HISSITYÖRYHMÄN RAPORTTI 2001

HISSITYÖRYHMÄN RAPORTTI 2001

Lähtökohdat ja tavoitteet Viime vuosina on valtakunnallinen keskustelu ollut vilkasta asumisen ja asuntorakentamisen eri kysymyksistä. Asuntoministeri Suvi-Anne Siimes asetti ministerikautensa alettua selvitysmies Peter Fredrikssonin laatimaan valtakunnallista asuntopoliittista strategiaa. Laajassa ohjelmassa korostui mm. asumisen esteettömyyden lisääminen. Aihe liittyy varsinkin uudisrakentamisen suunnitteluun, rakennusten ja asuntojen monikäyttöisyyden lisäämiseen sekä elinkaariajattelun tehostamiseen. Esteettömyysajattelua suunnataan mahdollisuuksien mukaan myöskin vanhaan rakennuskantaan. Taloyhtiöillä on mahdollisuus hakea valtion korjausavustusta liikuntaesteiden poistamiseen tai uuden hissin rakentamiseksi olemassa olevaan kiinteistöön. Joissakin Suomen kunnissa ja kaupungeissa on lähdetty tehostetusti liikkeelle hissien rakentamisasiassa. Perusteita on selvitetty ja paikallisia avustuspäätöksiä tehty. Hissien rakentamisen hyödyt ovat ilmeiset niin talojen ja asuntojen käyttäjille ja omistajille kuin myös yhteiskunnalle. Mitään suurempaa ryntäystä ja boomia ei kuitenkaan ole hissiasioissa syntynyt, vaikka jo käytössä olevat valtion korjausavustukset ovat merkittäviä ja niitä on lisätty vielä paikallisesti kuntakohtaisilla lisäavustuksilla. Talojen ja taloyhtiöiden päätöksentekoprosessien monimutkaisuus ja vaikeus ovat ehkäisemässä näinkin hyödyllisten investointien tekemistä. Päätöksenteon vaikeutta lisännee myöskin se, että hissien rakentaminen on useimmiten talokohtaista vapaaehtoista panostamista laatuun, toisin kuin monet pakolliset tekniset korjaukset, esimerkiksi vesikattojen vesieristeiden uusimiset. Päätöksentekoa selventää osaltaan kesäkuussa voimaan tullut asunto-osakeyhtiölain muutos. Myöskin Tampereella hissien rakentamista on viime vuosina käsitelty. Keskustelussa ovat olleet mukana eräät kiinteistöalan yhteisöt, luottamusmiehet sekä monet tamperelaiset asukkaat. Vuoden 2000 marraskuussa hissiasiaa käsiteltiin Tampereen kaupungin johtoryhmän kokouksessa. Kuluvan vuoden huhtikuussa asuntopoliittisen työryhmän kokouksessa päätettiin perustaa hissityöryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella selvitys ja esitys siitä, miten Tampereen kaupunki voisi edistää hissien rakentamista. Hissityöryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt. Puheenjohtajana asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen Tampereen kaupungin asuntotoimi, sihteereinä suunnittelija Tanja Mäkelä asuntotoimi ja Henna Blåfield Tampereen aluekehitys. Muina jäseninä Merja Moisander Tampereen aluekehitys, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, rakennuttajainsinööri Matti Toivonen Tampereen kaupungin tilakeskus ja korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila asuntotoimi. Tampereen kaupunki Asuntotoimi 24.9.2001 Pekka Hinkkanen

