LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA Pekka Hämäläinen

Transkriptio

1 LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990, 1997 JA 2000 Pekka Hämäläinen

2 LOHJAN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUOSINA 1990,1997 JA 2000 ii

3 Lohjan kasvihuonekaasupäästöt 1990, 1997 ja 2000 iii Tiivistelmä Kasvihuoneilmiö johtuu siitä, että ilmakehässä olevat kaasut päästävät auringosta tulevat säteet maanpinnalle, mutta estävät osittain maanpinnasta säteilevän lämmön pääsyn ulos ilmakehästä. Kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, halogeeniyhdisteet ja otsoni. Välillisesti kasvihuoneilmiöön vaikuttavat myös typenoksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja hiilimonoksidi sekä aerosolit. Ilmaston nopea lämpeneminen ei anna luonnolle aikaa sopeutua muutokseen, jolloin mm. kasvillisuus kärsii. Lämpötilan nousu aiheuttaa erilaisten ääri-ilmiöiden, kuten rajumyrskyjen ja ukkoskuurojen lisääntymistä ja voimistumista. Muita vaikutuksia ovat mm. merenpinnan nousu, kuivien alueiden kuivuminen ja kosteiden vettyminen. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat merkittäviä. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa 1992 allekirjoitettiin ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC), joka tuli muodollisesti voimaan Vuonna 1997 pidettiin Kiotossa UNFCCC:n konferenssi, jonka pöytäkirjassa teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Suomen tavoitteeksi on asetettu vuoden 1990 tason saavuttaminen. Kuntaliitto käynnisti vuonna 1997 kampanjan, jonka tarkoituksena on kartoittaa Suomen kuntien kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut kuntakohtaisesti. Lohjan kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 1990, 1997 ja 2000 on laskettu Kuntaliiton toimittaman Kasvener-laskentaohjelman avulla. Lyhyt yhteenveto tuloksista on esitetty alla olevassa taulukossa. Päästöt Lohjalla muutos (1 Hiilidioksidi (1000 t) % Metaani (t) % Typpioksiduuli (t) % Hiilimonoksidi (t) % Hiukkaset (t) % Rikkidioksidi (t) % Typen oksidit (t) % Kasvihuonekaasut (1000 t CO2-ekv) % 1) Päästömäärien muutos vuosien 1990 ja 2000 välillä Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettuina ovat siis vähentyneet 16 % vuodesta 1990 vuoteen Määrällisesti suurimmat päästöjen vähennykset ovat aiheutuneet teollisuuden polttoaineidenkäytön muutoksista (myös teollisuuden alasajosta).

4 Lohjan kasvihuonekaasupäästöt 1990, 1997 ja 2000 iv Sisällysluettelo 1Johdanto Kioton sopimus Kuntaliiton kampanja...2 4Kasvihuoneilmiön perusteita Kasvihuoneilmiö luonnossa Ihmisen toiminnasta johtuva kasvihuoneilmiö Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi Halogeeniyhdisteet Otsoni Välillisesti vaikuttavat yhdisteet Aerosolit Ilmastonmuutoksen vaikutukset Säteilypakote Ilmaston lämpenemisen vaikutukset Lohjan kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 1990, 1997 ja Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi Välillisesti kasvihuoneilmiöön vaikuttavat kaasut sekä hiukkaset Hiilimonoksidi Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Päästölähdekohtainen tarkistelu Suuret laitokset ja teollisuuden prosessit Kaukolämpö Lohjalla Erillis- ja sähkölämmitys Liikenne Lohjalla Jätehuolto Lohjalla Maatalous Lohjalla Energiataseet Energian kokonaiskulutuksen jakautuminen sektoreittain Sähkönkulutus Lämmitys Johtopäätökset ja tulevaisuus Lähteet... 40

