PÄÄTÖS. Helsinki No YS 814

PÄÄTÖS Helsinki 21.6.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 388 119 No YS 814 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaiseen Sipoon kunnalle annettuun ympäristölupaan No YS 937/ 23.10.2001 liittyvän pohjavesitarkkailusuunnitelman johdosta. LUVAN HAKIJA Sipoon kunta, Tekniikka ja ympäristöosasto PL 7 04131 Sipoo KIINTEISTÖJEN SIJAINNIT Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty päätöksen liitteessä 1. POHJAVEDEN PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Söderkullan kartanon navettarakennuksessa toimi vuosina 1964 1984 Sipoon Teollisuus niminen pintakäsittelylaitos. Yrityksen toiminnassa käytettiin trikloorieteeniä. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 937/ 23.10.2001, joka koski klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän puhdistamista in situ tekniikalla. Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituspäätös No YS 1130/17.8.2006, joka koski klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän kunnostamista massanvaihdolla. MAKSU 390 A14 14 AT114 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (10) ASIAN VIREILLETULO "Söderkullan pilaantuneen maa alueen kunnostamiseen liittyvä pohjaveden jatkotarkkailuohjelma. Suunnittelukeskus Oy. 28.2.2005." suunnitelma toimitettiin 4.3.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle. Sipoon kunta Tekniikka ja ympäristöosasto pyysi 16.3.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle toimitetussa kirjeessä Uudenmaan ympäristökeskusta hyväksymään jatkotarkkailuohjelman. TARKKAILUTULOKSET Pohjaveden suojapumppaus Tarkkailujakso Pohjavettä pumpataan entisen navettarakennuksen läheisyydessä sijaitsevasta pumppauskaivosta. Pohjavettä pumpattiin 21.1. 7.7.2006 yhteensä 4 298 m 3. Veden keskimääräinen pumppausmäärä oli noin 16 l/min. Tarkkailujakson aikana (12.1. 7.7.2006) pumpatun veden trikloorieteenipitoisuus oli 1 400 µg/l ja 1 260 µg/l, tetrakloorieteenipitoisuus 7,9 µg/l ja 8,7 µg/l ja vinyylikloridipitoisuus 1,3 µg/l ja 2,6 µg/l. Pohjavesi on puhdistettu 7.12.2005 alkaen strippausmenetelmällä. Puhdistetussa maastoon johdetussa vedessä todettiin kloorattujen liuottimien hajoamistuotteiden pitoisuuksia enimmillään 14 µg/l ja diklooridifluorimetaania enimmillään 19 µg/l. Tarkkailutulokset on esitetty vuosilta 2005 ja 2006. Pohjaveden pinnan tasoa seurataan jatkuvatoimisella mittalaitteella putkista Hp2, Hp5, Hp6, Hp8, Hp10, Hp11 ja Hp12. Pohjavesiputket kunnostuskohteessa Alueella sijaitsevien pohjavesiputkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp2 tasolla +5,97 +7,97 putkessa Hp3 tasolla +2,60 +9,60 putkessa Hp5 tasolla +4,13 +9,13 putkessa Hp6 tasolla +0,97 +8,97 putkessa Hp8 tasolla +3,29 +5,29 putkessa Hp9 tasolla 1,91 +2,09 putkessa Hp12 tasolla 0,62 +11,39. Pohjaveden pinnat olivat 25.2.2005 +10,28 (Hp2), +10,20 (Hp3), +10,26 (Hp5), +10,53 (Hp8), +10,84 (Hp10) ja +10,31 (Hp12). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +14,89 +15,97. Vesinäytteitä otettiin putkista Hp2, Hp3, Hp5, Hp6, Hp8 ja Hp12. Kaikkien putkien vesinäytteissä todettiin kloorattuja liuottimia.

