ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Taustatiedot Projektin nimi: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakoinnin käynnistäminen Yhteystiedot: Jorma Höykinpuro, ennakointiryhmän puheenjohtaja (vetovastuu) 06-3296338 tai Kai Karp, ennakointiryhmän sihteeri 06-3296358 Projektikoodi ESR-koodi 980186, työministeriön päätös Dnro 474/0552/98TM Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 1. TE-keskuksen oman ennakointitarpeen määrittely Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakointijärjestelmä on TE-keskuksen ja sen osastojen valmistelutyötä tekevien virkamiesten ja johdon päätöksenteon apuväline. Erityisesti tietoja tarvitaan tujo-prosessin valmistelussa, vuosi- ja strategiasuunnittelussa, mutta myös normaaleissa toiminnoissa ja asiakaspalvelussa. Eri osastoilla on jo olemassa tarvittavaa valmista tietoa, mutta se ei ole kaikkien osastojen yhteisessä käytössä tai käytettävässä muodossa. Paljon tarvitaan TE-keskuksen ulkopuolista alueellista tietoa (esim. Tilastokeskus, maakuntaliitot), jonka hankintaa ja saatavuutta suunnitellaan ennakointijärjestelmään. Ennakointitiedon tarvetta on osastoilta kertaalleen tiedusteltu. Työryhmä on käynnistänyt tarkemman kartoituksen osastojen tietotarpeista, olemassa olevista tietolähteistä, niiden tärkeysjärjestyksestä sekä työnjaosta. Alueelliset tiedot tulevat olemaan INTRANET:in kautta eri ministeriöiden käytettävissä. Ennakointijärjestelmään liittyvät tietokannat pyritään saamaan myös työvoimatoimistojen käyttöön. Työvoimatoimistojen panos on tärkeä tietojen tuottamisessa. Ennakoinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa ennakointityöryhmä, jossa on edustajat kaikilta TE-keskuksen osastoilta. TE-keskuksen omaa ennakointia on suunniteltu ja kartoitettu lähinnä TE-keskuksen ennakointityhmän kokouksissa, joita 9.6.1999 mennessä on pidetty kaikkiaan 10 kertaa. TEkeskuksen eri osastoille on syksyllä 1998 lähetetty ennakointitarpeiden kartoituskysely. Asiaa esiteltiin TE-keskuksen johtoryhmässä. Kyselystä ei saatu ainoatakaan vastausta olisi tarvittu ilmeisesti henkilökohtaiset haastattelut. Eri osastojen tarpeita on pohdittu ennakointityöryhmässä. Työvoimaosaston jäsenmäärä työryhmässä on suurin. Työvoimaosaston panostus ennakoinnin kehittämisessä on ollut keskeinen. Yritysosaston edustajia on ollut yksi ja maaseutuosastolla on nimetty myöhemmin toinenkin edustaja. Erilaisten esteiden takia heidän osallistumisensa ennakoinnin kehittämiseen on ollut vähäistä. Omana keskeisenä hankkeena on ollut Vaasan mallin edelleen kehittäminen, jota on levitetty myös valtakunnallisesti. 1
Projektin määrärahoilla palkattiin toimistosihteeri Kai Karp, joka on vastannut ennakointiin liittyvästä INTRANET-ohjelmoinnista ja on toiminut ennakointiryhmän sihteerinä. 2. TE-keskuksen asiakkaiden/sidosryhmien odotusten määrittely keskuksen tuottamasta ennakointitiedosta Neuvottelut asiakkaiden/sidosryhmien kanssa tapahtuvat syksyn 1998 aikana. Neuvotteluissa kartoitetaan molemmansuuntaisia tietotarpeita ja tietojenvaihdon mahdollisuuksia. Aktiivinen tiedonjakelu aiheuttaa ongelmansa: kuka on ollut tiedon tuottaja, onko ko. tiedon jakelu yhteistyökumppanin maksullista toimintaa (esim. Tilastokeskus) Tietopalvelu on usein räätälintyötä ja se vaatii resursseja. Osa nykyisistä tiedoista (esim. Uran tiedot, työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus) on luottamuksellisia. Tiedontuotannon