5 1 Johdanto Ilmaston lämpeneminen ja jäähtyminen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vaihtelun myötä on luontainen prosessi. Ihmisen toiminta aiheuttaa kuitenkin niin nopeita muutoksia ilmastossa, ettei luonto välttämättä ehdi sopeutua niihin, niin kuin luontaisten muutosten yhteydessä usein käy. Ilmaston nopea lämpeneminen saattaa aiheuttaa monia ei-toivottuja ilmiötä, jotka vaikeuttavat ihmisten ja maapallon muun eliöstön elämää. Kasvihuonekaasujen pysyvyys ilmakehässä on melko suuri, joten nyt aiheutetut päästöt tulevat voimistamaan ilmiötä vielä kymmeniä vuosia, vaikka tuntuvia vähennyksiä saataisiinkin aikaan lähivuosina. Teollisuusmaissa on yleisesti tiedostettu, että päästöjen rajoittamiseen on ryhdyttävä välittömästi. Monissa kehitysmaissa talouden kehittyminen ei ole mahdollista ilman teollistumista. Köyhillä mailla ei kuitenkaan ole taloudellisia resursseja päästöjen hallintaan, joten on todennäköistä, että kasvihuoneilmiö tulee edelleen voimistumaan. Vuonna 1988 perustettiin Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli eli IPCC (Intergovernmental Panel On Climate Change), jonka tehtävänä on arvioida monitieteellisesti ilmastoon liittyvän tutkimuksen tuloksia. Vuonna 1992 pidettiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa allekirjoitettiin ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC, eli United Nations Framework Convention on Climate Change). UNFCCC tuli muodollisesti voimaan vuonna Sopimuksen toteutuksesta vastaa vuosittain kokoontuva osapuolikonferenssi ja sen sihteeristö. Sopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisten aiheuttamista päästöistä synny vaarallisia vaikutuksia ilmastoon. Kioton kokouksessa 1997 teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2010 mennessä noin 5% vuoteen 1990 verrattuna. EU on lupautunut koko aluettaan koskevaan 8% vähennykseen. Tästä Suomen osuus on 0%, eli Suomen tulee saavuttaa vuotta 1990 vastaava tilanne. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioimisessa käytetyt laskentamallit saattavat poiketa toisistaan. Kansainväliset päästöinventaariot tehdään yleensä IPCC:n suositusten mukaan. Tällöin ei kuitenkaan välttämättä huomioida paikallisia eroavaisuuksia olosuhteissa. Paikallisten päästöjen kartoittamiseksi ICLEI (International Council for Local Environmental Initiatives) on järjestänyt Cities for Climate Protection-kampanjan. Suomessa tätä toimintaa johtaa Kuntaliitto. Kuntaliitto on teettänyt kasvihuonekaasu- ja energiataseiden laskentaa varten Kasvener-laskentamallin, jolla pyritään helpottamaan ja yhdenmukaistamaan kuntatason laskentaa. Lohja osallistui laskentamallin kehittämiseen yhtenä kuntien edustajista.

