Videot vetivät verkkosivuille. Muutosta Horisontissa TIEDOTTEET YLITTIVÄT UUTISKYNNYKSIÄ. Pilottihanke koulunuokku Akku. Mediapajat fuusioituvat

Muutosta Horisontissa Pilottihanke koulunuokku Akku HELMIKUU 2012 TIEDOTTEET YLITTIVÄT UUTISKYNNYKSIÄ Videot vetivät verkkosivuille Mediapajat fuusioituvat Nuorisopalveluiden toimintaa vuonna 2011

Sisältö Nuorisopalveluiden vuosi 2011 Nuorisopalveluiden vuosi 2011 3 Vuoden tavoitteet ja toteumat 5 Alueellisten nuorisopalveluiden vuosi 2011 8 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluiden vuosi 2011 16 Työllisyys- ja erityispalveluiden vuosi 2011 19 Nuorisotyötä kauppakeskuksessa 32 Tiimit ja työryhmät 34 Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna 2011 38 Nuorisopalveluiden vuosi 2011 oli menestys; näin kertovat lahjomattomat tunnuslukumme ja BSC mittaristomme Asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin suurelta osalta, toimintaa ja sen laatua kuvaava toimintakäsikirja valmistui IMS järjestelmään ja asiakastyytyväisyys oli erittäin korkealla tasolla. Ensimmäistä vuotta käytössä ollut tulospalkkiojärjestelmä osoitti myös toimivuutensa ja tiukoista ja monipuolisista tavoitteista huolimatta nuorisopalveluiden henkilöstö saavutti ne erinomaisesti. Jo tällä kokemuksella voi sanoa, että järjestelmällä on myönteinen vaikutus niin palveluiden kehittämiseen ja laatuun kuin siihen, mitä toimintoja halutaan erityisesti edistää ja mihin henkilöstöä motivoida. Toisaalta tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto on vaatinut paljon suunnittelua, dokumentointia ja yhteistä keskustelua. Uskon, että tehty työ ei ole kuitenkaan ollut turhaa ja se on jo sinänsä vienyt toimintaamme ja palveluitamme eteenpäin sekä antanut arvokkaita kokemuksia muiden kaupungin palveluyksiköiden käytettäväksi. Uutena toimipisteenä avattiin syksyllä nuorten tila kauppakeskusympäristöön, ja jo ensimmäisten kuukausien kävijämäärät ja toiminta antavat viitteitä siitä, että palvelu on tullut tarpeeseen. Nuorten tilan idea kauppakeskus Triossa on tuoda koko nuorisopalveluiden toimintakokonaisuus pienoiskoossa sinne, missä nuoret muutenkin viettävät aikaansa. Nuorten ja kauppakeskuksessa toimivien yrittäjien tyytyväisyys alkuvaiheen toimintaan on ollut rohkaisevaa, mutta tätä uudenlaista palvelukonseptia on myös kehitettävä edelleen. Aivan yksinkertaista ei ole myöskään toteuttaa uutta palvelumuotoa ilman lisäresursseja. Henkiöstömme sitoutuneisuudesta kertoo se, että nuorisopalveluiden työntekijät ovat ottaneet haasteen vastaan ja hoitaneet työvuorot uudessa toimipisteessä yhteisvastuullisesti omien toimipisteidensä ja muiden töidensä ohella. Visiotamme Nuoruus sallittu voidaan Lahdessa arvioida 182 559 asiakaskäynnin, 736 erityistukea saaneen nuoren tai 371 työllisyyspalveluita saaneen nuoren kautta. Varmasti heidän kohdallaan visiomme ainakin osittain toteutuu, mistä kertoo heidän tyytyväisyytensä saamaansa palveluun, joka oli syksyn mittauksessa peräti 4,4 (1 5 ). Toisaalta on muistettava, että Lahden korkea työttömyys, eri tavoin oireilevien nuorten suuri määrä, opintonsa keskeyttävien nuorten määrä, nuorten jengiytyminen, päihteiden käyttö ja velkaantuminen, ovat esimerkkejä ongelmista, jotka monin tavoin heikentävät nuorten hyvinvointia ja muodostavat suuren riskin pitkäaikaiselle syrjäytymiselle. Vaikka ammattimaisella nuorisotyöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja parantaa nuorten mahdollisuuksia täysipainoiseen aikuisuuteen, jää liian moni nuori edelleen ilman tarvitsemaansa tukea. Paikallisesti ja valtakunnallisesti on toisaalta mietittävä nuorisotyön pienten resurssien selkeää kasvattamista ja toisaalta yhä tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä eri organisaatioiden ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kesken. Pienillä taloudellisilla satsauksilla ja tehokkaalla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan. Nuorisopalveluiden osaava, motivoitunut ja tehokas henkilökunta ansaitsee jälleen kerran suuret kiitokset tehdystä työstä lahtelaisten nuorten ja koko kaupungin hyväksi. Jouni Kivilahti Nuorisotoimenjohtaja 3

Lukijalle Vuoden tavoitteet ja toteumat Nuorisopalveluiden vuoden 2011 sitovat tavoitteet on johdettu kaupungin strategiasta ja määritelty Lahden kaupungin talousarviossa ja sivistyslautakunnan toimintasuunnitelmassa. Sitovat tavoitteet saavutettiin muuten paitsi työllisyyspalveluita käyttävien nuorten osalta. Monipuolisten ja korkeatasoisten nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärän tavoitteena oli 158 000 ja asiakaspalautteen keskiarvotavoite oli 4,0 asteikolla 1 5. nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä 182 599 asiakaspalautteen keskiarvo 4,4 Toimintakertomuksen tarkoitus on kertoa päättyneen vuoden toiminnasta ja tuloksista. Nuorisopalveluissa on jo monen vuoden ajan haluttu tehdä vuosikatsauksesta elämänmakuinen tietopaketti, josta välittyisi myös työn arki ja nuorten kokemukset. Olemme kuvanneet toimintamuotoja, arvioineet strategisten tavoitteiden toteutumista, keränneet tarinoita ja vuonna 2010 laskimme virallisia ja epävirallisempiakin tunnuslukuja. Olemme saaneet toimintakertomuksista hyvää palautetta ja onnistuminen nostaa rimaa. Vuodet eivät ole samanlaisia, miksi siis toimintakertomuskaan olisi. Vuoden 2011 toimintakertomus on koottu työntekijöiden, toimintaan osallistuneiden nuorten ja yhteistyökumppaneiden kirjoittamista uutisista. Kirjoituksissa on nostettu esiin vuoden kohokohtia, uusia työmuotoja ja sattumuksia. Kun toimintakertomus tulee painosta, ovat uutiset jo vanhoja kaikkihan tapahtui vuonna 2011. Nuorisotyö on parhaimmillaan positiivisten kokemusten tarjoamista nuorille ja teksteistä välittyy toimintamuotojen monipuolisuus ja henkilökunnan halu uudistaa toimintaa. Asiakastyytyväisyys vuonna 2011 tavoite toteuma Nuorisopalveluiden osallistuja ja asiakasmäärä 2011 tavoite toteuma Nuorisopalveluiden kolmen toimintayksikön uutiset muodostavat oman kokonaisuutensa. Toimintayksiköistä neljäs, sisäiset palvelut, ei näy teksteissä. Sisäiset palvelut on mukana tiimien toiminnassa, tapahtumissa ja toteuttamassa yhteisiä tavoitteita. Yksikön nimen mukaisesti toimimme taustalla, tukemassa, mahdollistamassa ja auttamassa. Se, että toimimme, ei ole uutinen. Jos teemme virheitä, niistä syntyy uutisia. Hyvä lukija, olet tervetullut tutustumaan Lahden nuorisopalveluiden vuoteen 2011. Vuoden aikana tapahtui paljon ja nämä kokemukset henkilökunta on päättänyt jakaa kanssasi! Virpi Rantanen Sisäisten palveluiden päällikkö Erityistuettujen nuorten määrällisenä tavoitteena oli 400 nuorta ja asiakastyytyväisyyden tasoksi oli asetettu 4,1 asteikolla 1 5. Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määrän tavoite oli 380. Näistä nuorista työllistettyjen osuus ja sijoittumisprosentti vapaille työmarkkinoille tai koulutukseen oli asetettu tavoitetasolle 130 / 50 %. erityistuettujen nuorten määrä 736 / 4,4 työllisyyspalveluita käyttäviä nuoria 371 nuorta (11 aikuista työnsuunnittelijaa) joista työllistettyjen nuorten määrä ja sijoittuminen vapaille työmarkkinoille tai koulutukseen 137 / 50,5 % 4 5

Erityistuettujen nuorten määrä 2011 Työllisyyspalveluita saaneiden nuorten määrä vuosina 2011 nuorten määrä asiakastyytyväisyys asiakastyytyväisyys nuorten määrä Toimintamenojen jakautuminen 2011 vuokrat 17% Vuokrat 17% avustukset 3% Avustukset 3% tavoite aineet ja tarvikkeet 8% toteuma palveluiden ostot 15% Aineet ja tarvikkeet 8% Palveluiden ostot 15% henkilöstömenot 57% Henkilöstömenot 67% vuokrat 674 601 avustukset 103 115 aineet ja tarvikkeet 302 972 palveluiden ostot 603 137 henkilöstömenot 2 200 957 muut kulut 4 231 yhteensä 3 889 013 tavoite tavoite toteuma toteuma Nuorisopalveluiden menojen (3 889 013 ) jakauma yksiköittäin 2011 Työllistettyjen nuorten määrä ja sijoittumis- % 2011 osallisuuden kansalaistoiminnanpalvelut palvelut 12%661 661132 132 Osallisuuden ja ja kansalaistoiminnan 12% sisäiset palvelut22% 22%855 855 583 583 Sisäiset palvelut tavoite toteuma alueelliset nuorisopalvelut 25% 972253 253 Alueelliset nuorisopalvelut 25% 972 työllisyyserityispalvelut 1 400 045 Työllisyys- jaja erityispalvelut 36%36% 1 400 045 Nuorisopalveluiden tulojen (644 613 ) jakauma yksiköittäin 2011 Lautakuntatason tavoitteena oli nuorten kehittämisryhmän perustaminen nuorisopalveluihin. Ryhmiä perustettiin kaikkiin toimintayksiköihin. Tavoitteena olleen nuorisopalveluiden yhteinen kehittämisryhmä sai nimen kehittämisfoorumi. Sen toiminta käynnistyi syksyllä 2011. Henkilöstöä koskeva lautakuntatavoite pyrki lisäämään toimipisteiden ja esimiesten välistä vuoropuhelua ajankohtaiskeskusteluin. Vuoden aikana toteutettiin neljä koko henkilöstön kehittämispäivää, neljä tulosyksiköiden keskustelutilaisuutta ja 16 toimipisteiden keskustelutilaisuutta, joissa olivat mukana nuorisotoimenjohtaja ja toimipisteistä vastaavat yksiköiden päälliköt ja toimipisteiden työntekijät. 6 alueelliset nuorisopalvelut 8% 51 569 Alueelliset nuorisopalvelut 8% 51 569 osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 8% 51 569 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 8% 51 569 sisäiset palvelut 22% 141 815 Sisäiset palvelut 22% 141 815 työllisyyserityispalvelut 660 Työllisyys- jaja erityispalvelut 62%62% 399 399 660 7

Alueelliset nuorisopalvelut Alueellisten nuorisopalveluiden vuosi 2011 Lähipalveluita nuorille viidellä suuralueella Alueelliset nuorisopalvelut järjesti viidellä suuralueella ohjattua toimintaa 5. 9.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Toimintaa toteutettiin kuudessa toimipisteessä: Ahtialan nuorisotalossa, Kasakkamäen nuorisotalossa, Nuorisotalo Profiilissa, Nuortentalo Paristossa ja Nuortentalo Plazassa. Tyttöjen tilassa oli toimintaa 12 24-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toimipisteiden lisäksi nuorisonohjaajat olivat kouluissa tukemassa nuoren kasvua, selviytymistä ja hyvinvointia yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Lähes 40 % nuorten kohtaamisista tapahtui oman tilan ulkopuolella, mm. kouluilla, tapahtumissa ja kauppakeskuksessa. Nuorisotalo nuorten toimintaympäristönä Nuorisotalo on avoin kaikille kohdeikäryhmiin kuuluville nuorille. Talossa nuoret voivat harrastaa, tavata toisiaan, saada onnistumisen kokemuksia, jutella ohjaajien kanssa ja oleskella vapaasti. Useilla taloilla voi harrastaa musiikkia, tanssia, kokkausta, taidetta, teatteri-ilmaisua, leirejä, seikkailua sekä osallistua retkille ja tapahtumiin. Monenlaisesta harrastustarjonnasta huolimatta nuorisotalolla ei ole suorituspakkoa. Nuorisotalo on tekemisen ja oleskelun tila. Nuorisotalolle tulemiseen ei tarvitse rahaa. Yhteystietojen saamiseksi nuoret lunastavat maksuttoman nuorisopalveluiden jäsenkortin. Kortti on seudullinen ja sillä voi osallistua sekä Lahden että ympäristökuntien nuorisotalojen toimintaan. Ohjaajat työskentelevät aktiivisessa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Nuorten kohtaaminen on positiivista, kannustavaa ja nuoren omia valintoja kunnioittavaa. Työ on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista, mutta tarpeen ja nopeasti muuttuvien tilanteiden vaatimalla tavalla myös joustavaa. Nuoret osallistuivat palveluiden kehittämiseen Alueellisten nuorisopalveluiden kehittämiseksi nuorille toteutettiin syksyllä kysely, jolla selvitettiin toimipisteiden tunnettuutta, toivottua toimintaympäristöä ja koululuokille suunnattujen teematapahtumien tarvetta oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi nuoret esittivät toiveita ja ideoita vapaa-ajan toimintaan. Kyselyyn osallistui 882 7.-luokkalaista. Nuorisotaloilla toteutettiin nuorten kuuleminen, jolla haluttiin selvittää, minkälaista liikuntaa nuoret toivovat nuorisotalon toimintaan, mihin kesätoimintaan he osallistuisivat ja minä viikonpäivinä nuorisotalojen tulisi olla auki. Kuulemiseen osallistui 283 nuorta. Alueelliset nuorisopalvelut järjesti syksyllä toiminnallista mediakasvatusta 6.-luokkalaisille. Ideana oli innostaa koululuokkia tekemään ns. vastamainoksia huonoa ajanvietettä vastaan ja herättää keskustelua paremman ajanvietteen puolesta. Tavoitteena oli saada esiin tuoreita ajatuksia siitä, millaista vapaa-ajantoimintaa Ahtialan nuorisotalon vilkas vuosi Kokonaista toimintakautta on vaikeaa kuvata vain yhdellä laatusanalla. Ahtialassa valitsimme vuoden 2011 ilmentäjäksi määritelmän vilkas. Työmme ja toimintamme vaikuttavuutta ja näkyvyyttä on tunnetusti helpointa mitata numeroiden valossa. Nuokun kymmenes toimintavuosi oli samalla ennätyksellinen oman toiminnan suhteen, sillä kävijöiden kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 11 %. Tilan käyttötuntien kasvu oli peräti 44 % johtuen sekä oman että ulkopuolisten toimijoiden käytön lisääntymisestä. Pelkät numerot eivät kerro kattavasti mistään toimipisteestä, kenenkään työstä tai saavutetuista tavoitteista. Se, mitä arjessa tapahtuu, mikä näkyy, kuuluu ja vaikuttaa, on tärkeintä. Alueellisen nuorisotyön sisällä Ahtialan nuorisotalo profiloituu mielestämme vahvasti nuorisotalotoiminnan perusyksiköksi. Oman toimintamme sisältö pohjautuu lähes yksinomaan liikunnan, kädentaitojen nuoret toivoisivat järjestettävän ja millaiseen toimintaan he olisivat valmiita itse tulemaan mukaan. Nuorisonohjaajien vetämällä oppitunnilla tarkasteltiin erilaisia audiovisuaalisia mainoksia ja niissä käytettyjä vaikuttamisen keinoja. Tämän jälkeen luokka työsti opettajan johdolla oman videon aiheesta Huono ajanviete. Lopputuloksena syntyneet nuorten tekemät, yhteiskunnalliset mainokset olivat nähtävissä YouTubessa ja kommentoitavissa nuorisopalveluiden Internet-sivuilla. Kahden viikon aikana videoita katsottiin yli 5 000 kertaa ja kommentteja tuli kaikkiaan 7 501, joista ehdotuksia oli 6 263. Nuorisonohjaajat osallistuivat keskusteluun ja keräsivät nuorten ideoita ja toiveita asuinalueensa nuorten vapaa-ajantoiminnan kehittämiseksi. Kuudesluokkalaiset saivat lisäksi Young Filmmakers tv- ja elokuvakoulun opettajilta arvokasta ja rakentavaa palautetta mainosvideoista ammattilaisen näkökulmasta. Helena Unelius Alueellisten nuorisopalveluiden päällikkö ja muiden perinteisten nuorisotyön välineiden peruskiveen. Mitään erityistä emme ehkä ole, olkaamme siis ylpeästi tavallinen. Otimme viime vuoden loma-ajan toiminnot tarkemmin huomioon aikaistamalla alkuvuoden aukioloaikoja ja järjestämällä talvilomaviikolla toimintaa viitenä päivänä. Kesätoimintaa järjestimme kevätkauden jatkeeksi juhannukseen asti. Syyskauden toiminta jatkui joulua edeltävälle viikolle. Ahtialan koulu on oleellinen yhteistyökumppani alueellamme. Järjestimme viime vuonna seitsemän Yhteispeli-iltaa seiskaluokille ja keväisen bänditapahtuman opettajien kanssa tehdyn yhteisen suunnittelun pohjalta. Nuoret äänestävät jaloillaan riippumatta siitä, hakeutuvatko he mukaan toimintaan rohkeasti yksin tai sujuvasti kaveriporukan mukana. Toivottavasti talomme ulko-oven saranat ovat kuluneet kuluneena vuonna merkkinä siitä, että Ahtialan nuokku tarjoaa nuorille jatkossakin dynaamisen, mutta leppoisan ja turvallisen paikan olla ja toimia. 8 9

