Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2008. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2008 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden ja Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön (PYS) toimittamien yhteenvetojen perusteella. 2

E S I P U H E Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen. Punkaharjun kokouksen pohjalta käynnistetyt neljätoista globalisaatioaloitetta etenivät vuoden 2008 aikana. Ruotsin Riksgränsenissä järjestetty globalisaatiofoorumi ja kesäkuun pääministerikokous vahvistivat tätä globalisaatioprosessia. Sen puitteissa käynnistetyt hankkeet käsittelevät globalisaation haasteita ja mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteiskuntamallin ja kilpailukyvyn kannalta. Osa aloitteista on konkreettisia, kuten pohjoismaiden yhteisesiintyminen Shanghain 2010 maailmannäyttelyssä tai rajaestefoorumin toiminta, joka pyrkii poistamaan Pohjoismaiden välisiä olemassaolevia rajaesteitä ja uutena ulottuvuutena kiinnittämään huomiota siihen, että uuden lainsäädäntötyön seurauksena ei luoda uusia esteitä. Pääosalla aloitteista kuitenkin pyritään pitkäjänteisempään yhteistyöhön mm. tutkimuksen alalla, joka ensi vaiheessa keskittyy ilmastoon, energiaan ja ympäristöön. Tavoitteena on profiloida Pohjoismaat huippututkimuksen, laadun ja innovatiivisuuden kärkialueena. Nämä hankkeet edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä eri ministerineuvostojen ja jäsenmaiden hallintojen välillä. Merkittävä naapuruusyhteistyön jatko varmistui, kun PMN:n yhteistyöohjelmat Viron, Latvian, Liettuan ja Luoteis-Venäjän kanssa päätettiin jatkaa vuosiksi 2009 2013. Myös laajat Luoteis- Atlantin alueet kattava arktinen yhteistyö syvenee hyväksytyn Arktisen yhteistyöohjelman jatkon muodossa.yhteistyö oli edelleen aktiivista EU:n pohjoisen ulottuvuuden ja Barentsin alueen erilaisten projektien puitteissa. Ministerineuvosto osallistui myös aktiivisesti EU:n Itämeri-strategian laatimisprosessiin. Osana globalisaatiohankkeita Pohjoismaat ovat toimineet aktiivisesti, jotta Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa voitaisiin sopia tavoitteellisemmasta ilmastosopimuksesta ja tuomalla esiin pohjoismaisia ratkaisumalleja neuvotteluissa. Tätä tukee kertomusvuonna hyväksytty uusi pohjoismainen kestävän kehityksen strategia vuosille 2009 2012 ja sen yhteydessä annettu julistus "Pohjoismaat kestävän kehityksen edelläkävijöinä". Julistuksessa korostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä halua varmistaa pohjoismaiden alueella dynaaminen talous, täysi työllisyys, korkea koulutustaso, hyvä terveys ja puhdas ympäristö. Kertomusvuonna valmisteltiin myös kieliyhteistyön laaja organisaatiouudistus. Tavoitteena on pohjoismaisen kieliyhteisön turvaaminen. Erityisesti panostetaan naapurikielten tunnettavuuden lisäämiseen lasten ja nuorten keskuudessa. Kansainvälinen talouskriisi heijastui myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Vuoden 2009 ministerineuvoston puheenjohtajamaa Islanti koki talouskriisin erityisen voimakkaana jo kertomusvuonna. Islannin arvio kuitenkin on, että talouskriisi ei tule muuttamaan puheenjohtajuusohjelmaa. Helsingissä toukokuussa 2009 Jan Vapaavuori Pohjoismainen yhteistyöministeri 3

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Sisällysluettelo POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN POLIITTISET SUUNTAVIIVAT Pääministereiden yhteistyö Yhteistyö ulkopoliittisissa sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä Yhteistyöministereiden yhteistyö Ulkomaankauppaa koskeva yhteistyö Yhteistyö kehityskysymyksissä Pohjoismainen kehitysrahasto NDF Pohjoismainen yhteistyö Maailmanpankissa ja alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa HORISONTAALISET KYSYMYKSET Rajaesteet ja pohjoismaalaisten arkielämän helpottaminen Kestävä kehitys Pohjoinen ulottuvuus, lähialueet ja alueneuvostot Nuorisoyhteistyö Itsehallintoalueiden asema ja osallistuminen POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ ERI SEKTOREILLA Yhteistyö kulttuuripolitiikan alalla Koulutus ja tutkimusalan yhteistyö Ympäristö Rakennus- ja asuntopolitiikka Liikenne Elinkeino- ja energiapolitiikka Aluepolitiikka Talous- ja finanssipolitiikka Maa- ja metsätalous- sekä kalastus- ja elintarvikesektori Kuluttaja-asiat Sosiaali- ja terveyspolitiikka Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö Työelämää koskeva yhteistyö Lainsäädäntöyhteistyö ja muu oikeudellinen yhteistyö Rajaturvallisuusalan yhteistyö Maahanmuutto- ja kansalaisuusasiat Ihmiskaupan vastainen työ Pelastusalan yhteistyö Nordred Pohjoismainen palonehkäisy-yhteistyö Poliisiyhteistyö Yhteistyö saamelaisasioissa 4

LIITTEET Liite 1. Pohjoismainen budjetti ja maiden maksuosuudet Liite 2. Pohjoismaiset kokoukset, seminaarit ja konferenssit Liite 3. Riksgränsenin julkilausuma Liite 4. Julkilausuma kestävästä Pohjolasta 5

POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN POLIITTISET SUUNTAVIIVAT Pääministereiden yhteistyö Suomen puheenjohtajuuskaudella 2007 Punkaharjun kokouksessa hyväksyttiin 14 globalisaatioaloitetta, jotka on nyt Ruotsin puheenjohtajuuskaudella saatu hyvin käyntiin. Näissä aloitteissa käsitellään globalisaation haasteita ja mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteiskuntamallin ja kilpailukyvyn kannalta. Näistä konkreettisista toimista voidaan mainita mm. yhteisosallistuminen Shanghain maailmannäyttelyyn 2010 sekä selvitys innovaatioedustustojen perustamismahdollisuuksista Aasiassa. Pohjoismaiden pääministerit Riksgränsenissä, kuvassa vasemmalta Geir H. Haarde, Jens Stoltenberg, Anders Fogh Rasmussen, Fredrik Reinfeldt ja Matti Vanhanen Pohjois-Ruotsissa Riksgränsenissä järjestettiin ensimmäinen globalisaatiofoorumi, jonka teema oli kilpailukykyinen Pohjola globaalissa maailmassa. Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuussa 2008 Helsingissä pääministereille luovutettiin rajaestefoorumin raportti. Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että kun uusia lakeja laaditaan ja pannaan täytäntöön, samalla ei luotaisi uusia esteitä. Neuvoston yhteydessä pidettiin myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääministereiden kokous. Poikkihallinnollista yhteistyötä ja koordinaatiota edellyttävä laaja huippututkimusaloite käynnistettiin. Hyväksytyt ensimmäiset kuusi tutkimusohjelmaa keskittyvät ilmasto-, energia- ja ympäristökysymyksiin. Seuraava vaihe kattaa terveyden ja hyvinvoinnin. Tavoitteena on yhteistyö elinkeinoelämän ja EU:n tutkimusohjelmien kanssa. Lähialueyhteistyötä vahvistettiin jatkamalla PMN:n yhteistyöohjelmia vuosiksi 2009 2013 Viron, Latvian ja Liettuan sekä Luoteis-Venäjän kanssa. Prioriteetteihin kuuluvat mm. tutkimus ja innovaatiot, elinkeinoelämä ja luovat alat (creative industries), ympäristö, ilmasto ja energia. PMN:n yhteistyötä vahvistetaan sekä Itämeren alueella että Barentsin alueella muiden alueellisten neuvostojen sekä EU:n pohjoisen 6