6 Lohjan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 ilmestyneessä julkaisussa. Tällöin laskenta kohdistui vuosiin 1990 ja Tässä raportissa Lohjan kaupungin (vuonna 1990 kaupunki ja kunta) kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuosilta 1990, 1997 ja 2000 käyttäen kuntaliiton laskentamallin uusinta versiota (liite 1). Raportin alussa käsitellään kasvihuoneilmiön perusteita ja Suomea koskevia ennusteita. Loppuosassa esitetään laskelmien tulokset. 2 Kioton sopimus Rion sopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet maat (Suomi ratifioi sopimuksen ) ovat lupautuneet vakauttamaan kasvihuonekaasupäästönsä sellaiselle tasolle, että ihmistoiminnan haitallinen vaikutus ilmastoon poistuu. Rion sopimuksessa ei kuitenkaan eritelty miten tämä tulisi tapahtumaan. Sopimusosapuolet ovat myös velvollisia tekemään päästöinventaarioita kansallisella tasolla ja julkistamaan tiedot. Vuonna 1997 joulukuussa pidetyn Kioton konferenssin päätavoitteena oli saada aikaan laillinen asiakirja, jossa asetettaisiin määrälliset velvoitteet päästöjen vähentämiselle. Hyväksytyssä pöytäkirjassa (Kioton sopimus) teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään sitoumuksessa mukana olevien kuuden kaasun, eli hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivetyjen, perfluorivedyn ja rikkiheksafluoridin päästöjä niin, että niiden päästöjen kokonaismäärä vähenee vähintään 5 prosenttia vuoden 1990 päästöjen tasosta. Velvoite tulee saavuttaa vuosina , joka on ensimmäinen velvoitekausi. EU (Suomi mukaan luettuna) allekirjoitti Kioton sopimuksen , mutta ei ole toistaiseksi ratifioinut sitä. Vähentämistavoitteet on jaettu eri maiden suhteen. EU:n tavoite on 8%, USA:n 7% ja Japanin 6%. EU:n sisäinen jako on suoritettu siten, että Suomen tulee saavuttaa vuoden 1990 taso. Myös muut teollisuusmaat voivat sopia keskinäisestä jaostaan. (Ympäristöministeriö, 1998) Kioton sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä yritettiin kehittää 1998 Buenos Airesissa, vuonna 1999 Bonnissa ja vuonna 2000 Haagissa. Näissä kokouksissa ei kuitenkaan saavutettu yhteisymmärrystä eri osapuolien kesken. Vuonna 2001 pidetyssä Marrakeshin kokouksessa säännöt saatiin lopulta valmiiksi. 3 Kuntaliiton kampanja Vuonna 1997 Kuntaliitto järjesti ensimmäisen kasvihuonekaasuja koskevan konferenssin, johon osallistui n. 250 henkeä. Tuolloin käynnistettiin myös Kuntien ilmastonsuojelukampanja seitsemän kunnan voimin. Tällä hetkellä kampanjassa on mukana 43 kuntaa edustaen yli 45 % maamme väestöstä.

7 Kasvihuonekaasujen vähentämistä pidetään kuntasektorilla välttämättömänä paitsi globaalisti niin myös valtakunnallisesti ja paikallisesti terveyden, turvallisuuden, viihtyvyyden ja kilpailukyvyn kannalta. Kuntien rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä itse toimijana, asumisen ja elinkeinojen toimintaedellytysten järjestäjinä sekä paikallisten ja alueellisten intressien yhteensovittajana on merkittävä (liite 2). (Kuntaliitto, 2000) Kampanjaan osallistuvien kuntien tulee selvittää kasvihuonekaasupäästönsä. Jotta laskenta olisi yhdenmukaista, on Kuntaliitto teettänyt em. Kasvener-laskentamallin kuntien käyttöön (liite 1). 4 Kasvihuoneilmiön perusteita 4.1 Kasvihuoneilmiö luonnossa 1 absorpoida: imeä itseensä Ilmastojärjestelmä koostuu ilmakehästä, valtameristä ja muusta vesiympäristöstä, maa-alueista, biomassasta sekä lumi- ja jääalueista. Nämä järjestelmän osat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. (Kuusisto et al., 1996) Ilmakehän alin osa on nimeltään troposfääri ja se ulottuu maan pinnalta noin 12 km korkeuteen. Tästä osasta puhutaan myös alailmakehänä. Troposfäärin ilmiöitä ovat mm. sade ja ukkonen. Troposfäärissä ilma kylmenee ylöspäin mentäessä. Troposfäärin yläpuolella on stratosfääri - keski-ilmakehä - joka ulottuu n. 50 km korkeuteen. Stratosfäärissä sijaitsee mm. otsonikerros, jossa auringon säteily absorpoituu otsoniin. Stratosfäärin jälkeen seuraavat ilmakehän osat ovat mesosfääri (50-85 km) ja termosfääri (eli ionosfääri), joka on ilmakehän uloin osa ( km). (Yen, 1999; Kuusisto et al., 1996) Erilaisilla ilmastossa esiintyvillä ilmiöillä voi olla positiivisia tai negatiivisia takaisinkytkentöjä. Esimerkki positiivisesta takaisinkytkennästä on lumipeitteen sulaminen lämpötilan kohotessa. Maan paljastuminen lumen alta aiheuttaa lämpösäteilyn heijastumisen vähentymistä, mikä puolestaan nostaa lämpötilaa ja nopeuttaa lumen sulamista. Negatiivisessa takaisinkytkennässä jokin prosessi aiheuttaa ympäristössään vaikutuksia, jotka pyrkivät hidastamaan tai vaimentamaan prosessia. (Kuusisto et al., 1996) Kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että eräillä ilmakehässä olevilla kaasuilla (kasvihuonekaasut) on ominaisuus läpäistä lyhytaaltoista säteilyä, mutta absorboi 1 da pitkäaaltoista. Auringosta Maahan tuleva säteily on lyhytaaltoista ja maanpinnalta avaruuteen lähtevä säteily on pitkäaaltoista. Tämän vuoksi Maan keskilämpötila on noin 33 C korkeampi kuin se olisi ilman tätä lämmitysvaikutusta. (Kuusisto et al., 1996) Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Muita kasvihuoneilmiöön vaikuttavia ovat metaani, dityppioksidi ja otsoni. Vesihöyry on

