokemuksille on hyvin yksilöllistä, mutta yleisesti 5 10 mm/s heilahdusnopeus havaitaan, 10 20 mm/s koetaan epämiellyttävänä ja 20 35 mm/s häiritsevänä. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaisille. Jätteet sekä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Kuivastenahon maa-ainesalueella muodostuu jätteitä alueelle toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m3:n lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä ja yllättävissä huoltotöissä syntyvät voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet 11 (26)

toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve toimitetaan lähimpään pilaantuneiden maiden vastaanottopisteeseen asianmukaisesti käsiteltäväksi. Alueelle laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä 7. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä hakkuutähteitä. Pintamaat ja muut alueen raivaamisesta syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään ottamisalueen reunalle. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Kallioalueilla kuorittavia pintamaita on keskimäärin noin metrin kerros kallion pinnalla, joten tähän perustuen alueelta pintamaita muodostuu yhteensä noin 40 000 m3, ottoalueen pinta-alan ollessa 4 ha. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. Ottotoiminnasta raportoidaan maaaineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-rekisteriin sähköisellä lomakkeella. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, tärinä) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa. Toimintaa Kuivastenahon maa-ainesalueella tarkkaillaan omavalvonnan avulla. Tavallisesti murskausurakoitsijat pitävät murskausjaksoista päiväkirjaa, jossa on ilmoitettu päivittäiset tuotetut kiviaineslajikkeet ja niiden määrät. Lisäksi työmaapäiväkirjoissa voi olla ilmoitettu laitoksen käyntiaika, käytetyn polttoaineen ja voiteluöljyn määrä, tuotantokatkot sekä laatupoikkeamat ja poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneet tilanteet ja niiden korjaustoimenpiteet. Urakoitsijaa voi pyytää laatimaan murskauspäivistä yhteenvedon, jossa on ilmoitettu murskauspäivät, tuotetut lajikkeet ja niiden kokonaismäärä, käytetyt polttoaine- ja voiteluaineen määrä sekä toiminnan aikana syntyneet jätteet. Esimerkiksi murskausjakson aloituspalaverissa voidaan urakoitsijan kanssa sopia toiminnan käyttötarkkailun laajuudesta. Toimintajakson aikana olisi hyvä tarkistaa riittävän usein esimerkiksi öljynimeytysaineen riittävyys ja saatavuus alueella, laitteiston ja polttoainesäiliöiden kunto sekä tankkauspaikan sekä mahdollisesti alueelle rakennettavan vesien selkeytysaltaan kunto ja yleisnäkymä alueella. Omavalvonnasta laaditaan raportti, johon kirjataan alueella tarkastetut asiat. Tarvittaessa alueelle asennetaan pohjavesiputki pohjavesitarkkailua varten. Pohjavesitarkkailu tullaan toteuttamaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa. Toiminnasta aiheutuvaa melua ja pölyä voidaan tarkkailla jossain määrin myös aistinvaraisesti. Laitteiston huollolla ja kunnossapidolla on merkitystä toiminnasta aiheutuvan melun syntyyn. Kiviaineksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja tarvittaessa murskalle ja murskekasoihin voidaan syöttää vettä pölyämisen vähentämiseksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu 12 (26)

lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauksen aikana. Räjähteitä alueella ei varastoida lainkaan. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. 13 (26) Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysturpeeseen muuhun imeytysaineeseen tai -mattoon. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa lähimmälle pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Leppävirran kunnan ympäristölupaviranomaiselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan tai väärinkäytön riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 10.3.2015 8.4.2015 Leppävirran kunnan ilmoitustaululla. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu Soisalon Seutu lehdessä 10.3.2015 ja 9.3.2015 päivätyllä kirjeellä tiedotettu lähiympäristössä sijaitsevien alueiden ja rakennusten omistajille ja haltijoille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristötarkastaja on tutustunut toiminta-alueeseen 16.9.2015. Leppävirran kunta kaavoitustoimi 12.6.2015 Kaavoituksen kannanotto ympäristölupahakemukseen: Hakemuksen mukaan ottotoiminta on vaiheistettu osa-alueittain neljään vaiheeseen. Lupahakemuksen liitteenä olevan päivitetyn ottosuunnitelmakartan mukaan viimeisin vaihe toteutettaisiin vuosien 2024-2030 välisenä aikana. Koska hakemuksen mukaan lupaa haetaan 10 vuodeksi, on ottotoiminnan vaiheistusaikataulua tarkistettava ja sovittaa toimenpiteet 10 vuoden ajalle. Myös jälkihoitotoimenpiteet tulee edetä tarkistetun ottotoiminnan vaiheistuksen aikataulussa. Osayleiskaavassa osoitetut lähimmät uudet rakennuspaikat (A-1) sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä maa-ainesalueesta. Osayleiskaavan määräyksissä todetaan, että A-1 asuinalueelle ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin valtatien 5 risteysalueen liikenneturvallisuusselvitys on tehty ja mahdolliset toimenpiteet toteutettu. Kunnan kaavoitustoimi esittää, että ottotoiminta aloitetaan suunnitelman mukaisesti kaavassa osoitettua A-1/3 korttelia lähimpänä olevalta osa-alueelta. Tavoitteena on, että siinä vaiheessa, kun liikenneturvallisuutta parantavat mahdolliset toimenpiteet on toteutettu, vaiheen 1 ottotoiminta ja jälkihoitotyöt on saatu päätökseen ja suojaetäisyys lähimpään kaavassa osoitettuun uuteen rakennuspaikkaan on vähintään 300 600 metriä.

14 (26) Kuivastenahon maa-ainesalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita, luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Kuivastenahon maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle tai sellaisen läheisyyteen. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen inventointien perusteella Kuivastenahon maa-ainesalueen läheisyyteen, lähimmillään noin puolen kilometrin etäisyydelle sijoittuu paikallisesti arvokkaita luonto- ja kulttuurimaisemaltaan arvokkaita kohteita. Kaavoitustoimen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut tarkistukset otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon. Muistutukset ja mielipiteet Mikko Asikainen ja Miina Karasti, saapunut 8.4.2015 Huomioita ympäristölupahakemukseen Matti Konttinen kallion louhinta ja murskaus Kuivastenaho Olemme tutustuneet ympäristölupahakemukseen Matti Konttinen kallion louhinta ja murskaus Kuivastenaho ja esitämme huomiot seuraavista seikoista: Melu Voimakkain ympäristöselvityksessä arvioitu lähtömelu syntyy kallion poraamisesta, 121,8 desibeliä. Tämä melulähde mainitaan syntyvän usein ympäröivää maastoa korkeammalta joka edesauttaa melun leviämistä. Selvityksessä ilmoitetun etäisyysvaimennusarvion mukaan melun voimakkuus vähenee 55 desibeliin vasta 640 metrissä, jättäen melualueelle sisään useita asuintaloja. Esim. etäisyys Multisillan tilaan on vain 578 metriä. Kallionporaus on oleellinen ja ohittamaton osa louhintaprosessia ja kyseistä melulähdettä voidaan pitää ajaltaan pitkäkestoisena (60 % toiminta-ajasta). Ympäristöselvitys nojaa teetettyihin melumalleihin perustellessaan että melutasot eivät kuitenkaan ylittyisi mutta nämä mallit ovat hyvin epätarkkoja pitkillä etäisyyksillä. Kunnan ei pitäisi sallia toimintaa joka näyttää jo alustavien arvioiden valossa aiheuttavan suojaarvot ylittävää melua lähialueiden asukkaiden kodeissa. Tärinä Ympäristölupahakemuksessa ei ole arvioitu mikä on suurin sallittu heilahdusnopeus kullekin louhintapaikan läheisyydessä olevalle talolle. Hakemuksessa mainitaan että louhintapaikan ja asunrakennusten välisen alueen maaperä ei ole tiedossa. Räjäytystöiden aiheuttamaa lähtövärähtelyä ei ole arvioitu. Tärinän osalta tehty selvitys ei ole siis järin