ulottuvuuden kanssa. Lisäksi tärkeän osan muodostavat kansalaisjärjestöjen kanssa toteutettavat ohjelmat. Pääministerit hyväksyivät julistuksen "Kestävä Pohjola" osana pohjoismaista kestävän kehityksen strategiaa vuosille 2009 2012. Julistus korostaa Pohjolan roolia kestävän kehityksen edelläkävijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Pohjoismaat toimivat aktiivisesti sen puolesta, että Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa saavutettaisiin aikaisempaa tavoitteellisempi kansainvälinen ilmastosopimus. Yhteistyö ulkopoliittisissa kysymyksissä sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Lehdistökokous PN:n istunnon aikana Helsingissä 27.10.2008, vas. pohjoismainen yhteistyö- ja kauppaministeri Björgvin Guðni Sigurðsson (Islanti), ulkoministeri Jonas Gahr Støre (Norja), Alexander Stubb (Suomi), Carld Bildt (Ruotsi) Pohjoismainen yhteistyö on uudistumassa ja saavuttanut uutta dynamiikkaa sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan välisenä että kaikki viisi Pohjoismaata kattavana. EU:n laajenemisen myötä alueellinen yhteistyö tulee kehittymään edelleen samoin kuin tiiviimpi yhteistyö NATOn kanssa. Vuoden aikana on pidetty viisi pohjoismaista ulko-ministerikokousta. Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg laatii ulkoministereiden pyynnöstä riippumattoman selvityksen pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Kriisinhallintaa koskevia yhteistyöaloitteita on ollut operaatiotoiminnassa ja kriisialueiden voimavarakehittämisessä Afrikassa, Länsi-Balkanilla ja Afganistanissa sekä nopean toiminnan, siviili-sotilasyhteistyön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden alalla operaatiotoiminnassa. Keskeinen tavoite kriisinhallinnassa on synergioiden hyödyntäminen. Näkyvä elementti Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyössä vuonna 2008 oli EU:n pohjoismaisen taisteluosaston korkea valmius 1.1. 30.6.2008. Mukana olivat myös Viro ja Irlanti. Puolustusyhteistyön tiivistyminen Pohjoismaiden välillä jatkui vuonna 2008 NORD- CAPS (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support) ja NORDAC (Nordic Armamments Cooperation) järjestelyiden pohjalta. Selvityksiä jatkettiin niiden täydentämiseksi uudella NORDSUP (Nordic Supportive Defence Structures) järjestelyllä. Kesäkuussa 2008 valmistui Norjan, Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien alustava selvitys kahden- ja kolmenvälisistä NORDSUP yhteistyömahdollisuuksista. Myös maiden ulkoministeriöiden valtiosihteerit ja poliittisten osastojen päälliköt tapasivat toisensa useamman kerran eri yhteyksissä ja kokoonpanoissa. 7

Yhteistyöministereiden yhteistyö Globalisaatioaloitteiden eteenpäinvieminen ja työskentelyn koordinointi eri sektoriministerineuvostojen välillä oli näkyvästi esillä yhteistyöministereiden työohjelmassa. Tämä heijastui myös niissä budjettiratkaisuissa, joihin ministerit vuoden 2009 osalta päätyivät. Naapuriyhteistyö ja globalisaatiotyö olivat vuonna 2008 pohjoismaisen yhteistyön kaksi keskeistä kansainvälistä teemaa. Vuoden aikana valmisteltiin laajaa pohjoismaisten kielten käyttöä koskevaa uudistusta, jonka tavoitteena on pohjoismaisen kieliyhteisön turvaaminen. Myös pohjoismaisen kielikonvention tarkistaminen saatettiin alulle. Naapurikielten tunnettavuuteen on panostettu varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa. Pohjoismaiset yhteistyöministerit Malmössä Loppuvuodesta alkanut talouskriisi on heijastunut myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. PMN:n tuleva puheenjohtajamaa Islanti onkin kokenut vallitsevan talouskriisin hyvin voimakkaasti. Islanti on kuitenkin arvioinut, että talouskriisi ei tule muuttamaan maan puheenjohtajuusohjelmaa vuonna 2009. Yhteistyöministerit hyväksyivät joulukuun kokouksessaan joukon toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan Islannin osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön talouskriisistä huolimatta. Erityisesti tutkija- ja opiskelijaosallistumisen jatkuminen haluttiin varmistaa. Ulkomaankauppaa koskeva yhteistyö Suomen ja Ruotsin kauppaministerit ovat tavanneet tammikuussa ja syyskuussa. Kokousten aiheina ovat olleet kauppa, kehitys ja ilmastonmuutos. Pohjoismaiden ulkomaankauppaministereiden kokous pidettiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Helsingissä lokakuun lopussa. Pohjoismaat-baltit yhteistyökokoukset koskien vientivalvontaa pidettiin toukokuussa Vilnassa ja marraskuussa Kööpenhaminassa. Myös Pohjoismaiden kauppapäälliköt ovat kokoontuneet vuoden aikana. Pohjoismaiden kaupan ja kehityksen asiantuntijaryhmä on kokoontunut kahdesti vuoden aikana, Tukholmassa helmikuussa ja Helsingissä syyskuussa. Kokouksissa on vaihdettu kokemuksia maiden kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke oli Suomen Lusakassa järjestämä Aid for Trade -koulutustilaisuus, johon Ruotsi osallistui tarjoamalla asiantuntijaresurssejaan. Yhteistyö kehityskysymyksissä Pohjoismainen kehityspoliittinen yhteistyö jatkui vuonna 2008. Suomi on useiden vuosien ajan edistänyt yhdessä samanmielisten maiden Nordic Plus -ryhmän kanssa 8

(Pohjoismaat, Alankomaat, Irlanti ja Iso-Britannia) kehitysavun tuloksellisuutta koskevaa työtä keskenään ja kansainvälisesti. Pohjoismaiden Nordic Plus -ryhmässä työstettiin Pariisin julistusta, joka käsittelee kehitysavun toimintatapojen tuloksellisuutta. Nordic Plus -maiden kehitysosastopäälliköt tapasivat Haagissa tammikuussa, missä käsiteltiin ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyötä, hauraita valtioita ja yhteistyön tiivistämistä Yhdysvaltojen kanssa lokakuussa 2007 hyväksytyn yhteisen Potomac lausunnon pohjalta. Kehitysosastopäälliköt ovat käyneet dialogia tilintarkastusviranomaisten kanssa. Esillä on ollut myös kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavan kehitysrahoituksen tuloksellisuuden arviointi. Nordic Plus-maat kanavoivat merkittävän osan kehitysyhteistyövaroistaan kansalaisjärjestöjen Hanasaaren ranta kautta. Norjan johdolla aloitettiin yhteisselvitys, miten kumppanimaiden kansalais- yhteiskunnalle annettavasta tuesta saadaan tuloksellisempaa. Selvityksessä tarkastettiin rahoitusmekanismeja ja mahdollista yhteistä linjausta kansalaisjärjestötuelle. Nordic Plus-kehitysosastopäällikköjen kokouksessa päätettiin jatkaa hanketta maatason selvityksillä. Pohjoismainen kehitysrahasto NDF Keskustelu Pohjoismaisen kehitysrahaston tulevaisuudesta jatkui vilkkaana koko vuoden. Myös kehitysyhteistyöministerit käsittelivät asiaa kokouksessaan New Yorkissa syyskuussa. NDF:n johtokunta päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan 10.12.2008 Helsingissä lähettää Pohjoismaiden ministerineuvostolle esityksensä rahaston tulevaisuudesta. Tarkoitus on rahaston nykyisellä hallintorakenteella keskittyä toiminnassa köyhimpien maiden ilmastokysymyksiin. Pohjoismainen yhteistyö Maailmanpankissa ja alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa Pohjoismailla oli tiivistä yhteistyötä myös kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa. Pohjoismaat toimivat samassa äänestysryhmässä Maailmanpankissa, Aasian kehityspankissa, Afrikan kehityspankissa sekä Latinalaisen Amerikan kehityspankissa. Yhteinen kaksipäiväinen koordinointikokous pidettiin tammikuussa 2008 Tukholmassa. HORISONTAALISET KYSYMYKSET Rajaesteet ja pohjoismaalaisten arkielämän helpottaminen Pääministerit päättivät Oslossa PN:n istunnon yhteydessä lokakuussa vuonna 2007 perustaa rajaestefoorumin, joka koostuu kansallisista edustajista ja jonka tehtävänä on edistää rajaestetyötä. Foorumin puheenjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Ole Norrback PMN:n pääsihteerin Halldór Ásgrimsson avustamana. Työn etenemisestä raportoidaan 9

