LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20



Samankaltaiset tiedostot
LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus

kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017


Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Tietoliikennesignaalit

F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

1 Excel-sovelluksen ohje

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

Valtioneuvoston asetus

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

Painevalukappaleen valettavuus

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

EFG Käyttöohjeet EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

I L M A I L U L A I T O S

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti Viikoittainen tarjousaika

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Pyörätraktorit Vakolan tiedote 34/83

AIKARELEET ANALOGISET DIN-MODUULIT. DIGITAALISET DIN-MODUULIT Monitoimi = 18 toimintoa PISTOKANTA-ASENNUS KOJERASIA-ASENNUS

KALA , Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

Käyttöohje HN22329SK

Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

SÄÄDÖSKOKOELMA SISÄLLYS

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Voimassa: Toistaiseksi

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

N:o I OSA. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus. koskee. uudelle ajoneuvotyypille. - M, N, O M 1 -luokka: M 1 -luokka:

Oikaisuja Suomen Säädöskokoelmaan

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Dirica.fi Autonostajan tietopalvelu AUDI A6, 2008 DIR-1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Käyttötarkoitus. Mallit. Toimituksen sisältö. Korkeuden säätökahvat

F E . 1. a!? # % b $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

Ohje 2(15) Dnro 5543/1000/2013

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

DFG/TFG DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

Copyright Isto Jokinen MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

Valtioneuvoston asetus

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

7. Muut nostotarvikkeet

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat

Notor Upotettava. 6

UNIVERSAL SERVICE. on tähtiluokkaa. K M P 1) Luotettava. Voimakas. Huokea. Taloudellinen. Nykyaikainen. Osa mainitusta kirjoituksesta on

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Työ 15B, Lämpösäteily

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Käsittelykokeet alkaen luokissa BE, C1E, CE, D1E ja DE

Ilmavirransäädin. Mitat

Rekisterissä M1 / Henkilöauto VNG-217 ZFA e3*98/14*0089*05 CXH1B. Liikennevakuutus

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Toimilaitteet AJAC, pneumaattinen

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Sääsuojauksen ohjekirja

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Ajoneuvon tiedot. FIP-450 Pakettiauto Toyota Hilux-4x4. Lähde: Ajoneuvoliikennerekisteri :18. Rajoitukset ja huomautukset

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

2.0 l 75 kw 2.0 l 90 kw 2.0 l 103 kw 2.0 l 130 kw

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina

Transkriptio:

LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön esielysä, uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen (1257/1992) lisäään 17 :ään uusi 7 oeni, seuraavasi: 1 LUKU Sovelaisala ja äärieliä 2 Määrieliä 1. Ajoneuvojen, ajoneuvoluokkien sekä ajoneuvon iojen ja assojen äärielyyn sovelleaan, iä EU-aseuksessa sekä ajoneuvolaissa ja sen nojalla säädeään. 2. Läpöeriseyllä ajoneuvolla arkoieaan ajoneuvoa, jonka kiineä ai irroeava korirakenee ova eriyisesi varuseu avaroiden kuljeukseen säädellyssä läpöilassa ja jonka sivuseinä ova erise ukaan lukien vähinään 45 paksu. 3. Kykenäassalla arkoieaan kykennässä salliua hinaavan ajoneuvon odellisa kokonaisassaa. Puoliperävaunun, rakoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun kykenäassaan ei kuienkaan luea veoajoneuvon veopöyään ai veokykieen kohdisuvaa assaa. 4. Jakaaoalla kuoralla arkoieaan kuoraa, joa ei voida iekuljeuksessa kohuullisin kusannuksin ai vahingonvaaraa aiheuaaa jakaa kaheen ai useapaan kuoraan. Jakaaona kuoraa ei voida sen assan ai iojen akia kuljeaa illään ajoneuvolla ai ajoneuvoyhdiselällä yliäää iellä yleisesi salliua assa- ai ia-arvoa. 5. Miniseriöllä arkoieaan liikenne- ja viesinäiniseriöä. 13 Ohjauuva akseli Auossa ja perävaunussa, jolle ei ole säädey uia erikseen ohjauslaiea koskevia eknisiä vaaiuksia ja jonka kokonaisassa on suurepi kuin 3,5 onnia, ohjauuva akseli, joka on varuseu kuljeajan paikala käyeävällä ai auoaaisesi oiivalla, ohjauksen suoraan lukisevalla laieella, on pideävä lukiuna ajeaessa yli 60 k/h nopeudella. Jos ajoneuvon kaikki akseli ova ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on avanoaisessa liikeneessä olava ajoradan suunainen.