Alueelliset nuorisopalvelut Ahtialan nuokun ja Ahtialan koulun yhteistyö toimii Nuorisotaloelämää Kasakkamäen nuorisotalolla vuosina 2001 2011 Ahtialan koulun ja Ahtialan nuokun asiakkaat ovat samoja lapsia ja nuoria, jotka asuvat Ahtialassa, sekä heidän vanhempansa. Viime vuosina tehty, ja yhä kehittyvä yhteistyö on ollut koulun kannalta korvaama- Nuokusta kuulin ekan kerran kolmannella luokalla. Taidettii saada luokkaa jotkut esitteet joissa kerrottii kasiksen nuokusta. Olin silloin 9 ja kiinnostuin heti ku kuulin et siel on kaikkia pelejä yms. Silloin nappuloissa kävi ihan sikana porukkaa, aika paljon meijän luokalta ja sit muita meijän koulusta. Nuokulla kokeilin ekaa kertaa tulevaa harrastustani, biljardia. Alkuu pelailin vaa nuokulla ohjaajien kanssa ja muitten nuorien kanssa, mut parin vuoden jälkee aloin käymää ihan bilissaleilla ja harrastaa sitä tosissaa. Voitin jopa yhden kerran nuokun bilisturnauksenki. Nuorisopalvelut ja Summer Up Oy yhteistyössä Lahden nuorisopalvelut osallistui Summer Up -festivaaliin päihteettömällä Urban Stage -alueella. Käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Nuortentalo Plazan henkilökunta. Alueella nähtiin huippuesiintyjiä, nousevia kykyjä sekä tanssinäytöksiä ja Monikulttuurinen Nuortentalo Paristo Nuortentalo Paristo on monikulttuurinen nuorisotalo. Vakiokävijöitä talolla oli noin 20:sta eri maasta, lähestulkoon kaikista maanosista, joten monikulttuurisuus on luonnollinen osa yhteisöä. Pääasiassa maahanmuuttajanuorten ja valtaväestön välinen kanssakäyminen sujui hyvin. Joitakin haasteita toivat nuoret, jotka tonta. Perinteiset seitsemäsluokkalaisten toko iltapäivät auttavat ryhmäytymisprosessissa ja Nuokulla on oma rastinsa syksyn liikuntapäivänä. Uusia toimintamuotoja ovat Kodin ja koulun päivä, jossa Isojen nuokulle siirtyminen oli aika jännää. Alkuun sitä odotti ja samalla vähän jännittiki. Yläasteelle siirryin eri kouluu ku muut luokkakaverit ja aika moni lopettiki ala-asteen jälkee nuokulla käymisen, joten ihan tuttuja ei isoissa käyny. Mut nopeesti tutustuin kyllä uusii kavereihin ja joistaki tuli ihan kunnon ystäviäki. -opetusta, lajeina waackin, house, hiphop ja vogue. Ilmaiseen tanssinopetukseen osallistui n. 80 nuorta. Tanssinopetuksesta vastasi ammattitanssijanakin toiminut urbaaneihin tanssilajeihin erikoistunut tanssija, tanssinopettaja ja koreografi Venla Vuorio. Urban Stage -alueella oli kahden päivän aikana esiintymässä eivät ole kasvaneet monikulttuurisessa koulu- ja kotiympäristössä. Tähän tilanteeseen vastasimme mm. projektityöntekijän suunnittelemilla ja toteuttamilla Kulttuurifestareilla. Festareilla tutustuttiin vieraisiin kulttuureihin ja samalla tehtiin kysely, jolla saatiin tietoa nuorten asenteista monikulttuurisuuteen. Nuokku on mukana, sekä vanhempien ja oppilaiden yhteiset toimintaillat. Niiden tarkoitus on tutustuttaa vanhemmat ja oppilaat toisiinsa, nostaa esille ajankohtaisia Ohjaajat nuokulla oli aina todella mukavia ja kaikkien kanssa löyty jotain yhteistä. Ohjaajat tosin muuttu tosi usein ja ainoat pysyvät oli Anu ja Ullis. Niitten kanssa onki aina ollu helppo puhua asioista, mukavista ja ikävistä. Neuvojaki on sadellu ja monista ollu hyötyäki. kaiken kaikkiaan 26 nuorta tanssijaa ja 20 nuorta artistia. Rentoa festaritunnelmaa pitivät yllä juontaja Rudi Rok ja n. 5 000 festivaalivierasta. Summer Up -festivaali on kaksipäiväinen, kävijämäärältään Suo- Valtaväestön ja maahanmuuttajanuorten integroituminen vaati työntekijöiltä omaa ennakkoluulottomuutta, uskallusta puuttua hankaliin tilanteisiin, kunnioitusta ja huumorintajua vaikkapa tilan- asioita ja luoda yhteenkuuluvuutta. Ilman Nuokun suurta panosta iltoja olisi tuskin olemassakaan. Isoissa kävin sitte vertaisohjaajakoulutuksen ja olinki nuokulla vertaisohjaajatoiminnassa mukana kolme vuotta. Sitä kautta taisin sit päätyä iltaohjaajaks nuokulle, vetämään liikuntakerhoa. men suurin vuosittainen urbaanin musiikin festivaali. Summer Up tunnetaan huippuluokan artisteistaan, upeasta tunnelmastaan ja kauniista miljööstään. Summer Up kerää joka vuosi yhteen ajankohtaisimmat artistit, nousevat tähdet ja Suomen parhaimman teessa, jossa ei ole yhteistä kieltä. Koulun väkeä ilahduttaa erityisesti se, että Nuokun ihmiset ovat aina valmiita yhteistyöhön sen uusien muotojen kehittämiseen. Yhteistyö on mutkatonta ja rakentavaa. Marjo Eklund, Ahtialan koulu Viimeisenä nuokkuvuotena löysin nuokulta tyttöystävän. Kuluneet kymmenen nuokkuvuotta on merkannu aika paljon ja varmasti ohjannu elämääki tiettyihin suuntii. Nuokulle oli aina helppo ja mukava tulla oli fiilis mikä tahansa. Ja tuli siellä muutama kahvikuppiki juotua. Aleksi yleisön! Vuonna 2011 koko festivaalialueella Mukkulan rannassa vieraili yhteensä 21 000 kävijää. Aste ja Flowboysfam villitsivät Plazalla 9.12.2011 Vipusenkadun tutorien yhteinen tapaaminen Nuortentalo Plazan vuosi 2011 huipentui tunnelmalliseen klubiiltaan, jossa esiintyivät tanssiryhmät Koolfellas ja Go With The keskiviikkona 12.10.2011 klo 14-16 Nuortentalo Plazalla (Tenavankatu 19, Lahti). Flow sekä artistit Flowboysfam ja Aste. Lavan edustalla oli tungosta jo alkuillasta, kun tanssiryhmät lämmittelivät yleisöä. Flowboysfamin nuoret räppärit saivat tytöt lavan edessä kiljumaan ja Luvassa mukavaa yhdessäoloa, tutustumista muiden alojen tutoreihin sekä pientä purtavaa. keikka oli energinen ja hyväntuulinen. Meininki oli katossa, kun TERVETULOA! illan pääesiintyjän, Asteen vuoro tuli. Käsiä nousi ilmaan ja yleisö lauloi mukana. Yleisöä oli reilu 170 ja fiilis oli katossa koko illan. Iltapäivässä mukana Plazan nuorisonohjaajat Hanna ja Petra. Klubi-ilta sai mukavan päätöksen, kun artistit jakoivat nimikirjoituksia faneilleen. Ilmoittaudu opolle 7.10. mennessä Nuortentalo Plazan yhteistyöstä Salpauksen kanssa Salpauksen tutoreille suunnattu vuosittainen tutortoiminnan startti pidettiin Nuortentalo Plazalla lokakuussa. Ryhmäyttävään starttipäivään osallistui 35 tutoria.nuortentalo Plazan ohjaajat suunnittelivat syksyllä 2011 yhteistyössä Salpauksen terveydenhoitajan ja opiskelijatoiminnan koordinaattorin kanssa Salpauksen opiskelijoille suunnatun Taitoja omaan kämppään kurssin. Plazan ohjaajat järjestivät teemaan liittyviä yksilötapaamisia. Kurssi päätettiin siirtää toteuttavaksi keväällä 2012. 10 11

Alueelliset nuorisopalvelut Nappulaohjausta Nuortentalo Paristolla Nappulaohjauksesta on Nuortentalo Paristolla jo vuosikymmenien pitkät perinteet. Nappulaohjaajaksi pääsee opiskelemaan 15 nä nappuloille, erilaisten kerhojen ohjaaminen, kioskimyynti, pelien Nappulaohjaajien työtehtäviin kuului oleminen isosiskoina ja -velji- vuotta täyttänyt paristolainen vakiokävijä, joka on kiinnostunut ja leikkien vetäminen, juhlien järjestäminen sekä nappulayönuokkujen suunnittelu ja toteutus nuorisonohjaajien kanssa. Nuoriso- ohjaamisesta pienten parissa. Ohjaajakoulutusta järjestettiin kuusi kertaa lukuvuoden aikana. Tulevan nappulaohjaajan täytyy opiskella reilut puoli vuotta päästäkseen ensimmäisen kerran ohjaa- ja -korvina! Nappulaohjaajan työ oli suosittua ja siitä on hyötyä nohjaajille nappulaohjaajat toimivat erittäin tärkeinä lisäsilminä jaksi nappulailtaan. nuorten hakiessa ensimmäisiä työpaikkojaan. Pariston nabuohjaajat töissä KERTOMUS PROFIILIN TÄÄ NYT ON (räppi) On juhla taikka arki, ei se meillä ole harmaa, kun innostunut joukkomme uusiin tuuliin tarraa. Me somistetaan, leivotaan ja kaikenlaista puuhataan, myös bändikämppään muusikot käy soittimiaan soittamaan. Osaaminen monenlainen rikkautemme on, yhdessä kun touhuamme on riemu rajaton. Tuli LAMKista opiskelijoita kuusi ja heillä hieno projekti-idea uusi. Yhdessä jos keksisivät nettimaailman oppaan, jolla saatais virtuaalimaailman käyttöopas taottua joka pääkoppaan. Innostuneet nuoret kuvas elokuvan parhaan, nyt ei kukaan vahingossa astu nettimaailmassa harhaan. Nettisherlockit nuo mediamaailman konkarit! Pilottihanke Koulunuokku Akku Kivimaan koululla avattiin tammikuussa koulunuokku. Nuortentalo Pariston ja Kivimaan nuokkutilaksi keskiviikko- ja torstai-ilta- poikien pienryhmäkäyttöön sekä yleiseksi koulun yhteistyönä syntynyt koulunuokku päivisin. Hurina 3.0 otti hoitaakseen maanantai-iltapäivät erilaisine teemoineen. toimi nuorten ajanviettopaikkana koulupäivän jälkeen. Pariston nuorisonohjaajat Akku tarjosi vuoden 2011 aikana koululaisille mm. Elävä kirjasto -tapahtuman halusivat tavoittaa mahdollisimman paljon omalla alueellaan asuvia nuoria myös niitä, jotka eivät käyneet nuorisotaloilla. Kier- älä kiusaa -teematunteja, 7.-luokkalais- rasismin vastaisella viikolla, Lahti Games rätystavaralla sisustettua toimintatilaa on n. 70 m²: oleskeluhuone, pelitila ja hiljainen huone kahdenkeskisiä keskusteluja varten. Nuoret osallistuivat aktiivisesti tilan rakentamiseen ja sisustamiseen. Nuorten toivomuksesta tilassa oli mahdollisuus edulliseen välipalaan. Oppilaskunta nimesi koulunuokun Akuksi ja sai samalla tilat kahvilakäyttöön kaksi kertaa viikossa. Paristo otti tilan tiistaisin ten toimintakokemuspäivät ja Läpiä päähän -tietopaketin lävistyksistä yhteistyönä tatuointiammattilaisen ja terveydenhoitajan kanssa. Dominon päihdetyöntekijät järjestivät Päihdepelin ja nivelvaihetyöntekijät Tulevaisuusverstaan, jossa kerrottiin syrjäytymisvaaran uhassa oleville nuorille jatkokoulutusmahdollisuuksista. Lisäksi pidettiin Virhearvio-liikennekasvatustunteja kahdeksasluokkalaisille, Energiajuoma-tietoisku, sarjakuvakurssi sekä hilpeät Wappu- ja pikkujoulujuhlat. Akun työntekijät pitivät myös välituntitempauksia ja järjestivät erilaisia kilpailuja. Täällä Profiilissa kaikkea tuunailla saa, maitotölkkikin ykskaks lompakoksi muuttuu vaan. Vinyyli venyy muotoihin uskomattomiin ja karkkipaperit kuuluvat aarteisiin kalleimpiin. Mut eihän se meille riittänytkään, vaan kierrätyksen ilosanomaa lähdimme eteenpäin levittämään. Hanna ja Tuire nippelit, nappelit ja muut matskut mukaan pakkas ja ne nuorisopalveluiden pikkubussiin nakkas. Kunpa askarteluinto nuorissa sais itää ja jatkossakin tuunailtaisiin yhä vain lisää. Tuunaustaivas-kiertue ehkä vielä jatkoa saa.. Sylviakodista saimme sen, mitä joka puolelta olemme aina etsineet hapuillen. Nimittäin nuoria aikamoisia, he eivät käytä kieltä roisia, eivätkä halua talolla vaan koisia. Heidän kanssaan viikoittain pelailemme, sekä välillä askartelun ja köksäyksen ihmeelliseen maailmaan astelemme. On heillä aina hymy huulillaan, ja sen myötä mekin työiloa itseemme ammennetaan. 12 13

