Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014
Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään siirtymään 24 vaunun kokojunakuljetukset mahdollistamaan 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon (nyt 95 kuormauspaikkaa ja 9 terminaalia). Tämä edellyttää 5 uuden terminaalin toteutusta ja usealla kuormauspaikalla raiteen jatkamista sekä alueiden laajentamista. Tavoitetilaan kuuluvien VR:n terminaalien ja kuormauspaikkojen omistus ja hallinta siirtyy tehdyllä kaupalla Liikennevirastolle 14.12.2014 Yhteinen suunnitelma parantaa metsäteollisuuden raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta. Kehittämisohjelma jaettiin alun perin kahteen kiireellisyysluokkaan eli vuosina 2011 2014 ja vuosina 2015 2017 toteutettaviin toimenpiteisiin.
Kehittämisohjelman tausta Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys (Liikenneviraston julkaisu 31/2011) Apuvälineenä Liikenneviraston kehittämä raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 29/2010) Optimointimalli laskee raakapuun tarjontapisteiden ja metsäteollisuuden tuotantolaitosten väliset puuvirrat tavaralajeittain ja reiteittäin kuljetus- ja terminaalikustannuksiin perustuen. Optimitilanne saavutetaan tilanteessa, jossa kuljetusvirtojen kustannukset ovat valtakunnan tasolla pienimmät.
Optimointimallia voidaan soveltaa Puuvirtojen muutosten tarkastelussa erilaisissa toimintaympäristön muutostilanteissa (tuotantolaitosten lakkautukset, puun tuonti, kuljetuskustannukset, terminaaliverkko jne.) Rautateiden ja vesitieterminaalien kehittämisselvityksissä, joissa mallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten terminaaliverkostovaihtoehtojen edullisuutta kuljetus- ja/tai yhteiskuntatalouden näkökulmasta. Rataverkon peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi ja kannattavuuslaskelmissa. Yleisten liikenneverkkojen tavaraliikenne-ennusteissa, joissa mallilla tuotetaan raakapuun kuljetusennusteet.
Tavoitetilan kuvaus Tavoitetilanteessa rautatiekuljetukset perustuvat yksinomaan kokojunien käyttöön. Käytössä on 14 raakapuun rautatieterminaalia ja 32 kuormauspaikkaa, joiden kuormausraiteiden pituudet mahdollistavat 24 Spvaunun mittaisen kokojunan kuormaamisen. Tämä edellyttää vähintään 550 metrin kuormausraidepituutta. Uusien terminaalien osalta varaudutaan 650 metrin kuormausraidepituuteen. Terminaalien ja kuormauspaikkojen varastotilat mitoitetaan kelirikkoajan vaatiman raakapuun puskurivarastotarpeen perusteella. Tavoitetilassa käytettävän rautatiekuljetusten toimintamallin keskeisiä periaatteita ovat lisäksi: Metsäyhtiöt ja liikennöitsijä suunnittelevat kuljetukset tiiviissä yhteistyössä tehokkaan kuormaustoiminnan ja vaunukierron saavuttamiseksi. Terminaaleissa puun kuormaus perustuu kuormauspalvelun käyttöön ja kuormauspaikoilla joko kuorma-autojen oman kuormaimen tai erikseen tilattavaan kuormauspalvelun käyttöön. Vaunukierron nopeuttamiseksi puuta kuormataan terminaaleissa ja vastaanotetaan tuotantolaitoksilla kaikkina viikonpäivinä.
Tavoitetilan terminaali- ja kuormauspaikkaverkko Tavoitetilan terminaali 14 kpl Tavoitetilan kuormauspaikka 32 kpl Vuonna 2011 käytössä oleva, tavoitetilaan kuulumaton kuormauspaikka, 44 kpl 12.12.2014 Timo Välke
Keskeiset asiat Siirrytään kokojuna kuljetuksiin (24 Sp vaunua) sekä terminaaleista että kuormauspaikoilta - Vaunutarve vähenee jopa 40-50 % - Vakiomittaiset junat vähentävät vaihtotyötarvetta - Rautatiekuljetukset tehostuvat merkittävästi - Kelirikon ja leutojen talvien aiheuttamat riskit metsäteollisuuden raakapuuhuollolle vähenevät - Metsäteollisuudelle selkeä kuljetusjärjestelmä Siirrytään 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon - Kuljetukset keskittyvät pääosin hyväkuntoisille sähköistetyille rataosille - Kunnossapito ja perusparannustarve vähenee
Miten edetään Uusien raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kehittäminen riittävän pitkille kokojunille ensivaiheessa 40 milj.. Toisessa vaiheessa vuosille 2017 2019 tarvitaan 35 milj.. Suolahden, Oriveden, Haapamäen ja Sukevan kuormauspaikat on parannettu sekä Kontiomäen ja Ylivieskan terminaalit. Keväällä 2015 alkaa ensimmäisen uuden terminaalin, Kemijärven rakennustyöt ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2016. Pieksämäen uusi terminaali on ratasuunnitelma vaiheessa. Vuonna 2015 on tarkoitus kehittää Karjaan terminaalia. Lisäksi, mikäli rahoitus mahdollistaa, kehitetään Kiteen ja Vuokatin terminaaleja sekä Parkanon ja Hammaslahden kuormauspaikkoja Kuormauspaikoilla Liikennevirasto ja metsäteollisuus sekä metsähallitus ottivat vuonna 2011 käyttöön uuden valtakunnallisen toimintamallin kunnossapidon ja perusparannusten osalta
Raakapuuterminaalien ja -kuormauspaikkojen kehittämisen eteneminen Kemijärvi kustannusarvio 12 M Työt alkaa huhtikuussa 2015, valmis 2016 Radan perusparannustyö käynnissä 12.1 220 Timo Välke 9
Pieksämäen raakapuuterminaali 12.12.2014 Timo Välke 1 0
Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä terminaalien toteutuksen jatkuva yhteinen priorisointi terminaalien oikea aikainen rahoitus yhdessä tehokas toimintamalli terminaaliin autojen purku ja vaunujen kuormaus sähköveturilla suoraan terminaalista välivarastojen hallinta metsäteollisuuden ja rautatieyrityksen yhteistyö terminaalissa toimijoiden yhteistyö
Kuormauspaikkojen toiminta valtakunnallinen sopimus kuormauspaikan käyttöoikeus- ja vuokra-alueista 2011 Liikennevirasto hoitaa käyttöoikeusalueiden kunnossapidon ja käyttäjät maksavat kustannukset sähköveturin käytön mahdollistaminen kokojunien kuormauksen kehittäminen riittävän suuret välivarastoalueet häiriötön raakapuun tarjonta tuotantolaitoksille
Energiapuukuljetuksista Uusien raakapuuterminaalien toteutuksessa aluevarauksin ja raiteistosuunnitelmin edistetään sitä, että terminaalin viereen voi toteuttaa energiapuuterminaalin Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli 2014 valmistumassa (julkaisu 54/2014), malliin on täydennetty vesitiekuljetukset Aiempi energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 25/2011)
Kiitos!