Sisällysluettelo 2 1 TAMPEREEN ALUEKEHITYKSEN HISSISELVITYS 2001...3 1.1 AINEISTO...3 1.2 TOTEUTUS...4 1.3 SELVITYKSEN TULOKSIA...4 1.3.1 Hissillisten ja hissittömien talojen osuus...4 1.3.2 Hissittömien rappujen lukumäärä...5 1.3.3 Hissittömät talot rakentamisvuosikymmenen mukaan...5 1.3.4 Yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus koko alueen hissittömien talojen asukkaista...6 1.3.5 Keskisen suuralueen raput, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta...7 2 HISSITTÖMYYDEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMELLE AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET...8 2.1 HISSIN PUUTTUMINEN AIHEUTTAA VANHUKSELLE JA/TAI VAMMAISELLE...8 2.2 LISÄÄNTYVÄ TUKIPALVELUJEN KÄYTTÖ...8 2.3 MUUT HISSITTÖMYYDESTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET...9 2.4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...9 3 HISSITTÖMYYDEN VAIKUTUS ASUNTOJEN HINTOIHIN...10 4 ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOS...11 5 NYKYISET (2001) VALTION JA KUNTIEN TUKIMUODOT HISSIN RAKENTAMISEKSI...12 5.1 VALTION TUKIMUODOT...12 5.2 KAUPUNKIEN JA KUNTIEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT OMAT HISSIAVUSTUKSET...13 6 TYÖRYHMÄN EHDOTUS...14 7 LÄHTEET...15 8 LIITTEET...15

3 1 Tampereen Aluekehityksen hissiselvitys 2001 1.1 Aineisto Tampereen Aluekehitys selvitti kevään ja kesän 2001 aikana Tampereen 3-4 kerroksisten asuinkerrostalojen hissitilanteen (kerrosluku sisältää täydet asuinkerrokset). Selvitys tehtiin maastokartoituksena, jonka pohjana käytettiin rakennus- ja huoneistorekisteristä poimittua listaa kaikista Tampereen 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista. Aineistoon kuului yhteensä 998 taloa, joista hissitieto saatiin 914:stä talosta. Hissitietoa ei saatu 84:stä (8,4%) talosta, joista osassa kerrosluku osoittautui virheelliseksi, osassa tietoa ei päästy tarkastamaan. Jatkossa hissiselvityksen aineistolla tarkoitetaan sitä osuutta, josta tietoa saatiin (n=914). Aineisto on kerätty suuralueittain. Tampereen väestö sekä 3-4 kerroksisten talojen lukumäärä suuralueittain Asukkaita (31.12.2000) Osuus Tre:n väestöstä 3-4 kerroksisia taloja Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Pohjoinen 58 052 17 175 31 943 38 107 30 541 11 148 3 981 30,4 % 9,0 % 16,7 % 20,0 % 16,0 % 5,8 % 2,1 % 306 121 111 160 174 42 0

1.2 Toteutus 4 Maastokartoituksessa tarkistettiin jokaisen erillisen asuinkerrostalon kohdalta hissitilanne ja se, kuinka monta rappua talossa on. Hissitilanne tarkistettiin vain yhdestä rapusta, eli jos talossa on sekä hissittömiä että hissillisiä rappuja se ei näy tässä selvityksessä. Maastokartoituksen lisäksi hissittömien talojen osalta tehtiin tarkempia selvityksiä. Yhdistämällä hissittömyystieto rakennus ja huoneistorekisterin sekä väestörekisterin tietoihin saatiin selville hissittömien talojen määrä rakentamisvuosikymmenittäin, yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus hissittömissä taloissa sekä keskisellä suuralueella niiden hissittömien rappujen määrä, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta. 1.3 Selvityksen tuloksia 1.3.1 Hissillisten ja hissittömien talojen osuus Tampereen 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista hissillisiä on 186 ja hissittömiä 728. Hissillisten ja hissittömien talojen osuus Tampereen 3-4 -kerroksisista asuinkerrostaloista v. 2001 (n=914) Hissillisiä taloja 20,4 % Hissittömiä taloja 79,6 %

