Puutavaralogistiika kehittämisalueet

Transkriptio

1 Puutavaralogistiika kehittämisalueet Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Lapin metsätalouspäivät

2 Suurimmat puun toimituspaikat 2

3 Puuhuollon kausivaihtelu Varastoidaan kesäkaudelle Puun käyttö Kotimaan hakkuut Haketoimitukset sahoilta Tuontipuu IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII Lähde: Metsäteollisuus ry 3

4 Energiatuotannon kausivaihtelu, esimerkki 4

5 Osuus hakkuukertymästä Hakattavaksi ehdotettujen kuvioiden korjuukelpoisuus 100 % Aina (ml. kelirikko) Kesällä Talvella (jäätyneen maan aikaan) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Lähdeaineisto: Tapio/metsäkeskukset (ASY) Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä 5

6 6

7 Puutavaralogistiikan kehittämisvisio Puutavaralogistiikan kustannustehokkuus vuonna 2020 on 30 % parempi kuin nykyisin ja se täyttää samalla kestävän kehityksen vaatimukset. Puutavaralogistiikalla tarkoitetaan puuraaka-aineen toimitusketjun ja siihen liittyvien informaatiovirtojen hallintaa. 7

8 Kustannustehokkuuden kehitys 8

9 Kustannustehokkuuden avaimet 9

10 Ajantasaisilla metsävara- ja olosuhdetiedoilla puunhankintaa saadaan ohjattua paremmin Ajantasaiset tiedot metsävaroista, toimenpidetarpeista ja toimintaolosuhteista perusta tehokkaalle puuhuollolle. Informaatiopalveluja on kehitettävä siten, että tiedot ovat ajantasaisia, tuotetaan kustannustehokkaasti ja ovat eri toimijoiden käytettävissä. Pienkuviot, puuston läpimittajakauma ja laatu olennaisia Korjuu- ja kuljetusolosuhteita koskevia paikkatietopalveluja kehitettävä (maaperäolosuhteet, routa, sademäärä jne.) 10

11 Monilähdeinformaatiossa mahdollisuuksia 11

12 ja teiden kunto kriittisiä seikkoja kausivaihtelussa 12

13 Kuljetusoptimoinnit rutiinia Kuljetuskustannusten minimointi Tehdaspuu Itä-Suomessa Puulaaki Länsi-Suomessa Myöhemmin tehdashinnan minimointi (osa puutavaralajivalintaa) Vasemmalla : Valtakunnan tasolla tehdyn kuljetusoptimoinnin tuloksia: puukuljetusten suuntautuminen ELY-alueittain Oikealla : Optimoinnin kuljetusmäärät (tonneja) tieverkolla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 29/2010; tekijät Ramboll ja Metsäteho) 13

14 Autolla junalla - vesiteitse Kustannukset vuositilastojen 2011 suoritehintojen perusteella Alkukuljetus junaan oli 45 km ja uittoon 60 km. Mukana myös tehtaalla käyttöön oton erilliskustannuksia. Matkana vain raide- ja hinausmatkat. Jos junien lastauspaikat vähenevät eli alkukuljetusmatka pitenee, niin muista vaiheista pitää saada merkittäviä kustannussäästöjä Autolla tehtaalle Junalla, kun alkukuljetus 60 km Junalla, kun alkukuljetus 45 km Uittaen, kun alkukuljetus 60 km Uittaen, kun alkukuljetus 45 km

15 Resurssitehokkaalla autokuljetuksella säästetään kustannuksia ja ympäristöä Kuljetuskapasiteetiltaan nykyistä suuremmat puutavaraautot käyttöön : kuljetusten kustannus- ja energiatehokkuus paranee päästöt vähentävät, tierasitus pienenee kaluston ja työvoiman käyttö tehostuu liikenneturvallisuus paranee (painosuhde, automäärät) Käyttöönotto edellyttää muutoksia kokonaispainorajoja koskeviin säädöksiin. Uusi autokalusto voidaan rakentaa tai muuntaa nykyisistä autoista voimassaolevien pituusakselipainosäädösten puitteissa. Ruotsissa on kokeilukäytössä 90 tonnin puutavara-auto ja vastaava hakeauto tulossa keväällä 2013 Säädösten pohjalta kehitettävä eri kuljetustarkoituksiin ja -ympäristöihin parhaiten soveltuvia vetoautojen ja perävaunujen yhdistelmiä. Renkaiden ilmanpaineiden säätöjärjestelmä (CTI) Tienvarsiterminaaleja keskeisten kuljetusreittien varteen Puutavaran vaihtojen lisääminen tienvarressa 15