Alueelliset nuorisopalvelut Tyttöjen tilan vuosi 2011 Kerhotyöryhmä, aluetyöryhmä, hyvinvointiryhmä, alueellinen yhteistyöryhmä, vastuualueen laajennettu johtoryhmä, lännentieryhmä, pekoniryhmä, tapateesityöryhmä, vastuualuetyöryhmä Tyttöjen tilan toiminnan tarkoituksena on yhteistyö syntyi Koulutuskeskus Salpauksen Lisäksi keväällä Tyttöjen tilassa toimi äiti-ty- tukea tyttöä omannäköiseksi naiseksi kas- Hollolan toimipisteen kanssa. Toimipiste ja tär -pilatesryhmä. Toiminnasta ja retkistä on Mitä, mitä, mitä? vamisessa, vahvistaa itsetuntoa, antaa mah- sen asuntola sijaitsee syrjässä, huonojen saatu aina erittäin hyvää palautetta. Tyttöjen dollisuudet sosiaaliselle kanssakäymiselle ja kulkuyhteyksien päässä. Kuraattorin pyy- lähiaikuiset pitävät mukavana yhdessäoloa, Niin kai se on, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jo vuosia eemme erityistarpeet ja miten niihin päästään käsiksi yhteinen tarjota turvallisia aikuiskontakteja. Vuonna tämänä Tyttöjen tilan ohjaajat suunnittelivat joka tässä ikävaiheessa saattaa muuten olla on alueilla tehty monialaista yhteistyötä mitä erilaisimmilla kokoon- näkökulmamme huomioon ottaen. 2011 Tyttöjen tilan ohjaajat kohtasivat nuoria yhdessä asuntolan nuorten naisten kanssa vähäisempää. panoilla. Mitä on saatu aikaan ja miten työ on saatu näkyväksi noin 4 000 kertaa. ryhmän, joka kokoontui asuntolassa vii- omassa arkityössämme? Vaikka vastuualue on tuonut mukanaan yhden uudenlaisen ko- Vuonna 2011 Tyttöjen tila tarjosi jälleen monenlaisia harrastusmahdollisuuksia 12 24-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Tilassa harrastettiin mm. kokkausta, luovaa valokuvausta, kädentaitoja, kuvataidetta, ilmaisutaitoa, luovaa kirjoittamista ja pop-, show-, music video dance- ja hiphoptansseja. Jokaisessa ryhmässä oli mukana innokkaita harrastajia ja kevät- ja syyskauden päättäjäisiksi järjestetyissä juhlissa nähtiin upeita esityksiä, taidenäyttelyitä ja nautittiin nuorten valmistamia tarjoiluja. Tyttöjen tilan päätoimiset nuorisonohjaajat jalkautuivat vuonna 2011 useasti tilan ulkopuoliseen yhteistyöhön. Erityisen onnistunut koittain. Ryhmässä oli mukana juuri kotoa muuttaneita tyttöjä sekä jo pidempään opiskelleita. Ryhmän tarkoitus oli lisätä nuorten keskinäistä yhteistyötä ja tutustumista, vahvistaa arjenhallintataitoja ja toisaalta tuoda mielekästä tekemistä paikkaan, josta ei helposti pääse esim. harrastamaan. Ryhmä oli hyvin onnistunut kaikkien osapuolten mielestä ja yhteistyötä jatketaan vuonna 2012. Tyttöjen tila on jo useamman vuoden ajan järjestänyt tytär-lähiaikuinen retkiä ja toimintaa. Vuoden 2011 loma-aikoina tytöt ja heidän lähiaikuisensa, kuten äidit, isät, mummit ja kummit retkeilivät yhdessä Korkeasaaressa, Ateneumissa, ostoksilla Ikeassa ja Itäkeskuksessa sekä Fazerin makeistehtaalla. Olen iloinen, että Tyttöjen tila tarjoaa toimintaa myös meille täysi-ikäisille nuorille naisille. Useassa muussa paikassa ikäraja on 18, aivan kuin ihminen muuttuisi syntymäpäivänsä jälkeen heti aikuiseksi. Siispä olen hyvin kiitollinen Tyttöjen tilalle, että tällainen vanhus saa olla toiminnassa mukana. Kävijämäärän ikähaarukka vaihtelee alakoululaisista täysi-ikäisiin, mikä on vain hyvä asia, koska se auttaa rikkomaan ennakkoluuloja ja stereotypioita eri ikäpolvien kesken. Essi 20 v. Noin vuosi sitten alkanut sivistystoimialan lasten ja nuorten kasvun vastuualueen työ tuntui aluksi tosi kaukaiselta ajatukselta eikä työn tavoitteesta meinannut saada kiinni. Nuorisonohjaaja suunnittelemassa alueen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä yhdessä kahden johtajan, aluerehtorin ja aluepäiväkodin johtajan kanssa! Pikku hiljaa kuitenkin työn tavoite alkoi hahmottua ja kaikille selkisi, että meidän kaikkien tehtävä on pohjimmiltaan sama eli alueen lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Lisäksi mietittiin, mitkä mahtavat olla oman alu- koonpanon, eivät vanhat, hyväksi koetut yhteistyömuodot ole minnekään kadonneet. Työryhmien kokoonpanoa on vain mietitty uudella tavalla ja myös monialaisten yhteistyöryhmien eli hyvinvointiryhmien tehtävää on tavoitteellistettu. Erilaisissa työryhmissä on voinut jakaa tietoa nuorisopalveluiden tärkeästä ja johdonmukaisesta työstä ja päässyt kurkistamaan pintaa syvemmälle niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksenkin arkityöhön ja sen tuomiin haasteisiin. Samalla on tutustunut hienoihin ihmisiin titteleiden takana. Taidelauantai 2011 Kiertävä kerhonohjaaja työskenteli yläkouluilla Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa kokeillaan lukuvuonna 2011 12 uudenlaisena yhteistyönä lasten ja nuorten kasvun vastuualueella nuorisotyöntekijän palkkaamista kiertäväksi kerhonohjaajaksi yläkouluille. Syksyllä aloitetulla toiminnalla tavoiteltiin erityisesti niitä nuoria, joita on vaikea tavoittaa perinteisellä koulun kerhotoiminnalla. Yhdessä oppilaiden, koulun henkilökunnan ja alueen nuorisonohjaajien kanssa etsittiin toimivaa mallia toteuttaa tarpeita vastaavaa toimintaa. Erilaisia malleja alkoi muotoutua kullakin suuralueella: avointa kerhotoimintaa kaikille koulun oppilaille, itsenäinen oppija -pienryhmätyötä, valitulle luokalle suunnattua omaa toimintaa ja aktivointia. Toiminta jatkuu keväällä 2012. Taidelauantai 2011 14 15

Osalliisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Osallisuuden ja kansalaistoiminnan vuosi 2011 Lähipalveluita nuorille ja kaikenikäisille Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut mahdollisti ja toteutti omissa toimipisteissään kansalaistoimintaa käytännössä kaikenikäisille vauvasta vaariin, mutta pääkohderyhmänä olivat tietenkin nuoret. Toimintaa toteutettiin neljässä toimipisteessä: Monikulttuurikeskus Multi-Cultissa, Naumi-Isorannan leirialueilla ja Nuorisokeskuksen 8-salissa, Fillarissa, 8-studiossa ja bändikämpissä. Myös neljäs toimipiste, Nuorisotiedotus Hurina 3.0, toimii Nuorisokeskuksen tiloissa. Hurina 3.0:n tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat nuorisotiedotuksen lisäksi nuorisovaltuusto ja verkkonuorisotyö. Nuorisokeskuksen vahvistukseksi otettiin siviilipalvelukseen musiikin monitoimimies, jonka tehtäviin kuuluvat studion ja bänditoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen nuorisokeskuksen tapahtumien järjestämiseen. Kesällä toteutettiin 8-salissa isohko peruskorjausremontti sekä uusittiin yleisvalaistus ja näyttämön esiintymisvalaistus. Jokaisella toimipisteellä oli useita toimintamuotoja mm. Multi-Culti komitea, Elävä Kirjasto-tapahtumat, Monikulttuurinen nuorilahti projekti, alueellisten nuorisopalveluiden ohjaajien kanssa jaettu vastuu toimintakokemuspäivistä 7.-luokkalaisille, monipuolisia teematapahtumia, Ihme-Filmi, oppilaskuntatoiminta kouluissa ja alueoppilaskuntatoimintamallin kehittämistyöhön osallistuminen, lasten ja nuorten kuulemismallin kehittäminen, Ankkuri-projekti sekä koko kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajuuskin. Nuorisokeskuksessa ja Multi-Cultissa järjestettiin erilaisia tapahtumia toimipisteiden omana tuotantona sekä varsin monipuolinen tapahtumien kirjo nuorisoyhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toteuttamina. Osa tapahtumista toteutettiin yhteistyössä nuorisopalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisissä toiminnoissa hyödynnettiin aktiivisesti Youth in Action-ohjelmaa sen eri muodoissa. Otimme vastaan kaksi vapaaehtoistyöntekijää, Mian Kroatiasta ja Marcon Italiasta. Nuoriso-ohjelmasta rahoitettuja kursseja ja seminaareja oli yhteensä neljä: Norjassa, Ranskassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa, johon osallistui 2 nuorta. Ryhmävaihtoon Venäjällä osallistui neljä nuorta. Toimintavuosi toi isohkojakin muutoksia toimintayksikön rakenteeseen ja toiminnan laajuuteen. Naumi - Isorannan leirialueet siirtyivät kokonaisuudessaan sisäisistä palveluista osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluiden vastuulle. Nuorisopalveluiden uusin toimipiste ja toimintamuoto nuorisotyö kauppakeskuksessa eli Nuortentila Tripla Triossa löysi myös paikkansa osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluista. Nuorisopalveluiden sisäisenä yhteistyönä toteutettava uusi toimintamuoto haastoi nuorisopalveluiden koko henkilökunnan uudenlaiseen yhteistyöhön ja puolenvuoden pituinen kokemus yhteistyöstä näyttää ja tuntuu toimivan. Petteri Peltonen Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Multi-Cultin monikulttuurisessa ympäristössä Aloitin kulttuurituotannon opiskelut Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010. Alallamme ensimmäinen harjoittelu voi antaa merkittävällä tavalla suunnan opiskeluille ja uralle, ja niin se taisi minun kohdalla tehdäkin! En osannut ajatella, että monikulttuurikeskus olisi paras mahdollinen työharjoittelupaikka kulttuurituottajalle, mutta toisin kävi. Tunsin Multi-Cultilla työskentelevän Maijan ennestään, ja oli varsin mukavaa, kun hän kertoi, että heillä voisi olla minulle loistava työtehtävä: rasisminvastaisen konsertin järjestäminen. Rock! Against Racism pidettiin maaliskuussa 2011 8-salilla onnistuneesti, esiintyjänä Lähdin Multi-Cultiin harjoitteluun, päädyinkin Moskovaan! Opiskelin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi Orimattilan Salpauksessa. Pääsin työssäoppimaan Lahden monikulttuurikeskus Multi- Cultiin ja ennen kuin huomasinkaan istuin lentokoneessa matkalla nuorisovaihtoon Moskovaan. Yhdeksän päivää kestäneellä reissullani sain kokemuksia ja oppia enemmän kuin olin uskaltanut edes toivoa. Kiitos Multi-Cultin, sain muistoja, uutta tietoa ja taitoa, sekä ennen kaikkea elinikäisiä ystäviä eri puolilta maailmaa! Vuosi 2011 oli Nuorisotiedotus Hurina 3.0:lle sekä uusien tuulien että tasaantumisen aikaa. Kevään ajan henkilökunnassa oli vaihdosta ja ilmassa yhä totuttelua elämään Sammonkadun toimistotiloissa, joihin palvelu siirtyi omista tiloistaan edellisvuonna. Muutos osoitti, ettei Hurina ole seiniinsä sidottu, vaan toimintaa vietiin rohkeasti uusiin ympäristöihin. Joustavana palveluna Hurina toteutti teematoimintojaan aiempaa enemmän kouluilla, muun muassa oma suosikkini Jaakko&Jay! Konsertin järjestäminen oli ensimmäiseksi harjoitteluksi iso homma, mutta Multsan työympäristö oli kannustava ja iloinen, mikä sai minut haluamaan kaiken onnistumista entistä enemmän! Konsertin lisäksi tutustuin harjoittelussani monikulttuurisen työympäristöön sekä esimerkiksi nuorisopalveluiden tiedottamiseen ja viestintään. Kaikki oppimani oli tulevan alani kannalta tärkeää, ja olenkin ensimmäisen harjoittelun jälkeen päättänyt suunnata opintoni monikulttuurisiin ympäristöihin. Iso kiitos Multi-Cultille! Ilona Kivelä, HUMAK, kulttuurituottajaopiskelija Työssäoppimisen aikana ehdin näkemään erilaisia kulttuuritapahtumia, harrastustoimintaa, minulle aivan uudenlaista nuorisotyötä sekä Moskovan punaisen torin! Pääsin hiomaan myös hieman englanninkielen taitojani ja opin kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa vaikka äidinkielemme ei ollutkaan sama. Sain todella paljon eväitä omaan tulevaisuuteeni nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana. Työssäoppijana en olisi voinut pyytää enempää viiden viikon harjoittelujaksolta. Outi Piipponen, Salpaus, nuva-opiskelija Positiivista hurinaa nuorisotiedotuksessa kirjastolla ja muilla nuorisotiloilla. Hyvin merkittäväksi toiminnan paikaksi tulee syyskuussa avattu nuorisotila kauppakeskus Triossa. Syksyllä Hurinan väki osallistui nuorten neuvonta- ja tietopalvelutyön kansallisiin kehittämispäiviin Oulussa, joiden jälkeen todettiin lahtelaisen mallin tehdä työtä olevan oikealla tiellä. Hurina juhli samalla viisivuotista puurtamistaan työn merkeissä. Harjoittelijat ovat Hurinan voima Teematoimintoja ei olisi voitu toteuttaa ilman Hurinalle erittäin tärkeitä oppilaitosharjoittelijoita, joita toiminnassa oli vuoden aikana pitkillä jaksoilla mukana seitsemän. Heidän lisäkseen palvelu työllisti neljä alle 25-vuotiasta nuorta Akselin työpajatoiminnan kautta. Kaksi heistä työskenteli nuorisotilassa Triossa ja kaksi Hurinan toimistossa monialaisen mediatyön parissa. Nuorten harjoittelijoiden ja työllistettyjen kanssa toteutettiin mm. Lahden pääkirjastolla Game Över 4 -pelitapahtuma ja Läpiä päähän -teemailta lävistyksistä ja tatuoinneista, kesätoimintana nuorille elokuvatyöpaja Sammonkatu Monster sekä syksyn päätteeksi luovan kirjoittamisen työpaja. Kirjoituspajasta valmistui nuorten teksteistä kokoelma Les Contes tarinoita nuorilta. Syksyllä nepattiin ja katsottiin klassikoita Kolmas kerta toden sanoi nuorten leffakerho Ihmefilmillä, jonka kymmenen elokuvan sarjan kävi syksyn aikana katsomassa 731 nuorta. Suurin osa katsojista oli Kannaksen lukion opiskelijoita, jotka saivat sarjan katsomisesta opintopisteitä. Ihmefilmi on valtakunnallinen elokuvakasvatushanke ja sen toteutti Lahdessa Hurinan kanssa yhteistyössä Kino Iiris. Sarjan teemana oli nyt amerikkalainen 60- ja 70-luvun uusi elokuva. Hurina etunenässä nuorisopalvelut tutustutti nuoria todelliseen klassikkoharrastukseen, neppailuun. Muovisilla pikkuautoilla kisailtiin useissa tapahtumissa. Syyslomalla Nuorisokeskuksen 8-saliin rakennettiin ainakin Lahden suurin sisäneppisrata 8-Sali Le Mans -tapahtumassa. 16 17