3 LUKU Renkaiden ja nasojen käyö 17 Liukueseiden käyö auon ja siihen kykeyn hinaavan ajoneuvon renkaissa ------------------------------------------------------------------------------------------------- 7. Jos ajoneuvoyhdiselässä, jonka assa on yli 44 onnia, veävälle akselille ai veäville akseleille yheensä kohdisuva assa on alle 18 prosenia ajoneuvoyhdiselän assasa, veoajoneuvo on 16 :n 2 oenissa arkoieuna aikana varuseava laieella, jolla voidaan paranaa ajoneuvon liikkeellelähökykyä liukkaalla ienpinnalla. 19 a Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselän assan sekä akselille ai elille kohdisuvan assan ja kokonaisassan eniäisarvo 1. Ajoneuvoa ai ajoneuvoyhdiselää iellä kuljeeaessa ei akselille ai elille kohdisuva assa eikä ajoneuvon kokonaisassa saa yliää ajoneuvorekiseriin erkiyä arvoa. Ajoneuvoyhdiselän kokonaisassa ei saa yliää veoajoneuvon ja hinaavan ajoneuvon ai hinaavien ajoneuvojen rekiseriin erkiyjen kokonaisassojen suaa eikä yhdiselälle salliua kokonaisassaa, illoin se on sanoua suaa alepi. 2. Ajeaessa liukkaalla ien pinnalla saa auon veävälle akselille kohdisuva assa akselinnosolaiea käyeäessä ilapäisesi yliää suurian iellä salliun akseliassan edellyäen, eei äsä aiheudu vahinkoa ielle. 4 LUKU Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselän assa ja pääia käyeäessä ETA-valiossa rekiseröiyä ai käyöön oeua ajoneuvoa Suoessa 20 Akselille ja elille kohdisuva assa 1. Auoa ai perävaunua iellä kuljeeaessa ei sen akselille kohdisuva assa saa yliää seuraavia arvoja: a) uu kuin veävä akseli 10 b) veävä akseli 11,5 2. Auoa iellä kuljeeaessa ei sen elille kohdisuva assa saa yliää seuraavia arvoja: a) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on pienepi kuin 1,0 eriä 11,5 b) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,0 eriä ua pienepi kuin 1,3 eriä 16

c) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,3 eriä ua pienepi kuin 1,8 eriä 18 d) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,3 eriä ua pienepi kuin 1,8 eriä ja veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu ilajousiusa vasaavaksi 19 unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva assa yliä 9,5 onnia e) koliakselinen eli, jos akselien eäisyys on pienepi kuin 1,3 eriä 21 f) koliakselinen eli, jos akselien eäisyys on vähinään 1,3 eriä 24 g) koliakselinen eli, jos akselien eäisyys on vähinään 1,3 eriä ja jos vähinään kaksi elin 27 akseleisa on varuseu paripyörin. 3. Perävaunua iellä kuljeeaessa ei sen elille kohdisuva assa saa yliää seuraavia arvoja: a) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on pienepi kuin 1,0 eriä 11 b) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,0 eriä ua pienepi kuin 1,3 eriä 16 c) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,3 eriä ua pienepi kuin 1,8 eriä 18 d) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,8 eriä 20 e) koliakselinen eli, jos akselien eäisyys on eninään 1,3 eriä 21 f) koliakselinen eli, jos akselien eäisyys on suurepi kuin 1,3 eriä 24 g) neli- ai useapiakselinen eli 24 21 Auon kokonaisassa 1. Auoa iellä kuljeeaessa ei sen kokonaisassa saa yliää seuraavia arvoja: a) kaksiakselinen auo 18 b) koliakselinen auo 25 c) koliakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu ilajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akseli 26 on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva assa yliä 9,5 onnia d) koliakselinen nivellinja-auo 28 e) neliakselinen auo 31 f) neliakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu ilajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva assa yliä 9,5 onnia g) viisiakselinen auo 2. Edellä 1 oenisa poikeen saadaan 1 oenin a ai c kohdassa arkoieuun auoon, joka on oeu käyöön ennen 1 päivää arraskuua 2013, sovelaa 30 päivään huhikuua 2018 asi 2 onnia a ja c kohdissa arkoieuja ajoneuvon assan arvoja suurepia arvoja. 2 3. Neli- ai viisiakselisen auon kokonaisassa ei kuienkaan saa yliää äärää, joka saadaan lisääällä 20 onniin 270 320 kg, kun on kysyys neliakselisesa auosa, ja 350 kg, kun on 32 35 38 42