yhteistyö-ministereille ja kerran vuodessa suoraan pääministereille. Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä lokakuussa pääministereille luovutettiin rajaestefoorumin raportti. Raportissa kiinnitetään huomiota olemassa olevien esteiden poistamisen lisäksi siihen, että kun uusia lakeja laaditaan ja pannaan täytäntöön, samalla ei luotaisi uusia esteitä. Kestävä kehitys Kertomusvuonna on kiinnitetty huomiota Pohjoismaissa olevien EU:n Solvittoimistojen välisen yhteistyön tärkeyteen ja rajaestetyön tietopohjan kehittämiseen. Rajaestetyön tukipalveluna toimii edelleenkin PMN:n tietopankki Haloo Pohjola, joka tarjoaa tietoa rajaesteistä sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Asgrimsson ja rajaestefoorumin puheenjohtaja suurlähettiläs Ole Norrback Helsingissä Yhteistyöministerit hyvksyivät 2008 uuden, pohjoismaisen kestävän kehityksen strategian. Uuden strategian keskeisin sisällöllinen muutos on siirtyminen yksityiskohtaisesta sektorilähestymistavasta horisontaaliseen teemalähestymistapaan, jossa strategisia tavoitteita tarkastellaan integroidusti taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristönäkökulmasta. Toinen merkittävä muutos on, että edellisissä strategioissa toimeenpanon päävastuun kantoivat maat, kun taas uusi strategia antaa raamit erityisesti ministerineuvoston alaisuudessa tehtävälle kestävän kehityksen yhteistyölle. Lisäksi strategia tukee ja täydentää pääministereiden globalisaatioaloitetta vuodelta 2007 ja siinä identifioituja yhteistyöalueita. Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät julistuksen Kestävästä Pohjolasta. Julistus korostaa Pohjolan roolia kestävän kehityksen edelläkävijänä ja se liitettiin osaksi strategia-asiakirjaa. Yhteistyöministereiden kokouksessa joulukuussa 2008 annettiin mandaatti strategian seurantaryhmän perustamiseksi toimeenpanokaudeksi 2009 2012. Pohjoinen ulottuvuus, lähialueet, Itämeri ja alueneuvostot Pohjoismaat toimivat vuonna 2008 pohjoisen ulottuvuuden ytimessä niin EU:ssa kuin kaikissa neljässä pohjoisessa alueneuvostossakin Pohjoismaiden ministerineuvostossa, Itämeren valtioiden neuvostossa, Arktisessa neuvostossa ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksessa Pietarissa lokakuussa 2008 päätettiin uuden kulttuurikumppanuuden perustamista tutkivan asiantuntijaryhmän perustamisesta. PMN toimii aktiivisesti kulttuurikumppanuuden perustamista tutkivassa työryhmässä ja PMN:n sihteeristö toimii asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Pohjoismaiden yhteistyöministerikokouksessa syyskuussa Göteborgissa hyväksyttiin uudet suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Viron, Latvian ja Liettuan väliselle yhteistyölle vuosiksi 2009 2013. Näissä tuodaan esille myös 10

suunnitteilla oleva PU:n kulttuurikumppanuus. Väliarviointi suuntaviivoista tullaan tekemään vuonna 2011 eli seuraavalla Suomen PMN:n pj-kaudella. Tällöin tullaan myös arvioimaan suuntaviivojen suhdetta EU:n Itämeristrategiaan. Ajallisesti suuntaviivat osuvat yhteen EU:n rahoituspuitteiden kanssa. Yhteistyön keskeisiä keinoja ovat Pohjoismaiden ja Baltian liikkuvuusohjelmat. Yhteistyön lähtökohtana ovat yhteiset prioriteetit ja yhteinen rahoitus. PMN:n Luoteis-Venäjä -ohjelma vuosille 2009 2013 hyväksyttiin kertomusvuonna. Yhteistyön painopistealueita ovat demokraattinen yhteiskuntakehitys, joka kiinnittää huomiota ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Laajat rajat ylittävät yhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä naapurimaiden keskinäisen ymmärryksen varmistamiselle. Nuorisoyhteistyö Nuorison Pohjoismaiden Neuvosto, Hanasaari Nuorten Pohjoismaiden Neuvostolla (NPN) oli hyvin aktiivinen toimintavuosi. NPN:n puheenjohtajisto nosti keväällä 2008 esille pohjoismaisen kielipolitiikan ja englannin kielen käytön täydentävänä kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä. Puheenjohtajiston kannanotto, jossa päätettiin sallia englannin kielen käyttö puheen-johtajiston kokouksissa, mikäli skandinaavisilla kielillä ei saavuteta riittävää ymmärrystä, sai laajaa huomiota medioissa eri Pohjoismaissa. NPN järjesti myös Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä paneelikeskustelun kielikysymyksestä ja toimenpiteistä nuorten pohjoismaisten kielten ymmärryksen lisäämiseksi. Kertomusvuonna NPN:n istunnon teemana oli energia ja ilmastonmuutos. NPN:n hyväksymät päätöslauselmat toimitettiin perinteisesti Pohjoismaiden neuvostolle. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Nordjobb-kesätyöohjelma oli edelleen suosittu pohjoismaisten nuorten keskuudessa. Yli kahdeksantuhatta nuorta haki kesätöihin toiseen Pohjoismaahan tai itsehallintoalueille. Nordjobb pystyi tarjoamaan kesätyöpaikan runsaalle 750 nuorelle. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama ja Pohjola-Nordenin hallinnoima pohjoismainen neuvontapalvelu Haloo Pohjola on neuvonut ja opastanut nuoria työ- ja opintomahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tietoa Pohjoismaista on jaettu nuorille suunnatuilla messuilla Helsingissä ja Turussa. Pohjola-Norden järjesti Haloo Pohjola -palvelun kanssa tiedotuspäivät Turussa ja Oulussa, joissa käsiteltiin opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa, opiskelu- ja kesätyömahdollisuuksia, sosiaaliturvaan ja tutkintojen tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä sekä kuultiin nuorten omia kokemuksia opiskelusta ja työnteosta toisessa Pohjoismaassa. 11