AKKU KOULUNUOKKU Lisälatausta Akkuun Vuoden alusta Hurina aloitti nuortentalo Pariston kanssa yhteistyön Kivimaan yläkoululla. Hurina huolehti koulunuorisotalo Akun maanantaipäivistä. Perustoiminnan lisäksi Akussa järjestettiin muutamia teematapahtumia mm. mopoilusta ja energiajuomien käytöstä. Hurina käytti koulunuokun tilaa myös ryhmäyttäessään koulun 7.-luokkalaisia toko-päivissä. Nuorten kärkihankkeet 2011 Julkinen liikenne: nuorten julkisen liikenteen käyttämisen lisääntyminen. Linja-autojen lippumaksuja saatava nuorille pienemmiksi esim. yötaksa kokonaan pois. Linja-autoreittejä tulisi olla enemmän ja linja-autojen tulisi liikennöidä myöhempään varsinkin viikonloppuisin. Hyvinvointi ja liikunta: enemmän palveluja, jotka edistäisivät nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Nuorille saatava oma liikuntakortti, jolla nuoret saisivat alennuksia eri liikuntapaikoista. Liikuntahallien ja muiden yleisten liikuntapaikkojen kunnostukseen ja ylläpitoon lisättävä resursseja, puistoihin enemmän kuntolaitteita. Koulu: oppilaiden viihtyvyyden lisääminen ja jaksamisen varmistaminen. Koulujen tilat saatava viihtyisimmiksi. Kouluruoka saatava monipuolisemmaksi, esim. erilaisia salaatteja ja leipävalikoima laajemmaksi. Oppilaille on tarjottava mahdollisuus vaikuttaa tarjoiltavaan kouluruokaan. Nuorisovaltuustosta Lahden nuorisovaltuuston toiminta vuonna 2011 tiivistetysti: - Nuorisovaltuuston toimintakausi on lukukausi. Syksyllä tapahtui henkilövaihdoksia. - Jäseninä on noin kymmenen nuorta (11 18v.) kahdeksasta eri koulusta. - Nuorisovaltuusto järjesti kokouksia, palavereja, tapaamisia, ryhmäyttämisiä, teki lausuntoja, esittelyjä, paneelin, neuvotteluja, yms. - Keväällä järjestettiin vaalipaneeli nuorille kansanedustajaehdokkaille kauppakeskus Triossa. LAHDEN ASUNNOTTOMIEN YÖN LÄMMIN KYNTTILÄ 2011 Lämmin kynttilä on symbolinen huomionosoitus YK:n julistamana köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, joka luovutettiin 17.10.2011 Asunnottomien yön Lahden kansalaistapahtumassa. Lämmin kynttilä annetaan tänä vuonna LAHDEN NUORISOPALVELUT/ 8-SALIL- LE. Kasvatuksellinen nuorisotyö, joka on 8-salin perustehtävä, on saanut rinnalleen tapahtumia, joita järjestetään eri elämänkaaren vaiheessa oleville kansalaisille lapsista eläkeläisiin. Nuori-X:ssä panostetaan Pulmakulmaan - Kärkihankelista luovutettiin 16.5.2011 kahdeksatta kertaa. Listan laadintaan osallistui n.1 700 nuorta yhdeksästä yläkoulusta, neljästä lukiosta ja kolmelta nuorisotalolta. - Nuorisovaltuuston toimintaa markkinointiin ja esiteltiin syksyllä Lahden perusopetuksen oppilaskuntien hallitusten kahdessa koulutustilaisuudessa, joissa oli mukana n. 160 nuorta. - Nuorisovaltuusto sai edustajansa sivistyslautakuntaan syksyn alussa toisella yrittämiskerralla. Edustajalla on kokouksissa puhe- - ja läsnäolo-oikeus. Lahden seudun yhteisen nuorten neuvonta- ja tietopalvelusivuston toiminnassa päätettiin keskittyä toimivimpiin osasiin, erityisesti Pulmakulmaan. Kysymyksiä tuli tasaisesti ja nyt myös niille kunnille, joille ei aikaisemmin ollut tullut paljoa kysymyksiä. Aihealueista merkittävimmät olivat edelleen ihmissuhteet ja terveys. 8-salilla järjestetään myös erilaisia kansalaistapahtumia, joissa on näkökulmana köyhyydestä ja yhteiskunnasta syrjäytymisestä johtuva kansalaisten pahoinvointi. Näitä tapahtumia ovat mm. asunnottomien yö, kaiken kansan pikkujoulut ja muut kansalaistapahtumat. Tapahtumien tarkoituksena on antaa tietoa, tekemistä sekä ratkaisuja, miten pahoinvoinnista saadaan lahtelaista hyvinvointia kansalaisten ja päätöksentekijöiden kanssa. Lahden asunnottomien yön järjestelytoimkunta Puheenjohtaja Jukka Suolammi Työllisyys- ja erityispalvelut syrjäytymistä ehkäisemässä Työllisyys- ja erityispalveluiden vuosi koostui monista uusista asioista. Dynamon ESR-projektin päättyminen ja toiminnan juurruttaminen osaksi vakinaista nuorten työllisyyspalveluiden toimintaa oli iso ja merkittävä asia nuorten palvelukokonaisuuden kannalta. Voimme edelleen tarjota nuorille tuettua työpajatoimintaa, joka projektiaikanaan osoittautui hyväksi ja tehokkaaksi tavaksi edistää nuorten koulutus- ja työllisyyspolkua. Dominossa aloitti uutena työmuotona ehkäisevä päihdetyö, jonka rahoituksen valtuusto päätti lisätä budjettiimme talousarviokokouksessa vuoden 2010 lopulla. Työpari aloitti toimintansa maaliskuun alussa ja vuoden aikana on kokeiltu toimintamallia, jossa työparin työ koostuu päihdekasvatuksesta kouluissa ja muissa yhteisöissä, kohtaavasta työstä Trion nuorten tilassa ja tapahtumissa kuten koulun päättäjäisviikonloppuna sekä yksilötyöstä yksittäisten nuorten tai nuorten ryhmien kanssa. Työllisyys- ja erityispalveluiden vuosi 2011 Faktalaatikko Työllisyyspalvelut Työllisyyspalveluita saanut 371 nuorta, joista 137 palkkatuella. Jakso päättyi 266 nuorelta, joista 120 (45%) sijoittui työhön tai koulutukseen ja 76 muuhun positiiviseen (29%). Johonkin positiiviseen sijoittui siis 196 nuorta ( 74%) Nuorista 140 saanut toimeentulotukea ennen työllisyyspalveluihin tuloaan. Jaksonsa lopettaneista toimeentulotukea saaneista nuorista 65% ei ollut palannut toimeentulotuelle Kolmas iso, lähes kaikkia työllisyys- ja erityispalveluiden työntekijöitä koskettanut asia on ollut sivistystoimialan ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on lisätä ja parantaa yhteistyötä, jotta nuoren polku perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja koulutuksesta työelämään tulisi paremmin turvatuksi. Kehittämistyö koskee työllisyys- ja erityispalveluiden kaikkien toimipisteiden toimintaa ja siihen käytettiin runsaasti resursseja asian tärkeydestä johtuen. Työ jatkuu edelleen vuonna 2012. Kaiken tämän lisäksi on tehty valtava määrä työtä nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi kuten seuraavilta sivuilta voi lukea. On hienoa työskennellä yksikössä, jonka henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta työhönsä. Kiitokset kaikille! Jaana Lehtinen Työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö 18 19

Dynamossa vakinaistamisen ja muutosten vuosi Dynamo vakinaistettiin yli viiden ESR-rahoitteisen vuoden jälkeen osaksi nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluita. Näin Dynamon toimintaa voidaan edelleen kehittää ja varmistaa työllisyyspalveluiden tarjonta myös heikommassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille. Lisäksi henkilökuntaa vakinaistettiin, joka osaltaan luo pysyvyyttä toimintaan ja mahdollistaa ammattitaistoisen ohjaamisen osaamisen jatkossakin nuorille. Dynamoon tuli uutta verta Media-akselin ja Dynamon mediapajan yhdistymisen myötä. Vaihtokauppana allekirjoittaneen työpanos jakaantui 50/50 suhteessa 1.4. jälkeen Akseli- ja Dynamo työpajojen kesken. Uusia haasteita ja mahdollisuuksia avautui vuonna 2011 niin toiminnalle kuin työntekijöillekin. KESKIVIIKKO 12.10. Arvioitu saapumisaika Piispalaan: 11.45 Matka meni hyvin, ABC-eväitä nauttiessa ja pomppivaa kahvia litkiessä. 12:00 Lounas Ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää, mielenkiintoista oli ruotsinkieli yhteisessä ruokatilassa. 12:45-13:15 Avaus 13:30-16.00 1) Jousiammunta 2) Stunt-rata Uusia kokemuksia ja haasteita! Nuolet vinkuivat halki ilman ja Stunt-rata valmisti meidät vaikka action-elokuvan kuvauksiin! 16:00 Päivällinen 18:00-20:00 Keilaus 20:30-21:00 Sämpyläiltapala Susanna Ormaa-Perälä toiminnanohjaaja 84% sijoittui johonkin positiiviseen TORSTAI 13.10. 08:00-09:00 Aamupala 09:00-11:00 Geoetsintä 11:00 Lounas 12.00-15:00 Tavoitetaulu 15:15-16:15 Melonta- ja kirkkovenesoutu Ohjelman muutos: 1) Kädentaitopaja 2) Jalkapalloa Leirin rauhallisin kohta koettiin, kun omien korujen tekeminen innotti kaikki keskittyneeseen työskentelyyn. Samaan aikaan urheiluhallilla koettiin kaikkien aikojen jalkapallomittelö, jolle vuoden 1986 jalkapallon MM-kilpailut jäivät kakkoseksi! 16:25 Päivällinen Vapaa-aikaa... 20:00-22:00 Rantasauna + takkatupa Lettuiltapala & Makkarailtapala 16% työhön 44% muuhun ohjattuuun toimenpiteeseen Ohjausryhmän palaverissa kehuttiin, että Lahdessa on valtakunnan paras ja hienoin Time Out-esite. Teillä kaikilla taitaa olla osanne asiassa ja välittäkää kiitokset myös nuorille, jotka ovat olleet tekemässä esitettä. Sotilaslääketieteen keskuksen henkilö mm kertoi käyttävänsä sitä esimerkkinä missä sitten käykin time out- ja kutsunta-asioissa. Tälläisiä terveisiä tällä kertaa. Piispala 12.10.2011 14.10.2011 LEIRIKOULUOHJELMA Nuotta/Dynamo PERJANTAI 14.10. 08:00-09:00 Aamupala 09:00-11:00 1) Curling 2) Kiipeilytorni Curlinki ei olekkaan niin tylsää kuin miltä näyttää TVssä ja korkeuksiin kiipeäminen taisi olla monelle vähän liiankin jännää, kun yllättäen iski korkean paikan kammo. 11:15 Lounas Ennen suolaista äpöstintä leiri päättyi koreasti kakkukahveihin, jossa kiitettiin mukavasta leiristä, puolin jos toisin. 11:45-12:15 Päätös ja kotiinlähtö Kaikki hyvä se päättyy aikanaan. Laukut kasaan ja kokka kohti Lahtea, josta väsynyt retkikunta pääsi viikonloppuhuiliin Media-akselin ja Dynamon mediapajan fuusio astui voimaan 1. huhtikuuta 2011. Fuusio on yksi historian suurimmista ja odotetuimmista mediapajafuusioista. Lahden nuorisopalveluille fuusio tuo konkreettista lisäarvoa muun muassa Sammonkadulta vapautuneiden tilojen osalta. Pajojen fuusio astui virallisesti voimaan, kun Media-akseli muutti fyysisesti Dynamon tiloihin 21. maaliskuuta. Dynamon mediapajan tilat muutettiin kolmen hengen toimisto/ lounge tilasta kahdeksan hengen tehokkaaseen tuotantotilaan. Painotuotantopäällikkö Maarit Siikaniemi sanoo haastattelussa: Jokainen tsäänssi on uusi mahdollisuus. Verkkoviestinnän järjestelmäasiantuntija Vesa Laakso taasen toteaa if (paja!= FALSE) { return OK; }. Toimitusjohtaja Susanna Ormaa- Perälä ilmoitti olevansa erittäin tyytyväinen onnistuneeseen fuusioon. Dynamon mediapajan johtaja Elina Karstila siirtyi uusiin haasteellisiin työtehtäviin Horisonttiin. sivistystoimiala Välittäkää nuorille kiitokset Trion tilan maalauksista. Perjantaina maalaukset oli vielä kesken, kävi kaksi Triossa asioilla olevaa vanhempaa rouvaa katsomassa tilaa. Pyysivät välittämään kehut ja kiitokset hienoista maalauksista:) Mediapajat fuusioituivat Dynamon pajajaksot 4.4.2011 26.06.2011 15.8.2011 31.12.2011 Dynamon työpajat tarjosivat työharjoittelua lahtelaisille 17 24 vuotiaille nuorille, joilla ei ollut vielä ammatillista koulutusta ja ammattisuunitelmatkin saattoivat olla vielä mietinnässä. Dynamossa harjoiteltiin draama-, sisustus sekä mediapajassa. Kevään pajajakso oli vain 3 kk mittainen ja pajalaisia oli 20. Syksyn jakso kesti 5 kk, pajalaisia oli 17. Työharjoittelujaksolta maksettiin työmarkkinatukea. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä p. 050 383 6466 Lahden kaupungin nuorisopalvelut Dynamo Saimaankatu 64, 2krs, 15140 LAHTI www.nuorilahti.net/dynamo 24% koulutukseen 16% jäi työttömäksi Nähty paljon vaivaa esityksen ja roolien luomiseksi. Esitys ilmeikästä ja hyviä näyttelijöitä. Lapset pitivät todella paljon, arimmatkin uskalsivat osallistua. Parasta oli itse näytelmä, lapset kokivat olevansa mukana näytelmän tekemisessä. Vielä kerran iso KIITOS! Työllisyys- ja erityispalvelut Aamutuntumalla Pidän vielä ne pari päivää sairaslomaa, haen siitä ne todistukset Myöhästyn ehkä pari minuuttia töistä, oon kyl tulos Yritän hakea viel sairaslomaa jostain voin jo paremmin, mutta saikkua en saanut, koska odotin siellä niin kauan että meinasin myöhästyä töistä mä oon tääl eteises! Moi! mä sain tälläsen kirjeen työkkäristä mis lukee et mulla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. mitä ihmettä???? Heräsin Laurin soittoon enkä ehtiny vastata. sori. olen just matkalla hei voitko laittaa viestinä ne päivät mitkä olen ollut pois ja miksi että saan täytettyä netissä kelan hakemuksen apua anteeks ei voi olla totta heräsin äsken. oon nukkunu koko päivän ohi. voin korvata tän vaikka, koska tää oli jo noloo hirveet jonot. Mun vuoro just tarviik enää tulla sinne? Moi. olen labrajonossa, tulossa kyllä. Pystytkö hakeen mut vai lähenkö tulemaan sinne? Haa! kirje tuli etten pääse sinne pintakäsittelyyn! kerro muillekkin terkut siellä :D onks meil huomen normaalisti töitä ku kaikil muil on vapaata :- 20 21