välineenä on INTRANET. Suljettuna järjestelmänä se vaikeuttaa tiedonjakelua sekä ulos- että sisäänpäin. Avoin tai osittain suojattu INTERNET-järjestelmä tarjoaisi paremmat mahdollisuudet tiedonvälitykselle. TE-keskuksen työryhmä pyrkii selvittämään näitä asioita asiakkaiden/sidosryhmien tietotarpeiden kartoituksen jälkeen. Ennakoinnin sidosryhmien tarpeista on keskusteltu yhteisissä palavereissa, joihin on osallistunut seuraavia yhteistyökumppaneita: Keski-Pohjanmaan koulukuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan teknillinen oppilaitos, Keski-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Teollisuus ja Työnantajat (TT) Länsi-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto Tilastokeskus Vaasan kauppakamari Östebottens Företagareförening Lisäksi kokouksissa on esitelty alueen muita ennakointihankkeita: Nelikon Oy:n klusterihanke ja Chydenius-Instituutin keskipitkän aikavälin ennuste. TE-keskus on tehnyt yhteistyössä kauppakamarin kanssa yhteistä toimialoittaista seurantaa liikevaihokehityksestä. Sidosryhmien kanssa käytävä keskustelu keskeytyi 1999 alkutalven ja kevään aikana, jolloin sovittiin Jouni Marttisen kanssa Vaasan mallin (työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus = TKTT ja SWOT-analyysi = TANA) ottamisesta laajempaan valtakunnalliseen käyttöön. Talven aikana mallia hiottiin yhdessä tarvetutkimuksen suunnitteluryhmän kanssa. Suunnitteluryhmään kuului työvoimatoimistoja sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen ennakoinnin ja koulutuksen suunnittelun edustajia. Työvoiman ja tarvetutkimuksen kysymykset, lomakepohja, INTRANET-sivut ohjelmoitiin uudelleen, samoin tietokanta uusittiin. Laajempi käyttöönotto edellytti myös kooditiedostojen täydentämisiä ja INTRANET-sivujen laatimisen jokaiselle mukaan tulevalle TE-keskukselle. Vaasan mallin koulutus pidettiin 16.3.1999, 17.3.1999 ja 18.03.1999. Siihen osallistui kaikkiaan 9 TE-keskuksen edustajia (Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Häme, Keski- Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi) Lisäksi kiinnostuksensa ilmoitti 3 TE-keskusta (Kymi, Pohjois-Savo, Uusimaa/Järvenpään työvoimatoimisto), joista 1 (Pohjois-Savo) toteuttikin tarvetutkimusta osittain. Pohjanmaan TE-keskus on käynnistänyt tarvetutkimuksessa yhteistyösuunnittelun Keski- Pohjanmaan koulukuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Mukaan yhteistyöhön tullee myös Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Yhteistyömahdollisuuksista on 2
keskusteltu myös Teollisuus ja Työnantajat, Pohjanmaan alueen ja Pohjanmaan kauppakamarin kanssa. Toteutuneet toimenpiteet: 9.9.1998: Ennakoinnin koulutustilaisuus (käynnistys) Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksille ja työvoimatoimistoille. 24.9.1998: Nelikon-klusterimallin esittely ja Chydenius-instituutin keskipitkän aikavälin ennusten esittely TE-keskuksen ennakointityöryhmälle. 16.10.1998: toimistosihteeri Kai Karp palkataan Vaasan mallin atk-asiantuntijaksi, INTRANETohjelmoijaksi ja ennakointiryhmän sihteeriksi ajalle 16.10.1998-30.09.1999. 23.10.1998: Ennakoinnin suunnittelukokous yhdessä Etelä-Pohjanmaan koulutuksen suunnittelijoiden kanssa lähinnä Vaasan mallin kehittämiseksi. 30.10.1998: Ennakointiryhmän suunnittelukokous. Sovittiin toimialabarometrin tekemisestä = Ennakoinnin dokumentti. 