Itsehallintoalueiden asema ja osallistuminen Itsehallintoalueet ovat osallistuneet tiiviisti PMN:n toimintaan. Ahvenanmaan asiakirjan mukaisesti itsehallintoalueiden edustajilla on mahdollisuus toimia puheenjohtajana ministerikokouksissa, virkamieskomiteoissa ja työryhmissä. Kertomusvuoden aikana itsehallintoalueilla on järjestetty tilaisuuksia, joilla on näiden alueiden kannalta erityistä merkitystä kuten arktinen konferenssi, joka pidettiin syyskuussa Grönlannissa. Itsehallintoalueilla on myös muodollinen mahdollisuus anoa täysjäsenyyttä pohjoismaisissa laitoksissa ja elimissä. PN:n työssä itsehallintoalueiden aseman vahvistuminen näkyy myös siinä, että ne voivat vastata PN:lle esitettyihin kysymyksiin ja PN:n suosituksiin omaa aluettaan koskevissa asioissa. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ ERI SEKTOREILLA Kulttuuriyhteistyö Kulttuuriministerit päättivät vuonna 2005 pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rakenteiden perusteellisesta uudistamisesta. Vuonna 2008 uudistusta päästiin ensimmäistä kertaa soveltamaan täydessä mittakaavassa koko vuoden ajan. Keskeiseksi toimintamuodoksi perustetut ohjelmat, taide- ja kulttuuriohjelma sekä mobiliteetti- ja residenssiohjelma, herättivät laajaa mielenkiintoa koko Pohjolassa. Hakemuksia saattiin reilut 1000 kpl, ja apurahoja myönnettiin noin 230 hakijalle. Ohjelmien hallintovastuu oli Suomenlinnassa toimivalla Pohjoismaisella kulttuuripisteellä. Toimitilojen ylläpitoon ja huoltoon liittyvät kysymykset saatiin ratkaistuiksi opetusministeriön ja Suomenlinnan hoitokunnan avustuksella. Kulttuuriministerit sopivat yhdessä Baltian maiden kollegoidensa kanssa Viron, Latvian ja Liettuan liittymisestä tasavertaiselta pohjalta pohjoismaisiin ohjelmiin vuoden 2009 alusta alkaen. Kulttuuriministerit laativat oman globalisaatiostrategiansa, jolla kulttuurisektori voi osallistua pääministereiden sopimaan yhteispohjoismaiseen globalisaatiohankkeeseen. Yhteistyöministerit myönsivät kulttuuriministereille 2 milj. Tanskan kruunua kulttuurisektorin ensimmäisten globalisaatiohankkeiden käynnistämiseksi vuonna 2009. Osana toimialan globalisaatiotyötä perustettiin sektorin rajat ylittävä työryhmä KreaNord, jonka puitteissa edistetään luovan talouden hankkeita sekä elinkeino- että kulttuuriministereiden sektorilla. Suomen aloitteesta käynnistyneet valmistelut Pohjoisen ulottuuvuuden kulttuurikumppanuuden edistämiseksi etenivät neuvotteluissa EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö hoiti osittain valmistelujen sihteeristötehtäviä. Kulttuuriministerit päättivät käynnistää vuonna 2009 uuden kolmivuotisen toimintasuunnitelman valmistelut. Pohjoismaiset kulttuurifoorumit tarjosivat vuoden aikana tilaisuuden suoraan dialogiin kulttuurin kentän kanssa mm. toimialan globalisaatiohankkeen kehittämisessä. 12

Yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaisen kulttuurirahaston kanssa. Kulttuurirahaston toimeksiannosta laadittu arviointiraportti kiinnitti myös huomiota tarpeeseen kehittää edelleen yhteistyötä rahaston ja ministerineuvoston ohjelmien välillä. Koulutus- ja tutkimusalan yhteistyö Suuren pohjoismaisen huippututkimushankkeen rakentaminen osana pääministereiden käynnistämää globalisaatioprosessia muodostui toimintavuoden keskeisimmäksi yhteiseksi hankkeeksi ja ponnistukseksi. Ilmasto-, energia- ja ympäristöalan huippututkimushanke valmisteltiin niin, että Pohjoismaiden opetusministerit saattoivat päättää sen käynnistämisestä vuoden 2009 alusta. Viisivuotinen (2009 2013) tutkimus- ja innovaatiohanke toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen julkinen kokonaisrahoitus viidelle vuodelle on vähintään 48 miljoonaa euroa. Varsinaisten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvien tavoitteiden lisäksi hankkeella saadaan tärkeitä kokemuksia eri pohjoismaisten toimijoiden perinteiset sektorirajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksista. Pohjoismaiset opetusministerit Uudistettu laajempi Nordplus-ohjelma käynnistyi. Vuoden alusta ohjelmaan osallistuivat myös Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Kouluyhteistyön, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen lisäksi Nordplus tulee rahoittamaan myös eri koulutusasteet ylittävää horisontaalista yhteistyötä. Näiden rinnalla toimii kieli- ja kulttuuriohjelma. Laajentunut Nordplus-toiminta monipuolisti ja vahvisti entisestään yhteistyötä keskeisillä koulutus-alueilla ja toi uusia koulutusaiheita yhteistyön piiriin. Vuoden aikana tehtiin laaja vertaileva selvitys eri Pohjoismaiden opettajankoulutuksesta. Muita esillä olleita teemoja, jotka olivat myös opetusministereiden teemakeskustelujen aiheina, olivat siirtyminen koulusta työelämään ja eri Pohjoismaiden yliopistoreformit. Tiedon ja tietoisuuden lisääminen ilmastokysymyksistä on ollut esillä kouluyhteistyössä, jonka piirissä on myös valmisteltu kouluille tarkoitettua erityistä Pohjoismaista ilmastopäivää vuonna 2009. Yhteistyö- ja toimintamuotoja uudistettiin ja selkeytettiin useilla toiminta-alueilla. Aikuiskoulutusverkosto NVL:n toimintatapaa ja -periaatteita uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien siten, että toiminta on temaattisesti nykyistä fokusoidumpaa. It-yhteistyötä varten perustettiin ulkopuolinen neuvoa-antava IT-poliittinen asiantuntijaryhmä. Lisäksi muodostettiin Pohjoismaiden IT-johtajia varten epävirallinen yhteistyöfoorumi. Pohjoismaisen kieliyhteistyön toimielimiä ja niiden tehtäviä uudistettiin ja täsmennettiin. Pohjoismaiden kielineuvoston työssä korostuu jatkossa asiantuntijarooli ja neuvoa-antava tehtävä kieliyhteistyön kysymyksissä ja toimenpiteissä. Eri 13