5 Suhteellisesti eniten hissittömiä taloja on luoteisella (95,2%) ja eteläisellä (95,0%), vähiten koillisella (63,1%) ja keskisellä (72,5%) suuralueella. Koko kaupungin hissittömistä 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista (n=728) 3 kerroksisia on 598 (82,1%) ja 4 kerroksisia 130 (17,9%). 3-4 kerroksisia Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Hissillisiä taloja 84 6 41 19 34 2 Hissittömiä taloja 222 115 70 141 140 40 joista 3 -kerroksisia 133 105 66 135 125 34 joista 4 -kerroksisia 89 10 4 6 15 6 Taloja yhteensä 306 121 111 160 174 42 1.3.2 Hissittömien rappujen lukumäärä Hissittömissä taloissa on rappuja koko kaupungin alueella yhteensä 1930, joista keskisellä suuralueella 585, eteläisellä 321, koillisella 168, kaakkoisella 327, lounaisella 397 ja luoteisella 132 rappua. 1.3.3 Hissittömät talot rakentamisvuosikymmenen mukaan Hissittömistä 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista (n=728) valtaosa on rakennettu 1960- ja 1970 luvuilla. Tampereen hissittömät 3-4 -kerroksiset asuinkerrostalot rakentamisvuosikymmenen mukaan (n=728) 1920 -luku 12 26 1940 -luku 24 88 1960 -luku 1980 -luku 2000 -luku (tai v. 1900) 15 31 68 105 171 188 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

Suuralueittain hissittömät 3-4 kerroksiset asuinkerrostalot jakautuvat rakentamisvuosikymmenittäin seuraavasti: 6 Rakentamisvuosikymmen Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Luoteinen Lounainen 1920 luku 19 0 0 0 0 7 1930 luku 10 0 0 0 0 2 1940 luku 18 4 0 0 0 2 1950 luku 76 10 0 0 0 2 1960 luku 36 47 16 17 6 49 1970 luku 25 39 14 32 34 44 1980 luku 7 9 18 44 0 27 1990 luku 12 5 10 36 0 5 2000 luku (tai 18 1 11 0 0 1 v. 1900) puuttuva tieto 1 0 1 12 0 1 Yhteensä 222 115 70 141 40 140 1.3.4 Yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus koko alueen hissittömien talojen asukkaista Koko kaupungin asukkaista 5,7% on yli 75 vuotiaita ja yli 55 vuotiaita on väestöstä liki neljännes (24,2%). Asukaslukuun suhteutettuna keskisellä suuralueella asuu eniten sekä yli 75 vuotiaita (10,3%) että yli 55 vuotiaita (31,2%). Kaakkoisella suuralueella taas vähiten, yli 55 vuotiaita asukkaista on 17,5% ja yli 75 vuotiaita 3,0%. Koko kaupungissa hissittömien talojen asukkaista yli 55 vuotiaita on 22,8% ja yli 75 vuotiaita 5,0%. Prosentteja tutkiessa pitää muistaa, että aineisto sisältää vain 3-4 kerroksiset asuinkerrostalot, ei esimerkiksi vanhainkoteja tai vanhusten palvelutaloja. Luvut kertovat siis käytännössä kotona asuvien yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuudet kaikista asukkaista.

7 (%) Keskinenenekoinenenenen Eteläi- Koilli- Kaak- Lounai- Luotei- Pohjoi- Asukkaita 58080 17347 32370 37748 30701 11169 4056 yhteensä Suuralueella 1) joista yli 55 31,2 % 25,2 % 20,8 % 17,5 % 22,8 % 22,3 % 26,3% -vuotiaita joista yli 75 10,3 % 4,9 % 3,5 % 3,0 % 3,9 % 3,9 % 5,4% -vuotiaita Asukkaita 3-4 7274 4310 2480 5244 5849 1926 - -kerroksisissa hissittömissä taloissa joista yli 55 26,1 % 29,3 % 20,7 % 15,5 % 22,1 % 20,6 % - -vuotiaita joista yli 75 8,0 % 6,8 % 3,6 % 2,3 % 3,4 % 3,1 % - -vuotiaita 1) Tiedot on poimittu viikoittain päivitettävästä väestötietokannasta elokuussa 2001, siksi ne eivät täysin täsmää selvityksen alussa esitettyjen kaupungin virallisten väestötietojen kanssa. 1.3.5 Keskisen suuralueen raput, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta Keskisellä suuralueella hissittömissä taloissa on rappuja yhteensä 585. Näistä 5,0%:ssa eli 29 rapussa asuu vähintään neljä 75 vuotiasta asukasta. Vähintään neljä yli 65 vuotiasta asuu 20,0%:ssa hissittömistä rapuista (117:ssä rapussa) ja 38,8%:ssa (227:ssä) hissittömistä rapuista asuu vähintään neljä yli 55 vuotiasta asukasta.