kysyys viisiakselisesa auosa, jokaisela 0,10 erilä, jonka auon ääriäisen akselien välinen eäisyys yliää 1,80 eriä. 3 4. Ajoneuvon Auon assasa ulee vähinään 20 prosenia kohdisua ohjaavaan akseliin ai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauon assasa, auon ollessa kuorau suurina rekiseröinnissä ja käyössä salliua assaa ja äyä aka-akselisolle kohdisuvaa assaa vasaavasi, ulee kuienkin vähinään 30 prosenia kohdisua euakselille. 4 5. M 2 -, M 3 - ja N-luokan ajoneuvon assasa ulee vähinään 25 prosenia kohdisua veävään akseliin ai veäviin akseleihin. 23 Auon ja perävaunun yhdiselän kokonaisassa 1. Auon ja perävaunun yhdiselän kokonaisassa ei siä iellä kuljeeaessa saa yliää seuraavia arvoja, jolloin akselien lukuäärää laskeaessa ei kuusi- ai useapiakselisissa yhdiselissä oea huoioon akselille kohdisuvala assalaan alle viiden onnin akselia: a) auon ja puoliperävaunun yhdiselä b) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselä c) auon ja varsinaisen perävaunun yhdiselä ai auon, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdiselä ahi auon, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun yhdiselä aikka auon, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdiselä: neliakselisena viisiakselisena kuusiakselisena vähinään seiseänakselisena kahdeksanakselisena kahdeksanakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun assasa ai perävaunujen assasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin vähinään yhdeksänakselisena vähinään yhdeksänakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun assasa ai perävaunujen assasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin 48 44 36 44 53 60 64 68 69 76 2 oeni on kuou A:lla 18.6.1993/531.

2. Edellä 1 oenin c kohdasa poikeen saadaan seiseänakseliseen ajoneuvoyhdiselään, jossa veoauo ai varsinainen perävaunu aikka olea on oeu käyöön ennen 1 päivää arraskuua 2013, sovelaa 30 päivään huhikuua 2018 asi yhdiseläassan arvoa 64 onnia. 3. Auon ja siihen kykeyn perävaunun ai kykeyjen perävaunujen uodosaan kokonaisassalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselän kokonaisassa ei kuienkaan saa yliää äärää, joka saadaan lisääällä 20 onniin 270 320 kg jokaisela 10 senierilä, jonka ajoneuvon ai ajoneuvoyhdiselän ääriäisen akselien väli yliää 1,80 eriä. Tää säänöä sovelleaan yös 1 oenin c kohdassa arkoieun yhdiselän osana olevaan auon ja puoliperävaunun yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselään. Ajoneuvoyhdiselässä, jonka kokonaisassa on suurepi kuin 40 onnia, auon akiaisen ja kokonaisassalaan yli 10 onnin perävaunun euaisen akselin välin ulee olla vähinään 3,00 eriä. 4. Jos ajoneuvoyhdiselän assa on yli 68 onnia, ajoneuvoyhdiselän assasa ulee vähinään 20 prosenia kohdisua veäville akseleille. 5. Ajoneuvoyhdiselän, johon sovelleaan vaarallisen aineiden kuljeusa koskevia säännöksiä, suurin salliu assa on 1 ja 2 oenisa poikeen 60 onnia. 6. Yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselässä käyeävän auon ooorin ehon on olava vähinään 5 kw jokaisa yhdiseläassan onnia kohden. Ajoneuvoyhdiselää, jonka assa on yli 60 onnia, saadaan kuienkin käyää 30 päivään huhikuua 2018, jos auon ooorin eho yliää arvon, joka saadaan kaavasa: 300 kw + 2,625 kw/ * (yhdiseläassa onneina 60 ). 24 Auon, perävaunun ja niiden yhdiselän piuus 1. Auon piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) linja-auo (M 2 - ja M 3 -luokka) 13,50 vähinään koliakselisena kuienkin 15,00 nivelrakeneisena kuienkin 18,75 nivelrakeneisena useaalla kuin yhdellä nivelellä varuseuna kuienkin 25,25 b) uu auo 12,00 2. Perävaunun piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) puoliperävaunu ja yli 22,00 erin piuisessa ajoneuvoyhdiselässä käyey varsinainen perävaunu: veoapin pysyakselisa ai euakselison käänöpiseesä perävaunun perään veoapin pysyakselisa ai euakselison käänöpiseesä vaakaasossa ihin ahansa sen eupuolella olevaan kohaan b) uu kuin a kohdassa arkoieu perävaunu veoaisaa ukaan lukeaa 12,00 2,04 12,50 3. Ajoneuvoyhdiselän piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) henkilö- ai linja-auon (M-luokka) ja uun kuin puoliperävaunun yhdiselä sekä 18,75