Yhteisöllisyyden lisääminen Akselissa Akselin nuorten kehittämisryhmä Akselissa aloitettiin joulukuussa 2010 kuukausittaiset pajakokoukset, jossa olivat läsnä kaikkien pajojen nuoret ja työvalmentajat. Pajakokoukset ovat yleensä olleet yksilövalmentajien suunnittelemia ja niissä käsitellään ajankohtaisia ja tiedotettavia asioita tai pidetään lyhyitä koulutuksia nuorille. Syksyllä 2011 kaipasimme tuoreita ideoita pajakokousten sisällöksi. Tästä ajatuksesta syntyi idea Akselin nuorten omasta kehittämisryhmästä, pajaneuvostosta, johon kuuluisi vähintään yksi nuori jokaiselta pajalta. Pajakokousten sisällön kehittämisen lisäksi halusimme antaa pajojen nuorille mahdollisuuden vaikuttaa oman työpaikkansa asioihin. Kehittämisryhmään osallistuvat nuoret vievät kokouksissa käsitellyt asiat muille pajan nuorille tiedoksi ja myös tuovat pajalta asioita työryhmän käsiteltäväksi. Kyse on siis luottamustehtävästä. Saimme ensimmäisen Naumi Ryhmäytyspäivä kehittämisryhmän kasaan todella helposti, jokaiselta pajalta löytyi innokas nuori, joiltain jopa kaksi. Yksilövalmentajat vetävät kehittämisryhmää, mutta ovat enemmän mahdollistajan roolissa antaen ryhmän keskittyä käsittelemään asioita, jotka he kokevat tärkeäksi. Kehittämisryhmä alkoi heti ensimmäisessä kokouksessa pohtia pajojen toimintaa ja työsuhteeseen liittyviä asioita. Kehittämisryhmän aloitteesta järjestimme pajakokouksen, johon kerättiin kaikkien Akselin nuorten mielipiteitä liittyen perehdytykseen, töiden ohjaukseen, työturvallisuuteen ja sääntörikkomuksiin puuttumiseen. Saimme valtavan määrän materiaalia, jota työstettiin kahdessa seuraavassa kehittämisryhmän kokouksessa. Materiaali jalostui lopulta kehittämisideoiksi, jotka työryhmä esitteli Akselin esimiehelle Susanna Ormaa-Perälälle. Susannan tehtäväksi jää ottaa asiat esille Akselin henkilöstön kanssa ja miettiä miten ideat toteutetaan käytännössä. Vähän varauksella lähdin, mutta loppujen lopuksi ihan ok päivä. Hieman ehkä vaikea lähteä tukkileikkiin täysin vieraiden ihmisten kanssa. Tyky-päivä naumissa Akselissa panostettiin yhteisöllisyyden vahvistamiseen monella eri tasolla vuonna 2011. Yhdellä tasolla se toteutui eri pajojen nuorten välisen yhteistyön lisääntymisenä. Toisella tasolla yhteistyötä lisättiin työntekijöiden kesken. Kolmantena työntekijöiden ja nuorten välistä yhteistyötä lisättiin yhteisten päivien muodossa. Yhteisöllisyyttä lisättiin muun muassa erilaisten pajojen välisten ammatilliseen kehittymiseen liittyvien kurssien ja koulutusten tasolla, joita ovat mm. Tulityö ja työturvallisuus kurssit. Lisäksi tarjottiin arjenhallintaa tukevia kursseja kuten Kertsi, taloudenhallintakurssit ja ilmaisutaidon kurssi, joka oli suunnattu työnhakuun liittyviin asioihin. Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta lisääviä uusia foorumeita rakennettiin, kuten pajaneuvosto, johon osallistui useista eri Akselin pajoista nuoria. Foorumissa vaihdettiin pajakohtaista tietoutta ja tuotettiin kehittämisehdotuksia, jotka esiteltiin allekirjoittaneelle. Lisäksi työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tiedonjakamista lisättiin nuorten asioiden foorumin muodossa, jossa työ- ja yksilövalmentajat, projektikoordinaattori sekä yksikön lähiesimies kävivät läpi nuorten pajakohtaisia tilanteita ja tulevaisuuden tavoitteita sekä koulutus ja ammattisuunnitelmia. Epämuodollisempia foorumeita yhteisöllisyyden lisäämiseen olivat Akselin nuorille järjestetyt toiminnalliset Pikkujoulut sekä ryhmäytyksen näkökulmasta järjestetty Tyky-päivä Naumissa. Näihin tapahtumiin osallistui niin nuoret kuin valmentajatkin. Yhteiset koulutukset ja foorumit koettiin sekä nuorten kuin työntekijöidenkin välillä ryhmähenkeä ja ilmapiiriä kohottavina asioina, jotka välillisinä tekijöinä vaikuttavat positiivisesti myös tuottavuuteen. Susanna Ormaa-Perälä toiminnanohjaaja Olemme saaneet nuorilta hyvää palautetta kehittämisryhmän aloittamisesta ja nuoret kokevat tärkeäksi päästä vaikuttamaan oman työpaikkansa asioihin, vaikka he tiedostavatkin, että muutokset eivät välttämättä ehdi tapahtua heidän pajajaksonsa aikana. Aiomme ehdottomasti jatkaa nuorten kehittämisryhmän toimintaa ja kannustamme nuoria ottamaan asioita rakentavalla tavalla esille oman työpaikkansa kehittämiseksi. 86% 71% sijoittui johonkin positiiviseen koulutuksessa/ EVS-toimintaa Pajalla Vuonna 2011 uutena kokeiluna pajamaailmaan tuotiin Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS), joka on Euroopan Unioni nuorten liikkuvuusohjelma Youth in Actionin yksi toiminnoista. EVS-toiminnan ideana on tarjota pajalaisille mahdollisuutta lähteä pajajakson jälkeen kuukauden mittaiselle vapaaehtoistyöjaksolle hankkeen kumppaniorganisaatioihin. Vapaaehtoisjakso toimii näin ollen vaihtoehtoisena jatkosuunnitelmana, nuorelle, joka ei ole löytänyt koulutus- tai työpaikkaa tai muuten haaveilee kansainvälisistä kokemuksista. Vastavuoroisesti kumppaniorganisaatioiden nuorilla on mahdollisuus työskennellä Akselissa. EVS-toiminnan ympärille luotiin kaksi erillistä hanketta. Ensimmäinen hanke toteutettiin yhdessä Liettualaisen kumppaniorganisaation Actio Catholica Patrian kanssa. Akseli-pajat vastaanottivat liettualaisen nuoren kuukauden mittaiselle vapaaehtoistyöjaksolle. Akselin kurssitarjonta 2011 PAJAKOKOUS Yksi Akselin sisäisen viestinnän väline. Kokus pidetään kerran kuussa. HYGIENIAPASSI TYÖNHAUNSPARRAUS TYÖTERVEYSPÄIVÄ ILMAISUTAIDONKURSSI KÄDENTAIDOT TYÖTURVALLISUUSKURSSI HITSAUSKURSSI 14% työttömänä 14% ei työmarkkinoiden työssä käytettävissä KERTSI Tulevaisuustyöksentelyä erilaisia menetelmiä käyttäen. (Nimi voisi olla esim. Tulevaisuustyöskentelyryhmä -Kertsi YMPÄRISTÖDRAAMAPROJEKTI Pohdintaa teatterin ja draaman keinoin nuoren suhtautumisesta yhteiskuntaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Projektin tuotoksena syntyi lyhytelokuva, jonka nuoret itse käsikirjoittivat, näyttelivät, ohjasivat ja editoivat. Aktiivinen kansalainen Keskusteleva toiminnallinen työpaja teemasta sananvapaus vs sananvastuu (vihapuheet) Työllisyys- ja erityispalvelut Hän työskenteli yhdessä Reppupajojen nuorten kanssa, pajan normaalissa arjessa. Toinen hanke All Inclusive-Path to possibilities on kolmen kumppanin välinen yhteistyöhanke, jossa mukana oli Suomen lisäksi Viro ja Slovenia. Vuoden aikana Suomesta lähti kaksi nuorta Viroon ja kaksi nuorta Sloveniaan kuukauden mittaiselle jaksolle. Akseli-pajat vastaanottivat vastavuoroisesti kummastakin kumppanimaasta kaksi nuorta, he työskentelivät osittain myös muissa Nuorisopalveluiden toimipisteissä. EVS-ohjelma toi Akseliin kansainvälistä tuulahdusta; pajalta maailmalle lähteneet nuoret pitivät kokemusta merkittävänä ja Euroopasta tulleet nuoret, jotka työskentelivät rinnatusten pajalaisten kanssa, toivat kansainvälisyyttä omiin nurkkiimme ja samalla ehkä rohkaisivat nuoria hakeutumaan omalle tuetulle vapaaehtoistyöjaksolle pajajakson päätteeksi. Kertsi oli mukava, hauska ja hyödyllinen. Oli mitä odotin, nyt tiedän mitä haluan tehdä. Olen miettinyt sitä, mutta nyt aloitin viimein sen toteuttamisen. TULITYÖKURSSI TALOUDENHALLINTAKOULUTUS Oman talouden suunnittelua, vinkkejä säästeliääseen elämään, tietoa velka -ja talousongelmiin. Vähän tylsä aihe, mutta ei silti ollut tylsää. Oikean elämän esimerkit eri tilanteista. Virolainen Oliver Dynamon Draamapajalla 22 23

Työllisyys- ja erityispalvelut ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKE 2011-2012 Helistin nuorten äitien ja lapsien kohtaamispaikka työparityöskentely Helistin. Mitä se minusta on? Olen sitä mieltä, että Nuorten monipalvelukeskus Dominon järjestämän Helistimen toiminta on erittäin sen tarpeiden mukaan. Ja se, mikä varmasti on ollut ihanaa, niin Naumin reissut! Naumi on leirikeskus, jossa äiti ja lapsi pääsevät YKSILÖTYÖ Faktalaatikko Domino tärkeää ja kannustavaa nuorille äideille. Minun mielestäni Helistin on ennen kaikkea arkeen ihanaa vaihtelua, äideille ja lapsille. Se luonnon ääreen ja kokevat mökkeilynomaista elämää. Etenkin äideille, joilla ei ole tukiverkostoa lähellä ja elämä on samaa aamus- PUHEEKSIOTTO tuki elämäntilannekartoitus haittojen vähentäminen voimavaraistaminen ratkaisukeskeisyys hyvä arki palveluohjaus JALKAUTUVA TYÖ TAPAHTUMAT päihteettömyyden edistäminen Suunnitelmallisen tuen asiakasmäärä oli 426. Päättyneistä asiakkuuksista 85% päättyi johonkin positiiviseen lopputulokseen. Nuorisolain mukaisia ilmoituksia tehtiin etsivään työhön 149, joista 89 johti tukiprosessiin. Vuoden aikana toimi neljä suunnitelmallisen tuen pienryhmää. Työmuodot lisääntyivät tänäkin vuonna, kun ehkäisevän päihdetyön työpari aloitti toimintansa. on erilaista ystävien kohtaamista, vertaistuen saamista ja hengähdyshetki. Myös lapset tapaavat toisia lapsia. Helistin on paikka, johon voi mennä vain olemaan läsnä, siellä ei tarvitse puhua, jos ei halua, mutta voi myös kertoa omasta elämästään ja arjesta, sekä siitä, miten arjen pyöritys sujuu lapsen kanssa. Helistimessä voi vertailla omia ja muiden toimintamalleja nuorina äiteinä sekä oppia uutta. Helistimessä saa myös hyviä vinkkejä arjesta selviytymiseen lapsen kanssa. Ryhmässä on luottamuksellista keskustella, eikä ketään väheksytä, olivat lähtökohdat millaiset tahansa. Kaikkien asioista ollaan aidosti kiinnostuneita ja kaikki ovat saman arvoisia taustoistaan huolimatta. Monilla nuorilla äideillä ei ole montaakaan ystävää, joilla olisi lapsia, joten vertaistuki, jota Helistimessä saa, on aivan mielettömän tärkeä. Monille lapsettomille ystäville voi olla kiusallista jutella lapsiin liittyvistä asioista, mutta Helistimessä nämä ovat etusijalla, joskaan ei kenellekään pakollisia. Kuten mainitsin, myös voi vaan olla läsnä, joka on myös mielettömän hyvä. Ketään ei painosteta puhumaan, jos ei sillä hetkellä huvita. ta iltaan, on ihanuus päästä Helistimen reissuille mukaan! Itse olin aivan innoissani, kun Helistin oli ensimmäisen kerran. Yksinhuoltajana pienen lapsen kanssa oli niin pää pyörällä ja koko ajan tuli uutta vastaan. Monesti mietin kenelle soittaisin, kuka olisi kaveri, jolla olisi arkipäivisin aikaa kyläilyihin ja jutusteluun? Mutta yllättävän vähän näitä ystäviä oli. Joten, kun helistin alkoi, oli varta vasten paikka, jossa käydä säännöllisesti ja jutella lapsiaiheisista asioista - paljon muustakin! Minulle oli erittäin helpottavaa huomata, etten ole tässä tilanteessa yksin, enkä ainoa maailman nuori äiti. Että meitä on paljon muitakin! Ja myös äideille, joilla ei ole saman tilanteen omaavia ystäviä, helistin oli oikea rohkaisu ja innostaja, kun sai sitä kaipaamaansa vertaistukea! Aina odotin innolla uutta Helistin-tapaamista, että pääsi kertoilemaan kokemuksia, kuulemaan kuulumisia ja suunnittelemaan mahdollisia tulevia reissuja. Toivon todella, että Dominon järjestämä Helistin pysyy jatkossakin. Helistin on minun mielestäni osa todella tärkeää Dominon nuorten hyväksi järjestämää tuki-työtä!! Hienoa, että meillä Lah- kohtaava työ TRIO-tilatyöskentely Helistin on myös hauskanpitoa sekä erilaista irtiottoa arjesta: esimerkiksi mahdollisuus käydä shoppailu- ja huvipuistoretkillä lap- dessa on tällainen!! Keväisin terveisin Jetta & Aatu Mustonen viranomaisyhteistyö PÄIHDEKASVATUS ehkäisevä päihdetyö Helistin Tavoitteet tukea lasten ja nuorten äitien tervettä kasvua varhaisen vuorovaikutussuhteen syntyminen ja vahvistaminen Asiakokonaisuudet mm. Vastasyntyneen ja pienen lapsen tarpeet ja kehitys Vauvaikäisen psykososiaalinen kehitys kouluyhteistyö tukea vanhemmuutta konkreettisin keinoin tukea ja ohjata tuen piiriin erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja äitejä Äidin jaksaminen, synnytyksen jälkeinen uupuminen, ahdistuneisuus, väsymys osallisuus vanhemmuuden tukeminen PIENRYHMÄTYÖ vertaistuki vahvistaa äitien yhteistä sosiaalista vastuuta Tapaamiset 1 x vko tiistaisin klo 10-13 Nuortentalo Paristossa Tapaamiskertoja syyskuu kesäkuu Menetelmät Voimavaraistaminen, vuorovaikutustaidot, puheeksi otto, Riittävän hyvä vanhemmuus Vanhempien välinen suhde Perheen arjen haasteet pienen lapsen hoitamisessa. Vuorovaikutustaidot Tuen tarpeessa ja riskissä olevan pikkulapsiperheen tunnistaminen ja tukemiseen liittyvät keskeiset menetelmät päihteettömät vaihtoehdot Leikit, yhteiset retket ja muu toiminta. 24 25