minkään arvoinen koska se tyytyy luettelemaan tärinän arviointiin käytettyjä menetelmiä tekemättä itse arviointia. Rakennuksen suurin sallittu heilahdusnopeus (esim. 12.6 mm/s meidän talomme tapauksessa (laskettu hakemuksella ilmoitetulla kaavalla kiviperustaisen puutalon kertoimen mukaan) on huomattavasti suurempi kuin arviot asukkaiden häiriintymiseen riittävästä tärinästä. Ihminen tuntee jo alle 1 mm/s tärähdyksen ja esim. Yhdysvaltalaisen Bureau of Minesin tutkimuksen mukaan 6 mm/s voi jo liikuttaa huonekaluja joten ihmiset todennäköisesti häiriintyvät vähemmästä. Asuinrakennuksemme on 1950 rakennettu puulämmitteinen talo jonka vanha peruskalliolla lepäävä muuri tuskin kestää voimakasta värähtelyä. Rakennuksen perustana toimii purutäytteinen betoniantura joka vaurioituessaan voi alkaa

laskemaan huomaamatta kosteutta perustuksiin johtaen hiljakseen kosteusvaurion syntymiseen. Tällaisessa tapauksessa urakoitsijan vastuu kosteusvaurion syntymisessä on hyvin vaikea osoittaa. 15 (26) Valvonta Hakemuksessa mainitaan että louhintatoiminnan ympäristövaikutuksia arvioidaan aistinvaraisesti urakoitsijan toimesta. Tällaista arviointia ei voida pitää millään tapaa luotettavana tai puolueettomana. Mikäli lähialueen asukkaat kokevat esimerkiksi melun liialliseksi, suoritetaanko tarkastusmittaukset alueella ilman asukkaille kohdistuvia kustannuksia? Mikäli räjäytystyöstä aiheutuva tärinä häiritsee asukkaita tai vielä pahempaa, vaurioittaa asuinrakennuksia, miten urakoitsijan vastuu asiassa osoitetaan ja korvaus määrätään? Odotamme kunnalta vastuullista roolia asukkaidensa elinympäristön ja omaisuuden suojaamisessa, ja hyvä lähtökohta tähän on harkita hyvin tarkkaan kannattaako alueelle, jonne on osayleiskaavan mukaan tavoite houkutella uusiakin asukkaita, sallia toimintaa jolla on päinvastainen vaikutus. Tarja ja Pekka Asikainen, saapunut 8.4.2015 Muistutus Matti Konttisen ympäristölupahakemus Kuivastenaho 420-425-13-30 Kallion murskaus ja louhinta Eri työvaiheiden melu pysyttävä alle 55 db. Mikäli melu on häiritsevä, melu todennettava mittaamalla talomme piha-alueelta. Mittauksen suorittajan on oltava puolueeton taho. Ari Kansanniva ja Susanna Kuustonen, saapunut 8.4.2015 Muistutus ympäristölupahakemuksesta Matti Konttinen. Tila, jolle haetaan kallion louhinta ja murskauslupaa, sekä maa-aineksen ottolupaa sijaitsee hyväksytyn Oravikoski-Kotalahti-Paukarlahti yleiskaava alueella merkinnällä M1. Alueelle ei ole merkitty maa-ainesten ottoa. Mikäli lupa myönnetään, edellytämme hakijan olevan meihin yhteydessä hyvissä ajoin ennen louhinta- ja räjäytystöiden aloittamista seuraavasta syystä. Tilallamme (12:41. Tyynelä) harjoitetaan ratsuhevosten siitos- ja kasvatustoimintaa (Yleiskaavamerkintä M-h). Hevosten määrä on keskimäärin kymmenen ja ne laiduntavat varsoineen ympärivuoden laitumella lähellä hakijan tilan rajaa. Hevosten on saatava myös liikkua päivittäin ulkona useamman tunnin ajan sen terveyden varmistamiseksi. Hevonen on pakoeläin, joka säikähtäessään ryntää vauhkoontuneena pakoon. Erityisen helposti hevonen säikähtää, jos se ei näe äkillisen melun aiheuttajaa. Vauhkoontuneet hevoset ovat vaaraksi paitsi itselleen, myös ympäristölle, mikäli pako esimerkiksi suuntautuu läheiselle valtatie viidelle. Äkillinen säikähtämiseen liittyvä holtiton pakeneminen voi aiheuttaa myös vakavia vammoja hevoselle tai ennenaikaisen varsomisen. Opetamme tilalla myös nuoret hevoset kantamaan ratsastajaa selässään. Mikäli äkillinen melu saa sen säikähtämään tässä opetusvaiheessa, tilanne on hengenvaarallinen niin ratsastajalle, kun avustavalle henkilölle maassa. Tällaisilla tapahtumilla voi olla myös merkittävä taloudellisen vahingon vaara tilallamme. Tilalla on ollut vuosien saatossa kaksi vakavaa vaaratilannetta äkillisestä ja ennakoimattomasta lentomelusta liittyen Karjalan lennoston harjoituksiin. Asia ja toimivat käytännöt jatkossa on sovittu lennoston kanssa.

