Hyvinvointia työstä 4.4.2014 Maire Laaksonen 1
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SEITTI HANKKEISSA TYÖKYVYN TUEN JA TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Perjantai meeting 4.4.14 Maire Laaksonen ylilääkäri 10.4.2014 Maire Laaksonen 2
SEITTI hankkeet Keski-Suomen SEITTI 2008-12 12 työterveysyksikköä 140 työterveystoimijaa Henkilöasiakkaita n 50 000 Botnia-SEITTI 2011-13 14 työterveysyksikköä n. 250 työterveystoimijaa Henkilöasiakkaita n 80 000 SavoSEITTI 2012-15 6 työterveysyksikköä N 150 työterveystoimijaa Henkilöasiakkaita n 42 000 LapponiaSeitti 17 kunnan alueella toimivaa työterveysyksikköä kahdessa on osittain tai kokonaan yksityinen omistuspohja 40 työterveystoimijaa mukana seminaareissa 4.4.2014 Maire Laaksonen 3
4.4.2014 Maire Laaksonen 4
Botnia-SEITIN toiminta-alue 4.4.2014 Maire Laaksonen 5
4.4.2014 Maire Laaksonen 6
SEITTI toiminta Toiminta on rakennettu työterveysyksiköiden kuvaamista tarpeista lähtien ja toiminta-alueen erityispiirteitä huomioon ottaen Keskeisenä hyvien käytäntöjen rakentaminen työterveyshuollon toimintaan kehittäminen verkostona Yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen vahvistuminen (työterveyshuoltoasiakasyritys, työterveyshuolto- muu terveydenhuolto ja muut sidosryhmät) Työkyvyn tuki keskiössä 4.4.2014 Maire Laaksonen 7
Miten kehittämistyö eteni Tavoitteet määritettiin yhdessä toimintaalueen yksiköiden kanssa alkukartoitus ja yksikkökäynnit à vahvuudet ja kehittämistarpeet Toiminnan teemat suunniteltiin kehittämistarpeiden pohjalta Teemojen kautta rakennettu ohjattu kehittäminen Ennakkotehtävät ->verkostopäivä->ryhmätyöt Osassa aiheista hyvä käytäntö- pienryhmät Kehittäminen yksiköissä konsultaatiotuki tarv. Hyvien käytäntöjen jakaminen verkostopäivässä Loppuarviointi 4.4.2014 Maire Laaksonen 8
4.4.2014 Maire Laaksonen 9
Prosessikehittäminen ja koulutus Vahvuutena ohjattu kehittäminen, yksikkötasolla ja maakunnallisesti Työterveyshuollon toiminnan tukeminen muutoksessa Alueellinen esimiesverkosto kehittämisen tukena Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyön rakentamisen tuki Tukea erityisesti pienille yksiköille SEITTI kumppaneista TTL:n seittiläiset kummeina 4.4.2014 Maire Laaksonen 10
SEITIT työterveyshuollon toimintakentässä 4.4.2014 Maire Laaksonen 11
Erillisistä yksiköistä osaamisverkostoksi! 10.4.2014 Esittäjän nimi
Työterveysyhteistyö työterveyshuollon keskiössä Keski-Suomen SEITIn loppuhaastatteluissa todettua: Toiminnan fokus on siirtynyt yksilötyöstä työpaikoille sama suuntaus muissa SEITeissä Työterveysyhteistyötä on tarkasteltu alkaen työterveyshuollon toiminnan suunnittelusta työnantaja-asiakkaan kanssa ja läpileikkaavana työterveyshuollon toiminnassa työpaikkaselvitykset, ohjaus ja neuvonta, työkyvyn tuki Työkyvyn tuki teema on ollut keskiössä ja ohjaa hyvien käytäntöjen rakentamista 4.4.2014 Maire Laaksonen 13
Tarkoituksenmukaisen ja tavoitteellisen työterveysyhteistyön esimerkkejä Malli työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun yritysasiakkaan kanssa Perustyö Keski-Suomen SEITIssä, jatkokehittelyä muissa, ohjeena TTL:n sivuilla Työpaikkselvitysprosessin kuvaus, erityispiirteenä pientyöpaikkojen työpaikkaselvitysprosessiin kehitetty PIRA-malli mallia testattiin myös Keski-Suomen SEITIssä aktiivisessa käytössä BotniaSEITIn alueella Työkyvyn tuki- malli kohteena pienet yritykset TULE- ja masennus hoitomallit Kehitetty Keski-Suomen SEITIssä 4.4.2014 Maire Laaksonen 14