Ylikersantti Ahokas, tytöt ja pojat Pohjoiskalotilla Etsivä työ toteutti yhdessä Horisontin ja vä. Oli myös hienoa seurata, kun klo 23.30 autossa noin 500 kilometriä Norjaan Jää- Dominon Vaihtoehtoja viikkoon ryhmä nivelvaihetyön kanssa omien nuortensa aurinko paistoi täydeltä terältä. Vietimme meren rannalle. Matkalla Norjaan saimme kanssa retken Inariin Vasatokan nuori- yötöntä yötä. nähdä kuinka puiden määrä väheni, mitä Tammikuusta kesäkuuhun Dominolla kokoontui Vaihtoehtoja viik- itsensä sellaisena kuin on. Tytöille kokemus kameran edessä oli sokeskukseen. Retken ideana oli tarjota pohjoisemmaksi menimme. Ohitse sat- koon -ryhmä, joka tarjosi nimensä mukaisesti vaihtelua viikkoon jännittävää, mutta pelon voittamisen kokemus sitäkin voimaan- nuorille elämyksellinen reissu täysin toisen- Tiistaiaamu näytti täysin samalta kuin nuk- tui liitelemään yksi merikotkakin. Norjassa epävarmuutta tai yksinäisyyttä kokeville tytöille. Ryhmä tarjosi nuttavampaa. Jokainen ryhmäläinen uskalsi lopulta heittäytyä ja laiseen ympäristöön, missä he elävät. Ret- kumaan mennessä eli aurinkoiselta. Jotkut saavuimme Pykeijan kylään, missä saimme mielialan itsehoitokeinoja, jotka auttoivat selviytymään arjen huo- vapautua kameran edessä ja kuvista tulikin loistavia. Myös tytöt ken majoituksen, ruokailun ja ohjelman nuoret tuntuivat hieman väsyneiltä, koska mahdollisuuden uida Jäämeressä. lien keskellä ja pitämään hyvää mieltä yllä. Ryhmän yhdeksi mer- olivat innoissaan omista valokuvistaan ja ennen kaikkea koke- kustannuksista vastasi Opetus- ja kulttuuri- heillä tuntui olleen virtaa hieman myöhem- kittäväksi teemaksi nousi itsetuntemus ja itsensä hyväksyminen. muksesta, jonka he olivat saaneet. ministeriön Nuotta-valmennus. Retki toteu- pään valvomiseen. Aamupalat naamariin Torstaiaamulla kävimme ohjatulla melonta- Itsetunnon vahvistumista ja oman kuvan hyväksymistä lähestyt- tettiin 13. 17.6.2011. ja taas istuttiin linja-autoon. Lähdimme retkellä Kettujoella, minkä jälkeen tarkoitus tiin yhdessä Hurina 3.0:n ja Kino Iiriksen kanssa valokuvauksen Kuvien kautta pohdimme myös kuvien käsittelyä ja miten juuri kä- tutustumaan paikalliseen porofarmiin. Far- oli lähteä Inarijärven risteilylle. Valitettavas- keinoin. Nuoret pääsivät kuvattavaksi filmitähtien lailla punaiselle sittelemällä lehden kansikuvat tehdään. Ryhmässä mietittiin myös Maanantaiaamuna starttasimme linja-auton milla moni pääsi näkemään poron ensim- ti risteily peruuntui, koska laivan omistaja matolle elokuvateatterin puitteisiin. Kuvatyöskentelyn tarkoitukse- ulkonäköpaineita, joita media kansikuvineen osaltaan aiheuttaa ja Sammonkatu 8 edestä klo 6.00 ja suunta- mäistä kertaa muussakin kuin käristyksen ei ollut saanut uutta laivaansa vielä vesille. na oli nähdä ja löytää itsestään myös kauniit piirteet ja hyväksyä kuinka ne muokkaavat käsitystä itsestämme. simme nokan kohti pohjoista. Mukana oli 13 muodossa. Täältä matkamme jatkui Inarin Onneksi Lauri sai meille hoidettua korvaa- nuorta, iältään 15 24 vuotta, sekä etsivän keskustaan saamelaismuseo Siidaan, jos- vaa tekemistä, mikä oli varmasti vielä mie- työn työpari, yksi nivelvaihetyöntekijä ja kak- sa pääsimme tutustumaan Lapin luontoon lekkäämpää. Pääsimme laskemaan koskea si ohjaajaa Horisontista. Edessä oli 14 tuntia ja saamelaiskulttuuriin. Ruokailun jälkeen lautalla Juutuajoelle. Illalla olikin sitten aika linja-autossa istumista edessä oli muutaman kilometrin patikointi pakata tavarat, koska aamulla olisi lähtö Saavuttuamme Inarin Vasatokkaan hieman ilta kahdeksan jälkeen meidät otti vastaan Otsamo-tunturille 418 metriä merenpinnan yläpuolella. Alkuillasta palasimme takaisin Vasatokkaan, missä meitä odotti nuoriso- takaisin Lahteen. Kävimme vielä illalla muutaman nuoren kanssa kalassa ja saimme muutaman harjuksen saaliiksi. Kukaan ei ole täydellinen ja minä olen täydellinen esimerkki siitä - kommentti ryhmään osallistuneelta tytöltä Lauri Kuhmoinen, joka vastaa Vasatokassa porukka Sodankylän nuorisotoimesta ja Nuotta-valmennuksen sosiaalisen nuori- heiltä puuttui vastustaja värikuulasotaan. Vaikka matka oli pitkä ja samassa porukas- sotyön koordinoinnista. Maanantai-illalle ei Meistähän siihen oli. sa mentiin 24 tuntia vuorokaudessa, vaikutti paljoa ehtinyt tai jaksanut muuta kuin sau- väki onnelliselta ja kokemuksia rikkaammilta. nomisen ja iltapalan. Uinti Muddusjärven Keskiviikon herätys oli hieman aikaisemmin, Matkalta otetut kuvat ja videopätkät osaisi- 8 9 asteisessa vedessä oli varsin virkistä- koska luvassa oli jälleen matkustamista linja- vat kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Etsivä nuorisotyö auttaa lahtelaisia 17 24 -vuotiaita nuoria työllistymisessä ja opiskelupaikkojen löytämisessä. 2011 asiakkaita oli 98, joista 62,5 % sijoittui positiivisesti eteenpäin. 26 nuoren kohdalla asiakkuus jatkuu vuodelle 2012. 1.1.2011 uudistuneen nuorisolain myötä asiakasmäärät ovat kasvaneet runsaasti. Lain uudistuttua mm. oppilaitoksilla on velvollisuus ilmoittaa nuoren kotikunnan etsivään nuorisotyöhön niiden alle 25 vuotiaiden yhteystiedot, jotka keskeyttävät opintonsa. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, ja palveluiden ulkopuolelle joutumista. 26 27

Horisontti Horisontin valmennettavana kaupungin eri yksiköissä oli 51 nuorta. Horisontin valmennusjakson tavoitteena on nuoren jatkosuunnitelma, joka on realistinen ja kestävä. Horisontin nuorista 43 on ollut yrityksessä oppimassa työntekoa erilaisilla työllistämismuodoilla Työllisyys- ja erityispalvelut MUUTOSTA HORISONTISSA YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN KANSSA Horisonttiin ohjautui vuoden 2011 aikana 200 nuorta saamaan apua oman työllisyysja opiskelupolun suunnitteluun. Jokainen nuori on ollut yhtä arvokas, ainutkertainen ja merkittävä, vaikka kaikkien kanssa ei ole aina yhteisiin onnistumisen kokemuksiin asti päästykään. Myös epäonnistuminen on ollut merkityksellistä, kun sen on saanut tehdä turvallisesti. Tiivis yhteistyö TE-toimiston, yritysten, yhdistysten, kaupungin eri ammattilaisten ja muun laajan verkoston kanssa on ollut hedemällistä ja paljon antavaa, mutta myös kuluttavaa. Horisontin toimintatapaa on kehitetty armotta ja samanaikaisesti oltu aktiivisesti mukana koko työllisyysja erityispalveluiden kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Horisontin vuoden kokonaiskaarta rikkoi henkilökunnassa tapahtuneet useat vaihdokset. Vuoden alussa työhönvalmentaja Teija Pilli siirtyi Dominoon päihdetyöntekijäksi ja hänen työnsä jatkajaksi löysimme Merja Ojalan. Maaliskuussa Harri Laitinen ja Elina Karstila siirtyivät vahvistamaan ammattitaidollaan Horisontin rivejä Dynamo-hankkeen päätyttyä. Samalla Horisontti kasvoi ja vahvistui seitsemään henkilöön. Vuoden lopussa työhönvalmentajat Anu Palo ja Taru Kemppi tulivat kahden vuoden määräaikaisen työpestinsä päähän. Paljon osaamista ja ammattitaitoa lähti heidän mukanaan. Horisontin vuotta voikin kuvata hektiseksi hetkiseksi, joka jätti monet pysyvät positiiviset muistijäljet niin nuoriin kuin myös meihin etuoikeutettuihin, jotka saamme nuorten kanssa työskennellä. Jokainen Horisonttiin ohjautunut työtön nuori saa oman työhönvalmentajan, jonka kanssa yhdessä suunnitellaan nuoren omaa työllisyys- tai opintopolkua Horisonttiin ohjautui vuoden aikana 200 työtöntä nuorta. Työharjoitteluyksikkö Horisontti on edelleen lisännyt yhteistyötä Päijät-Hämeen yritysten kanssa. Vuoden 2011 aikana 43 Horisontin nuorta on ollut yrityksessä oppimassa työntekoa erilaisilla työllistämismuodoilla. Nuoren tavoite on voinut olla työllistyminen, mutta usein myös alakohtaisen työkokemuksen hankkiminen ennen ammattiopintoja. Horisontti kiittää kaikkia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat olleet valmiita ottamaan nuoria mukaan toimintaansa. On ollut hienoa tehdä yhteistyötä ja havaita, miten yksittäinen yrittäjä tai suuremman yrityksen työntekijä on kaiken kiireenkin keskellä ollut valmis panostamaan nuoren ohjaamiseen ja opastamiseen sekä osallistumaan aktiivisesti nuoren tavoitteiden rakentamiseen Horisontin valmentajien ja nuorten kanssa Yrityksessä toteutetuista työharjoitteluista, työelämävalmennuksista, työkokeiluista tai palkkatukijasoista 60 % on johtanut nuoren ammatilliseen koulutukseen tai palkkatyöhön käytävissä välikeskusteluissa. Horisontin ja yritysten yhteistyö on tuottanut myös hyvää tulosta: 33 nuoren työhönvalmennusprosessi yrityksessä on loppunut ja heistä ammatillisen koulutuksen on aloittanut 13 nuorta ja työllistynyt yritykseen ilman yhteiskunnan tukea 7 nuorta. Tämä tarkoittaa, että 60 % Horisontin kautta yrityksessä toteutetuista tavoitteellisista työharjoitteluista, työelämävalmennuksista, työkokeiluista tai palkkatukijaksoista on johtanut nuoren ammatilliseen koulutukseen tai palkkatyöhön. Eikä muidenkaan nuorten jakso yrityksessä ole hukkaan valunut, työkokemuksesta on aina hyötyä ja oman ammatin löytäminen on aina helpompaa, mitä enemmän on kokemusta aidosta työelämästä. MITÄ ON SEINÄTÖN VALMENTAMINEN? HATUTTAAKO? Horisontti on ns. seinätön paja, jossa työttömien nuorten valmentaminen ei tapahdu omassa työpajassa neljän seinän sisällä, vaan yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin työpaikkojen kanssa. Jokainen Horisonttiin ohjautunut työtön nuori saa oman työhönvalmentajan, jonka kanssa yhdessä suunnitellaan nuoren omaa työllisyystai opintopolkua. Työhönvalmentaja auttaa ja tukee tavoitteiden asettamisessa ja oikean valmennuspaikan löytämisessä. Työhönvalmentaja edesauttaa valmentautujia ja työnantajia ottamaan toistensa erityispiirteet huomioon ja toimii koko prosessin koordinaattorina verkostossa, joka voi toisinaan olla hyvinkin laaja ja vaikeasti esim. nuoren tai työnantajan hallittavissa. Lisäksi työhönvalmentajan tehtävä on huolehtia, että työssä oppimiselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Jokaisen valmennusjakson tavoitteena on aina nuoren oma jatkosuunnitelma, joka on realistinen ja kestävä. Oikeilla työpaikoilla toteutuva seinätön valmentamismuoto eli työhönvalmentaminen on lisääntynyt myös muualla maassamme, koska se on huomattu kustannustehokkaaksi, tuloksia tuottavaksi ja perinteistä työpajakenttää hyvin täydentäväksi työmuodoksi. Valtakunnallinen Työpajayhdistys järjesti ensimmäisen Seinätön paja -verkoston tapaamisen Torniossa Oikeilla työpaikoilla toteutuva seinätön valmentamismuoto eli työhönvalmentaminen on lisääntynyt myös muualla maassamme, koska se on huomattu kustannustehokkaaksi, tuloksia tuottavaksi ja perinteistä työpajakenttää hyvin täydentäväksi työmuodoksi. 31.3.2011 yhteistyössä Työvoimala-säätiön kanssa. Seuraava tapaaminen oli Lahdessa 22.9.2011, järjestäjinä koulutuskeskus Salpaus, Lahden nuorisopalveluiden Horisontti ja Työpajayhdistys. Lahden verkostotapaamisessa perustettiin Seinätön valmennus -työryhmä, jonka tarkoituksena on mallintaa Seinätön valmennus valtakunnallisesti hyödyntäen laajemman seinättömän toimijaverkoston asiantuntijuutta vuoden 2012 aikana. Pientyöryhmään kuuluvat Lahden nuorisopalveluiden Horisontin lisäksi Tornion Työvoimala-säätiö, Ylivieskan seudun Jelppiverkko, Pukkilan kunnan työllistämispalvelut, Vantaan työtehoseura sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Horisontti on siis mukana kehittämässä seinätöntä toimintaa paitsi Lahdessa, myös valtakunnallisesti Työpajayhdistyksen organisoimana Lahden kaupungin työllisyysasioiden yksikkö ja Horisontti ovat jo vuoden 2010 alusta yhteistyössä toteuttaneet kokeilua, jossa edesautetaan alle 25-vuotiaiden nuorten jatkokoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia kaupungin palkkaus- tai harjoittelujakson jälkeen. Lisäksi Horisontti ja kaupungin aikuissosiaalityö ovat osana kaupungin tuottavuusohjelmaa tehneet yhteistyötä, jossa toimeentulotukea saavia nuoria on ohjattu sosiaalityöstä Horisontin palveluihin. Oikeaa työmuotoa ja työtapaa on etsitty ja kokeiltu kummassakin tapauksessa sinnikkäästi. Olisi liioiteltua väittää, että olemme löytäneet tarkoituksenmukaisen toimintatavan, mutta edistytty on ja työ jatkuu! Horisontin valmentajat yhdessä nuorten, kaupungin työllisyysasioiden yksikön ja kaupungin työnantajien kanssa ovat kokeilemalla luoneet käytännön ohjautumis- ja valmennusmallia, jossa nuorten työllistämisjaksot kaupungin yksiköissä palvelisivat ensisijaisesti nuoren tarpeita ja mahdollistaisivat nuoren kiinnittymisen työhön, opintoihin ja yhteiskuntaan. Kun jälleen kerran istuimme Horisontin valmentajien ja työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan kanssa palaverissa miettimässä kaupungin mahdollisuuksia nuorten työllistämisessä, tuli puheeksi myös, millä nimellä alamme näitä työryhmän tapaamisia kutsua. Joku läsnäolijoista risti ryhmän epävirallisesti HATU-työryhmäksi (Hallintokunnat ja Tuottavuusohjelma). Tämän jälkeen ei ole haitannut, vaikka joskus vähän hatuttaisikin, nythän se kuuluu työnkuvaan. Vuoden 2011 aikana aikuissosiaalityön kautta Horisontin asiakkaaksi valmentavaan vaiheeseen ohjautui 15 toimeentulotukea saavaa nuorta. Kun näille nuorille löydettiin Horisontin kautta jokin mielekäs työharjoittelupaikka, vähensi se nuoren tarvetta toimeentulotukeen tai parhaimmillaan poisti sen kokonaan. Sosiaalitoimen kautta ohjautuneista 15 nuoresta on 13 nuoren valmennusprosessi Horisontissa päättynyt ja heistä ammatilliseen koulutukseen on sijoittunut viisi nuorta ja yksi nuori on saanut työsuhteen. Kaiken kaikkiaan vuonna 2011 toimeentulotukea saavia nuoria oli 70 valmennusprosessin alkaessa, mutta heistä valtaosa oli ohjautunut Horisonttiin muualta kuin sosiaalityöstä. Niinpä vuoden 2012 tavoitteeksi on asetettu 60 nuoren ohjautuminen suoraan aikuissosiaalityöstä Horisontin palveluun. Horisontin valmennettavana kaupungin eri yksiköissä oli 51 nuorta eri työllisyystoimenpiteissä. Vuoden 2011 aikana 31 nuoren osalta työllistämisprosessi kaupungin työpaikassa on saatu päätökseen ja heistä 19 on sijoittunut ammatilliseen koulutukseen, työsuhteeseen tai muuhun lähtötilannetta parempaan elämäntilanteeseen. Vuoden 2012 tavoite on, että valtaosa kaupungille työllistettävistä nuorista ohjautuisi työpaikkoihin Horisontin kautta ja prosessit alkaisivat aina Horisontin valmentavalla vaiheella ja sitä seuraavalla harjoittelujaksolla, jonka aikana luodaan nuoren tavoitteet kaupungin työllistämisjaksolle. 28 29