16 Puutavara-auton kustannusrakenne Muut kiinteät 7 % Poisto ja korko 14 % Työvoima 35 % Muut muuttuvat 9 % Polttoaine 35 % 2-vuoroajo 110 km kuljetusmatka 715 kuormaa vuodessa kiintokuutiota tonnia km/v 16

17 Autokuljetuksen työaika I-KAUSI: Viikon työvuorot Tammi-maaliskuu Päivätyö Iltatyö Yötyö Yht. klo t ma ti ke to pe la 0 su 0 II-KAUSI: Viikon työvuorot Huhti-kesäkuu Päivätyö Iltatyö Yötyö Yht. klo t ma ti ke to pe la su 0 III-KAUSI: Viikon työvuorot Heinä-syyskuu Päivätyö Iltatyö Yötyö Yht. klo t ma ti ke to pe la 0 su 0 IV-KAUSI: Viikon työvuorot Loka-Joulukuu Päivätyö Iltatyö Yötyö Yht. klo t ma ti ke to pe la 0 su 0 Ilta- ja yötyölisät Työaika 2-vuorossa 3750 tuntia Yksi kuljettaja ylityötunteja 250 = vuorokauden yhtämittainen lepoaika Viikonlopputyötä vastaava vapaa pidettävä arkena Työajassa ei enää joustoa 3. vuoro ei kannata 17

18 Kokonaispainot Akselit Kokonaispainot Paino-suhde peräv./auto Kantavuus suht. Suorite m3/a Kuormia suht. Päästöt suht. Suhteel. yksikkökust. Tierasitus indeksi = 60 1, , = 64 1, , = 68 1, , = 70 1, , = 74 1, , = 76 1, , = 80 1, ,80 76 Nykyisin 64 t rekka (4+4) koostuu nupista ilman kuormainta 12,3 t ja perävaunusta 7,5 t = 20t Uusi siirtoauto 76 t (4+5), auto 10,1 t ja perävaunu 6,1 t =16 t 18

19 Yhdistelmien kuormittuminen kun kuormat ovat enintään sallittujen kokonaismassojen mukaiset Auto Perävaunu Yhdistelmä Auto Perävaunu Yhdistelmä Auto Perävaunu Yhdistelmä Auto Perävaunu Yhdistelmä 3-aks 4-aks 7-aks 3-aks 5-aks 8-aks 4-aks 4-aks 8-aks 4-aks 5-aks 9-aks Sallittu, t 28,0 38,0 64,0 28,0 42,0 68,0 35,0 38,0 68,0 35,0 42,0 76,0 MÄT 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 32,8 35,2 68,0 32,8 42,0 74,8 KUT 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 31,5 36,5 68,0 31,5 42,0 73,5 MÄK 3 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 35,0 33,0 68,0 35,0 41,0 76,0 MÄK 4 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 30,0 38,0 68,0 * 30,0 41,7 71,7 * MÄK 4 35,0 33,0 68,0 ** 35,0 41,0 76,0 ** MÄK 5 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 33,7 34,3 68,0 33,7 42,0 75,7 KUK 3 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 35,0 33,0 68,0 35,0 41,0 76,0 KUK 4 26,9 37,1 64,0 26,9 38,7 65,6 28,6 37,7 66,3 * 28,6 38,7 67,3 * KUK 4 35,0 33,0 68,0 ** 35,0 38,7 73,7 ** KUK 5 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 32,0 36,0 68,0 32,0 42,0 74,0 KOK 3 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 34,5 33,5 68,0 34,5 40,2 74,7 KOK 4 25,5 34,7 60,2 25,5 35,7 61,2 27,2 34,7 61,9 * 27,2 35,7 62,9 * KOK 4 35,0 33,0 68,0 ** 35,0 35,7 70,7 ** KOK 4,5 27,1 36,9 64,0 27,1 39,1 66,2 28,8 38,0 66,8 * 28,8 39,1 67,9 * KOK 4,5 35,0 33,0 68,0 ** 35,0 39,1 74,1 ** KOK 5 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 29,8 38,0 67,8 29,8 41,2 71,0 MÄT pitkä 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 34,0 34,0 68,0 34,0 41,0 76,0 KUT pitkä 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 32,6 35,4 68,0 32,6 42,0 74,6 MÄT lyhyt 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 35,0 33,0 68,0 35,0 41,0 76,0 KUT lyhyt 28,0 36,0 64,0 28,0 40,0 68,0 35,0 33,0 68,0 35,0 41,0 76,0 Kuormien laskenta: ensin autoon enintään kantavuuden mukaan ja sitten perävaunun kantavuuden puitteissa yhdistelmän sallittuun kokonaismassaan asti. * = autossa 1 nippu ** = autossa 2 nippua (lähes maksimipituinen auto ja kuormatila) 19