06.11.1998: Ennakointiryhmän suunnittelukokous. Esittelyssä Kalajokilaakson ja Keski- Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ennakointihankkeet. Sovittiin alustavasti yhteistyöstä. Mukana myös Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen edustajat. 14.01.1999: Valmistui alueellinen toimialabarometri eli Pohjanmaan Ennakoinnin dokumentti, johon oli kerätty Vaasan mallin lisäksi muuta alueellista tietoa toimialoittain mm. Chydenius- Instituutin, Tilastokeskuksen Pohjanmaan kauppakamarin, TT:n työvoimatiedustelun, KTM:n toimialabarometrin ja Työvoima 2017 työryhmän raportit. Dokumentista otettiin 500 kappaleen painos ja sitä jaettiin yhteistyökumppaneille, TE-keskuksille, asiantuntijaraadeille ja työnantajille. 21.01.1999: Ennakoinnin suunnitteluryhmän kokous, yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa 03.02.1999: Vaasan mallin tarvetutkimus, ja SWOT-analyysii laajempaan käyttöön, sopiminen TM:ssä Jouni Marttisen ja Seppo Larmon kanssa 05.02.1999: Ennakointityöryhmän kokous: Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen hienosäätöä. Virittelyä Pohjanmaan skenaariohankkeesta. 16.03.1999 Vaasan mallin uusien ominaisuuksien koulutus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TEkeskusten valmistelijoille ja työvoimatoimistoille. 17.03.1999 Vaasan mallin koulutusta Hämeen, Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon TEkeskuksille. 18.3.1999 Vaasan mallin koulutusta Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen TEkeskuksille sekä Jyväskylän työvoimatoimistolle. 16.04.1999 Ennakointiryhmän kokous 09.06.1999 Ennakointityöryhmän kokous, mukana Keski-Pohjanmaan liitto, Teollisuus ja Työnantajat TT, lääninhallitus sivistysosasto, Tilastokeskus. 14.06.1999 Vaasan mallin koulutuksen esittelytilaisuus TE-keskuksen johdolle. 3
15.06.1999 Vaasan mallin käyttäjäkoulutus Pohjanmaan maaseutuosastolle ja työvoimaosastolle, mukana myös Pohjanmaan liiton ja Vaasan kauppakamarin edustajat, kaksi tilaisuutta. 16.06.1999 Vaasan mallin esittely Pohjanmaan TE-keskuksen neuvottelukunnalle. 22.06.1999 Vaasan mallin käyttäjäkoulutus Pohjanmaan yritysosastolle. Lisäksi Pohjanmaan TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen edustajia (Matti Sykkö, Tom Hedman) on ollut esittelemässä (kouluttamassa) Vaasan mallia Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa Seinäjoella, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa Oulussa, Pohjois-Suomen lääninhallituksessa Oulussa, Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa Joensuussa ja Pirkanmaan TE-keskuksessa Tampereella. Ennakointiryhmän eri jäseniä ja eri osastojen edustajia on osallistunut työministeriön järjestämiin ennakointiseminaareihin. Suunnitelmia: Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuvat elokuussa. Yhteistyökuvioista sovitaan. Neuvotteluja käydään vielä muiden yhteistyötahojen kanssa (kouluttajat). Tehdään syksyllä ennakoinnin dokumentti 1999. Tiedotustilaisuus Vaasan mallin ennakoinnin tuloksista pidetään syksyllä asiantuntijaraatien jälkeen. 