3 (10) Suurimmat kloorattujen liuottimien pitoisuudet todettiin pohjavesiputkien Hp5 ja Hp6 vesinäytteissä. Näytteiden trikloorieteenipitoisuudet olivat 113 µg/l 358 µg/l (Hp5) ja 306 µg/l (Hp6). Pohjavesiputket kunnostuskohteen itäpuolella Alueella sijaitsevien pohjavesiputkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp10 tasolla +9,01 +12,01 putkessa Hp11 tasolla +5,46 +11,46 putkessa KHP19 tasolla 12,21 2,21. Pohjaveden pinnat olivat 25.2.2005 +10,84 (Hp10), +9,25 (Hp11) ja +9,46 (KHP19). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +14,89 +17,46. Putki KHP19 on kalliopohjavesiputki. Kaikkien putkien vesinäytteissä todettiin kloorattuja liuottimia. Suurimmat kloorattujen liuottimien pitoisuudet todettiin pohjavesiputken Hp11 vesinäytteissä. Näytteiden trikloorieteenipitoisuudet olivat 242 µg/l 579 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmillaan viimeisimmällä näytteenottokerralla (29.5.2006). Pohjavesiputket kunnostuskohteen länsi lounaispuolella Lähimpänä kunnostuskohdetta sijaitsevien pohjavesiputkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp17 tasolla +8,29 +11,29 putkessa Hp18 tasoilla +5,84 +9,84 ja +1,84 +2,84 putkessa KHP17 tasolla 12,47 +1,53. Pohjaveden pinnat olivat 25.2.2005 +11,32 (Hp17), +10,93 (KHP17) ja +10,71 (Hp18). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +17,34 +18,30. Vesinäytteitä otettiin putkista Hp17 ja KHP17. Putki KHP17 on kalliopohjavesiputki. Molempien putkien vesinäytteissä todettiin kloorattuja liuottimia. Suurimmat trikloorieteenin pitoisuudet olivat 21.11.2005 otetuista vesinäytteistä. Putkessa Hp17 pitoisuudet olivat enimmillään 12 µg/l ja putkessa KHP17 4 µg/l. Pohjavesiputket kunnostuskohteen länsi lounaispuolella Söderkullan vedenottamo sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kunnostuskohteesta luoteeseen. Kunnostuskohteen ja Söderkullan vedenottamon välisellä alueella sijaitsevien pohjavesiputkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp16 tasolla 15,77 6,77 putkessa Hp101 tasolla 8,77 4,77 putkessa Hp125 tasolla 2,14 0,14 putkessa Hp7b tasolla 13,37 8,37 putkessa Hp106 tasolla 12,61 8,61 putkessa HPII tasolla 7,49 0,49.

4 (10) Pohjaveden pinnat olivat 25.2.2005 +1,56 (Hp16), +0,95 (Hp101), +1,30 (Hp125), +0,89 (Hp7b), +0,93 (Hp106) ja +0,96 (HpII). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +4,60 +7,44. Vesinäytteitä otettiin putkista Hp16, Hp101 ja HpII. Kaikkien putkien vesinäytteissä todettiin kloorattuja liuottimia. Pohjavesiputken Hp16 vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 231 µg/l 479 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmillaan näytteenottokerralla 21.11.2005. Pohjavesiputken Hp101 vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 76 µg/l 150 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmillaan näytteenottokerralla 21.11.2005. Pohjavesiputken HpII vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 61 µg/l 191 µg/l. Pitoisuudet olivat suurimmillaan viimeisimmällä näytteenottokerralla 29.5.2006. Söderkullan vedenottamolta 8.2.2005 otetuissa vesinäytteissä trikloorieteeniä oli 81,6 µg/l (K1) ja 82,5 µg/l (K2). Pohjavesiputket kunnostuskohteen länsi lounaispuolella Söderkullan ja Nikukällän vedenottamoiden välissä sijaitsee kaksi pohjavesiputkea. Putki Hp6a on vedenottamon vieressä ja putki Hp5a noin 400 metrin etäisyydellä Söderkullan vedenottamolta luoteeseen. Pohjavesiputkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa Hp6a tasolla 16,62 4,62 putkessa Hp5a tasolla 4,34 1,34. Pohjaveden pinta oli 25.2.2005 +0,53 (Hp5a). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +4,51 (Hp6a) ja +10,81 (Hp5a). Pohjavesiputken Hp5a vesinäytteissä trikloorieteenipitoisuudet olivat 2 µg/l ja 3,5 µg/l. TARKKAILUOHJELMA (28.2.2005) Pohjaveden suojapumppaus Veden puhdistuslaitteistoon tulevasta ja käsitellystä maastoon johdettavasta vedestä otetaan vesinäytteet kolmen kuukauden välein. Näytteenottoajankohdat ovat helmi, touko, elo ja marraskuun ensimmäinen viikko. Vesinäytteistä analysoidaan erittäin haihtuvat yhdisteet. Pumpattavan pohjaveden määrää seurataan vesimittarilla ja määrät kirjataan.