20 Toimiva rautatielogistiikka edellytys pitkän matkan kuljetuksille Terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston rakentaminen välttämätöntä - kuormausten keskittäminen ja siirtyminen suurempiin junapituuksiin. Pienempiä kuormauspaikkoja voidaan sulkea, mikä säästää merkittävästi radanpidon kustannuksia. Verkosto parantaa vaunukaluston kiertonopeutta, tehostaa toimintaa ja alentaa kuljetuskustannuksia. Mahdollistaa rautatiekuljetusten osuuden kasvun vähintään 150 kilometrin matkoilla kuljetettaessa puuta suurille käyttöpaikoille. Tavoite: vuonna 2018 on käytössä 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkosto, jossa operoidaan 24 vaunun kokojunilla. Kilpailevia operaattoreita terminaalikäsittelyihin ja rautatiekuljetuksiin. Terminaalit myös puutavaran toimituspisteitä ja vaihtopaikkoja. Niissä yhdistetään eri raaka-ainevirtoja. Terminaalitoiminnot järjestetään tehokkaasti mm. hyödyntämällä uutta teknologiaa ja automaatiota puutavaran vastaanotossa ja mittauksessa sekä varastojen hallinnassa. 20

21 Tehokas informaation hallinta luo perustan toimijaverkoston yhteistyölle Tiedonsiirtostandardit ja eri järjestelmien väliset rajapinnat. Urakointiyritysten toiminnanohjausjärjestelmillä pystyttävä hallitsemaan eri asiakkaiden toimitukset ja useat työlajit. Toimihenkilötöihin tarvitaan mm. uusia mobiilitekniikkaa hyödyntäviä suunnittelutyökaluja, jotka hyödyntävät reaaliaikaista paikkatietoinformaatiota. Verkkopalveluja kehitettävä metsäomistajille metsäomaisuuden hoitoa ja sähköistä asiointia varten. Metsäyhtiön tietojärjestelmä sisäinen tiedonesitystapa Sanomanvälityspalvelu sanomastandardit Yrittäjän toiminnanohjausjärjestelmä 21

22 Toimivat kuljetusväylät ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet olennaisia puuhuollolle Toimiva infrastruktuuri on puuhuollon perusedellytyksiä. Puukuljetuksille turvattava välttämättömän alempiasteisen tieverkon ja vähäliikenteisten ratojen liikennöitävyys vuoden ja vuorokauden ympäri. Teiden kunnostustoimien kohdentaminen puun kuljetusvirtojen mukaisesti. Uiton ja aluskuljetuksen toimintaedellytyksistä huolehdittava. Tehokkaan ja reaaliaikaisen tiedonsiirron merkitys puuhuollossa on kasvamassa. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet välttämättömiä myös syrjäseuduilla. 22

23 Johtopäätökset/tulevat haasteet Autot mietittävä uusiksi. Uudet autot, miten vaikuttavat muuhun puuhankintaan. Paikkatieto- ym. materiaali avautuu käyttöön. Nyt on sovellusten aika. Muuttuvat puunhankinnan palvelurakenteet vaikuttavat logistiikkaankin. Miten väkimäärältään pieni, mutta suoritteiltaan suuri sektori saa äänensä kuuluviin ja kehittäjät säilyttämään kiinnostuksensa alaan. Logistiikka erityisen tärkeää Pohjois-Suomen kannalta 23

24 Lisätietoja: - Kohti tehokkaampaa puuhuoltoa julkaisu ja tuloskalvosarja osoitteesta Huom! Ideakilpailu! 24