8 vaikutuksiltaan selvästi merkittävin, mutta ihmisen toiminta ei juurikaan vaikuta sen pitoisuuteen ilmakehässä. Vesihöyryllä esiintyy myös positiivista takaisinkytkentää: kasvava pitoisuus ilmakehässä aiheuttaa lämpötilan nousua, joka puolestaan tehostaa haihduntaa ja lisää vesihöyryn pitoisuutta. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Ilmaston vaihtelu maapallolla johtuu osittain myös siitä, että Maan kiertorata vaihtelee jossain määrin. Tämä vaihtelu on usein tekijänä ilmastollisten muutosten alkuvaiheessa. (Kuusisto et al., 1996) Kuva 1. Pelkistetty esitys koko maapallon säteilytaloudesta ja kasvihuoneilmiöstä. Ilmakehän ulkorajalle tulee auringonsäteilyä 343 W m -2. Energiaa poistuu avaruuteen 103 Wm -2 heijastuneena auringonsäteilynä ja 240 W m -2 lämpösäteilynä. Maan ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin, kun se päästää sisään suuren osan Auringon lyhytaaltoisesta säteilystä (valkoiset nuolet), mutta estää tehokkaasti maanpinnan ja ilmakehän alimpien kerrosten lähettämää lämpösäteilyä (mustat nuolet) poistumasta avaruuteen. Kasvihuonevaikutus syntyy oikeassa kasvihuoneessa lasisen katon ja seinien ansiosta. Ilmakehässä sen aiheuttavat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja muut kasvihuonekaasut. Myös pilvet säätelevät tehokkaasti säteilyn kulkua. (Kuusisto et al., 1996) 4.2 Ihmisen toiminnasta johtuva kasvihuoneilmiö Ihmisen vaikutus ilmaston muutokseen johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Myös muut polttoprosessit ja teollinen toiminta aiheuttavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvua. Polttoprosesseista syntyy myös hiukkaspäästöjä (aerosolit), joiden vaikutus on osin kasvihuoneilmiötä heikentävä.