TUETTU OPPISOPIMUS Horisontti on vahvassa yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen Tuettu Opso - hakkeessa, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Meneillään on kolmas hankejakso. Hankkeen kehittämisestä vastaa moniammatillinen projektiryhmä, johon kuuluu Nuorisopalveluista Horisontin toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen, Tuoterenkaalta projektipäällikkö Anja Koskinen sekä Koulutuskeskus Salpauksesta ohjaava opettaja Maija-Leena Kemppi, ohjaava opettaja Elena Ovaskainen ja hankkeen projektipäällikkönä koulutustarkastaja Marita Nauha. Hanke on suunnattu pääasiassa maahanmuuttajille ja nuorille. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppisopimusten purkautumisia. Horisontti on keskittynyt nuorten ja heidän työpaikkakouluttajiensa tukemiseen oppisopimuksessa. Hankkeen aikana on kehitetty nuorten osalle ns. hidas ohjautuminen oppisopimukseen. Hitaassa ohjautumisessa nuoret aloittavat Horisontin yksilövalmennuksen valmentavassa vaiheessa, sen jälkeen edetään työharjoitteluun ja vasta onnistuneen työharjoittelujakson jälkeen oppisopimukseen. Työharjoittelun kautta oppisopimukseen hakeutuminen on vuoden 2011 aikana osoittautunut toimivaksi malliksi. Tällä hetkellä Horisontin mallin kautta tuetun oppisopimuksen on aloittanut 10 nuorta. Nuoret ovat ohjautuneet Horisonttiin TE-toimistosta, nuorten monipalvelukeskus Dominosta, Akseli-työpajoilta sekä etsivän nuorisotyön kautta. Koska alle 25-vuotiaiden Horisontista tulleiden opiskelijoiden tukeminen oli tähän asti Horisontin ja yhden koulutustarkastajan mallintamaa toimintaa, haluttiin hyväksi havaittu toimintatapa saada jalkautettua kaikille Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarkastajille. Tarkoituksena on saada kaikkien ammattialojen koulutustarkastaja mukaan Horisontin ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteiseen tukiprosessiin. Helmikuussa 2011 järjestettiin työhönvalmentajille ja koulutustarkastajille Jalkauttaminen I -seminaari, jossa kerrottiin tuetun oppisopimuskoulutuksen periaatteista ja toimintatavoista ja tutustuttiin kahden eri organisaation työmuotoihin. Seminaarissa olivat haastateltavina oppisopimusopiskelija, työpaikkakouluttaja, työnantajan edustaja ja ammatillinen opettaja. Seminaari sai hyvää palautetta ja yleinen toive oli, että jatkossa tulisi määrittää tarkemmin työhönvalmentajan ja koulutustarkastajan rooli ja vastuut tuetussa oppisopimusprosessissa. Tuettu oppisopimus jatkuu, samoin kuin kymmenen nuoren matka kohti ammattia! Horisontin ohjautumismallin kautta tuetun oppisopimuksen on aloittanut 10 nuorta. 30 31

Nuorisotyötä kauppakeskuksessa Lahden nuorisopalvelut avasi Kauppakeskus Triossa nuorisotilan elokuun puolivälissä. Kauppakeskuksessa toteutettavan nuorisotyön aloite tuli nuorisopalveluiden henkilökunnalta omissa kehittämispäivissä. Trioon lähtemiseen vaikuttivat niin Terveyskioskin viestit nuorisotyön tarpeesta kuin Trion saama julkisuus teinikarkottimista. Kauppakeskuksessa tehtävässä nuorisotyössä viedään nuorisotyö sinne, missä nuoret ovat. Toiminta Nuortentila Triossa käynnistyi virallisesti 6.9.2011. Tila oli auki tiistaista torstaihin klo 14.00 19.00 ja perjantaina klo 14.00 19.30. Kohderyhmänä olivat 13 25-vuotiaat. Nuorilla oli mahdollisuus tavata kavereita ja nuorisonohjaajia, surffata netissä, lämmittää ja syödä omia eväitä, lukea lehtiä, katsella telkkaria, pelata lautapelejä tai yksinkertaisesti viettää aikaa. Työvuorossa oli kolme nuorisopalveluiden työntekijää, jotka tulivat kolmesta eri toimintayksiköstä. Lisäksi Trioon palkattiin kaksi tukityöllistettyä nuorta (85 %) Akselin kautta. Ensimmäisten neljän toimintakuukauden aikana tavoitettiin 6 339 kävijää, joista 382 oli yli 29-vuotiaita. Keskimäärin kävijä oli iältään n. 15 16-vuotias ja illassa oli kävijöitä lähes 100 henkeä. Kävijämäärät kasvoivat selkeästi loppuvuotta kohden, samoin tilassa vietetty aika. Poikia kävi vähän tyttöjä enemmän. Syys- ja joululoman aukiolot olivat suosittuja. Syksyn aikana tilassa toteutettiin erilaisia teematapahtumia mm. yhteishausta, seksuaaliterveydestä, tuunaamisesta, päihteistä, peleistä, luovasta kirjoittamisesta ja joulukorttien tekemisestä. Nuorisopalvelut sai hyvää palautetta tilan avaamisesta nuorilta ja kävijöiltä, jopa ulkopuolisilta. Kävijämäärät ja tilan suosio on ollut pieni yllätys. Se kertoo siitä, että nuorten tilalle kauppakeskuksessa oli selkeä tarve. Kauppakeskusnuorisotyössä on ollut hienoa ja onnistunutta myös Lahden nuorisopalveluiden keskinäinen moniammatillinen yhteistyö. Kävelen nuoren työkaverin kanssa Trion käytävää. Rohkenen kertoa ajatukseni ääneen. Kuule, en olisi uskonut, jos joku olisi minulle sanonut parikymmentä vuotta sitten, että teen vielä joskus työtäni kauppakeskuksessa. Työkaveri hymyilee vienon ymmärtävästi. Niin työ muuttuu ja minä sen mukana. Sari 25, eikun 52 Eräs elokuun maanantai, jolloin lähes kaiken piti oli valmiina Eräänä elokuun maanantaiaamuna piti kaikkien järjestelyiden olla tavallaan hoidettu ja jotakuinkin kunnossa nuorisopalveluiden upouudessa Nuortentilassa kauppakeskus Trion alakerrassa. Aamulla ajateltiin toiveikkaana, että iltapäivästä saadaan tila avattua nuorille. joko kipsilevyseinä tai television seinäteline voi pettää ja koko höskä saattaa romahtaa alas sieltä seinältä. Myyjähän oli tietenkin asiaa ostotilanteessa tiedusteltaessa vakuuttanut, että kyllä kestää ja varpilla pysyy. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin ottaa toiselta seinältä lehdille ja erilaisille peleille tarkoitettu hyllykkötaso tv:n alle. siellä tarvikekaupassa vaihtamassa HDMIkaapelia, kun kännykän tuttu soittoääni kuului taskunpohjalta. Nuortentilasta soitettiin ja työntekijä hivenen huolestuneella äänellä kertoi nuorten tietokoneiden päälle satavan vettä. Vesi tuli katossa kulkevasta kylmävesiputkesta. Putki oli jäänyt eristämättä n. 2 metrin matkalta, joten sen Ennen kesälomille lähtöä oli ollut kaikenlaista kiirettä ja järjesteltävää; suursiivous, sähkötyöt, tietokoneet, langaton verkko, taso ja vesihana lavuaareineen, tulostimet, iso TV, Dynamon sisustuspajan aikataulut yms. sekä lukuisia muita asioita. Tavoitteena oli, että elokuun 9. päivänä nuorten tila voitaisiin ottaa käyttöön. Siirtohomma hoitui nopeahkosti, mutta korvaava uusi taso piti tilata. HDMI-kaapeli kuului siihen tv-kauppaan tietenkin, sillähän liitetään hienosti tietokoneet ja tv:t toisiinsa. Mutta eihän se kuuluisa piuhan toinen pää sopinutkaan meidän läppäreihin, joten tarvikekauppaan ostamaan oikeanlaista. Sekään ei tietysti pinnalle tiivistynyt kondenssivesi pisaroi alapuolella olevan tietokeen keskusyksikön päälle. Huoltomies ja apurinsa saatiin taas puhelimella kiinni ja paikalle eristämään pisaroivaa putkea. Tietokone oli saatu jo ansiokkaasti suojattua, kun saavuimme nuortentilaan takaisin. Hetken päästä huomasimme, että 9. päivän aamusta triotyöryhmän väkeä ja muitakin asiasta valtaantuneita tuli paikalle aika runsaasti. Ihmeteltävää sekä erilaisia pikkuhommia tuntui päivän aikana tulevan melkein jokaiselle. ykkösellä onnistunut, vaan terhakan etsivänmiehen kanssa oli mentävä se vielä vaihtamaan. Sillä välin toinen terhakka aloitteli kahvinkeittotoimenpiteitä ja avasi uudelle työtasolle kone oli laitettu muovipussiin sateelta suojaan, mutta konetta ei ollutkaan huomattu sammuttaa. Tässä vaiheessa päivää monet alkoivat käydä jo aika lämpöisinä muun muassa sekä tietokone että muovipussi. Suursiivous oli sovittu tehtäväksi edellisenä asennetun hienon design-vesihanan, Noo..huoltomiesmies korjasi irronneen päivänä, jotta saataisiin maanantaina tavallaan vain asetella tavarat ja kalusteet paikalleen sekä aloittaa tomerat ohjaustoimenpiteet kesälomiaan lopettelevien nuorten parissa. jolloin koko hanaputki irtosi ja nousi ilmaan vesisuihkun voimasta. Yllättävästi vesi ei mennytkään lavuaariin, vaan aika moisella paineella lähiympäristöön. Paikalla olijat saivat rivakasti toimintakykynsä takaisin, hanan kiinni ja soitettua huoltomiehet paikalle. hanan, vesijohdon eristyksen, helpdeskin mies koneiden asetukset ja sähkömies sai valaistuksen valmiiksi sohvapöytien päälle. Tuli tunne, että tästä se homma alkaisi taas sujua ja tila saatettaisiin saada sittenkin avattua seuraavana päivänä, ehkäpä Yllättäen sähkömies tulikin vasta silloin aamulla tekemään hommia..noo..aikaahan olisi ollut pari kuukautta.. mutta ne kesälomat sotkee aina hyvät aikataulut. Kahden peräkkäin sijoitetun sohvaryhmän pöytien yläpuolelle piti asentaa lamppuja ja varjostimia, joten valaistus sekä tilan muiden laitteiden tarvitsemat pistorasiat olisivatkin valmiina vasta ehkä seuraavana päivänä. Onneksi sohvaryhmien eteen tulevalle 50-tuumaiselle isohkolle televisiolle oli tilattu asennuspalvelu. Asentaja laitteineen tulikin sovittuun aikaan. Hetken siinä tuumailtuaan asentaja kieltäytyi meidän yllätykseksi pistämästä toosaa seinälle, koska siinä olisi sellainen vaarallinen riski, että Sopivasti oli saatu lattiat ja kaapit kuivattua juuri ennen kuin huoltomies ja sen apuri saapuivat. Nuorten tietokoneet oli asennettu alkukesästä ja niiden toimintavarmuus oli tietenkin silloin testattu. Tietokoneista ei nyt sitten juuri tänään päässytkään facebookiin eikä oikeastaan mihinkään muuallekaan paisi opetusverkon aloitussivulle. Asennukset ja asetukset oli tehty kyllä hyvissä ajoin ja kaiken piti toimia ja olla kunnossa. Helpparista luvattiin tulla ripeästi katsomaan, mitä ihmettä koneille oli tapahtunut. Ja ripeästi tulivatkin. Tässä vaiheessa työvuoroa minä olin vielä edes loppuviikosta tai kunhan nyt edes elokuussa. Uusi harmi oli se, että juuri valmiiksi saatu valaistuksen asennus varjostimineen olikin väärässä paikassa. Koska tv jouduttiin nostamaan tason päälle, niin sohvaryhmät siirtyivät tietenkin taaksepäin (n. 70 senttiä), jolloin varjostimetkaan eivät olleet enää pöytien päällä. Laitoimme jo paikalta poistuneelle sähkömiehelle aamuksi ison lapun ja siirtokehotuksen lampuille. Sähkömies saattoi olla huumorimiehiä, kun ei ollut moisesta moksiskaan. Illansuussa todettiin vielä paikalla olleiden kanssa, että olipas se räpäkkä uuden tilan avausyritys! Petteri Peltonen, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö 32 33

Tiimit Tiimit ja työryhmät Nuorisopalveluissa on toiminut erilaisia kehittämistiimejä vuodesta 2005. Tiimijär- Tapahtumaksi-tiimi koordinoi nuorisopalveluiden tapahtumatoimintaa. Tiimi keräsi Nuorten kehittämisfoorumi aloitti toimintansa Tiedoksi-tiimi kokeili ja kehitteli Tiedotteet ylittivät uutiskynnyksiä jestelmää uudistettiin vuoden 2011 alus- tietoja tapahtumakalenteriin, suunnitteli ja Uudella kokoonpanolla aloittanut Tiedoksi-tiimi pääsi kokeilemaan Tuore Tiedoksi-tiimi ryhtyi koordinoimaan mediatiedotteiden si- ta. Uusina tiimeinä aloittivat Innoksi- ja kokosi loma-aikojen toimintamahdollisuuk- Vuoden 2011 loppupuolella toimintan- ja kehittelemään uusia juttuja nuorisopalveluiden viestintään jo heti sältöjä ja välitystä entistä tarkemmin. Jokainen 46:stä vuoden Tapahtumaksi-tiimit. Tueksi-,Tutuksi- ja sia ja tuotti nuorisopalveluiden yhdessä sa aloittanut nuorten kehittämisfoorumi alkuvuodesta, sillä tiimin perustoiminta oli vakiintunut sen aiem- aikana lähetetystä tiedotteesta ylitti uutiskynnyksen ja julkaistiin. Tiedoksi-tiimit jatkoivat toimintaansa uusi- toteuttamia tapahtumia. Yksi tehtävistä oli eli KEFO on nuorisopalveluiden yhteinen pien toimintavuosien aikana. Uutiskynnykset ylittyivät käyttöön Tiedotteet julkaistiin sellaisinaan tai ne poikivat jutun yhteensä tuin kokoonpanoin. tapahtumayhteistyön kehittäminen yhdes- kehittämis- ja nuorten kuulemisryhmä. saadun tiedotepalvelun avulla ja eettisesti työllistävät mainoslahjat 134 kertaa. Jotkut tiedotteista läpäisivät julkisuuden portin jopa sä muiden toimijoiden kanssa. Innoksi-tiimin järjestämä foorumi on toimin- ilahduttivat yhteistyökumppaneita. Lisäksi loppuvuodesta onnis- seitsemän erillistä kertaa. Tv-näkyvyyden suhteen vuosi oli en- Innoksi-tiimin tehtävinä oli nuorisotyön uusi- tamalli, jossa nuorisoalalle pyrkivät ja siellä tunut kokeilu nuorisopalveluiden Internet-sivuilla nosti kävijäluvut nätyksellinen, sillä valtakunnallinen uutiskynnys televisiossa ylittyi en tuulien haistelu sekä toimintaideoiden Tiimien rinnalla aloitti kaksi työryhmää. Naumi- opiskelevat nuoret kootaan yhteen muuta- huippuunsa. nuorisopalveluiden kohdalla kolmesti ja alueellisissa tv-uutisissa etsiminen, jatkojalostaminen ja testaami- Isoranta -työryhmä keskittyi leirikeskusten toi- man kerran vuodessa. Foorumeihin osallis- olimme viiden uutisen verran. nen yhteistyössä nuorten kehittämisryhmän kanssa. Tiimi seurasi ajankohtaista minnan ja toimintaympäristön kehittämiseen. Kestävän kehityksen työryhmän tehtävänä oli tuvat tapaamisajankohtana muun muassa nuorisopalveluilla olevat työharjoittelijat ja Videot vetivät verkkosivuille Ulkopuolisilla verkkosivuilla julkaistuja tiedotteita oli mahdotonta tutkimustietoa Lahden nuorisopalveluiden nuorisopalveluiden kestävän kehityksen toi- nuorisotaloilla työmarkkinatukiharjoittelus- seurata enää pelkästään googlettamalla, sillä käytössä ollut STT näkökulmasta. mintaohjelman kokoaminen. sa tai palkkatuella olevat nuoret. Aiheet ke- Tiedoksi-tiimin tavoitteena oli, ja on edelleenkin, kehittää vuoro- Info -tiedotepalvelu ja ess.fi-sivusto levittivät nuorisopalveluiden hittämisfoorumeihin saadaan johtoryhmältä vaikutteisuutta sähköisissä palveluissamme ja saada nuorilahti. tiedotteita verkossa melko tehokkaasti. Arvio tiedotteiden näky- tai eri yksiköiltä. netiin nuorten itse tuottamia sisältöjä. Alueellisten nuorisopal- vyydestä eri sivustoilla oli kuitenkin enemmän kuin 200 kertaa. veluiden kehittämistyö ja Tiedoksi-tiimin tavoitteet nivoutuivat Ensimmäisessä tapaamisessa 18.10. ke- yhteen mainosten piilovaikutuskeinoja käsitelleen mediakasva- hittämisfoorumi sai hyvän startin 20 nuoren pohtiessa osa-alueita, jotka vaikuttavat hy- tusprojektin kautta. Lahja kertoo antajastaan vään elämänlaatuun nuorilla. Tärkeimmiksi Kuudesluokkalaisten tekemät yhteiskunnalliset mainosvideot asioiksi nousivat mm. turvallisuus, oman nostivat loppuvuodesta nuorilahti.netin kävijäluvut huippuunsa. Tiedoksi-tiimi sai tehtäväkseen hoitaa nuorisopalveluiden mark- paikan löytäminen yhteiskunnassa ja so- Linkki nuorisopalveluiden sivuille levisi nuorten toimesta sosiaali- kinointiin liittyvien lahjojen hankinnat kokonaisuudessaan. Tiimin siaaliset suhteet. Viiden hengen ryhmiin sissa medioissa tehokkaasti, ja videoiden ympärille muodostunut mielestä oli tärkeää, että esimerkiksi yhteistyökumppaneille vie- jakautuneet foorumilaiset kävivät monipuo- kommentointi oli huikeaa. Kahden viikon mittaisen kommentointi- täviksi tarkoitetut mainoslahjat viestisivät jotakin myös antajansa lista keskustelua niin pienryhmissä tehtävän vaiheen aikana nuorisopalveluiden sivut keräsivät liki 27 000 kat- arvoista. Sen lisäksi, että lahjojen tulisi olla ekologisia, eettisiä ja aikana kuin tehtävää purettaessa kaikkien selua. Nuorten tekemiä videoita oli katsottu yli 5 000 kertaa ja ne käytännöllisiä, niiden tulisi olla kauniita ja houkuttelevia. nuorten kesken. saivat noin 7 500 kommenttia. Ideoita etsittiin muun muassa profiilimediaan erikoistuneiden yritysten tuotevalikoimista. Toinen KEFO järjestettiin 7.12. teemalla palveluaukot. Noin 15 nuoren ryhmä keskittyi Tarkoituksena ei ollut ostaa kaikkea valmiina, vaan etsiä sopi- muun muassa pohtimaan nuorisotyönte- via tuotteita, joita voitaisiin valmistaa talon omilla pajoilla nuoria kijöiden roolia kouluissa sekä tilojen käyt- työllistäen. Ensimmäisen oman tuotteen, luomupuuvillaisen kan- töä. Konkreettisempaan suuntaan mennyt gaskassin, valmisti Liina & ekoakseli-työpaja. Loppuvuodesta tehtävänanto poiki paljon hyviä ideoita, joita nuorisopalveluiden omasta lahjavalikoimasta löytyi erilaisia Dyna- käytetään esimerkiksi nuorisopalveluiden mon sisustuspajan tekemiä kauniita lahjapakkauksia, jotka sisälsi- seuraavan kehittämisohjelman apuna. vät muun muassa työpajanuorten käsin tekemiä saippuoita. KesäCamping Kesällä 2011 KesäCamping toteutettiin yhdessä Lahden, Hollolan ja Nastolan nuorisopalveluiden kesken. Toiminnan ajankohta oli 13. 23.6. ja leirialueena toimi Isorannan leirialue Sysmässä. Vaikka säät eivät liiemmin leiriläisiä suosineet, takasivat mukavat aktiviteetit iloisia leirihetkiä. Tarjolla oli mm. melontaa, improvisaatioteatteria, kädentaitoja, diskoilua sekä Isoranta Monster -elokuvan kuvauksia. Leiriläisiä oli yhteensä 30 ja leirivuorokausia kertyi 146. Saadun palautteen perusteella ruoka oli hyvää ja ohjaajat mukavia. Tekemistä oli riittävästi ja se oli hauskaa, joten naurulihakset joutuivat erään leiriläisen mukaan todella koville. KesäCamping -toimintaa on järjestetty vuodesta 2007. Seudullisesti toteutettu nuorten ohjattu ja valvottu leirintäalue toimi kuin lomakylä: päivittäin oli järjestettyä ohjelmaa, johon voi halunsa mukaan osallistua. Muu toiminta oli yhdessäoloa, saunomista ja uimista eli kesää ja kavereita parhaimmillaan. Perinteisestä kesäleiritoiminnasta olivat tallella täysihoitoruokailut, säännöt ja aikuiset leiriohjaajat. KesäCamping järjestettiin Sysmän Isorannassa. Tutuksi tiimin aloitteesta koko nuorisopalvelut julistautui Syrjinnästä vapaaksi alueeksi Trion nuortentilan avajaisten yhteydessä 6.9.2011. 34 35