Pohjoismaiden kielitoimistot muodostavat verkoston ja yksi niistä toimii verkoston koordinaattorina. Samalla vakiinnutettiin keskeisten pohjoismaisten kielikurssien rahoitus- ja suunnittelumenettelyjä. Ympäristö Pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toimintaohjelman (2009 2012) päämääränä on panna toimeen ja konkretisoida pohjoismaisen kestävän kehityksen strategian ympäristötavoitteita sekä fokusoida Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyö kysymyksiin, joista on pohjoismaista hyötyä. Ohjelman neljä pääteemaa ovat 1) Ilmasto ja ilma 2) Meret ja rannikkovyöhykkeet 3) Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut 4) Kestävä kulutus ja tuotanto. Edellisen toimintaohjelman mukainen Pohjoismainen arktinen strategia keskittyy ympäristömyrkkyihin ja ilmastoon ja sen toimeenpanokautta pidennettiin vastaamaan uuden toimintaohjelman kautta. Pohjoismaiden käytännön ympäristöyhteistyötä tekevien työryhmien uudelleenorganisointi pannaan toimeen vuoden 2009 aikana. Ryhmien työ tukee Pohjoismaiden kansallista toimintaa ympäristöasioissa ja tukee samalla Pohjoismaiden yhteistyötä suhteessa EU:n ja kansainvälisiin ympäristöprosesseihin. Ruotsin puheenjohtajuusohjelmassa vuodelle 2008 korostettiin mm. Itämeri-yhteistyön kehittämistä erityisesti kilpailukykyyn ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Ympäristösektorilla Ruotsi keskittyi puheenjohtajakaudellaan erityisesti kolmeen teemaan: 1) ilmasto, 2) meri ja 3) kemikaaliasiat Ympäristöministerit ovat osaltaan ryhtyneet panemaan toimeen pääministerien aloitetta Pohjoismaiden vastauksesta globalisaation haasteisiin. Keskeisenä tavoitteena on ilmastosopimusneuvottelujen edistäminen, erityisesti ajatellen sopimuksen tulevaa osapuolikokousta (COP-15) Kööpenhaminassa syksyllä 2009. Ympäristöministerit tapasivat huhtikuussa 2008 Puolan ministerin ja keskustelivat Poznanissa joulukuussa 2008 pidettävästä ilmastokokouksesta, ja erillinen COP-15 työryhmä tukee neuvotteluiden edistymistä mm. keskeisillä selvityksillä ja seminaareilla. Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsen siirtyi vuoden 2008 alusta lakkautetun kuluttajasektorin alaisuudesta ympäristösektorin hallintoon pohjoismaisella tasolla. Merkintäkriteerien kehittäminen ja uudistaminen jatkuu. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on keskeinen toimija lähialueiden ympäristöyhteistyössä, erityisesti Baltian maissa ja Venäjällä. Toiminta on käynnistynyt myös Ukrainan ja Kiinan kanssa. Keskimäärin NEFCOn hankkeiden kautta saatavan ympäristöhyödyn kustannus on kahdeksasosa verrattuna vastaavaan päästöjen vähentämiseen Pohjoismaissa. Rakennus- ja asuntopolitiikka Asunto- ja rakennusalan ministerineuvosto sekä virkamieskomitea lakkautettiin ministerineuvoston rakenneuudistuksen yhteydessä vuoden 2006 alusta. Rajaestefoorumi on kiinnittänyt huomiota rakennussektorin määräyksiin tavoitteena niiden yhdenmukaistaminen ja siten helpottaa pääsyä pohjoismaisille markkinoille ja stimuloida rakennusalan kilpailua ja sitä kautta parantaa alan tuottavuutta. 14

Liikenne Pohjoismaisessa liikenneyhteistyössä siirryttiin 1.1.2006 alkaen epäviralliseen yhteistyöhön. Toimintakaudella 2008 on pidetty yksi epävirallinen liikenneministerikokous toukokuussa Ruotsin Strömstadissa. Kokoukseen osallistuivat myös Baltian maiden liikenneministerit. Kokouksen pääaiheet olivat ilmastonmuutos ja liikenne, EU:n Itämeri-strategia ja TEN-suuntaviivat. Pohjoismaiset liikenneministerit ovat lisäksi kokoontuneet epävirallisesti kerran EU-liikenneneuvoston kokouksen yhteydessä. Pohjoismaiset ja Baltian maiden liikennevirkamiehet ovat kokoontuneet kerran maaliskuussa. Elinkeinopolitiikka ja energiapolitiikka Elinkeino-, energia- ja alueministerikokous (MR-NER) pidettiin syyskuussa 2008 Uumajassa. Kokouksen yhteisen osan teemana oli alueellinen kehittämistyö energia-, ilmasto- ja kasvupolitiikan aloilla. Globalisaatiokysymyksistä esillä olivat huippututkimushankkeen eteneminen, selvitys innovaatioedustustoista Aasian ja innovaatiopalkinto. Elinkeinopolitiikan painopiste oli selvästi innovaatiopolitiikassa. Ministerit päättivät Uumajassa käynnistää ohjelman pohjoismaisen innovaatioyhteistyön kehittämiseksi Aasiassa. Tämä päätös perustui asiasta tehtyyn selvitykseen Pohjoismaiset innovaatioedustustot Aasiassa". Elinkeinopoliittinen virkamieskomitea kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Esillä olivat useat käynnissä olevat yrittäjyys- ja innovaatiopoliittiset hankkeet. Merkittävin käynnissä olevista hankkeista on KreaNord, joka koskee luovien alojen kehittämistä. Hankkeella on sekä elinkeinopoliittisesta että kulttuuripoliittista merkitystä. Vuoden aikana tehdyt rahoituspäätökset koskivat mm. pohjoismaisen tietokonepeliohjelman käynnistämistä sekä portaalin perustamista KreaNordille. Vuonna 2008 valmistui professori Markku Maulan tekemän raportti Pohjoismaiden riskipääomamarkkinoista. Monivuotinen riskipääomayhteistyötä koskeva pohjoismainen keskustelu pääsi raportin ansiosta uuteen vaiheeseen. Uumajan ministerikokouksessa päätettiin luopua yhteispohjoismaisen Venture Capital-rahaston perustamista koskevasta hankkeesta. Sen sijaan suositeltiin riskipääomayhteistyön jatkamista raportin ehdotusten pohjalta. Tämän mukaisesti virkamieskomitea käynnisti syksyllä kaksi hanketta. Yhteispohjoismaisten riskipääomamarkkinoiden kehittämiseksi päätettiin perustaa julkisten riskipääomarahastojen edustajista koostuva työryhmä tavoitteena lisätä Pohjoismaiden Venture Capital-markkinoiden kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Työryhmän perustamiseen päästiin vasta vuoden 2009 alussa. Toinen käynnistetty hanke on riskipääomarahoitusta koskevan verolainsäädännön harmonisointi. Shanghaissa vuonna 2010 järjestettävään maailmannäyttelyyn osallistuvat kaikki Pohjoismaat omilla erillisillä näyttelyillään. Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt edistää Pohjoismaiden yhteistä imagoa maailmannäyttelyssä erillisellä ExpoShanghai-hankkeella. Viiden Pohjoismaan maailmannäyttelyosallistumista ja yhteistyötä ministerineuvoston kanssa koordinoiva virkamiesryhmä laati tätä koskevan ohjelman, joka hyväksyttiin syksyllä virkamieskomiteassa. 15