Räjäytysten tiedossa olevilla tarkoilla aikatauluilla toiminnan alussa voimme seurata ja katsoa miten eläimet reagoivat uuteen louhinta- ja räjähdysmeluun. Yhdessä sovituilla aikatauluilla voidaan olennaisesti vähentää vakavan vahingonvaaraa ja taloudellista haittaa tilallamme. Metsähallitus/Laatumaa, saapunut 31.3.2015 Ympäristölupa sekä kalliokiviainesten otto- ja murskauslupa Metsähallituksen muistutus koskien hakemusta kallion louhintaan ja murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella Leppävirran kunnassa Paukarlahden kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kuivastenaho (420-425-13-30). Ympäristö- sekä kalliokiviainesten otto- ja murskauslupaa on haettu 10 vuodeksi. Maa-ainesten ottomäärä on hakemuksen mukaan 180 000 m3ktd (490 000 tn). Hakijana Matti Konttinen Herralantie 1659 77690 Suontee Metsähallituksella on kohdealueen välittömässä läheisyydessä yleiskaavaan merkittyjä omakotitontteja 7 kpl, joiden vaikutusalueella ja läheisyydessä maaainesten otto ja murskaus, sekä kuljetus tulisi tapahtumaan. 1. Maa-ainesten otto ja kuljetus tulee aiheuttamaan merkittävää melun ja liikennemäärän lisääntymistä alueella. Kasvava melu, pöly ja liikenne tulee haittaamaan kaavassa vahvistettujen tonttien toteutumista ja kysyntää. Lisäksi kasvava kuorma-autoliikenne alueella tulee aiheuttamaan merkittävästi kasvavaa liikenneturvallisuusvaaraa alueella liikkumiseen ja liittymisessä 5-tiehen. 2. Lupaviranomaisen tulee huomioida, ettei maa-ainesten louhinta, murskaus ja kuljetus saa aiheuttaa esteitä tai häiriöitä kaavanmukaiseen tonttien markkinointiin ja kaavan mukaiselle käytölle. 3. Maa-ainesten louhinta- ja murskausaikaa tulisi lyhentää viiteen vuoteen, jotta kaavan toteutuksen mukainen tonttien käyttöönotto ei vaikeutuisi kohtuuttoman pitkälle aikavälille. 4. Lupaviranomaisen tulisi myös huomioida kaavamääräys, joka edellyttää 5- tien liittymisen risteysalueen liikenneturvallisuusselvityksen tekemistä ja mahdollisten toimenpiteiden toteutusta ennen rakennuslupien myöntämistä. Metsähallituksen maa-alueella kaavaan merkityille tonteille. Hakemuksessa esitetyn maa-aineksen ottotoiminnan liikennemäärä 5-tielle tulisi olemaan merkittävästi suurempi kuin mitä tonttien rakentamisesta aiheutuisi. Metsähallituksen näkemyksen mukaan 5-tien risteysalueen liikenneturvallisuusselvitys tulisi tehdä myös hakemuksen maa-aineksen ottotoiminnan aiheuttaman liikenteen lisäyksen vuoksi. Hakijan vastine lausuntoihin ja muistutuksiin Matti Konttinen 23.6.2015 Vastine Leppävirran kunta kaavoitustoimen lausuntoon: Lupahakemuksen ottoaika rajataan ajalle 2015 2025 koskien koko suunnitelman ottoaluetta, ottojärjestys ei muutu suunnitellusta. 16 (26)

Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi, kunnan kaavoitustoimen esityksen perusteena olevat vaiheistettu otto ja jälkihoitoineen niveltyvät 5-tien liittymän oletettuun liikenneturvallisuus aikatauluun. Ottoalueen jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan toteutuneen ottotoiminnan vaiheistuksen aikataulussa. Vastine Mikko Asikaisen ja Minna Karastin muistutukseen: Melu: Melun syntyminen keskimääräisesti ottoalueella on n.650 m, Multsilta 420-425-11-79 kiinteistöstä, 578 m alueella ei porata, eikä tehdä muuta kuin tarkastetaan että ei kosketa rajalinjaan, luiskaus 1/3 aloitetaan n. 3-5 m rajasta. Melua aiheuttava toiminta on 95% kauempana kuin 600 m:n etäisyys Multsilta kiinteistöstä. Tärinä: Räjäytystärinä mitataan kiinteistölle asetettavin mittalaittein, omistajan suostumuksella; aloitus räjäytys n. 700 m Multsilta kiinteistöstä. Huomioitavaa on, että VT5:n rakentamisen yhteydessä, on tehty kallion louhintaa räjäyttämällä n.100 m:n etäisyydellä kiinteistön kohdalla ja n. 500 m päässä Kuopion suuntaan (huomattavan suuri kallioleikkaus). Huomautuksessa mainitaan asuinrakennuksen rakentamisen vuodeksi 1950, VT5 on rakennettu sen jälkeen. Tärinää aiheuttava räjäytysten määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, kerralla irrotettava tilavuus määrä 2000 3000 m 3. Valvonta: Suunnitelma sisältää melumallinnuksen kaikilla niillä toiminnan osaalueilla, jolla voidaan laskennallisesti selvittää melun voimakkuus ja eteneminen. Tämän suunnitelman pohjana on käytetty yleisesti käytössä olevaa ja hyväksyttyä mallia. Kohteita joissa on laskennalliset ja käytännön mittaukset tehty ovat hyvin yhtä pitäviä, jolloin voidaan olettaa että suunnittelun perusteet ja käytetyt mallinnukset ovat mahdollisimman oikeita. Kunnan rakennusvalvonta on ohjeistanut suunnittelua ympäristötoimen kanssa, sekä tehty kaikilta osin vaaditut selvitykset. Suunnitelmaan on kirjattu, että räjäytys, rikotus ja murskaus toimintaa ei tehdä loma aikana kesällä. Ottoalueen jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan toteutuneen ottotoiminnan vaiheistuksen aikataulussa. Vastine Ari Kansannivan ja Susanna Kuustosen muistutukseen: Lupahakemuksen muistutus edellyttää seuraavien asioiden huomioon ottoa ennen louhinta- ja räjäytystöiden aloitusta Tyynelän hevoskasvatus tilan osalta; - ilmoittaminen ajankohdista jokaisella kerralla ennen ko. räjäytystä ja louhintaa - ilmoittaminen/ sopiminen päivästä ja kello ajoista, hyvissä ajoin - huomioiminen hevosten varsomisesta ja uusien eläinten tulo tilalle - yhteisesti seuranta/sopiminen kuinka eläimet oppii tausta ääniin ottoaikana - aloitus kohdasta Tyynelän tilan laidun alueelle matkaa n. 800 m mäen / metsän takana, joka toimii suoja vallina puusto on kuusikko metsää - Kuivastenaho tilan alue on kaavassa ottoalueen kohdalla M-2 eli maa- ja metsätaloutta - Tyynelän tila ja lennoston toimintatapaa voidaan käyttää toimivana ja tähän toimintaan sovitettavana menettelynä, että vaaratilanteita ei pääse syntymään Olen, hakijana tietoinen eläinten herkkyydestä äkillisiin melu yms. häiriöihin, maatilan kasvattina ollut tekemisissä kaikkien eläin lajien kanssa, sekä ajanut hevosilla rahtia ja hupia noin 25 vuotta. Lentomelun vuoksi meiltä, isältäni, meni 17 (26)