pakeiauon (N 1 -luokka) ja uun kuin puoliperävaunun yhdiselä b) henkilöauon (M 1 -luokka) aikka pakei- ai kuora-auon (N 1 -, N 2 - ai N 3 -luokka) ja puoliperävaunun yhdiselä sekä uu kuin a, c ai d kohdassa arkoieu ajoneuvoyhdiselä c) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselä josa iasa kuorailojen ulkopiuuksien sua ja eäisyys veoauon kuorailan eupääsä perävaunun kuorailan akapäähän kuienkin edellä säädeysä poikeen ajoneuvonkuljeusajoneuvo kuorauna d) kuora-auon (N 2 - ja N 3 -luokka) ja kaksi- ai useapiakselisen varsinaisen perävaunun sekä kuora-auon, apuvaunun ja puoliperävaunun saoin kuin kuora-auon, puoliperävaunun ja siihen kykeyn keskiakseli- ai puoliperävaunun yhdiselä josa iasa kuorailojen ulkopiuuksien sua 2 oenin a kohdassa arkoieu iausapa huoioon oaen 16,50 18,75 15,65 16,40 20,75 25,25 21,42 4. Jos linja-auoon on kiinniey irroeava varuse, kuen suksilaaikko, linja-auon ja siihen kiinnieyn varuseen piuus ei saa yliää ässä pykälässä säädeyjä ioja. 25 Muu pääia 1. Auon ja perävaunun suurin salliu korkeus on 4,20 4,40 eriä. Tää ia ei saa yliyä ajoneuvon ollessa kuoraaaoana ai ahdollinen akselinnosolaie yläasennossa. Ajoneuvonkuljeusajoneuvon suurin salliu korkeus kuorauna on kuienkin 4,40 eriä. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 eriä, kuljeuksen suoriajan ja kuljeajan on variseava, eä kuljeuksen suoriainen suunniellulla kuljeusreiillä on ahdollisa ilan riskiä osuisesa ien yläpuolisiin rakeneisiin. 2. Ajoneuvon suurin salliu leveys on 2,60 eriä. Kiineälä rakeneelaan yli 22,00 erin piuisessa yhdiselässä käyeävän uun kuin läpöeriseyn ajoneuvon sekä linja-auon suurin salliu leveys on kuienkin 2,55 eriä. Museoajoneuvoksi rekiseröidyn linja-auon, joka on liikennekäyössä eninään 50 päivää kalenerivuoden aikana, suurin salliu leveys on kuienkin 2,60 eriä. Henkilöauon (M 1 -luokka) suurin salliu leveys on 2,50 eriä. 3. Suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan yli 3,5 onnin (O 3 - ja O 4 -luokka) keskiakseli- ai varsinaisen perävaunun leveys saa yliää veoauon leveyden eninään 0,15 eriä. Puoliperävaunun leveys saa yliää veoauon euakselin kohdala iaun leveyden eninään 0,35 eriä. 27 Massoja ja ioja koskevien säännösen sovelainen uihin ajoneuvoihin 1. Muiden kuin 20 25 ja 27 a :ssä arkoieujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdiselien assoihin ja pääioihin sovelleaan 27 a ja 28 30 :ssä säädeyin poikkeuksin, iä 19 a,ja 20 25 ja 27 a