Energiapolitiikan yhteistyössä korostuivat sähkömarkkinoiden kehittäminen ja varautuminen EU:n energiamarkkinoiden yhdistymiseen. Pohjolan pysyminen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alueilla edelläkävijänä on entistä tärkeämpää EU:n ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanon myötä. Laaditun selvityksen nojalla ministerit eivät pitäneet yhteispohjoismaista riippumatonta järjestelmävastaava-ajatusta (NISO) sopivana ratkaisuna edistämään markkinoiden yhdentymistä ja kilpailua. Päätettiin sen sijaan laatia toimintasuunnitelma, johon kuuluu mm. toimia verkkoinvestointien lisäämiseksi ja markkina-alueen jakaminen useampaan tarjous- ja/tai hinta-alueeseen. Lisäksi raporttiin tulee katsaus kuinka Pohjoismaiden yhteistyö ja -rintama parhaiten järjestetään Euroopan sähkömarkkinoiden ja sen instituutioiden kehittyessä. Vuonna 2008 laadittu raportti osoitti, että uusiutuvan energian lisäämiselle on kaikissa Pohjoismaissa laajat mahdollisuudet. Ohjausvälineiden harmonisointi Pohjoismaiden tasolla, eli uusiutuvaa energiaa otettaisiin käyttöön siellä, missä se on edullisinta, voisi olla kustannustehokasta. Kansallisesta näkökulmasta harmonisointi voisi tosin johtaa uusiutuvan energian tuotannon investointien vinoutuneeseen sijoittumiseen. Ministerikokouksessa todettiin, ettei harmonisointi ole mahdollista, vaan uusiutuvan energian käytön lisäämisen yhteistyötä on syytä jatkaa muilla tavoilla. Tärkeitä alueita ovat olleet myös tuulivoiman lupamenettelyihin ja kaavoitukseen liittyvä yhteistyö sekä Pohjoismaiden energiateknologiaa ja energiayhteistyötä esittelevän Utstillingsvinduesivuston rakentaminen. Energiatehokkuuden alueella pohjoismaisen yhteistyön kohteena olivat EU:n energiapalveludirektiivi ja julkinen sektori energiatehokkuuden edelläkävijäksi. Pohjoismaiden yhteistyössä on käynnissä pääministerien käynnistämä laaja globalisaatioaloite, jonka suurin hanke on huippututkimusohjelma. Hankkeeseen esitettiin kuudenneksi osioksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Muut energiaaiheiset osiot ovat nanotekniikka ja energiatehokkuus, laajamittaisen tuulivoiman integrointi ja kestävä bioenergia. Aluepolitiikka Vuoden 2008 toimintaa leimasi uuden yhteistyöohjelman valmistelu sekä rajaseutuyhteistyön rahoitusmallin uudistaminen. Ruotsin puheenjohtajuusohjelmassa nostettiin aluepoliittisen yhteistyön osalta esille erityisesti EU:n Itämeristrategian valmistelu, maaseudun kehittämiskysymykset sekä rajaseutualueita koskevan tilastotuotannon kehittäminen. Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikasta vastaavien ministerien (MR-NER) kokouksen aluepoliittisessa osassa hyväksyttiin aluesektorin uusi yhteistyöohjelma ja sitä täydentävä rajaseutustrategia vuosille 2009 2012 sekä päätettiin tehostaa tilastokeskusten välistä yhteistyötä rajaseutualueita koskevan tilastotuotannon kehittämiseksi. Uudessa rajaseutustrategiassa tarkennetaan PMN:n tukeman rajaseutuyhteistyön tavoitteita, painopisteitä, tukikriteerejä ja ohjausta. Kaudella 2009 2012 on tarkoitus erityisesti tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämistä rajaseuduilla, rajaesteiden (laajasti ymmärrettynä) identifiointia ja poistamista, kestäviä ja ilmastoystävällisiä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä hyviä liikenneyhteyksiä. 16

Kesällä 2008 ÄK-R hyväksyi pitkään valmistellun rajaseutuorganisaatioiden uuden ja aiempaa joustavamman rahoitusmallin. Sen perusteella päätettiin rahoittaa kymmentä rajaseutuorganisaatiota, joista seitsemän on ollut rahoituksen piirissä jo aiemmin ja kolme on uusia: Tornionlaakson neuvosto (FI, SE, NO), Perämerenkaari (FI, SE) ja Hedmark-Dalarna (NO, SE). Sopimuskauden umpeuduttua organisaatiot voivat hakea rahoitusta uudestaan. Vuoden aikana panostettiin myös EU:n Alueellisen koheesion vihreän kirjan analysointiin pohjoismaisesta näkökulmasta. Nordregio laati asiaan liittyvän selvityksen ja keväällä järjestettiin Pohjoismaiden ja Skotlannin välinen yhteinen seminaari Brysselissä. Pohjoismainen yhteistyö talous- ja finanssisektorilla vuonna 2008 Pohjoismaiden valtiovarainministerit jatkoivat aktiivista vuoropuhelua talouskehityksestä ja talouspoliittisesta tilanteesta kertomusvuoden aikana ja kokoontuivat kahdesti Ruotsin puheenjohtajuuskaudella. Kesäkokouksen teemana oli erityisesti Pohjoismaiden valtioiden budjettimenettely. Keskustelua käytiin OECD:n alustuksen pohjalta. Ruotsin tekemän aloitteen pohjalta ministerit päättivät yhteispohjoismaisen julkisen talouden kysymyksiin keskittyvän taloudellisen aikakausikirjan, Nordic Economic Policy Review, perustamisesta. Hanketta varten asetettiin asiantuntijatyöryhmä täsmentämään konseptia ja huolehtimaan konkreettisista toimista. Tarkoituksena on, että perusrahoitus tulee finanssisektorin pohjoismaisesta budjetista. Yhteispohjoismainen neuvotteluprosessi tietojenvaihtosopimusten aikaansaamiseksi ns. veroparatiisien kanssa eteni kertomusvuoden aikana. Hanke käynnistettiin vuonna 2006 ja ensimmäinen tietojenvaihtosopimus allekirjoitettiin Man-saaren kanssa vuonna 2007. Hanke on saanut erittäin myönteistä julkisuutta muun muassa OECD:n piirissä ja sitä voidaan pitää erinomaisena esimerkkinä konkreettisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaat ovat yhteisen neuvotteluprosessin myötä vahvistaneet neuvotteluasemaansa ja samalla on resursseja kyetty säästämään. Syksyn ministerikokouksen yhteydessä Pohjoismaat allekirjoittivat kahdenväliset tietojenvaihtosopimukset Guernseyn ja Jerseyn kanssa. Tietojenvaihtosopimusten tavoitteena on estää veropakoa. Neuvotteluprosessi jatkuu vielä eräiden muiden veroparatiisien kanssa. Syksyllä ministerit kokoontuivat Pohjoismaiden Neuvoston istunnon yhteydessä Helsingissä. Kokousta leimasi finanssikriisi ja sen vaikutukset taloustilanteeseen. Kestävän julkisen talouden merkitys korostuu entisestään niiden haasteiden edessä, jotka Pohjoismaat kohtaavat. Finanssikriisi on kaikkein kovimmin iskenyt Islantiin. Kokouksen yhteydessä päätettiin asettaa korkean tason virkamiesryhmä seuraamaan Islannin vakauttamisohjelman toimeenpanoa ja pohtimaan muita mahdollisia tukitoimenpiteitä, jotka voisivat edesauttaa Islannin selviytymistä talouskriisin kourista. Keskustelua käytiin myös niistä toimenpiteistä, joihin maat ovat ryhtyneet rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamiseksi. Pohjoismaisen verosopimuksen pöytäkirjaan tehtiin myös kertomusvuoden aikana joitakin tarkennuksia. 17

Maa- ja metsätalous- sekä kalastus- ja elintarvikesektori Maataloussektorin painopistealueita vuonna 2008 olivat bioenergia sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloustuotantoon. Pohjoismainen bioenergiapalkinto tuli tänä vuonna Dan Asplundille Suomeen. Geenivarojen osalta Pohjoismainen Geenivarakeskus (NordGen) aloitti toimintansa 1.1.2008 keskuspaikkanaan Alnarp Ruotsissa. Geenivarakeskuksen alaisuuteen on siirretty entisen Pohjoismaisen Geenipankin, Pohjoismaisen Kotieläin-geenipankin ja pohjoismaisen metsäyhteistyöverkoston toiminnot. Global Seed Vault aloitti virallisesti toimintansa 26.2.2008 Huippuvuorilla. Se on maailmanlaajuinen kasvigeenipankki, joka toimii alueellisten ja kansallisten geenipankkien varmuusvarastona. Kalataloussektorilla uudistettiin sisäistä organisaatiota siten, että MiFi ja NAF - työryhmät yhdistettiin vuonna 2009 aloittavaksi AG-Fisk työryhmäksi. Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen mm. hylkeitä koskeva päätöslauselma, jonka uusi muotoilu hyväksyttiin maatalousministerien kokouksessa Växjössä. Maatalousministereiden kesäkokous Växjössä Pohjoismainen ruokaohjelma Ny Nordisk Mat jatkoi aktiivista ja näkyvää toimintaansa pohjoismaisen ruokakulttuurin edistämisessä. Ohjelma oli näkyvästi esillä mediassa sekä useissa seminaareissa ja tapahtumissa. Ny Nordisk Mat -kunniapalkinto myönnettiin Suomeen kuopiolaiselle Kasvis Gallerialle. Metsäsektorilla jatkettiin yhteisen metsäntutkimuksen (Samnordisk Skogsforskning, SNS) harjoittamista. SNS:n kiertävä puheenjohtajuus on vuosina 2006 2009 Suomella, ja sihteeristö toimii Metsäntutkimuslaitoksen yhteydessä. Elokuussa 2008 järjestettiin Islannin Selfossissa pohjoismainen metsäministerikokous, jossa allekirjoitettiin julkilausuma kestävästä metsätaloudesta. Kuluttaja-asiat Vuoden 2006 alusta alkaen pohjoismainen yhteistyö kuluttaja-asioissa on epävirallista. Kuluttaja-asioista vastaavien ministeriöiden virkamiehistä kostuva Pohjoismainen kuluttajaryhmä (Nordisk konsumentgrupp) kokoontui vuonna 2008 kaksi kertaa. Toukokuussa Kööpenhaminassa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisten kansallisten kuluttaja-asioiden lisäksi komission ensimmäistä kuluttajapolitiikan tulostaulua komission asiasta vastaavien virkamiesten alustusten pohjalta. Joulukuussa Kööpenhaminassa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisten kansallisten kuluttaja-asioiden lisäksi ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista komission edustajan alustuksen pohjalta. 18

