ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 29.10. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Sinikka Hukari Jouni Karjalainen Johannes Lounasheimo Pirjo Pekkarinen-Kanerva Susanna Sarvanto-Hohtari Alpo Tani Anu Turunen Alexandre Zaitsev Katri Kuusinen, sihteeri Terveyskeskus Kiinteistövirasto/Tilakeskus Palmia HEKA HSY Rakennusvalvontavirasto Opetusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous- ja suunnittelukeskus 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN Hyväksyttiin edellisen kokouksen (3.9.) pöytäkirja muutoksitta. 3. OPETUSRAKENNUSTEN SÄHKÖENERGIANKÄYTTÖ Alexandre Zaitsev rakennusvirastosta esitteli diplomityönsä tuloksia opetusrakennusten sähkönkäyttöön liittyvästä selvityksestä. Työssä suoritettiin sähkömittauksia useissa opetusrakennuksissa vuosina 2008-2009 ja näiden perusteella analysoitiin erityisesti käytön ulkopuolisen ajan sähkönkulutusta ja keinoja sen pienentämiseen. Koulurakennukset ovat tyhjillään 70 % ajasta, mutta silti tänä aikana kuluu 50 % koulujen vuosittaisesta sähkönkäytöstä. Suurimmat sähkönkuluttajat ovat ilmanvaihto ja valaistus. Työstä tehty lehdistötiedote sai aikaan huomiota mediassa. Opetusrakennusten sähkön ominaiskulutus kasvoi joko 2000-luvun, mutta kääntyi 2010 laskuun. Zaitsevin esitys on pöytäkirjan liitteenä 1. 1
Esityksen jälkeen käytiin vilkas ja pitkä keskustelu, jossa nousi esiin seuraavia asioita: mittaustulokset ovat jo muutaman vuoden takaa, ja tämän jälkeen käytäntöjä ja kiinteistön ylläpitoa on kehitetty mm. EkoTeko-projektin yhteydessä ilmanvaihdolle on jaksoittaista ja osittaista tarvetta myös koulun ollessa tyhjillään, mm. loma-aikojen peruspesujen tuuletus tilojen kuivumiseksi, loma-aikojen tunkkaisuuden tuuletus ennen koulun alkua, rehtorin työskentely kesäaikaan, jne. mutta näitä käyttöjä olisi monesti syytä muuttaa tarpeenmukaisemmiksi ja harkita esim. wc-poistopuhaltimien jatkuvan päälläolon tarvetta mm. rakenteista sisäilmaan irtoavien epäpuhtauksien takia sisäilmaongelmat ovat merkittävä terveydellinen syy pitää ilmanvaihtoa käynnissä tietyissä kohteissa pidempään kuin tilojen käyttöaikojen perusteella voisi päätellä, merkittävät muutokset ilmanvaihdon käyttöaikoihin pitäisi käsitellä kaupungin sisäilmaryhmässä ilmanvaihdon ohjausjärjestelmät ovat monimutkaisia, eivätkä kaikki huoltomiehet osaa käyttää niitä oikein tai ymmärrä täysin niiden toimintaperiaatteita ja säätöarvojen muutosten merkitystä ja vaikuttavuutta valvontajärjestelmien luotettavuudessa on puutteita huoltohenkilöstö tarvitsee jatkuvaa koulutusta ja opastusta, ja tätä on lisätty merkittävästi erityisesti vuoden aikana Helsinki pilotoi koko ajan led-putkia useissa kohteissa, mutta toistaiseksi niiden hinta on liian korkea saavutettuun energiansäästöön nähden lisäksi led-putkien loisteputkia pienemmän valovirran takia tilan valomäärä ei usein ole riittävä ja valaistustandardin vähimmäissuositukset jäävät täyttymättä led-teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että lähitulevaisuudessa hinnat tulevat laskemaan ja tekniikka parantumaan nykyisestä, kannattaa siis vielä odottaa pumppausten merkitys sähkönkulutuksessa on maailmanlaajuisesti merkittävä, ja siksi myös Helsingin kiinteistökannan pumppujen energiatehokkuuteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota koulujen keittiöiden kylmälaitteita sulatetaan ja on poissa käytöstä kesäisin, mutta käytäntö on ollut kirjavaa, nyt Palmiassa on tarkennettu ohjeita tämän osalta 4. HELSINGIN ASUMISOIKEUSASUNNOT Keväällä vuoden 2011 energiankäytön ja energiansäästötoiminnan raportin kommentoinnin yhteydessä nousi esiin kysymys siitä, kuinka kattavasti kaupungin omistamien asuinrakennusten energiankulutus on mukana kaupungin kulutusseurannassa. ssa on tutkittu asiaa ja todettu, että kaupungin omistamat asumisoikeusasunnot eivät ole kulutusseurannan piirissä. Asumisoikeusasunnot eivät ole myöskään kaupungin asuinrakennuksia koskevan energiansäästösopimuksen (VAETS) piirissä, vaan siihen sisältyvät ainoastaan kaupungin vuokra-asunnot. Helsingin Asumisoikeus Oy on kau- 2