5 (10) Pohjavesiputket Raportointi Tarkkailupisteet kunnostuskohteessa Pohjavesiputkista Hp2, Hp3, Hp5, Hp8, Hp10 ja Hp12 otetaan vesinäytteet kolmen kuukauden välein. Näytteenottoajankohta on helmi, touko, elo ja marraskuun ensimmäinen viikko. Tarkkailupisteet kunnostuskohteen ulkopuolella Pohjavesiputkista Hp5a, Hp11, Hp16, Hp17, KHp17, KHP19, Hp101 ja HpII otetaan vesinäytteet kuuden kuukauden välein. Näytteenottoajankohta on touko ja marraskuun ensimmäinen viikko. Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta Pohjavesiputkista Hp2, Hp5, Hp6, Hp8, Hp10 ja Hp11 jatketaan pohjavedenpinnan tason mittausta putkiin asennetuilla jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Putkista Hp3 ja Hp12 vesipinnat mitataan käsimittauksena kolmen kuukauden välein näytteenoton yhteydessä. Pohjavesiputkista Hp5a, Hp6a, Hp7b, Hp16, Hp17, KHp17, Hp18, KHp19, Hp101, Hp106, Hp125 ja HpII vesipinnat mitataan käsimittauksena kolmen kuukauden välein näytteenoton yhteydessä. Näytteenottomenetelmät Edellisenä päivänä ennen näytteenottoa putkiin tehdään vähintään 30 minuuttia kestävä pumppaus. Näytteenottopumppaus tehdään läheltä putkien pohjaosaa. Tutkittavat haitta aineet Vesinäytteistä analysoidaan erittäin haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Jokaisen näytteenottokerran jälkeen analyysi ja mittaustulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset lähetetään kahden viikon kuluessa analyysitulosten valmistumisesta. Yhteenvetoraportti tutkimustuloksista ja pohjaveden puhdistumisen edistymisestä tehdään puolen vuoden välein. Lisäksi esitetään ehdotukset tarkkailuohjelmaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulosten perusteella tarkkailuohjelmaa muutetaan tarpeen mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

6 (10) ASIAN KÄSITTELY Tarkkailusta ei ole erikseen pyydetty lausuntoja. Jos tarkkailun yhteydessä tulee esille olennaisesti poikkeavia tarkkailutuloksia, kuulee ympäristökeskus asianosaisia hallintolain (N:o 434/2003) mukaisesti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut vesitarkkailuohjelman (Söderkullan pilaantuneen maa alueen kunnostamiseen liittyvä pohjaveden jatkotarkkailuohjelma. Suunnittelukeskus Oy. 28.2.2005.). Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy tarkkailuohjelman seuraavasti täydennettynä: Näytteenotto (YSL 46, 108, JL 51 ) 1. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 2. Ensimmäinen laaja näytteenotto on tehtävä vuonna 2007. 3. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään kloorattujen liuottimien, kuten tri ja tetrakloorieteenin ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuudet. Veden pumppaus ja käsittely (YSL 46, 108 ) 4. Käsittelyyn tulevasta ja käsittelystä lähtevästä vedestä on otettava vesinäytteet tarkkailuohjelmassa (28.2.2005) esitetyn mukaisesti neljästi vuodessa. Pumpatun veden määrää on mitattava jatkuvatoimisella mittarilla. Pohjavesiputket (YSL 46, 108 ) 5. Käsin tehtävään vedenpinnantason seurantaan on otettava mukaan putket Hp9 ja Hp200. Muutoin seuranta on tehtävä tarkkailuohjelmassa (28.2.2005) esitetyn mukaisesti. Tarkkailuohjelman (28.2.2005) mukaisista pohjavesitarkkailupisteistä on otettava vesinäytteet vähintään kahdesti vuodessa. Tarkkailuohjelmassa (28.2.2005) esitetyn lisäksi Söderkullan ja Nikukällanin vedenottamoilta sekä pohjavesiputkista Hp6a, Hp9, Hp18 ja Hp200 on otettava vesinäytteet vähintään kahdesti vuodessa kahden vuoden välein.

7 (10) Talousvesikaivot (YSL 46, 108 ) 6. Tarkkailuohjelmassa (28.2.2005) esitetyn lisäksi vesinäytteet on otettava vähintään kerran vuodessa kahden vuoden välein kohteen pohjoispuolen kallioporakaivosta K 4, K 95 tai K 103 sekä eteläpuolen kallioporakaivosta K N tai K L. Jatkotarkkailutarve on arvioitava kahden näytteenottokerran jälkeen. Tarkkailuohjelman päivittäminen (YSL 46, 108, JL 51 ) 7. Tarkkailusuunnitelma on päivitettävä määräysten 1. 6. mukaisesti. Suunnitelmassa on esitettävä myös näytteenotto ja näytteiden analysointimenetelmät. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille 31.8.2007 mennessä. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, 108 ) 8. Vesinäytteenottotulokset ja pohjaveden pinnan tasotiedot on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. 9. Tarkkailusta on tehtävä vuosittain yhteenvetoraportti ja selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Sipoon kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle. Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähintään neljän vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiyhteenvetoraportin erillisenä liitteenä. Tarkkailuohjelman muuttaminen 10. Ohjelma on tarvittaessa tarkistettava ja tarkkailusta on tehtävä päivitetty suunnitelma. Suunnitelmassa on esittävä tarkkailupisteet ja tarkkailutiheys perusteluineen, näytteenotto ja näytteiden analyysimenetelmät sekä esitys tarkkailuohjelmajakson pituudesta ja seuraavasta ohjelman tarkistusajankohdasta. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.