3. Te-keskuksen ennakointijärjestelmän visio: ennakoinnin kohteet, tietosisällöt ja menetelmät Tietotuotannon kartoitus- ja analyysikysymykseen on vastattu osittain edellä. TE-keskuksen osastojen välistä työnjakoa selvitetään yhdessä TE-keskuksen johtoryhmän kanssa. TE-keskuksella on omia lyhyen aikavälin (1 vuosi) tiedonhankintamenetelmiä: työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus, toimiala-analyysit. Lisäksi pyritään liittämään KTM:n alueellistetut toimialabarometrit INTRANET-järjestelmään. Hyviä ennakointikäytäntöjä seurataan tarkkaan ja mietitään niiden mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nelikon OY:n lyhyen aikavälin klusterianalyysin ja PK-yritysten osaamisen kartoitusprosessiin osallistuu työryhmän jäseniä. Pitemmän aikavälin ennakointi on vaikeampaa. Työryhmä on kuullut Chydenius-instituutin esitystä PK-yritysten osaamisen ja koulutuksen tutkimuksista, jossa ennakoinnin aikataulu oli 3-5 vuoden luokkaa. Mallin soveltuvuutta tietokantaan pohditaan. Työvoima 2017 kehityksen maakunnittaisia ja toimialakohtaisia ennusteita, kun valmistuvat, arvioidaan ennakointityöryhmässä vahvistettuna mahdollisesti muullakin ennakoinnin asiantuntijalla (esim. Vaasan yliopiston tutkimuslaitos). TE-keskuksella on kaksi omaa ennakoinnin tiedonhankintamallia. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus on toinen, jossa tiedonhankintakierros päättyi toukokuun lopussa. Sen tietoja hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa ja tujo-prosessissa. Työvoimatoimistot kysyvät työnantajilta toimialakohtaisia tietoja työvoiman ja koulutuksen tarpeista, verkostoitumis- ja alihankintatarpeista, yritysideoista sekä toimialojen tulevaisuudennäkymistä vuoden tähtäimellä. Tietokannasta voi tehdä monipuolisia kyselyjä. Mallia jalostetaan edelleen ja loppuvuonna 1998 suunnitelmissa on ottaa huomioon maaseutu- ja yritysosaston tarpeet (esim. vientinäkymät). Toisena omana hankkeena on toimiala-analyysi, jota toteutetaan syksyn 1998 aikana. Työvoimatoimistojen vetämissä asiantuntijaraadeissa tarkastellaan toimialojen mahdollisuuksia, heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja tulevaisuudennäkymiä sovelletulla SWOT-analyysillä.. Lisäksi 4
raadeissa tehdään toimenpide-ehdotuksia TE-keskukseen päin. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan työvoimatoimistot pitävät noin 50-70 toimialakohtaista asiantuntijaraatia. Toteutuessaan toimialoista saadaan mielenkiintoisia alueellisia tietoja. Molemmat hankkeet toteutetaan INTRANET-sovelluksena (talletus, raportit). Toiminta etenee suunnitelman mukaan. Ennakointityöryhmän jäseniä on osallistunut Nelikon OY:n klusterianalyysin työnantajakäynteihin. Nelikon Oy kouluttaa elokuussa työvoimatoimistoille ja TE-keskuksen henkilöille valmiuksia toteuttaa mallia lyhyemmällä kaavalla (PK-OKA-malli). Vaasan malliin liittyy työnantajahaastattelut, raportit, asiantuntijaraadit, raportit ja yhteenveto. Lisäksi syksyllä 1999 on suunnitelmissa pitää TE-keskuksen asiantuntijaraati, jossa on mukana ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarvetutkimuksen lomakkeen sisällössä on mukana yritysosaston haluama vientikysymys. Uutena kysymyksenä (ollut pari vuotta sitten) otettiin mukaan työnantajien suhdannetilannearvio eli missä kohtaa suhdannekäyrää työnantaja katsoo toimialansa olevan haastatteluhetkellä ja vuoden kuluttua. Sisällöllisesti muitakin kysymyksiä on tarkennettu. 