:ssä säädeään rakeneelaan ahdollisian saankalaisesa ajoneuvosa. Trakorin ja perävaunun yhdiselään ei kuienkaan sovellea 24 :n 3 oenin a, c ja d kohaa. 2. Meallieloin varuseun ajoneuvon kokonaisassa saa olla eninään 20 onnia. 4 a luku Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselän assa ja pääia kansainvälisessä liikeneessä 30 a Muualla kuin ETA-valiossa rekiseröidyn ai käyöön oeun ajoneuvon käyö Suoessa ja suoalaisen ajoneuvon käyö ulkoailla 1. Käyeäessä uussa kuin ETA-valiossa rekiseröiyä ai käyöön oeua ajoneuvoa Suoessa sovelleaan ään luvun säännöksiä. Tässä arkoieun ajoneuvon assa ja ia eivä kuienkaan saa yliää niiä arvoja, joka ajoneuvolle on eknisesi hyväksyy. ova salliuja ajoneuvon rekiseröini- ai käyöönooaassa. Tään luvun säännöksiä sovelleaan ajoneuvoyhdiselään, jossa vähinään yksi ajoneuvo on rekiseröiy uussa kuin ETA-valiossa. 2. Käyeäessä Suoessa rekiseröiyä ajoneuvoa uussa ETA-valiossa kuin Suoessa voi ää jäsenvalio rajoiaa ajoneuvon assa ja pääia ässä luvussa ainiuihin arvoihin. 30 c Auon kokonaisassa 1. Auon suurin kokonaisassa on: a) kaksiakselinen auo 18 b) koliakselinen auo 25 kuienkin, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu 26 ilajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva assa yliä 9,5 onnia c) koliakselinen nivellinja-auo 28 d) neliakselinen auo, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu ilajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva assa yliä 9,5 onnia 2. Neliakselisen auon suurin kokonaisassa onneina on kuienkin viisi keraa auon ääriäisen akselien väli ereinä. 30 d Perävaunun kokonaisassa 32

Perävaunun suurin kokonaisassa on: a) kaksiakselinen varsinainen ai keskiakseliperävaunu 18 b) koliakselinen varsinainen ai keskiakseliperävaunu 24 30 e Auon ja perävaunun yhdiselän kokonaisassa 1. Auon ja perävaunun yhdiselän suurin kokonaisassa on: a) kaksiakselisen auon ja kaksiakselisen perävaunun yhdiselä b) kaksiakselisen auon ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdiselä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurepi kuin 1,8 eriä ja jos veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilajousieu ai varuseu ilajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella c) viisi- ai kuusiakselinen auon ja perävaunun yhdiselä kuienkin koliakselinen auo ja kaksi- ai koliakselinen puoliperävaunu, joka kuljeaa 40 jalan ISO-konia yhdiseynä kuljeuksena 36 38 40 44 2. Auon ja perävaunun yhdiselää kansainvälisessä liikeneessä kuljeeaessa yhdiselän assasa ulee vähinään 25 prosenia kohdisua veävään akseliin ai veäviin akseleihin. 5 LUKU Mooorikäyöisen ja hinaavan ajoneuvon kykeinen 32 Auoon kykeävä hinaava ajoneuvo 1. Henkilö- ja pakeiauoon (M 1 - ja N 1 -luokka) sekä erikoisauoon saa kykeä O 1 - ai O 2 -luokan keskiakseliperävaunun ai siä vasaavan hinaavan laieen, O 2 -luokan puoliperävaunun aikka O 2 - luokan varsinaisen perävaunun. Henkilö- ja pakeiauoon kykeävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjeselän on olava kyseiseen kykenään soveluva sekä äyeävä perävaunun ensiäisen käyöönoon ajankohana ai yöhein voiassa ollee eknise vaaiukse. Henkilö- ja pakeiauoon kykeävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on oeu käyöön ennen 1 päivää aikuua 2011, on äyeävä 1 päivänä aikuua 2011 ai yöhein voiassa ollee, jarrujärjeselää koskeva eknise vaaiukse. 2. Linja-auoon (M 2 - ja M 3 -luoka) saa kykeä keskiakseliperävaunun ai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun. 3. Jos yhdiselän piuus on eninään 22,00 eriä, kuora-auoon (N 2 - ja N 3 - luokka) saa kykeä puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun, varsinaisen perävaunun ai hinaavan laieen. Jos yhdiselän piuus on suurepi kuin 22,00 eriä, kuora-auoon saa kykeä varsinaisen perävaunun, apuvaunuun kykeyn puoliperävaunun, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun ai puoliperävaunun ja siihen kykeyn keskiakseliperävaunun. Kiineälä