8 2 Hissittömyyden sosiaali- ja terveystoimelle aiheuttamat kustannukset 2.1 Hissin puuttuminen aiheuttaa vanhukselle ja/tai vammaiselle lisääntyvää tukipalvelujen tarvetta sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutumista liikkumisen vaikeutumista ja tapaturmariskejä äärimmillään ennenaikaista laitoshoidon tarvetta Mitään näistä ei sellaisenaan voida asettaa vastakkain hissin olemassaolon kanssa - kustannuksia voidaan arvioida vain tietyillä oletusarvoilla em. palvelujen käyttökertojen ja ennenaikaisen laitoshoidon tarpeen lykkääntymisen osalta. Oletusarvoja voi esittää lähinnä vuositason osalta, ts. mitä hissittömyydestä johtuvia palveluja joud u- taan käyttämään ja olisivatko ne estettävissä mikäli hissi olisi käytössä. Kun verrataan hissittömyyden/hissillisyyden keskinäisiä kustannuksia, on korostettava että ne eivät ole toisiaan poissulkevia: mikäli ei ole hissiä tarvitaan tietty määrä tukipalveluja, mutta mikäli rakennetaan hissi vähenevät tukipalvelukustannukset mutta tilalle tulevat hissin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun kyse kuitenkin on hyvinvointiyhteiskunnan heikommille jäsenilleen antamien palvelujen tuottamisesta, ei tule tarkastella pelkästään rakennusteknisiä kustannuksia. Hyödyt ja säästöt koituvat sekä inhimillisen elämän laadun paranemisesta että hoidon ja palvelujen oikean tason toteutumisesta oikealla ajalla -ilman hissittömyyden tuomaa ennena ikaisuutta. 2.2 Lisääntyvä tukipalvelujen käyttö Mikäli vanhus tai vammainen ei pysty liikkumaan portaissa vaikka hän muutoin olisi omatoiminen kodissaan, tarvitsee hän ensivaiheessa lähinnä kunnan kotipalvelun apua asioinnissa ja liikkumisessa. Palvelua voidaan tällöin antaa auttamalla häntä kotiavustajan tms. kanssa asioimaan esim. kaupassa tai hänen puolestaan käydään asioilla. Tampereella on annettu asiointipalveluja sekä kunnallisen kotipalvelun että erillisen kuljetusyrittäjän (Ostoskuriiri) kautta. Vuonna 1999 tehtyjen selvitysten mukaan kotipalvelun käynnin hinnaksi Tampereella on arvioitu noin 227 mk/ käynti. Yhden viikoittaisen käynnin aiheuttama kokonaiskustannus olisi vuositasolla täten n. 11.800 markkaa. Kun kyse on hissittömyyden aiheuttamasta kotipalvelun tarpeesta on myös oletettava, että samassa rapussa on muita vastaavassa asemassa olevia palvelujen tarvitsijoi-