4.4.2014 Maire Laaksonen 15
Näistä asioista työpaikalla pitää sopia TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET 1. TAVOITTEET - Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen - Esimiestyön helpottaminen työkykyasioita käsiteltäessä - Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä 2. SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA - Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 (HE67/2010VP) - Työkyvyn hallinnan lisäämiseksi myös pienten työpaikkojen tehtävänä on työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta, yhteydenpito ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa Yrityksessä on sovittava: Kenelle työntekijä ilmoittaa sairastumisesta Miten nopeasti ilmoitus on tehtävä Mikäli sairaudesta on työterveyshuollon tai terveyskeskuksen tai muun hoitolaitoksen kirjoittama todistus, kenelle todistus toimitetaan Esimies hyväksyy sairauspoissaolotodistuksen Esimies voi pyytää työkykyarviota työterveyshuollosta Työnantaja toimittaa raportin sairauspoissaolotiedoista työterveyshuoltoon 3-6 kk:n välein Yksittäisen työntekijän kohdalla työkyvyn seuranta ja tuki yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on jatkuvaa toimintaa 3. REAGOINTIRAJAT Työpaikalla käynnistetään VARHAISEN TUEN TOIMENPITEET aina, kun työntekijän työkyvyssä havaitaan työtä tai työyhteisöä haittaavia muutoksia ja VIIMEISTÄÄN, kun sairauspoissaoloissa havaitaan seuraavat enimmäisrajat: lyhyet poissaolot: sairauspoissaoloja kuukauden aikana vähintään kertaa tai poissaoloja on viimeisen 12 kuukauden aikana päivää 4. TYÖHÖN PALUUN TUKI Pitkän yhtäjaksoisen (30 päivää tai enemmän) sovitaan, että esimies ottaa yhteyttä työntekijään joustavan työhön paluun suunnittelemiseksi. Yhteydenotto tehdään päivää ennen työhön paluuta, jotta järjestelyt voidaan tehdä. Työntekijä voi olla myös itse yhteydessä esimieheen. Jos tarvitaan terveydentilan arviota, eikä työterveyshuolto ole ollut mukana hoidossa, otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon. 5. ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Esimies käy keskustelun työntekijän kanssa esimerkiksi liitteenä olevan mallin mukaisesti Keskustelun perusteella tehdään sopimukset jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Sekä esimies että työntekijä sitoutuvat allekirjoituksellaan sopimukseen. Tarvittaessa sopimukseen kirjataan jatkoselvittely työterveyshuollossa. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan, joka sopii ajan terveystarkastukseen työkyvyn kartoituksen käynnistämisenä 10.4.2014 16 Maire Laaksonen
TULE- ja masennus mallit Yhteistyö muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa sopimukset perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa, milloin työterveyshuollon osaamista kannattaa käyttää hyödyksi asiakkaan hoito-/kuntoutusprosessissa Haasteena sairauksien hoitoprosesseja suunniteltaessa fokus työkykyyn! toimintakyvyn selvittely www.toimia.fi moniammatillinen yhteistyö ja sovitut menettelyt työkykyselvittelyssä yhteistyö työpaikan kanssa työterveyshuoltosopimuksen sisältö Mistä pitää sopia? Menettelyt tunnistamiseen sairausvastaanotoilla, terveystarkastuksissa, työkykyselvittelyissä ja työterveysneuvotteluissa 4.4.2014 Maire Laaksonen 17
