KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009



Samankaltaiset tiedostot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

Raportteja Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä klo HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSEN MUUTTAMISEKSI

Kestävä liikenne ja matkailu

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

WWF Ilmastolaskurin mukaan syntyvät päästöt yhdensuuntaisesta lentomatkasta Helsingistä New Yorkiin ovat 2,15 tco2. 2

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

EU:n energiaunioni ja liikenne

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

SEAP JOENSUU. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelma. Joensuun kaupunginhallitus

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Puu vähähiilisessä keittiössä

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (10) Omistajaohjausjaosto

Suuntautumisseminaari Stadiassa

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009

Gasum Petri Nikkanen 1

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

... ja uusia näkökulmia

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009

LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA Pekka Hämäläinen

Transkriptio:

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset, toimisto- ja hallintorakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset, lämmitetyt varastorakennukset, väestönsuojat ja muut rakennukset) Kuopion Vesi (vedentuotanto/jätevesilaitos) Kuopion Ateria Kuopion Matkailupalvelu Oy (Rauhalahti) Niiralan Kulma Oy Kuopion Opiskelija-asunnot Oy (Kuopas). Kuopion Energia Oy on myös Kuopion kaupungin omistama liikelaitos. Se tuottaa lämpöä ja sähköä, joten sen päästöt ovat tuotantoperusteisia. Sen päästöjä ei ole otettu huomioon tässä raportissa, koska tämän raportin tulokset pohjautuvat vain kulutusperusteisiin päästöihin. Kuopion Energia Oy:n (Haapaniemen voimalaitos ja seitsemän lämpökeskusta) fossiilisten polttoaineiden käytöstä muodostuneet tuotantoperusteiset hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) olivat vuonna 2009 yhteensä noin 582 389 t CO 2. Hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan yksinomaan hiilidioksidipäästöjen määrää. Hiilidioksidipäästökertoimilla laskien saadut tulokset ovat täten todellisia kasvihuonekaasupäästöjä pienemmät. Suomen Ympäristökeskuksen Kasvener-ohjelmaan perustuen metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) osuuksien huomioon ottaminen sähkön ja kaukolämmön kulutuksessa kasvattaisi hiilidioksidipäästökertoimilla saatuja tuloksia noin 1,3 %. Tässä raportissa päästömäärien laskennassa on käytetty hiilidioksidipäästökertoimia (gco 2 /kwh) kaikissa muissa päästölähteissä paitsi jätteissä ja paperinkulutuksessa, joissa on käytetty kasvihuonekaasupäästökertoimia (gco2-ekv/kwh). Kasvihuonekaasu- ja hiilidioksidipäästökertoimien väliset erot ovat kuitenkin niin pienet, että tässä raportissa puhutaan yleisesti kasvihuonekaasupäästöistä (CO2-ekv). Kasvihuonekaasupäästöillä tarkoitetaan merkittävimpien kasvihuonekaasujen (CO 2, CH 4 ja N 2 O) yhteenlaskettua määrää hiilidioksidiekvivalentiksi muunnettuna. Päästömäärien laskennassa käytettiin Kuopion kaupungin energiankulutus- ja jätetilastoja vuodelta 2009. Laskennan päästökertoimina käytettiin Ilmastolaskurin (www.ilmastolaskuri.fi) ilmoittamia kertoimia.

TULOKSET Kuopion kaupungin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 yhteensä noin 56 295 t CO2- ekv (Taulukko 1). Tämän mukaan Kuopion kaupungin osuus kaikista Kuopion alueen kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä (1 019 800 t CO2-ekv) on noin 5,5 %. Laskennassa käytetyt lähtöarvot olivat osittain puutteellisia ja osassa päästölähteitä käytettiin päästökertoimina hiilidioksidipäästökertoimia kasvihuonekaasupäästökertoimien sijaan. Tämä aiheutti virheitä saatuihin tuloksiin. Kyseisistä tekijöistä syntyneet virheet käsitellään tämän raportin tulosten tarkastelu -osiossa. Laskennan virhelähteet huomioiden Kuopion kaupungin todellisuutta vastaavan päästötason arvioidaan olleen vuonna 2009 noin 58 000 t CO2-ekv ja siten noin 1 700 t/a taulukossa 1 esitettyä yhteenlaskettua tulosta korkeampi. Tämän mukaan Kuopion kaupungin osuus kaikista Kuopion alueen kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä (1 019 800 t CO2-ekv) on noin 5,7 %. TULOSTEN TARKASTELU Sähkön- ja lämmönkulutuksesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat todellisuudessa yhteensä noin 700 t taulukossa 1 ja kuvassa 1 ilmoitettuja päästömääriä korkeampia. Tämä johtuu siitä, että kyseisten päästölähteiden laskennassa käytettiin hiilidioksidipäästökertoimia kasvihuonekaasupäästökertoimien sijaan. Taulukko 1. Kuopion kaupungin CO2-ekv päästöt vuonna 2009.

Päästölähde CO2-ekv (t/a) Lämmönkulutus 32 910 Sähkönkulutus 21 539 Tieliikenne (Virkamatkat omalla autolla, leasing autot ja kaupungin omat autot) 1 260 Raideliikenne - Julkinen paikallisliikenne - Lentoliikenne - Vesiliikenne - Kodin ja työpaikan välinen liikenne - Tiekuljetukset - Raidekuljetukset - Lentokuljetukset - Vesikuljetukset - Kirjelähetykset - Jätteet 358 Paperinkulutus 228 Kompensointi - Yhteensä 56 295 Laskennassa ei ollut käytettävissä lähtötietoja seuraavista päästölähteistä ja siten myös kyseisten päästölähteiden päästömäärät puuttuvat taulukon 1 ja kuvan 1 tuloksista: jätteiden osalta keräyspaperin määrä liikenteen osalta Kuopion ulkopuolelle suuntautuneet lentokoneella, junalla ja bussilla tehdyt työ- sekä virkamatkat Arvion mukaan näiden puuttuvien päästölähteiden yhteenlaskettu päästömäärä vuonna 2009 on noin 1 000 t CO2-ekv. Kaikki virhemarginaalit huomioiden Kuopion kaupungin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 asettuvat välille 50 000-60 000 t/a CO2-ekv. Tämä vastaa noin 5-6 %:n osuutta koko Kuopion alueen kulutusperusteisista päästöistä.

Kuva 1. Kuopion kaupungin CO2-ekv päästöt eriteltynä päästölähteittäin vuonna 2009. Lämmönkulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennassa on otettu huomioon kauko- ja sähkölämmitys sekä polttoöljyn ja biopolttoaineiden lämmityskäyttö. Laskennassa käytettiin biopolttoaineiden (puuhake, hakkuutähde, pelletit sekä Kuopion Veden biokaasukattila ja biokaasumoottori) hiilidioksidipäästökertoimena arvoa nolla. (Kuva 2) Kuva 2. CO 2 -päästöt lämmönkulutuksesta päästölähteittäin eriteltynä. Sähkönkulutuksessa Kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset, toimisto- ja hallintorakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset, lämmitetyt varastorakennukset,

väestönsuojat ja muut rakennukset) on selvästi suurin päästöjen aiheuttaja. Myös katu- ja muun ulkovalaistuksen osuus on yksittäisenä päästölähteenä huomattava. (Kuva 3) Kuva 3. CO 2 -päästöt sähkönkulutuksesta päästölähteittäin eriteltynä.