9 ta. Stakesin vuoden 1999 laskelmien mukaan sovellettuna hissin rakentamiskustannus on noin 700 000 markkaa, joka tekee noin 58 000 markkaa asuntoa kohti 12 asunnon rapussa. Jos huomioidaan 40 % valtionavustus, niin taloyhtiön nettokustannukset asuntoa kohden ovat laskennallisesti 35 000 markkaa. Edellä olevien lukujen mukaan hissi maksaa suurin piirtein saman kuin noin kerran viikossa annettu kotiapu kolmelle asukkaalle. Em. kustannusvertailun osalta ei sellaisenaan ole tutkimustietoa kuinka pitkään hissi voi siirtää kotipalvelun tarvetta. Ta m- pereen kotipalvelun työntekijöiden arvion mukaan hissittömyydestä johtuva kotipalvelun asiointitarve v. 2001 olisi jo kaksi viikkokäyntiä. 2.3 Muut hissittömyydestä aiheutuvat kustannukset Tukipalvelujen, etenkin kotipalvelun, käytön ohella hissittömyys aiheuttaa sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja elämisen tasoon liittyviä haittoja. Näitä ei luonnollisestikaan voida hinnoitella mutta kyseessä on kuitenkin periaatekannanotto sille, että laadukas tuettu elämä on inhimillisesti tavoiteltu kaupungin päämäärä, josta ollaan valmiita ennaltaehkäisevässä mielessä maksamaan. Toisena ääripäänä luonnollisesti ovat suorat kustannukset: mitä maksaa esim. yksittäiset porrastapaturmat, mahdolliset eristäytyneisyydestä johtuvat mielenterveyshäiriöt, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen ja viime vaiheessa ennenaikainen laitoshoidon tarve. Laitoshoidon osalta vuositason kustannuksia Tampereella on esimerkiksi Koukkuniemen hoitopäiväkustannus v. 1999 noin 357 mk/netto. Eli kuukausitasolla noin 10.700 mk ja vuositasolla noin 130.000 markkaa. Eli yhden kuukauden laitoshoidon hinta on suurin piirtein sama kuin vuoden aikana kerran viikossa annettu kotipalvelu. 2.4 Johtopäätöksiä Em. lukujen ja Stakesin v. 1999 laskelmien mukaan näyttää siltä, että hissi maksaa asuntoa kohti lähes saman kuin viikoittainen kotiapu kolmelle vanhukselle tai reilun kolmen kuukauden vanhainkotihoito yhdelle vanhukselle. Em. oletusarvojen perusteella voidaan olettaa, että mikäli hissin hankinnalla em. perustein voidaan estää vuoden aikaiset kustannukset ts. lykätä vuodella mainittua palveluvolyymiä, voidaan hissin investointia pitää kannattavana.

10 On kuitenkin korostettava kustannusten jakautumista: asukkaan kustannukset ja kunnan kustannukset. Kunnan kustannuksien vertailussa rinnakkain ovat hissiavustuksen ja kunnallisen kotipalvelun kustannukset asuntoa kohden em. hypoteettisessa tilanteessa, jossa samassa rapussa olisi neljä palvelujen tarvitsijaa. Hissiavustuksen kuukausiosuutta tulee verrata kotipalvelun kustannuksiin. Asukkaan kustannukset hissin rakentamiseksi riippuvat mm. hissiavustuksen suuruudesta (% hissin kustannuksista), annuiteettiajasta ja muusta rahoitusrakenteesta. Kokonaisuudessaan hissien rakentamista tulee tarkastella paitsi rakennusteknisten kustannusten niin myös ja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, missä määrin hyvinvointiyhteiskunta on vanhusten elämisen laadun parantamisen hyväksi valmis investoimaan. 3 Hissittömyyden vaikutus asuntojen hintoihin Asian selvittämiseksi on oltu yhteydessä Kaukajärviosuuskuntaan sekä kiinteistövälittäjiin. Kaukajärviosuuskunnasta on saatu tilastotietoa vuosien 1999-2001 välisenä aikana myytyjen asuntojen hinnoista sekä hissittömissä että hissillisissä taloissa. Asunnot olivat pääosin 2 h + k/kk noin 50-60 m 2 :n kokoisia. Em. tilastojen valossa voisi karkeasti päätellä, että hissillisistä asunnoista saatava neliöhinta olisi noin 500 mk korkeampi kuin hissittömissä taloissa. Kiinteistövälittäjien arvion mukaan hissin vaikutusta asunnon hintaan on vaikea määritellä markkamääräisesti johtuen asunnon hintaan ja ostopäätökseen vaikuttavista monista tekijöistä. Arviolta voidaan kuitenkin puhua noin 5-10 % suuruisesta hissin tuomasta lisäarvoista kaksion hintaan. Arvion mukaan hissillisyys parantaa asunnon myytävyyttä.