Tiimit Jos et tule - niin et sitten tule! Tapahtumaksi -tiimi otti ensiaskeleet vuoden 2011 alussa. Ensimmäinen vuosi on kus Triossa sijaitsevan uuden nuortentilan 6.9. Nuortentilan avajaisjuhlat: kauppakes- takana ja seuraava uhmaikävuosi edessä. avasi virallisesti vuoden 2011 positiivisin Tiimi pyöritteli ajatuksiaan alkuvuoden ja lahtelainen Martin Mustonen. Tila julistettiin tällainen oli tiimin vuosi 2011 tapahtumien syrjinnästä vapaaksi alueeksi satusetäjuoksija Wilson Kirwan toimesta. Tapahtumaksi osalta: -tiimin oma kummisetä Brädi jakoi tilassa 13. 14.6. Rap-lyriikka klinikka: kesälomatoimintona järjestettiin rap-klinikka. Klinik- yhteistyökumppaneille oli tarjolla Nuoruus nimmareita. Nuorille ja nuorisopalveluiden kaa vetämässä oli lahtelainen raphiphop sallittu -kakkua ja mehua. -mies Brädi alias Kari Härkönen. Klinikalle osallistui nuoria poikia ja yksi asiasta kiinnostunut tyttökin oli mukana. Kahden den avajaiset: nuorisopalvelut telttaili taas 28.9. Koulutuskeskus Salpauksen lukuvuo- päivän aikana keskityttiin lyriikoiden kirjoittamiseen. Brädi oli innostunut tehtäväsrättivät nuorisokalenterit, pöytäneppisrata torilla. Tukikohdassamme mielenkiintoa hesään ja nuoret saivat todella hyviä neuvoja ja - totta kai - karkkitarjoilu. Hienoa oli se, omalle uralleen. että olimme paikalla ensimmäisinä ja lähdimme viimeisinä. 3.9. Back to play: Lahden torilla Taidelauantaina tuunattiin neppisautoja ja nepattiin 2.12. Nuorten itsenäisyyspäivän juhlat niillä kilpaa hiekkalaatikolla, pidettiin tuunausnäyttelyä ja suunnisteltiin pitkin Lahserttiin, joka toteutettiin yhteistyössä Ke- 8-salilla: vuosi 2011 huipentui juhlakonden keskustaa Lahden Taideralli-tyyliin. ke-työryhmän kanssa. 8-sali koristeltiin juhlavasti Suomen lipun väreillä, kiitos tästä Liina&Ekoakselin tytöt ja Keke -työryhmä. Salin lattialle rakennettiin catwalk, jossa illalla nähtiin tuunattujen iltapukujen hieno kavalkadi. Juontajapari Jarno ja Inka olivat hekin saaneet päällensä tuunatut juhla-asut. Illan musiikista vastasivat Haloo Helsinki, The Pythagoras ja Walking with giants. Country Heels & Toes -tanssiryhmä loisti omilla esityksillään illan aikana. Ilta oli juhlava ja sen eteen tehtiin paljon töitä. Tiimin motoksi syntyi vuoden yhteiselon jälkeen Jos et tule - niin et sitten tule. Tämä motto kiteytti hyvin vuoden 2011 tapahtumien tuottamisen kokemukset. Erilaista toimintaa oli, mutta ilmaan jäi joka kerran jälkeen suuri kysymys: Missä ovat nuoret? Tiimi ei kuitenkaan heittänyt pyyhettä kehään. Suuri kiitos Teille tapahtumiin osallistuneille ja työpanoksensa niihin antaneille. Tuunataan tapahtumia taas vuonna 2012. Nuoret muotoilevat maailmaa kierrätysmateriaaleista Lahden nuorisopalveluiden Tuunauskarnevaalit Juhlapukuja kierrätystavaroista -tapahtumakokonaisuus opetti Vanhoista vaatteista ja kierrätysmateriaa- nuorille uudenlaista muotoiluajattelua, jonka mukaan yksittäinen tuote on enemmän kuin sen alkuperäinen käyttötarkoitus antaa ymmärtää: toisen roska on toisen aarre! leista loihditut iltapuvut esiteltiin nuorten itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä järjestetyssä muotinäytöksessä joulukuussa. Oman catwalkinsa saaneet huikeat puvut olivat lukiolaisten, työpajoilla työskennelleiden Tapahtumakokonaisuuteen kuuluvaa toimintaa järjestettiin eri puolilla kaupunkia syksyn 2011 aikana. ja nuorisotalojen nuorten valmistamia. Pukujensa somisteina nuoret käyttivät muun muassa pullonkorkkeja ja kahvipaketteja. Toimitaanko kestävästi Tuunaustaivaita ja neppisautoja Kirpputorilta löydetyn puvun kaulukset ja lahkeet saivat kimallusta kahvipaketeista. Kuva: Dalia Teppola Kestävän kehityksen työryhmän ensimmäinen toimintavuosi kului nuorisopalveluiden Tuunaustaivas-kädentaitopajoissa nuoret pääsivät valmista- leista rakennettiin tiettävästi Lahden suurin sisäneppisautorata toiminnan keke-arvioinnissa ja yllättäen maan koriste- ja käyttöesineitä kierrätysmateriaaleista. Tuu- Nuorisokeskuksen 8-saliin. Persoonallisiksi tuunatuilla neppi- Maailman muotoilupääkaupunkivuoden naustaivaat järjestettiin koululaisten syyslomaviikolla jokaisella sautoilla kisattiin myös Lahden torilla ja Nuortentilassa kaup- 2012 järjestelyissä. Lahden nuorisopalvelut lahtelaisella nuorisotalolla. Samalla viikolla kierrätysmateriaa- pakeskus Triossa. osallistui WDC -vuoden tapahtumasuunnitteluun ja valmisteluun, kun pääkaupunkiseudun nuorisopalvelut pyysivät lahtelaisia mukaan kaupunkien yhteiseen nuorten muotoiluvuoden hankesuunnitteluun. Muotoilupääkaupunkihanketta isännöivän säätiön päätöksellä Lahden nuorisopalve- World Design Capital 2012 Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. luiden esittämistä toimintakokonaisuuksista hyväksyttiin mukaan kierrätykseen ja tuunaukseen liittyvä tapahtumasarja Tuunauskarnevaalit, joka toteutui jo syksyn 2011 aikana. Lahden omana toimintana käynnistettiin nuorten valokuvauskurssi, jossa kuvataan kaupunkinäkymiä ja poh- Kaupunkien nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä yhteistyökumppanien kanssa osallistuvat World Design Capital -vuoteen Nuoret muotoilevat maailmaa -hankkeella. Tavoitteena on avoin ja innostava kaupunkitila, jonka nuoret kokevat omakseen haluten osallistua aktiivisesti sen kehittämiseen. ditaan nuorille mieluisia kaupunkinäkymiä. Kurssin yhteistyökumppanina oli lahtelainen International Photo Center ja yhteistyö jatkuu kevään 2012. Nuoret muotoilevat maailmaa -kokonaisuus sisältää monipuolisesti toimintoja viiden kaupungin alueella vuoden 2012 aikana. Kuvat: Suvi Mononen 36 37

Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna 2011 TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT toimintayksikön päällikkö Jaana Lehtinen nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti Akseli-työpajat toiminnanohjaaja Susanna Ormaa-Perälä yksilövalmentaja Annina Kurki yksilövalmentaja Anna-Kaisa Vihersalo (vanhempainvapaa 8.6.alk.) yksilövalmentaja Laura Eerola (8.6. alkaen) projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen ALUEELLISET NUORISOPALVELUT toimintayksikön päällikkö Helena Unelius Ahtialan nuorisotalo nuorisonohjaaja Mika Rokka nuorisonohjaaja Heli Kaskinen Kasakkamäen nuorisotalo nuorisonohjaaja Ulla-Riitta Moilanen nuorisonohjaaja Anu Varpenius Nuorisotalo Profiili nuorisonohjaaja Maarit Taipalinen nuorisonohjaaja Tuire Witting Nuortentalo Paristo nuorisonohjaaja Tommi Aaltola nuorisonohjaaja Lea Hakala nuorisonohjaaja Heli Lipponen (14.11.2011 alkaen) Nuortentalo Plaza nuorisonohjaaja Hanna Merivirta nuorisonohjaaja Nina Niemi (17.4.2011 saakka) nuorisonohjaaja Petra Mäki (12.8.2011 alkaen) Tyttöjen tila nuorisonohjaaja Saara Aaltonen (vanhempainvapaa 12.3.2011-) nuorisonohjaaja Reetta Möller nuorisonohjaaja Mervi Laaksonen (1.8.2011 alkaen) OSALLISUUDEN JA KANSALAISTOIMINNAN PALVELUT toimintayksikön päällikkö Petteri Peltonen Nuorisokeskus nuorisonohjaaja Ritva Jokinen (työlomalla 1.11.2011 alkaen) nuorisonohjaaja Piia Koponen vahtimestari Mika Tuomela Monikulttuurikeskus Multi-Culti toiminnanohjaaja Pirkko Hämäläinen nuorisonohjaaja Irene Lüders ohjaaja Maija Hietala Nuorisotiedotus Hurina 3.0 nuorisonohjaaja Jarno Koskelainen nuorisonohjaaja Sari Immonen (työlomalla1.2.-20.6.2011) va. nuorisonohjaaja Tuula Pajunen (24.1. 31.5.2011) Naumi-Isorannan leirikeskus nuorisonohjaaja Pekka Pusa SISÄISET PALVELUT toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen toimistosihteeri Marja-Leena Tapper kanslisti Katja Markkola viestintä Petra Pulkkinen projektikoordinaattori Ira Custódio Liina & ekoakseli työvalmentaja Eve Kaikkonen työvalmentaja Katri Kiviniemi Lounasakseli työvalmentaja Jaana Snellman-Berg Puuakseli työvalmentaja Ismo Salokannel työvalmentaja Pasi Viljamaa Teräsakseli työvalmentaja Tero Riihelä työvalmentaja Lauri Kantela Reppupajat yksilövalmentaja Heidi Pasanen työnsuunnittelija Minna Mustonen työnsuunnittelija Esa Halinen (16.9.asti) työnsuunnittelija Osku Kiviniemi (4.10. alkaen ) Akselin ja Dynamon Mediapaja työvalmentaja Vesa Laakso työvalmentaja Maarit Siikaniemi Nuorten monipalvelukeskus Domino johtava ohjaaja Anu Siiteri palveluohjaaja, mielenterveys- ja kriisityö Taija Tamminen palveluohjaaja, nivelvaihetyö Hanna Suontama-Heinonen (26.9.alkaen) palveluohjaaja, nivelvaihetyö Mirva Kallunki palveluohjaaja, nivelvaihetyö Olli-Ville Liukkonen koordinaattori, nivelvaihetyö Satu Kakko palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Mika Ahokas palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Toni Hynninen palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyö Anna Sillanpää palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyö Teija Pilli (1.3. alkaen) Vakituista henkilöstöä 48, määräaikaisia16, lisäksi oppisopimustyöntekijöitä, kerhonohjaajia nuorisotaloilla, noin 130 työllistettyä / vuosi, noin 200 työharjoittelijaa / vuosi Dynamo toiminnanohjaaja Susanna Ormaa-Perälä yksilövalmentaja Minna Toivonen työvalmentaja Lauri Keskiväli työvalmentaja Auli Wallenius (vanhempainvapaa 14.11. alkaen) työvalmentaja Mia Lehtiniemi työvalmentaja Petra Jorasmaa työvalmentaja Elina Karstila (31.3.asti) työvalmentaja Harri Laitinen (31.3.asti) Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen työhönvalmentaja Anu Palo työhönvalmentaja Teija Pilli (28.2. asti) työhönvalmentaja Taru Kemppi työhönvalmentaja Elina Aartolahti työhönvalmentaja Merja Ojala (1.3. alkaen) työhönvalmentaja Elina Karstila (1.4. alkaen) työhönvalmentaja Harri Laitinen (1.4. alkaen) 38 39