yksi orivarsa piikkilangoissa teuraaksi, kun ensimmäiset suihkuturbiini hävittäjät tuli Rissalan kentälle, laidun oli n. 400 m päässä kiitotiestä v 1958. Vastine Metsähallituksen/Laatumaan muistutukseen: 1. Maa-ainestenotto ja kuljetus - maa-aines ei lisää liikennettä sillä osalla Oraviniemen tiellä josta olisi haittaa asutukselle koska sitä ei siinä ole. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole katsonut luvansaannille olevan esteitä liikenteellisesti eikä muun alueella olevan elinkeino- tai ympäristö vaikutusten suhteen, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, kun otetaan huomioon alueen talousvesikaivojen ja lähteiden sijainti, asiat hoidetaan suunnitelman ja asetusten mukaisesti. - Metsähallitus on pitänyt tien alkupäätä puutavaran välivarastointi paikkana vuosien 2007-2011 ajalla, tie alue ollut haketuksen, kuormauksen, purkauksen, haketus yksiköiden täyttämänä, liikenne on saanut odottaa, ei silloin ollut haittaa tai vaaraa liikennöinnistä? eikä valtavasta pölyn määrästä haketuksessa! 2. Lupaviranomaisen huomioitava haitta - Leppävirran kunnan kaavoitustoimi esittää, että ottotoiminta aloitetaan suunnitelman mukaisesti kaavassa osoitettua A-1/3 korttelia lähimpänä olevalta osa-alueelta. Tavoitteena on, ottotoiminta on siinä vaiheessa kun liikennejärjestely VT5:n osalta toteutettu, saatu jälkihoito töineen suoritetuksi, suunnitelma laadittu haittojen vähentämiseksi osa-alueittain, metsä kasvaa 10v aikana peittäen ottoalueen taakseen. 3. Maa-ainesluvan aika - suunnittelun ja toiminnan alkuperäinen ajan jakso on ollut 10v, jota ei ole järkevää lyhentää, koska alueen tonteista on mahdollista hyödyntää A-1/4 tontit ottoluvan 10v aikana. 4. Lupaviranomainen on huomioinut 5-tien liittymän ja sen vaatimukset asutuksen liikennöintinä - lupaviranomainen toteaa että maa-aines ja kiviaines kuljetukset voidaan hoitaa nykyisen liikenne järjestelyn osalta toimivasti, liikennöinnin ajoittamisella VT5 ruuhkahuippujen ulkopuolella, jolloin liikenteen osuus on 1/3 normaali arki liikenne suoritteiden määrästä. Tien pölyhaitta on poistettu jo 5v suolaamalla kevyesti kesän alussa. Melu, joka syntyy ajoneuvoista, on lakien ja asetusten rajoissa, koska kuljetuskaluston on oltava VT5 liikenteessä asianmukaisessa kunnossa. Ottoalueen jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan toteutuneen ottotoiminnan vaiheistuksen aikataulussa. 18 (26) YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Keski-Savon ympäristölautakunta myöntää Matti Konttiselle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kivenlouhimolle ja siirrettävälle murskauslaitokselle Leppävirran kunnan Paukarlahden kylään kiinteistölle Kuivastenaho (420-425-13-30).