9 Muita kasvihuonekaasujen päästöihin vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muuttuminen, karjankasvatus ja erilaiset jätteenkäsittelyprosessit, kuten kaatopaikat ja jätevedenkäsittely. Epäsuorasti kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja ovat hiilimonoksidi, typen oksidit ja hiilivedyt metaania lukuun ottamatta. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Taulukossa 1 on esitetty tunnettujen kasvihuoneilmiöön jollain tavalla joko suoraan tai välillisesti osallistuvien kaasujen nimet ja vaikutukset. Taulukko 1. Kasvihuoneilmiöön liittyvät kaasut. (Kuusisto et al., 1996; Lammi et al., 2000; Wahlström et al., 1996) Kaasu Kemiallinen merkintätapa Vaikutus Hiilidioksidi CO 2 Kasvihuonekaasu, tehostaa ilmiötä Metaani CH Dityppioksidi N 2O - - Kloorifluorihiilivedyt CFC-yhdisteet - - Fluorihiilivedyt HFC-yhdisteet - - Osittain halogenoidut HCFC-yhdisteet - - kloorifluorihiilivedyt Perfluorihiilivedyt PFC-yhdisteet - - Rikkiheksafluoridi SF Otsoni O 3 Välillinen vaikutus +/- Typen oksidit NO x - - Hiilimonoksidi CO - - Aerosolit Vaimentavat kasvihuoneilmiötä Hiilidioksidi Hiilidioksidin (CO 2 ) pitoisuus ilmakehässä on noussut vuoden 1750 arvosta 280 ppm 2 arvoon 367 ppm (1999), eli 31 %. Tämä on tutkimusten perusteella korkein pitoisuus n vuoteen. Pitoisuuden kasvuvauhti on myös tuona aikana ollut suurempi kuin kertaakaan edeltävänä vuoden ajanjaksona. (IPCC, 2001) Hiilidioksidin tärkein lähde ovat fossiiliset polttoaineet, joiden sisältämän hiilivedyn palaessa syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Merkittävä tekijä on myös biosfääriin sitoutuneen hiilen vapautuminen peltoja ja laidunmaita muokattaessa tai metsiä hävitettäessä. Hiilidioksidia vapautuu myös sementin valmistuksessa kalkkikivestä. Tällä on kuitenkin kahteen edellä mainittuun 2 ppm: parts per million, eli miljoonasosaa (tässä yhteydessä tilavuudesta), ppm = 1 %.

10 tekijään verrattuna melko vähäinen globaali 3 vaikutus. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Fossiiliset polttoaineet ovat eniten käytetty kaupallinen energianlähde. Näistä hiilen käyttö aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt. Hiilellä onkin melko korkea hiilidioksidin omanaispäästö: 95 g/mj. Seuraavaksi suurin on öljy, jonka ominaispäästö on noin 75 g CO 2 /MJ. Maakaasun ominaispäästö on yleisesti käytetyistä polttoaineista pienin: 55 g CO 2 /MJ. Turpeen poltosta syntyy hiilidioksidia 110 g/mj, mutta se ei ole maailmanlaajuisesti merkittävä polttoaine. (Kuusisto et al., 1996) Metaani Metaanin (CH 4 ) pitoisuus ilmakehässä on noussut 150 % vuodesta 1750 vuoteen 1999, jolloin se oli 1745 ppb 4. Myös metaanin pitoisuus ilmakehässä on nyt suurempi kuin kertaakaan edeltävien vuoden aikana. Metaania (CH 4 ) syntyy bakteerien anaerobisesta 5 hajoitustoiminnasta eri ilmastovyöhykkeiden kosteikoissa, tundralla ja termiittien toimesta. Merten ja sisävesien merkitys metaanin tuottajana on pieni. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Muita metaanin syntykohteita ovat riisinviljely, märehtijöiden ruoansulatus, kotieläinten lanta, kaatopaikat, jäteveden käsittely, fossiilisten polttoaineiden tuotanto sekä puun ja biomassan poltto pienissä kattiloissa. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Metaani poistuu ilmakehästä kemiallisten reaktioiden kautta. Metaanin lämmitysvaikutus on tutkimusten mukaan n. 23 suurempi kuin hiilidioksidilla. (IPCC, 2001) Globaali metaanipäästö on Tg/a (6, josta ihmisen osuus on Tg/a. Ilmaston muuttuminen saattaa myös lisätä luonnon metaanipäästöjä merkittävästi, koska mikrobitoiminta kiihtyy. (Kuusisto et al., 1996) Dityppioksidi Dityppioksidin (N 2 O, käytetään myös nimitystä typpioksiduuli) pitoisuus ilmakehässä on kasvanut tasaisesti koko teollisen ajan aikana. Pitoisuus oli vuonna % suurempi kuin vuonna 1750, eli 314 ppb. Dityppioksidilla on monia luonnollisia ja ihmisperäisiä lähteitä. Näiden arvioinnissa on kuitenkin vielä ongelmia, koska lähteiden voimakkuutta ei tunneta. Merkittävin tekijä on todennäköisesti trooppisessa metsämaassa tapahtuva mikrobitoiminta. Myös valtameristä syntyy huomattavia päästöjä. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) 3 Globaali: Koko maapalloa koskeva 4 ppb: parts per billion, miljardisosa ( ppb = 1 %) 5 Anaerobinen: Hapettomissa olosuhteissa tapahtuva. 6 Tg/a: teragrammaa vuodessa, teragramma = miljoona tonnia