8 (10) RATKAISUN PERUSTELUT Yleistä Tarkkailuohjelma Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan tarkkailusuunnitelmasta on tehtävä päätös. Päätöstä tehtäessä on huomioitava hallintomenettelylain säädökset. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Jos tarkkailun yhteydessä tulee esille olennaisesti poikkeavia tarkkailutuloksia, kuulee ympäristökeskus asianosaisia hallintolain (N:o 434/ 2003) mukaisesti. Pohjavesiputki Hp9:n vesinäytteenotolla seurataan kloorattujen liuottimien mahdollista kulkeutumista pohjoissuuntaan. Pohjavesiputken Hp200 veden laadun seurannalla tarkkaillaan haitta aineiden mahdollista leviämistä Sipoonjoen länsipuolelle. (Määräys 5.) Pohjavesiputki Hp18:n näytteenotolla seurataan kloorattujen liuottimien mahdollista kulkeutumista luoteissuunnan kautta Söderkullan vedenottamolle. Putken ottamisessa näytteenotto ohjelmaan on huomioitu myös se, että putken vesinäytteessä on todettu viitteitä klooratuista liuottimista. (Määräys 5.) Pohjavesiputki Hp6a on otettu mukaan näytteenotto ohjelmaan, jotta saadaan vertailutietoa Söderkullan vedenottamon kaivojen ja lähellä sijaitsevan putken Hp6a liuotinpitoisuuksista. Tulosten perusteella arvioidaan, ovatko molemmat kohteet tarpeellisia veden laadun muutosten seuraamiseksi. Arviointi on tehtävä neljän vuoden kuluttua tehtävässä ensimmäisessä vesien laadun muutosselvityksessä. (Määräys 5.) Tarkkailuohjelmassa (28.2.2005) todetaan, että tehtyjen tutkimusten mukaan kallio on kaikilla painannealueilla rikkonaista. Kun otetaan huomioon pohjaveden virtaussuunnat ja ajalta ennen suojapumppauksen käynnistämistä käytettävissä olevat vedenpinnan korkeushavainnot, on haitta aineiden leviäminen kunnostuskohteen ja Sipoonjokilaakson välillä ollut mahdollista kohteen lounais ja itäpuolisten ruhjepainanteiden kautta. Edellä esitetyn perusteella tarkkailuvelvoitetta on laajennettu Nikukällanin vedenottamolle saakka. (Määräys 5.) Kallioporakaivot sijaitsevat kunnostuskohteen etelä ja pohjoispuolella. Koska alueella tehtyjen tutkimusten mukaan kallio on rikkonaista, on kaivot otettu mukaan tarkkailuun. (Määräys 6.) Tarkkailuohjelman muuttaminen Jos pohjavesitarkkailussa todetaan, että kloorattuja liuottimia voi kulkeutua laajemmalle ympäristöön, tai jos veden liuotinpitoisuuksissa todetaan merkittävää kohoamista useammalla peräkkäisellä näytteenottokerralla, tai jos tarkkailussa ilmenee muuta odottamatonta, on vesitarkkailusta tehtävä päivitetty tarkkailuohjelma. (Määräys 10.)

9 (10) LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Korvautuvat päätökset Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. (YSL 28 ) Tämä päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 937/23.10.2001 tarkkailumääräykset 10.2., 10.5. ja 11.1. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen kolmantenakymmenentenäensimmäisenä päivänä päätöksen antamispäivästä (24.7.2007), sitä päivää lukuunottamatta, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 108 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003, 1387/2006) MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 390 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös maksaa 390 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Sipoon kunta, Tekniikka ja ympäristöosasto PL 7 04131 Sipoo Sipoon kunnanhallitus Sipoon kunnan ympäristölautakunta Porvoon kaupunki, terveydensuojelu, Peippolantie 3, 06100 Porvoo Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Kirkkotie 49, 04310 Tuusula

10 (10) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnilla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Päätöksestä tiedon saavat Liite 2. Pohjavesiputkien sijainnit Liite 3. Valitusosoitus