Pohjoismainen sosiaali- ja terveyspolitiikka 2008 Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerikokouksen yhteydessä avattiin pohjoismainen sosiaalivakuutusportaali. Kokouksessa päätettiin yhdistää pohjoismaiset sosiaalialan laitokset uudeksi pohjoismaiseksi hyvinvointikeskukseksi (Nordiskt Välfärdscenter), joka aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Ministerit sopivat, että pohjoismaisen yhteistyön painopisteeksi otetaan psyykkinen terveys. Kokouksessa tehtiin lisäksi aloite yhteispohjoismaisen terveyden edistämisen osaamiskeskuksen perustamisesta Pohjoismaisen kansanterveystieteen korkeakoulun yhteyteen. Pohjoismaiden ministerineuvoston terveydenhuollon yhteistä laadunmittaustyötä jatketaan vuosina 2008 2009 neljässä pohjoismaisessa alatyöryhmässä, joiden työskentelyä valvoo pohjoismainen johtoryhmä. Työn pääpaino on ollut laatuindikaattoreiden sekä ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen indikaattoreiden kehittämisessä. Suomi on vetovastuussa pohjoismaisesta suun terveydenhuollon laadunmittaustyöstä. Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö 2008 Tasa-arvosektorin ministerikokouksessa käsiteltiin pääministerien globalisaatioaloitetta tasa-arvosektorin kannalta, sukupuolinäkökulmaa ilmastonmuutokseen, innovaatioihin ja pohjoismaiseen hyvinvointimalliin liittyen sekä tasa-arvoyhteistyön jatkamista Baltian ja Pohjoismaiden välillä. NB8 kokouksessa, johon kaikki tasa-arvoasioista vastaavat Baltian ministerit osallistuivat, arvioitiin kymmenvuotista yhteistyötä ja ministerit esittivät tukensa kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön jatkamiselle. Virkamieskomitea sai tehtäväkseen valmistella yhteistyöohjelman vuosille 2009 2010. Pohjoismaiden Neuvoston istunnossa Helsingissä esiteltiin ministerineuvoston edistymistä tasa-arvon valtavirtaistamisessa ja ihmiskaupan vastaisessa työssä. Neuvoston istunnossa esitettiin myös jäsenaloitteita pakkotyöhön ja ihmiskauppaan sekä sukupuolielinten silpomiseen liittyen. Suomen puheenjohtajuuskaudella aloitettu tutkimushanke Moniperusteinen syrjintä toteutettiin vuosina 2007 2008. Helsingissä pidetyssä konferenssissa kesäkuussa julkaistiin raportti, jossa selvitetään syrjintään ja tasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä, hallintoa ja niiden muutosta eri Pohjoismaissa. Vuosina 2007 2008 toteutettu tutkimusprojekti pohjoismaisista prostituutiopolitiikoista päätettiin Tukholmassa lokakuussa pidettyyn konferenssiin, jossa julkaistiin tutkimusraportti ja kansalliset osatutkimukset. Raportti on valmistunut alkuvuodesta 2009 ja tiivistelmä konferenssista on saatavissa NIKKin nettisivuilta: www.nikk.uio.no. Myös NIKK-lehdestä julkaistiin teemanumero prostituutiosta. Vuoden aikana julkaistiin kaksi selvitystä (prostituutio ja moniperusteinen syrjintä) ja uudistettiin nettisivut (www.nikk.uio.no), jotka informoivat Pohjoismaiden tasaarvoasioista. 19

Työelämää koskeva yhteistyö Vuonna 2008 valmisteltiin uusi työelämäalan yhteistyöohjelma. Ohjelmaehdotus käsiteltiin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, jonka jälkeen ministerineuvosto vahvisti uuden ohjelman vuosille 2009 2012. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota niihin haasteisiin, joita globalisaatio ja demografinen kehitys aiheuttavat pohjoismaisille työmarkkinoille. Siinä keskitytään erityisesti neljään teemaan: pohjoismainen yhteistyö maahanmuuttoa ja ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskevissa asioissa, työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden pohjoismaisille työmarkkinoille ja sopimusjärjestelmille aiheuttamat haasteet, globalisaation vaikutukset tulevaisuuden työvoimalle ja osaamistarpeille sekä globalisaation sosiaalinen ulottuvuus, johon sisältyvät työntekijöiden oikeudet ja työympäristö globaalitaloudessa. Parempaa työympäristöä ja työhyvinvointia edistettiin pääasiassa projektitoiminnan kautta. Kertomusvuonna valmistui Suomen johdolla toteutettu hanke, jossa vertaillaan eri maiden työympäristöpolitiikkaa keskenään sekä EU:n linjauksiin. Tutkimus paljasti, että maiden välillä on suuria eroja. Muut valmistuneet hankkeet tai toteutetut teemakokoukset koskivat hiukkassuodattimien markkinavalvontaa, ikääntyneiden työntekijöiden tarpeita, psykososiaalisia tekijöitä, kemiallisia kysymyksiä, työaikajärjestelyjä, sosiaalista dumppausta, ergonomiaa ja rakennustyötä. Lisäksi järjestettiin viranomaisten joka toinen vuosi pidettävä työympäristökonferenssi sekä vuosittainen työympäristökokous. Työelämän ministerineuvosto (MR-A) kokoontui lokakuussa Lidingössä. Ministerit keskustelivat demografisen kehityksen aiheuttamista haasteista ja strategioista, joita eri Pohjoismailla on toisaalta omien kotimaisten työvoimareservien käyttöönottoon ja toisaalta työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. MR-A antoi työelämän virkamieskomitealle ja sen alaisille jaostoille tehtäväksi jatkaa demografisten ja erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon sisältyvien integraatiopoliittisten haasteiden käsittelyä ja näitä koskevien projektien käynnistämistä. Lisäksi ministerit kehottivat kiinnittämään huomiota ongelmiin, jotka liittyvät varhaiseläkeläisten ja vammaisten työmarkkinoille pääsyyn. Keskustelua käytiin myös ajankohtaisista EU-asioista sekä työelämäalan mahdollisista aloitteista, jotka olisivat keskeisiä pääministereiden vuonna 2007 käynnistämän pohjoismaisen globalisaatioyhteistyön kannalta. Ministerit pitivät keskeisinä aiheina joustoturvan kehittämistä ja Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamista koskevaa työtä. Työelämän virkamieskomitea (ÄK-A) hyväksyi Helsingissä sijaitsevan pohjoismaisen työympäristökoulutuslaitoksen NIVANn uuden sopimuksen vuosille 2009 2011. ÄK- A hyväksyi myös uuden viestintä- ja informaatiostrategian, jonka seurauksena työelämäsektori luopui vuoden vaihteessa Arbetsliv i Norden ja Nordic Labour Journal aikakauslehtien julkaisemisesta ja siirtyi sähköiseen viestintään taatakseen nopeamman ja tehokkaamman tiedonvälityksen. ÄK-A käsitteli myös kahta Nordjobb-selvitystä, joista toinen käsitteli täydentäviä rahoitusmahdollisuuksia ja toinen vaihtoehtoisia malleja Nordjobb-ohjelman toteuttamiseksi tulevaisuudessa. 20