4. Integroitujen johtamis- ja tietojärjestelmien kehittäminen ja TE-keskuksen odotuksia Valtakunnallisen JOTI-järjestelmän käynnistäminen on odotettu asia. Tulostavoitteiden seurannan kannalta valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen, jolloin ajankohtaisia ovat uudetkin vuoden 1999 tulostavoitteet. Lisäksi on tarve kehittää alueellista johdon tietojärjestelmää, jossa näkyvät mm. suunnitelmat, pöytäkirjat, työllisyyskatsaukset, alueellisia tilastoja ym. Valtakunnallisen ETI-järjestelmän kehittämisessä Pohjanmaan TE-keskus toivoo saavansa alueellista tietoa. Toimialojen käyttäytyminen ja ennusteet poikkeavat Pohjanmaalla paljonkin ruuhka-suomesta. Tärkeää olisi myös saada tieto yrityksistä, joilta on saatu tietoja mm. työmarkkinajärjestöjen selvityksiin. Se helpottaisi oman tiedon hankintaa katvealueilta. Tilastokeskuksen keskeisten tietokantojen hankinta keskitetysti olisi taloudellisin ratkaisu. TE-keskuksessa on kehitetty jo useamman vuoden ajan INTRANET-työkalua ja Johdon tietojärjestelmää. Kokkolan työvoimatoimisto ja etenkin Tom Hedman on yhdessä Pohjois- Pohjanmaan Jari Vikmanin kanssa jo pitkään kehitellyt henkilöstön ja Johdon tietojärjestelmiä TEkeskukselle. TE-keskuksen johtaja Kaj Suomela on mukana valtakunnallisessa INRANETtyöryhmässä. Tom Hedman on valittu TE-keskusten INTRANET-hankkeen projektipäälliköksi. Pohjanmaan ennakointiprojektin sihteeri ja atk-asiantuntija Kai Karp on antanut oman vahvan panoksensa INTRANET:in kehittämiseksi ja laatinut aiheeseen liittyviä sivuja. 5. Alueellinen yhteistyö/verkottuminen Pohjanmaan ennakointityöryhmä tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TEkeskusten kanssa. Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteisiä hankkeita ovat mm. työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus ja toimiala-analyysit. Pohjois-Pohjanmaan kanssa kehitetään yhteisiä INTRANETmalleja. 5
Verkottumisesta alueen yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan syksyn aikana tapahtuvien neuvottelujen aikana. Pohjois-Pohjanmaan kanssa on tehty yhteistyötä INTRANET:in puitteissa. Yhteistyö tiivistyy Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan ammattikoulu/ylivieskan teknillinen oppilaitoksen kanssa, jossa syksyn 1999 aikana tarkennetaan yhteistyön mahdollisuuksia. Ylivieskan osalta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on yhteistyötaho. Etelä-Pohjanmaan kanssa on tehty yhteistyötä Vaasan mallin suunnittelun kanssa. Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on k.o. asiassa yhteinen tietokanta. Muiden alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa on alustavasti sovittu tunnustelevien neuvottelujen aloittamista. Asia tuli esille ennakointitoiminnan esittelyssä TE-keskuksen neuvottelukunnalle. Nelikon Oy:n klusterihanketta on kuultu ja ennakointiryhmän jäsenet ovat osallistuneet yrityskäynteihin hanketta toteutettaessa. Asiantuntijaraadit ovat alueellista/paikallista yhteistyötä parhaimmillaan. 6 6. TE-keskuksen ennakoinnin organisointi Te-keskuksen ennakoinnin suunnittelu tapahtuu työryhmässä, johon kuuluvat: Jorma Höykinpuro, tutkija, puheenjohtaja, TO, Sture Björk, yritysneuvoja, YO, Johnny Grönlund, maanmittausteknikko, MO, Tom Hedman, atk-koordinaattori, Kokkolan työvoimatoimisto, Kai Karp, toimistosihteeri, ennakointityöryhmän sihteeri, TO (TE-keskus), Kaj Kaski, koordinaattori, TO, Tapio Lehto, kehitysneuvos, TO, Leif Smeds, agronomi, MO, Kristin Sundqvist-Strandin, ylitarkastaja, TO. Työryhmä pitää säännöllisiä kokouksia, tiedottaa ennakoinnin edistymisestä TEkeskuksen ja osastojen johdolle sekä käy neuvotteluja sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. INTRANET-mallien kehittäminen edellyttää teknistä apua ja asiantuntijapanosta. Yksistään tietokantojen hierarkian suunnittelu on vaativaa. Tom Hedman Kokkolan toimistosta on työvoimaosaston ja -toimistojen palvelumallien atk-kehittelijä ja kouluttaja sekä yhteistyökumppani Pohjois-Pohjanmaalle päin. Todennäköisesti Hedman siirtyy piakkoin valtakunnalliseen INTRANET-pilotprojektiin, jossa rakennetaan INTRANET-hierarkiaa, -malleja, yhteistä käytäntöjä jne. Hanke rahoitetaan TE-keskusten kehittämisvaroilla. Mallia rakennetaan mm. Pohjanmaan TE-keskuksen todellisella aineistolla. INTRANET- tiedostojen rakentaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa päivittämistä, vanhojen tietojen poistamista, tietojen korjaamista ja uusien dokumenttien tekemistä. Tämä edellyttää Pohjanmaan TE-keskukselta normaalia suurempaa panostusta. Ennakointiryhmään on tullut lisää jäseniä seuraavasti: Matti Malka, kehittämispäällikkö, YO, Anna-Maija Mattila, tarkastaja, TO. Lisäksi työryhmässä on ollut mukana Matti Sykkö, johtava työvoimaneuvoja ja atk-koordinaattori Tom Hedman, molemmat Kokkolan työvoimatoimistosta. Erityisesti Kokkolan työvoimatoimisto on panostanut Vaasan mallin kehittämiseksi systemaattiseksi työkaluksi työvoimatoimistojen käyttöön. 7. Ennakoinnin koulutussuunnitelma; johdon ja muun henkilökunnan sitouttaminen ennakointiin Ennakointimallien toteuttaminen ja hyödyntäminen edellyttää koulutusta. Työvoimatoimistojen johtajille, osastojen johtoryhmille ja valmistelijoille järjestetään yhdessä Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksen kanssa ennakointimenetelmiin ja toimiala-anlyysiin liittyvää sekä INTRANET-alkeisiin liittyvää koulutusta. Lisäksi TE-keskuksen henkilöstölle järjestetään ennakointi-tietojen
hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. Nämä koulutukset tapahtuvat näillä näkymin vuoden 1998 syksyn tai 1999 talven aikana. Työryhmän jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisiin ennakointiseminaareihin. Ennakointihankkeissa mukana oleminen (tarvetutkimus, toimiala-anylyysit, Nelikon Oy:n hankkeisiin osallistuminen) on myös oppimisprosessia henkilöstölle. Ensi vuoden koulutussuunnitelma täsmentyy loppuvuodesta. Vuoden 1998 syksyllä henkilöstölle pidettiin koulutus ennakoinnin perusteista. Kouluttajana oli mm. valtakunnallisen ennakointitukiryhmän puheenjohtaja Raimo Harjunen. Koulutukseen osallistui myös työvoimatoimistoja. Ennakointi on ollut useasti esillä TE-johtoryhmän kokouksissa. Ennakointia on esitelty TE-keskuksen neuvottelukunnalle. Kesäkuussa 1999 TE-keskuksen valmistelevat virkamiehet saavat Vaasan mallin käyttökoulutuksen. Tulokset ja hyödynnettävyys Projektin toteutuneet tulokset ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Vaasan mallin ja muiden alueellisten ennakointimallien tietoja hyödynnetään työvoimapoliittisen koulutuksen suunnittelussa, TE-keskuksen ja työvoimaosaston Tujo-valmistelussa ja muussa toiminnan suunnittelussa. Vaasan mallissa on alueita, joista saattaa syntyä jatkotyöskentelykuvioita yhteistyökumappaneiden kanssa (yritys- alihankinta- ja verkostoitumisideat, henkilöstön koulutustarpeet, vientikysymykset jne). Alueellisia tietoja valtakunnallisista sopimuksista on hyödynnetty. Erityisesti keväällä/kesällä 1999 tietokantojen tarjonta on lisääntyneet. Vaasan mallin tekninen ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta. Työvoimatoimistoissa päivitys onnistuu helposti. Mallista saa monipuolisia raportteja, myös asiantuntijaraadin käyttöön. Tietokantaa voidaan käyttää helpolla tavalla hyödyksi tehtäessä toimialabarometria (Ennakoinnin dokumentti). Asiantuntijaraadin tekniseen ratkaisuun ei ole tehty suuriakaan muutoksia. Malli toimi jo edellisellä kierroksella. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen tietokanta on jokaisella TE-keskuksella omansa varovaisuussyistä luottamuksen säilyttämiseksi työnantajiin, koska työnantajahaastattelut tehdään luottamuksellisesti ja tietokanta sisältää työnantajien nimiä. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat kuitenkin sopineet yhteisestä tietokannasta. Sopimukset samoilla tai lähes samoilla työssäkäyntialueilla ovat mahdollisia. Asiantuntijaraadin tietokanta on koko maassa yhteinen. Siitä tulee varmasti mielenkiintoinen tietokanta, kun useampi TE-keskus tulee toimintaan mukaan. Projektin innovatiiviset elementit mitä uutta kehitettiin Vaasan mallin kysymykset uusittiin. INTRANET-sähköiset lomakkeet, raporttitulostukset uusittiin, grafiikkaa lisättiin. Mallin käyttöä opetettiin laajempaan käyttöön: tarvetutkimuksen tietokanta on jokaisella TEkeskuksella omansa. SWOT-toimiala-analyysin raportit ovat koko maassa yhteisiä. Laadittiin Ennakoinnin dokumentti eli alueellinen toimialabarometri. mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta/pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen 7
Ks. aikaisemmin. Ongelmaksi tulee teknisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen. INTRANET-ohjelmoija Kai Karpin työsuhde päättyy projektin loputtua syyskuussa 1999. Hän päivittää ja ylläpitää koko maan tietokantaa. Pohjanmaan TE-keskuksessa ei ole henkilöä, joka pystysi täyttämään Kain saappaat. uudet metodit ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä voidaan siirtää/levittää muiden toimijoiden esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi Levitys muihin TE-keskuksiin tapahtunut. Yhteistyöneuvottelut kouluttajien kanssa käynnissä. Työvoimaosaston on päällikkö tehnyt Keski- Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun edustajien kanssa periaatesopimuksen tietojen yhteiskäytöstä. Ongelmat ja suositukset Projektin heikkoudet, ongelmat projektin toteutuksessa Aikataulun sovittamisongelmat TE-keskuksen koulutuksen suunnittelua ja Tujo-suunnittelua varten. Kesälomat katkaisevat prosessin pahasti. Koko prosessi kestää noin 5-6 kuukautta, jopa 8 kuukautta dokumentoinnin kanssa. Vuonna 2000 prosessia pyritään aikaistamaan. Työnantajahaastattelut tehdään helmi-huhtikuussa ja asiantuntijaraadit ennen syksyn Tujoneuvotteluja. Projektissa saadaan paljon sellaista tietoa, jota voisi hyödyntää enemmänkin (yritysideat, verkostoitumisideat, alihankintaideat, henkilöstön koulutus, vientikysymykset jne) ja TE-keskuksen ulkopuolellakin. Tähän mennessä ko. tietoja ei ole kovin paljon hyödynnetty. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Vaasan mallin yhteistyön mahdollisuuksia hallinnon ulkopuolelle ollaan käynnistämässä. Yhteistyö saattaa laajeta mittavaksikin, jos INTRANET:stä päästään avoimempaan järjestelmään (INTERNET, EXTRANET). Yhteistyön mahdollisuuksia on, jos sitä vain halutaan ja siihen on resursseja. Hyvä ennakointi edellyttää kokoaikaista työpanostusta. Ilman teknisiä järjestelmiä, havainnollisia, yksinkertaisia esityksiä ja asiantuntijoita julkaisut pölyttyvät kaapeissa ja tiedot unohtuvat sinne. INTRANET/INTERNET-maailmaa on kehitettävä, ihmisiä on opetettava liikkumaan siellä ja hakemaan tarvitsemaansa tietoa. Väliraportin laatija ja pvm Jorma Höykinpuro, Vaasa, 22. kesäkuuta 1999 8