Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. 1 Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Purot, lähteet, lammet Rehevät korvet Lehtolaikut Soiden kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Jyrkänteiden alusmetsät Vähäpuustoiset kalliot ja kivikot Vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat 2 1
Metsälain arvokkaat elinympäristöt Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia Yleensä pienialaisia, keskim. 0,5 ha Ympäristöstään erottuvia Erilliskartoitus tehty Kaikkia ei vieläkään ole löydetty Pirkanmaalla tiedossa 8600 kpl 4300 ha Noin 0,5 % metsäalasta 3 Sallitut toimenpiteet metsälakikohteilla Yksittäisten puiden kaataminen Varovaiset hakkuut Yksittäisten kuokkalaikkujen teko Kotimaisten puulajien kylvö ja istutus Puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämä 4 2
Kielletyt toimenpiteet metsälakikohteilla Avohakkuu Ojitus, purojen ja norojen perkaus Metsätien tekeminen Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö Vieraiden puulajien viljely Toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta 5 Metsälakikohteiden ekologinen merkitys Pysyvät ominaisuudet vetisyys, rehevyys tai niiden vastakohdat Muuttuvat ominaisuudet puusto ja muu kasvillisuus Mahdollisuudet vaateliaan, harvinaisen tai uhanalaisen lajiston esiintymiselle 6 3
Purot ja norot Puuston varjostus ja suojavaikutus säilytetään Lähiympäristöä ei ojiteta Ei perata uomaa 7 Rehevät lehtolaikut Erottuvat ympäristöstään vaateliaan kasvillisuutensa takia Pirkanmaalla lehdot pääosin kuusivaltaisia 8 4
Luonnonsuojelulain luontotyypit Jalopuumetsät Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet 9 Metsäpolitiikan tavoitteita Tavoitteena on, että metsälajien ja luontotyyppien taantuminen pysähtyy ja toimenpiteillä talousmetsissä ja suojelualueilla turvataan monimuotoisuutta Hakkuiden määrää pyritään samalla lisäämään 8-13 milj. m 3 ja metsähakkeen käyttöä 3-6 milj. m 3 vuodessa 10 5
Metsäluonnon suojelun keinoja Luonnonsuojelualueet Arvokkaiden elinympäristöjen suojelu Yksittäisten lajien suojelu Talousmetsien luonnonhoito 11 Uhanalaisten lajien esiintyminen Pääosa uhanalaisista metsälajeista esiintyy vain eteläisessä Suomessa Luonnontilaisen kaltaisten metsien osuus metsämaan pinta-alasta on Etelä-Suomessa alle prosentti Pohjois-Suomen metsissä esiintyy vain noin viidennes Suomen metsien uhanalaisista kovakuoriaislajeista 12 6
Uhanalaisuuden syitä Metsäelinympäristöjen muutokset ovat yhteensä 693 lajin (30,8 %) ensisijaisena uhanalaisuuden syynä. Yli puolella näistä lajeista uhanalaisuuden syynä on lahopuun väheneminen tai metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Lähes yhtä merkittäviä ovat metsien puulajisuhteiden muutokset sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen. Viimeksi mainittu uhka ei kuitenkaan kohdistu pelkästään metsäelinympäristöihin, vaan vaikuttaa lajien uhanalaisuuteen myös kulttuuriympäristöissä. 13 Metsien uhanalainen lajisto Lehtometsien lajeja 317 Vanhojen kangasmetsien lajeja 144 Pääosa uhanalaisista sieniä ja selkärangattomia 14 7