rakeneelaan yli 22,00 erin piuisen yhdiselän veoauossa, ahdollisessa apuvaunussa ja perävaunuissa on olava lukkiuuaoa jarru. Apuvaunun avulla kykeyssä elirakeneisessa puoliperävaunussa ulee olla vähinään kaksi ohjauuaona akselia. 32 a Hinaavan ajoneuvon kykenäassa Muun kuin 34 :ssä arkoieun hhinaavan ajoneuvon kykenäassa saa olla eninään pienin seuraavisa arvoisa: a) ajoneuvon rakeneeseen ja suoriuskykyyn sekä kykenälaieen lujuueen perusuva suurin eknisesi salliu hinaava assa; b) jos hinaava ajoneuvo on jarruon, puole veoauon oasa assasa, eninään kuienkin 0,75 onnia, ai jos kyse on hinaavasa laieesa, eninään puole N 2 - ai N 3 -luokkaan kuuluvan veoauon odellisesa kokonaisassasa; c) jos suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan eninään 3,5 onnin auoon kykeävä hinaava ajoneuvo on varuseu yönöjarruin, veoauon suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu kokonaisassa, ai jos veoauona oiii M 1 G- ai N 1 G-luokan ajoneuvo, 1,5 keraa veoauon suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu kokonaisassa, eninään kuienkin 3,5 onnia; d) jos suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan yli 3,5 onnin auoon kykeävä perävaunu on varuseu yönöjarruilla, 3,5 onnia; e) jos auoon kykeävä uu hinaava ajoneuvo kuin puoliperävaunu ai siä vasaava hinaava laie on varuseu jakuvaoiisella jarrujärjeselällä, 1,57 keraa veoauon suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu assa; f) jos suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan yli 3,5 onnin auoon kykeään perävaunu ai perävaunuja ilan kuoraa iauna yli 22,00 erin yhdiseläksi, 2,5 keraa veoauon suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu assa. 6 LUKU Ajoneuvon kuorius 45 Tavarakuljeus ----------------------------------------------------------------------------------------- 3. Henkilöauon (M 1 -luokka) kaolla kuljeeavan avaran assa saa auolle salliujen kokonaisassan assojen rajoissa olla eninään 10 prosenia auon oaassasa. ----------------------------------------------------------------------------------------- 46

Kuoran sijoiainen 1. Kuorasa on ehävä ahdollisian aala yhenäinen kokonaisuus. Kuoran painopiseen ulee olla ahdollisian alhaalla ja lähellä ajoneuvon piuussuunaisa keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuoraa sien, eä ajoneuvon painopise on korkeaalla kuin ajoneuvolle on eknisesi salliu. 2. Kuora ulee ahdollisuuksien ukaan ukea avarailan eupääyä vasen. Kuorassa olevien esineiden erävä osa on suunnaava aaksepäin. 3. Suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan yli 3,5 onnin veoajoneuvoon kykey keskiakseliperävaunu on kuoraava sien, eä eninään pienepi seuraavisa arvoisa kuoriaa pysysuunnassa veoajoneuvoa ai perävaunua, johon keskiakseliperävaunu on kykey: 10 prosenia perävaunun kykenäassasa ai 1 000 kg. Suuriala rekiseröinnissä ja käyössä salliula assalaan eninään 3,5 onnin veoajoneuvoon kykey keskiakseliperävaunu on kuoraava sien, eä eninään suurepi seuraavisa assoisa kuoriaa pysysuunnassa veoajoneuvoa: 4 prosenia perävaunun kykenäassasa ai 25 kg. 4. Veoauoon ai veävään perävaunuun kohdisuva pysykuora ei kuienkaan saa yliää auolle, perävaunulle ai veolaieelle hyväksyyä arvoa, alian näisä ollessa ääräävä. Tää aseus ulee voiaan päivänä kuua 20. Helsingissä päivänä kuua 20 Liikenneiniseri esielijä