Miksi? Työterveyshuollon oman roolin ymmärtäminen ja toimintaprosessin selkiyttäminen on tärkeää, jotta työterveyshuolto pystyy kantamaan koordinaatiovastuunsa työkyvyn tuessa Mikä on keskeistä? tunnistaa mahdollisimman varhain ne tilanteet asiakkaiden hoidossa, joissa tarvitaan työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen näkökulmaa toimia moniammatillisesti toimia aktiivisesti ja aloitteellisesta yhteistyössä yritys- /organisaatioasiakkaan kanssa TULE- ja masennusoireisiin liittyvän työkyvyttömyyden uhkan tunnistaminen työterveyshuollossa osana työterveysyhteistyötä 4.4.2014 Maire Laaksonen 18
A. Ohimenevät vaivat tilapäinen työkyvyttömyys (käypä hoito mallien mukainen hoito) akuutin kiputilan aktiivinen hoito, ohjaus ja neuvonta ohjaus aktiiviseen harjoitteluun à toimintakyky palaa Tarv. ohjaus liikuntaryhmiin tai vastaaviin aktiviteetteihin B.Toistuvat kiputilat toistuvat, pitkittyvät tai tihenevät työkyvyttömyysjaksot -fysioterapia, viiveettä, jos hoito sitä vaatii -tarvittaessa moniammatillinen pohdinta oman hoidon ohjaus ja arvioidaan ergonomisen työskentelyn ohjauksen tarve työhön paluu vaiheessa -työfysioterapeutti -seuranta ½-1 vuotta - jos vaiva uusii, ohjaus työfysioterapeutille - ryhmämuotoinen harjoittelu (kohdennetut ryhmät) C.Kroonistuva oireilu, pitkittyvä työkyvyttömyys -aktivoiva fysioterapia -kuntoutus eri muodoissaan -tilanteen haltuun otto työterveyshuollossa -pohdinta moniammatillisesti, mistä tämä asiakas hyötyy? - tehostettu ohjaus työpaikalla -psykososiaalinen tuki, kannustus, valmentaminen - Yksilöllinen tuki tai työterveyshuollon ryhmät - Hoitovastuu säilyy tiimissä!! n 80% TULE-oireisista 10-15% TULE-oireisista 5-10% TULE- oireisista tunnistaminen!!
(Loisel, 2009, suom. Anne Lamminpää) 20
Masennusoireinen työterveyshuollossa AJANVARAUS (asiakas, omaiset) - tilannearvio Kaksi Kysymystä T T TYÖNANTAJA varhainen tuki ja tunnistaminen- malli Kiireellinen Päivystysvastaanotto - sairaanhoitaja - terveydenhoitaja - lääkäri hoitoonohjaus -mielenterveys -päihde Ei kiireellinen Yhteys terveydenhoitajaan puhelu ajanvarauksesta tai soittopyyntö I ALKUARVIOINTI (terveydenhoitaja) terveysongelmat, henkisen tilanteen + hoidontarpeen arviointi (BDI, AUDIT + tulkinta, työkyvynarviointi II TYÖRYHMÄN SISÄINEN KONSULTAATIO lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, depressiohoitaja ym. III HOITOVASTUUSTA SOPIMINEN Yhteys asiakkaaseen suunnitelmasta ja jatkotapaamisista sopiminen TERVEYSKESKUS Ohjaus tk:een jos ei tth:n sairaanhoitosopimusta ks. tk:n hoitopolku MONIAMMATILLINEN TUTKIMUS-, HOITO- JA SEURANTA I Aktiivisen hoidon vaihe, 0-2 kk - masennuksen lääketieteellinen diagnoosi (erotusdiagnostiikka) - hoito, henkinen tuki, fyysisen terveydentilan kartoitus, sairauslomatarpeen arvio, seurantakäynneistä sopiminen - työhönpaluun alustava suunnittelu (muista osasairauspäivärahan mahdollisuus) II Toipumisvaihe - työkykyarvio ( tarv. SOFAS) - yhteisneuvottelut, työjärjestelyistä sopiminen (potilas, työnantaja, tth työryhmä) - suunnattu työpaikkaselvitys (tarvittaessa) - psykologin tilannearvio ja käynnit x 1-5, erityistyöntekijät, depressio-ryhmät, - psykiatrin konsultaatio, jos sl > 2kk tai lääkehoito-ongelma (tth:n maksusitoumus 1-2 käyntiä tai lähete) III jatkohoito ja seuranta ( 1 vuosi) - tarvittaessa ohjaus ja lähettäminen erikoissairaanhoitoon, aikuispsykiatrian tai päihdehoitoyksikköön - Kuntoutus: ryhmäkuntoutus, esim.tyk, Virveli, Masurkka ym. / Kela - psykoterapiakuntoutus / Kela, ammatillinen kuntoutus - seuranta tth:ssa Kahden kysymyksen masennusseula - Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? - Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? JST 5/2011