4 Asunto-osakeyhtiölain muutos 11 Perusparannusten tekemisellä turvataan sekä rakennuksen teknisen kunnon säilyminen että vastataan asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuodesta 1992 voimassa ollut asunto-osakeyhtiölaki vaikeutti yhtiön päätöksentekoa. Ainoastaan huoneistojen asumistasoa kohottavista toimenpiteistä päätettiin yksinkertaisella enemmistöllä, kustannukset voitiin kuitenkin periä yhtiövastikkeessa vain niiltä osakkailta, jotka uudistuksen halusivat, esimerkiksi kaapeli-tv, parvekelasit. Asunto-osakeyhtiölain muutos tuli voimaan 1.6.2001. Muutos koskee kahta asuntoosakeyhtiölain pykälää. Laista poistettiin ns. kaapeli-tv pykälä ( 39: 3-4) ja tarkennettiin yhtiövastiketta käsittelevää pykälää ( 5). Lainmuutoksen jälkeen kaikista perusparannuksista ja uudistuksista, joilla rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaista vaatimustasoa, voidaan päättää enemmistöpäätöksellä ja kattaa kustannukset osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella. Lisäedellytyksenä on, että osakkaita on voitava kohdella yhdenvertaisesti ja maksurasitus pysyy kohtuullisena. Nykyisten uudisrakentamismääräysten (RakMK G1) mukaan, rakennettaessa hissiä olemassa olevaan kiinteistöön, voidaan tulkita hissin olevan tavanomaista tasoa vähintään nelikerroksissa taloissa. Yhtiökokous voisi tehdä enemmistöpäätöksen hissin rakentamisesta tällaiseen taloon ja kattaa kustannukset yhtiövastikkeella. Asunto-osakelain muutoskohdat: 5 Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat: 3) sellaisesta perusparannuksesta, jolla kiinteistö tai rakennus saatetaan vastamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi; 39 Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen Kun yhtiön kustannuksella päätetään osakkeenomistajien hallinnassa oleviin huoneistoihin kohdistuva korjaus, josta kunkin huoneiston osalta saatava hyöty ja aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret, yhtiökokous voi samalla päättää, että kunkin osakeryhmän omistaja maksaa toimenpiteen johdosta yhtiövastiketta yhtä paljon.

5 Nykyiset (2001) valtion ja kuntien tukimuodot hissin rakentamiseksi 12 5.1 Valtion tukimuodot Suunnitteluavustus Avustusmuoto koskee kaikkia asuinrakennuksia. Hissin rakentamisen osalta ei ole asetettu kustannusrajoituksia. Hissin suunnitteluavustus on tarkoitettu hissiä koskevan esisuunnittelun asiantuntijapalkkioihin. Suunnitteluavustuksen maksatus ei edellytä hissin rakentamista. Suunnitteluavustus on 25 mk/huoneistom 2, kuitenkin enintään 50 % suunnittelukustannuksista. Avustuksen myöntää kunta. Hakuaika vuosittain maaliskuussa (Valtion asuntorahasto vahvistaa tarkemman ajan). Avustus hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon Avustettavia toimenpiteitä uuden hissin osalta ovat hissitoimituksesta aiheutuneet kustannukset, tarvittavat rakennustekniset sekä LVIS-tekniset työt sekä suunnittelu- ja yleiskustannukset, lukuun ottamatta kohteita, jotka ovat saaneet erillisen suunnitteluavustuksen. Avustus on 40 % korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista. Aravalainoitetussa vuokratalossa avustus on 50 %. Avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Hakuaika vuosittain maaliskuussa (Valtion asuntorahasto vahvistaa tarkemman ajan). Haetut avustukset ja toteutuneet kohteet Tampereella Vuosi 1998 1999 2000 2001 Suunnitteluavustus 0 0 0 0 Rakentamisavustus 3/3 2/6 0/0 1/1 (kohde/hissi kpl) toteutuneet (kohde/hissi kpl) 2/2 0/0 0/0 Hakemus hylätty

5.2 Kaupunkien ja kuntien käytössä olevat omat hissiavustukset 13 Suunnitteluun Rakentamiseen Asuntoosakeyhtiöille Aravavuokrataloille Asunto-osakeyhtiöille Aravavuokrataloille Espoo - - 10% 10% Helsinki - - 10% 10% Kuopio Max 10 000 mk Max 20 000 mk 15% 5% 1-2 -rappuisille väh. 3 -rappuisille Lempäälä - - 10% - Vantaa 25 mk/ hm 2 enintään 50% 25 mk/ hm 2 enintään 50% 15% 5% asuntorahaston lainaa enintään 80% kustannuksista, vähintään 50 000 mk Oulu - - 15% (2002-04) 5% (2002-04)