Lainsäädäntöyhteistyö ja muu oikeudellinen yhteistyö Pohjoismaisen oikeudellisen alan yhteistyön tavoitteena on edistää maiden lainsäädännön samankaltaisuutta ja siten poistaa rajaesteitä ja helpottaa pohjoismaalaisten keskinäisiä kontakteja. Työ on pitkäjänteistä ja sen pohjana ovat käytännön lainsäädäntöhankkeet, yhteispohjoismaiset työryhmät ja virkamiesten epävirallinen yhteistyö. Osana Ruotsin puheenjohtajuuskautta vuonna 2008 tehtiin pohjoismaiset selvitykset poliisiyhteistyön kehittämisestä ja varauman poistamisesta kansainvälistä kauppaa koskevaan CISG-sopimukseen. Lisäksi vuoden aikana on aloitettu selvitys oikeusviranomaisen käsitteestä ja järjestetty seminaarit laajojen rikosasioiden käsittelystä ja nuorisoseuraamuksista. Vuoden 2008 oikeusministerikokous pidettiin syyskuussa Ystadissa. Ministerit keskustelivat mm. lasten hyväksikäytön torjunnasta, järjestäytyneestä rikollisuudesta, rangaistusten mittaamisesta seksuaalirikoksissa ja poliisiyhteistyöstä. Rajaturvallisuusalan yhteistyö Rajavartiolaitoksen päällikkö osallistui Islannissa syyskuussa järjestettyyn pohjoismaiseen rannikkovartiokonferenssiin -Nordic Coast Guard Conference (NCGC). Konferenssiin osallistuivat kaikkien Pohjoismaiden rannikkovartiostojen / rannikkovartiotoimintoja suorittavien organisaatioiden päälliköt. Rajavartiolaitos on osallistunut vuosittain Pohjoismaiseen rannikkovartioyhteistyöhön, joka koostuu Pohjoismaiden merellisestä rajaturvallisuudesta, meripelastuksesta ja ympäristön suojelusta vastaavista viranomaisista. Kokouksissa ja yhteistoiminnassa on keskitytty tiedonvaihtoon parhaiden käytänteiden löytämiseksi sekä syvennetty operatiivista yhteistyötä pohjoisen Itämeren alueella Maahanmuutto- ja kansalaisuusasiat Vuoden 2008 alkupuoliskolla Tanska toimi pohjoismaisen virkamiestasoisen yhteistyöryhmän NSHF:n (Nordisk samrådsgrupp på hög nivå i flyktingfrågor) puheenjohtajana. Kesäkuussa järjestettiin maahanmuuttoalan ministerikokous Sonderborgissa, Tanskassa. Puheenjohtajuus siirtyi Norjalle, joka järjesti virkamieskokouksen marraskuussa Oslossa. NSHF:n ja siihen liittyvässä ministerikokouksissa vaihdetaan hyödyllisiä tietoja maahanmuutto- ja turvapaikka asioissa. NSHF:n alatyöryhmien työryhmäraportit saadaan kokouksissa tiedoksi. Pohjoismaat vaihtavat kansalaisuusasioissa tilastotietoja sekä tietoja lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen muutoksista vuosittain kokoontuvassa kansalaisuusasiantuntijoiden työryhmässä. Työryhmän puheenjohtajuus on kiertävä. Vuonna 2008 puheenjohtajana toimi Ruotsi. Työryhmän kokous pidettiin lokakuussa Tukholmassa. Vuonna 2008 jatkettiin vuonna 2006 käynnistyneitä neuvotteluja pohjoismaisen kansalaisuussopimuksen uudistamisesta. Neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2008 ja sopimuksen voimaansaattaminen eri Pohjoismaissa käynnistyy vuoden 2009 alussa. 21

Ihmiskaupan vastainen työ Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) alainen ihmiskaupan vastainen työryhmä (Council of Baltic SeaStates Task Force against Trafficking in Human Beings) jatkoi Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen ihmiskaupan vastaisen toimintaryhmän työtä. Työryhmän työhön osallistuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös Saksa, Puola ja Venäjä. Työryhmässä halutaan pureutua ihmiskaupan vastaiseen työhön käytännön toimien tasolla. Pelastusalan yhteistyö Pohjoismaiset pelastusylijohtajat tapasivat vuonna 2008 kaksi kertaa, kesäkuussa Reykjavikissa ja marraskuussa Helsingissä. Reykjavikin kokouksen aiheet koskivat pelastustointa ja Helsingin kokouksen kriisivalmiutta yleisemmin. Helsingin kokouksessa marraskuussa käsiteltiin erityisesti Itämeriyhteistyötä ja EU:n Itämeristrategiaa, kansainvälisen pelastuspalveluavun vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä (Host Nation Support) ja kussakin maassa pidettyjen suurten kansallisten ja kansainvälisten harjoitusten kokemuksia. Pelastusalan pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluu myös tilastoyhteistyö. Tämän yhteistyön tuloksena ylläpidetään yhteistä tilastosivustoa nordstat.net. Vuonna 2008 tilastoyhteistyökokous pidettiin syyskuussa Ruotsissa. Osallistujat selostivat meneillään olevia hankkeita. Kokouksessa sovittiin, että Suomi valmistelee seuraavalle vuodelle esityksen tilastollisista riskeistä digitaalisessa paikkatieto(gis) ympäristössä. Nordred Nordred -yhteistyö perustuu Pohjoismaiden kesken vuonna 1989 solmittuun sopimukseen yli rajojen ulottuvasta yhteistyöstä ja avunannosta onnettomuustapauksissa. Suomi toimii Nordred -sopimukseen perustuvan pelastuspalveluyhteistyön puheenjohtajamaana kesäkuusta 2006 kesäkuuhun 2009. Valmisteltavana on ollut Vaasassa vuoden 2009 kesäkuussa järjestettävä Nordred - sopimuksen 20-vuotisjuhlakonferenssi ja sen teema NORDRED -yhteistyö eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Konferenssi keskittyy pohjoismaisen pelastuspalveluyhteistyön kehittämiseen ml. mahdollisuudet pohjoismaiseen pelastusalan koulutusyhteistyöhön ja Nordred -sopimuksen tulevaisuuden näkymiin, erityisesti sen suhteeseen muuhun pohjoismaiseen sekä Itämeren ja Barentsin alueella tapahtuvaan yhteistyöhön (Barents Rescue 2009 -harjoitus) ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin, muihin suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin. Pohjoismainen palonehkäisy-yhteistyö Vuosittain pidettävä pohjoismainen palonehkäisykokous oli viime vuonna syyskuussa Tanskassa. Kokouksen keskusteluaiheita olivat muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puutaloalueiden suojaaminen, asumisen paloturvallisuus ja palotilastointi. 22