pungin omistama yhtiö, joka omistaa noin 3000 asuntoa lähes 60 eri kohteessa. Kaupunki omistaa yhteensä noin 57 000 asuntoa, joten asumisoikeusasuntojen energiankulutuksen huomioiminen tulee kasvattamaan asuinrakennusten yhteenlaskettua energiankulutusta noin 5 %. Energiansäästöneuvottelukunta päätti ottaa kaupungin omistamat asumisoikeusasunnot kulutusseurannan ja energiatehokkuussopimuksen piiriin. 5. VUODEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN RAPORTOINTI Katri Kuusinen kertoi että rakennusvirastossa valmistellaan tiedonkeruulomaketta vuoden energiansäästötoimien raportoinnin työkaluksi. Kuusinen näytti esimerkiksi viime vuoden kyselyä, jossa hallintokuntia pyydettiin vapaamuotoisesti kertomaan toivotuista aihepiireistä. Lomakkeesta toivottiin nopeammin täytettävää monivalintalomaketta. Lomaketta toivottiin mahdolliseksi täyttää ja lähettää internetissä. Kuusinen kertoi lomakkeen valmistelun hankaluudesta ja erilaisista tietotarpeista erilaisten hallintokuntien suhteen. Keskustelussa päädyttiin siihen, että kiinteistöjä omistaville ja niihin toimenpiteitä toteuttaville hallintokunnille olisi näihin aihepiireihin liittyvä lomake ja muille hallintokunnille muihin aihepiireihin liittyvä lomake. 6. TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Asunnot-alaryhmä kokoontui 28.9. Kokouksen pöytäkirja on liitteessä 2. JURA-ryhmän kokous jouduttiin peruuttamaan, mutta seuraava kokous pidetään 23.11. Alaryhmät Talous sekä Tiedotus ja valistus ovat kokoontumassa vielä loppuvuoden aikana. 7. ESNK:N SUUNTAVIIVOJA VUODELLE 2013 Katri Kuusinen esitteli energiansäästöneuvottelukunnalle kaudelle 2011- asetettuja tehtäviä ja mahdollisia täydennyksiä seuraavalle kaudelle. Kuusisen esitys on liitteessä 3. Puheenjohtaja korosti, että energiansäästöneuvottelukunnan tärkein tehtävä on viedä tietoa hallintokuntiin toiminnan koordinoimiseksi. ESNK:n tai alaryhmien kokouksissa istuminen ei ole olennaista, vaan se että energiatehokkuustyö etenee ja eri osapuolet ovat tietoisia käynnissä olevista toimista. Keskustelussa nostettiin esille seuraavia asioita onko hallintokuntien energiayhdyshenkilöverkosto tarpeen ekotukihenkilöverkoston lisäksi, päällekkäiset verkostot ovat tarpeettomia 3
opetusvirastossa ja terveyskeskuksessa on omat sisäiset ympäristöryhmät, joissa on mukana sekä teknisen kunnossapidon ihmisiä että ekotukihenkilöitä ja tieto leviää hallintokunnan sisällä tämän ryhmän kautta ESNK:n kokouksiin ja työhön kaivataan konkretiaa, koska esim. kaupunkitason sitoumusten tilanteesta ei ole juuri mitään kerrottavaa tai hyötyä kenttätyötä tekeville ihmisille Sihteeri valmistelee seuraavaan kokoukseen ehdotuksen toimintasuunnitelmasta seuraavalle kaudelle ja toivoo saavansa konkreettisia esimerkkejä ja ehdotuksia ESNK-työskentelyn kehittämisestä 5.12. mennessä. 8. MUUT ASIAT Ilmastoinfo Puheenjohtaja kertoi, että päätös Ilmastoinfon jatkosta on viivästynyt viime vuoden tapaan. Asia on esillä kaupunginjohtajien kokouksessa 1.11. Ilmastoinfon on tarkoitus sulautua osaksi HSY:tä, jossa se jatkaisi toimintaansa itsenäisenä tiiminä. Kuntien rahoitusosuudet ovat vielä osittain auki. Ilmastoinfon henkilöstön kannalta lopullisen päätöksen viivästyminen on ikävää. Energiankulutustiedon julkistaminen Katri Kuusinen kertoi, että edellisessä kokouksessa päätetty kaupungin kiinteistöjen energiankulutustietojen julkistaminen ekotukihenkilöiden Helmi-intran sivuilla on edennyt. e3-portaaliin ja WebKuluun on hankittu suorat linkit, jotka eivät edellytä käyttäjältä käyttäjätunnusta tai salasanaa. Järjestelmien käyttöohjeet ovat loppusuoralla. Helsingin Energia on ilmoittanut ympäristökeskukselle, että SävelPlusjärjestelmän kulutustietoja ei voida näin pikaisella aikataululla tarjota ekotukihenkilöiden käyttöön ilman salasanoja, vaan ekotukihenkilöt voivat käyttää olemassa olevaa järjestelmää. Mikäli ESNK arvioi ilman salasanoja toimivan kaupungin kaikki rakennukset sisältävän järjestelmäpalvelun kehittämisen olevan perusteltua siten, että sillä olisi näköpiirissä laaja-alaista hyötykäyttömahdollisuutta, Helsingin Energia on valmis käynnistämään aiemman esityksensä mukaisen kehittämishankkeen ja ohjelmiston toteutuksen viiveittä. Yhtenä mahdollisuutena siirtymäaikana on hyödyntää kiinteistöviraston kohteista laadittua kokonaisuutta, jolle on oma käyttäjätunnus, ottaen huomioon riskin käyttäjätunnusten laajempaan leviämiseen. Sävelen laajaan käyttöön saamisen viivästyminen herätti pettymystä kokouksen osanottajissa. FP7-haku Siirrettiin käsiteltäväksi myöhemmin ESNK 40 v. 2014 4
Siirrettiin käsiteltäväksi myöhemmin 9. SEURAAVA KOKOUS Seuraava ESNK:n kokous on maanantaina 17.12. kello 13.00 rakennusvirastossa. 10. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.45. Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Sähköenergian käyttö, Alexandre Zaitsevin esitys Liite 2: Asunnot-alaryhmän kokouspöytäkirja 28.9. Liite 3: ESNK:n suuntaviivoja vuodelle 2013, Katri Kuusisen esitys 5