Lahopuun merkitys metsäekosysteemin kehitykseen ja metsän monimuotoisuuteen monien eliölajien elinympäristö tärkeä useille kasvi, -eläin ja sienilajeille viidennes metsien eliölajeista riippuvaisia lahopuusta (4000-5000 lajia) orgaanisen aineen ja ravinteiden varasto osuus maanpäällisestä biomassasta 20-45 % maaduttuaan metsämaan rakenneosa vaikuttaa metsään sitoutuneen hiilen määrään 15 Metsälajien uhanalaistuminen Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuuteen on lahopuun niukkuus ja luontaisesti monimuotoisimpien metsätyyppien kuten lehtojen ja vanhojen kuusikoiden häviäminen tai köyhtyminen intensiivisen metsätalouden seurauksena. 16 8
Lahopuiden laatu Lahopuilla elävien lajien kokonaislajimäärä ja erityisesti harvinaisten ja vaateliaiden lajien määrä on suurin järeällä ja melko pitkälle lahonneella puulla. Harvinaistuneet lajit ovat usein erikoistuneet hyödyntämään vain tiettyjä puulajeja, tiettyjä lahoamisvaiheita tai lahopuulaatuja, kuten järeitä maapuita. 17 Lahopuun määrä talousmetsissä suurin osa lahopuusta korjataan hakkuissa tuhoissa kuollut puusto korjataan pois uusien metsänkäsittelysuositusten myötä lahopuun määrä kasvussa " yksityismetsissä 3-4 m3/ha " Metsähallituksen metsissä 6-7 m3/ha 18 9
Monimuotoisuus uudistusalan raivauksessa Vain uudistamista haittaava puusto raivataan, turhaa siistimistä vältetään Vesiuomien suojavyöhykkeet, kosteat painanteet ja reunavyöhykkeet raivataan vain varoen tai ei lainkaan Teiden varsilla maisema huomioon Haavat, raidat, jalopuut ja katajat säästetään 19 Luonnonhoito uudistushakkuun yhteydessä Arvokkaat elinympäristöt säästetään Suojavyöhykkeet vesistöihin Säästöpuuston valinta Vaikutus maisemaan, uudistusalan muoto maaston mukaan Uudistamismenetelmä, puulajivalinta Kolopuut ja kuollut puusto säästetään 20 10
Säästöpuusto Tavoitteena lisätä järeää, yli-ikäistä, kuolevaa ja kuollutta puustoa Järeä haapa erityisen arvokasta Raita, jalopuut, järeä lehtipuusto Kolopuut Mutkaiset, huonolaatuiset puut 21 Säästöpuustoksi ensisijaisesti (uudet sertifiointiohjeet) keloja pökkelöitä muita kuolleita puita muodoltaan poikkeuksellisia puita jaloja lehtipuita petolintujen pesäpuita järeitä katajia kookkaita haapoja ja raitoja puita, joissa palokoro 22 11
Säästöpuusto (uudet sertifiointiohjeet) Monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä puita, joilla myrskynkestävinä edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi Hakkuuhetkellä pystyssä olevia puita, joiden rinnankorkeusläpimitta on vähintään 10 cm Vähintään 5-10 kpl / ha keskimäärin 23 Säästöpuiden sijoittelu Mieluiten ryhmiin, aluspuustoa ei raivata Elinympäristöjen ja suojavyöhykkeiden yhteyteen Maaston alavimpiin ja korkeimpiin kohtiin Hieskoivua jätetään harkiten vesakoitumisen välttämiseksi 24 12
Arvokkaita elinympäristöjä (uudet sertifiointiohjeet) Tulvametsät ja metsäluhdat - ei ojiteta eikä muokata - harvennuksia ja poimintaluonteisia uudistushakkuita voidaan tehdä Korvet - luonnontilaiset, runsaasti lahonnutta ja kuollutta puuta - harvennus-, poiminta- ja suojuspuuhakkuut sallittuja 25 Arvokkaita elinympäristöjä (uudet sertifiointiohjeet) Paisterinteet - harjualueilla, paisteinen pienilmasto säilytetään hakkuilla tai kulottaen - maanpintaa ei muokata Supat - harjualueiden jyrkkärinteisiä kuoppia - hakkuut rajoitetaan supan reunojen ylimpään osaan 26 13
Arvokkaita elinympäristöjä (uudet sertifiointiohjeet) Vanhat metsät - yli-ikäisiä (yli 1.5 kertaa kasvatusikä) - puustoa ei ole käsitelty hakkuin yli 60 vuoteen - lahopuita, keloja ja maapuita vähintään 20 % puustosta - ei käsitellä 27 Runsaslajisia elinympäristöjä Hakamaat ja metsäniityt Vesistöjen suojavyöhykkeet Pellon ja metsän sekä pellon ja suon reunavyöhykkeet 28 14
Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä Lahopuut Kookkaat vanhat lehtipuut Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus Luonnontilainen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkousuus 29 Miksi luontopainotteinen ms? Lähes kolmasosalla maanomistajista tavoitteena muu kuin puuntuotanto Heillä on valmiuksia ylläpitää ja lisätä luontoarvoja jopa ilman korvauksia, kun vain saavat tiedon kohteista Yhteiskunnalle edullinen keino ylläpitää ja lisätä luontoarvoja Asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia kehitettävä Monitavoitteinen suunnittelu lisää ekologista vaikuttavuutta kustannustehokkaasti 30 15
Kenelle ja minne luontopainotteinen ms Luontoarvoja arvostaville metsänomistajille Monimuotoisuusarvoiltaan arvokkaille alueille Luonnonhoitohankkeiden välineeksi Taajamametsiin Maisema-alueille Yhteisöjen metsiin Luonnonarvokauppatiloille? 31 Ennakkovalmistelu Eri tietolähteistä selvitetään mahdollisimman kattavasti: Alueen erityispiirteet Luontokohteet Lajisto Soidinpaikat yms. Etenkin lajistosta ennakkotieto tärkeää 32 16
Maastotyö Kuvioilla käydään riittävän tarkasti joka nurkalla, jotta kaikki merkittävät luontoarvot löydetään. Erityisen tarkasti kolutaan peruskartalta löytyvät pienvedet, suot, kosteikot, kalliot jne. sekä ilmakuvalta löytyvät lehtipuuryhmät. 33 Maastotyössä huomioon Arvokkaat elinympäristöt, luontokohteet Haavat, raidat, jalot ym. lehtipuut Kuollut ja lahovikainen puusto ja sen Märät notkelmat Luonnontilaiset ja vanhat metsät Riistanhoito Ennallistamisalueet Ekologiset yhteydet 34 17
Maastotyö Luontokohteista otetaan riittävä määrä valokuvia. Kuviolta löytyvistä luontoarvoista ja hoitotoimenpiteistä kirjoitetaan muistiinpanot. Em. syistä maastotyö hidastuu arviolta 5-10 min./kuvio. Perinteisessä suunnittelussa päivittäin kertyvän keskimäärin 20 kuvion sijasta lp-suunnittelussa saataneen päivätuotokseksi 12-16 kuviota. 35 Kuvasivu Yleiskuvaus Puusto on poikkeuksellisen luonnontilaista kuusivaltaista metsää, jossa on aarniometsän piirteitä. Järeitä mäntyjä on runsaasti, joukossa joitakin kilpikaarnaisia puita. Pystyyn kuolleita kuusia on runsaasti. Kuvion poikki kulkee polku linnavuorelle. Polun viereltä ylärinteeltä on löydetty hytymaljakas-sienen esiintymä. Hytymaljakas on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä harvinainen laji, jota esiintyy runsaslahopuustoisissa metsissä. Kuvio kuuluu Rapolan linnavuoren luonnonsuojelualueeseen ja Natura 2000-ohjelman Vanajaveden luonnonsuojelualueeseen. Polkujen reunoilta poistetaan pystyyn kuolleita puita. 36 Tavoitteet Polun vierellä olevat pystyyn kuivuneet kuuset kannattanee turvallisuussyistä kaataa. Hytymaljakas-sienen elinympäristö jätetään luonnontilaan. Kuvion kaakkoisreunalta voisi avata näköalasektorin horisontissa siintävälle Tenholan linnavuorelle. Linnavallin reunalla maisemaesteenä olevat kuuset voidaan poistaa, samoin alempana rinteellä kuvioihin 55 ja 57 rajautuvaa puustoa voidaan harventaa, jolloin maisemanäkymät avartuvat ja alueen monipuoliselle perhoslajistolle tärkeän paisterinteen varjostus vähenee. Muuten kuvio säilytetään luonnontilaisena ikimetsänä. Osa kaadettavista puista jätetään alueelle lahoaviksi maapuiksi. Linnavallilta maiseman esteenä olevat kuuset poistetaan. Myös alempaa rinteeltä voidaan poistaa näkymäesteenä olevaa puustoa. 18