SEITEIssä kehitettyjä työterveysyhteistyön käytäntöjä vastuumatriisi, jossa kuvataan tehtävät työkyvyn tuessa primaaripreventiosta tertiaaripreventioon ja kuvataan vaiheittain työpaikan, työterveyshuollon, työntekijän itsensä, työsuojelun ja muiden toimijoiden tehtävät, vastuut ja työnjako selkeyttää toimijoiden vastuita ja tehtäviä liittyen työkykyyn ja auttaa yhteisen näkemyksen muodostamisessa pohja soveltuu muokattavaksi eri kokoisten työpaikkojen tarpeisiin 4.4.2014 Maire Laaksonen 22
Työkyvyn tuen vastuut: mistä asioista pitää sopia Työhyvinvointi, työn sujuminen Työn kuormitustekijät -ennakointi, kartoittaminen Työn voimavaratekijät, vahvistaminen Työkyvyn menettämisen uhka Toimenpiteet sairauspoissaolon pitkittyessä Ammatillinen kuntoutus Muu kuntoutus Osatyökykyisen työkyvyn tuki Toimenpiteet työhön palatessa Työnantaja TTH Työntekijä Muu toimija 10.4.2014 Maire Laaksonen 23
SEITEIssä kehitettyjä työterveysyhteistyön käytäntöjä Huoli puheeksi kuvaus toimintamallista, miten työyhteisön ongelmatilanne havaitaan työterveyshuollon arjessa (esim. sairaanhoidon vastaanottokäynneillä) ja otetaan puheeksi työyhteisötasolla olennaista oli löytää tapa tunnistaa tilanteet, joissa esimerkiksi sairauspoissaoloina tai kuormittumisena ilmenevien oireiden syyt ovat työyhteisötasolla siirtää toiminta yksilöiden hoitamisesta ratkaisujen hakemiseen työyhteisön kanssa 4.4.2014 Maire Laaksonen 24
Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö SEITEissä Tunne oma toimintakenttäsi Yhteisen ymmärryksen rakentaminen eri toimintaympäristöissä toimivissa työterveyshuoltoyksiköissä Työkyvyn koordinaatiovastuun ja - tehtävän ymmärtäminen työterveyshuollossa Mitä hyötyä työterveyshuollosta? Työkykypulmien hoidossa toimijoiden yhteistyö on etu ja työterveyshuollon osaamisest hyötyä Harjoiteltiin case esimerkkien avulla sekä Keski-Suomen SEITIssä että BotniaSEITIssä Mallit eivät riitä ratkaisuihin paikallisella tasolla Työnjaon periaatteista voidaan sopia alueellisesti Käytännöt hoitopoluissa täytyy sopia paikallisesti 4.4.2014 Maire Laaksonen 25
Valmiita malleja ei voi ylhäältä jakaa hyvät, elävät käytännöt syntyvät yksiköissä/ verkostossa tapahtuvan paikallisen kehittämisen kautta Verkostossa on voimaa kokemusten jakaminen ja yhdessä kehittäminen vahvistaa yhteiset kokemukset pitävät SEITIn lankoja lujina Oivalluksista lisää virtaa kehittämistyössä saadut tulokset innostavat uusiin kokeiluihin, se näkyy työterveysyksiköiden kehittämisaktiivisuudessa, joka ei ole sidoksissa resursseihin Aidon yhteistyön lähtökohtana on halu ymmärtää ja oppia yhdessä tekemällä 4.4.2014 Maire Laaksonen 26
SEITTI terveydenhuollon murroksessa Vahvistaa työterveyshuollon perustehtävää työkyvyn tukemisessa Edistää työterveyshuollon laatua ja vaikuttavuutta Auttaa työterveyshuoltoa tunnistamaan oma tonttinsa terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Luo yhteistyömalleja työterveyshuoltoon ja yhteistyöhön asiakkaiden ja muun terveydenhuollon kanssa Luo toimivia aluelähtöisiä toimintamalleja Kehittää työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välille yhteistyörakenteita (roolit, vastuut jne mukaanlukien), jotta työssäkäyvän väestö säilyisi työkykyisenä Suuremmilla rakenteilla ja verkostoilla saavutetaan vaikuttavampi lopputulos 4.4.2014 Maire Laaksonen 27
Kiitos! Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook kaveriksi! twitter.com/tyoterveys twitter.com/fioh 4.4.2014 Esittäjän Maire Laaksonen nimi 28