Sen lisäksi, mitä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: 19 (26) Lupamääräykset Laitoksen toimintakapasiteetti ja toiminta-aika 1. Tilalla Kuivastenaho (RN:o 13:30) voidaan louhia ja murskata alueelta otettua kiviainesta enintään 60 000 tonnia vuodessa. Toiminnan tulee perustua voimassaolevaan maa-ainesten ottolupaan. (YsL 4 ja 43 ) Perustelu: Laitoksen tuotantomäärää rajoittamalla ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Määräyksellä rajataan myös toiminta koskemaan vain alueelta otettavia kiviaineksia. 2. Kallion louhinta ja louheen murskaus on sallittua hakemuksen mukaan keskimäärin 2 kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan. Toimintaa alueella saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavina ajankohtina - kallion poraus klo 7.00-21.00 - louheen rikotusta klo 8.00-18.00 - murskausta klo 7.00-22.00 - räjäytystyöt klo 8.00-18.00 - valmiiden kiviainestuotteiden lastaus ja kuljetukset klo 6.00-22.00. Hakemuksen mukaisesti louhintaa ja murskausta ei saa tehdä 15.6 ja 15.8. välisenä aikana. (YsL 4 ja 43, Vna 800/2010) Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset ja päivittäiset toiminta-ajat. Toiminta-aikoja koskevilla rajoituksilla ehkäistään erityisen häiritsevän melun syntyä varsinkin varhain aamuisin, myöhään iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin asuin- ja loma-asuinkiinteistöillä on tarvetta hiljaisempaan ympäristöön levon ja virkistäytymisen vuoksi. Toimintaa koskevat yleiset vaatimukset 3. Kallion louhinta on kiellettyä alle 300 metrin etäisyydellä asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta. Mikäli Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa A-1 merkityille, alle 300 metrin päähän louhinta-alueesta, sijaitseville asuinrakennustonteille myönnetään rakennuslupia, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristöviranomaiselle hyvissä ajoin suunnitelma toiminnan järjestämisestä niin, että edellä mainittu suojaetäisyysvaatimus sekä melulle-, pölylle- ja tärinälle annetut määräykset tulevat täytetyiksi. Tarvittaessa ympäristöviranomainen voi määrätä melu-, pöly- tai tärinämittausten suorittamisesta edellä mainituilla rakennustonteilla ympäristövaikutuksien selvittämiseksi. (YsL 4 ja 43, Vna 800/2010) Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että toiminnassa toteutuu tässä luvassa ja valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) annetut määräykset myös siinä tapauksessa, että toiminta-alueesta alle 300 m etäisyydellä sijaitseville rakentamattomille yleiskaavatonteille rakennetaan kivenlouhimon toiminta-aikana.

20 (26) 4. Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä. Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet hyödynnetään mahdollisimman suurelta osalta. (YsL 4, JL 8 ) Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energia- ja materiaalitehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana. Päästöt ilmaan ja niiden ehkäiseminen 5. Toiminnasta aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet asuinja loma-asuntokiinteistöillä eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 38/2011 4 :n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja. Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ilmanlaatuun on osoitettava mittauksin. Ilmanlaatumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Leppävirran kunnan ympäristöviranomaiselle ennen mittausten tekemistä. (YsL 4 ja 43, VNa 38/2011, VNa 800/2010) Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadun raja-arvoista (38/2011). Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ilmanlaatumittaukset paikalla voivat olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan aiheuttamasta pölystä valitetaan tai jos valvonnan yhteydessä toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa ottoalueen ulkopuolelle. 6. Murskauslaitoksella pölyämistä tulee torjua seuraavin toimin: sijoittamalla murskauslaitos mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimpaan kohtaan säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat koteloimalla pölyävimpiä prosesseja kastelemalla pölyävimpiä kohtia, kuten murskaimia ja kuljettimia käyttämällä kalliorintausta ja tuotevarastokasoja pölyesteinä lähimpien asuinkiinteistöjen suuntiin. Pölyämistä tulee ehkäistä aina, kun murskauslaitos on toiminnassa. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Murskauslaitos on toiminnassa merkittävin yksittäinen pölypäästöjen lähde. Murskauslaitoksella on kaikissa toimintatilanteissa ja - olosuhteissa oltava käytössä pölyntorjunta. Murskauskalustosta ja murskausajankohdasta riippuen käyttökelpoisia ovat lukuisat erilaiset pölyntorjuntatoimet, jotka on kirjattu lupamääräykseen.