14 6 Työryhmän ehdotus Aluekehityksen hissiselvityksen mukaan Tampereen 3-4-kerroksisita taloista on hissittömiä on noin 700 kpl ja näissä on porrashuoneita liki 2000, asukkaita noin 27.000. Asukkaista tällä hetkellä yli 55-vuotiaita on noin 20 %. Hissittömyys vaikuttaa suoraan asukkaiden ja muiden talossa asioivien henkilöiden jokapäiväiseen liikkumiseen. Hissin puuttuminen saattaa aiheuttaa tapaturmariskejä, tukipalvelujen tarvetta ja ennenaikaista laitoshoitoon joutumista. Kunnan kustannuksien vertailussa ovat rinnakkain kunnallisen kotipalvelun kustannukset ja hissiavustukset. Samoin kunnan kannalta on tärkeää säilyttää ja kehittää asuntoalueita asuttuina, turvallisina, esteetöntä liikkumista suosivina asuinpaikkoina. Edellä olevien selvitysten perusteella hissityöryhmä esittää, että Tampereen kaupunki edistäisi hissien rakentamista seuraavilla tavoilla. 1. Tampereen kaupunki myöntää kunnallista korjausavustusta asuinrakennuksille 10 % hissin rakentamiskustannuksista mukaan lukien suunnittelusta, rakennusteknisistä, LVIS-töistä ja valvonnasta aiheutuneet kustannukset ehdolla, että kohteelle on myönnetty valtion korjausavustusta hissin rakentamiseen. 2. Tampereen kaupungin asuntolainarahastosta myönnetään lainaa asuntoosakeyhtiötalon osakkeenomistajalle osakkeiden osalle tulevan hissin rakentamiskustannusten omarahoitusosuuden rahoittamista varten. Lainaa voi hakea sellainen yksityinen henkilö, joka täyttää lainarahaston lainanhakijoille määritellyt ehdot. 3. Hissien täydennysrakentamisen neuvontaa suorittaa korjausneuvoja Tampereen kaupungin asuntotoimessa. Erillistä hissiasiamiehen tointa ei tällä hetkellä perusteta. 4. Tampereen kaupungin ympäristötoimen aluekehitys suorittaa hissien täydennysrakentamisen selvittelyä ja markkinointia kaupunginosakohtaisesti omien projektiensa yhteydessä. Kohdissa 1 ja 2 mainitut toimenpiteet toteutetaan koeluontoisesti viiden vuoden ajan alkaen vuoden 2002 alusta. Työryhmä arvioi, että Tampereen kaupungin avustusrahaa hissien täydennysrakentamisen avustamiseen tulisi varata viiden vuoden aikana yhteensä noin 340.000 euroa (n. 2 milj. mk), kohdistuen pääosin viisivuotiskauden viimeisille vuosille. Avustusmääräraha määriteltäisiin vuosittaisiin talousarvioihin tarpeen mukaan.

7 Lähteet 15 Stakes, Ideakortti 6/99: "Hissi on hintansa arvoinen" Stakes tiedote nro 21/9.2.1999: "Vanhaan taloon rakennettu hissi ei tule yhteiskunnalle kotiapua kalliimmaksi" Viiden suurimman kaupungin vanhusten käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannus- ja palvelutasovertailu (Viisikko-työryhmän julkaisuja 4/2000) Sosiaali- ja terveystoimen eräiden palvelujen kustannusvertailua vuosina 1996-1999 (Soten monistesarja 3/2001) Ympäristöministeriön opas "Hissi vanhaan kerrostaloon" 8 Liitteet LIITE 1. LIITE 2. STAKES ideakortti 6/99 "Hissi on hintansa arvoinen" Stakes tiedote nro 21/9.2.1999: "Vanhaan taloon rakennettu hissi ei tule yhteiskunnalle kotiapua kalliimmaksi"