11 4.2.4 Dityppioksidia syntyy maaperässä ja vesistöissä mikrobien aineenvaihdunnan sivutuotteena sekä anaerobisissa, että aerobisissa 7 olosuhteissa. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Ihmisperäisiä lähteitä ovat maankäytön muutokset, typpilannoitteet, adipiini- ja typpihapon valmistus, kotieläinten lanta ja sen poltto, henkilöautojen katalysaattorit sekä eräät kehittyneet polttotekniikat. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Globaalit päästöt ovat Tg/a. Ihmisperäisiä päästöjä syntyy 3,7 7,7 Tg/a. (Kuusisto et al., 1996) Halogeeniyhdisteet Kasvihuoneilmiön kannalta merkittävin halogeeniyhdisteiden ryhmä on CFCyhdisteet, eli freonit. CFC-yhdisteet tuhoavat myös otsonia, millä on ilmastoa viilentävä vaikutus. CFC-yhdisteiden käyttö ponneaineena on kielletty ja myös muuta käyttöä on rajoitettu otsonikadon hillitsemiseksi. (Kuusisto et al., 1996) CFC ja HCFC-yhdisteiden tilalle on kehitetty HFC-yhdisteitä, jotka ovat otsonin kannalta ympäristölle edullisempia. Niiden kasvihuoneilmiötä vahvistava vaikutus on vielä pieni, mutta käytön lisääntyessä tulee kasvamaan. (Kuusisto et al., 1996) Perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi ovat pitkäikäisiä ja voivat säilyä ilmakehässä jopa kymmeniätuhansia vuosia. Perfluorihiilivetyjä pääsee ilmakehään mm. alumiinin ja magnesiumin valmistuksessa. Rikkiheksafluoridia käytetään eristekaasuna sähköisissä kytkinlaitoksissa. (Kuusisto et al., 1996) Globaalin päästöarvion tekeminen halogeeniyhdisteistä on vaikeaa tarvittavien tietojen heikon saatavuuden vuoksi. (Kuusisto et al., 1996) Otsoni Otsoni absorpoi auringon säteilyä, mutta myös maasta avaruuteen suuntautuvaa säteilyä. Yläilmakehän otsonikato aiheuttaa periaatteessa troposfäärin viilenemistä. (Kuusisto et al., 1996) (kts. Liite B.) Ilmakehän toipuminen otsonikadosta kuitenkin poistaa tämän viilenemisvaikutuksen. Alailmakehän otsonia syntyy mm. typenoksidi-, hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjen vuoksi valokemiallisissa reaktioissa. Troposfäärissä kohonneet otsonipitoisuudet aiheuttavat lämpötilan kohoamista. (Kuusisto et al., 1996) Ihmisten toiminnasta aiheutuva troposfäärin otsonipitoisuuden kasvu aiheuttaa n. 0,35 0,2 Wm -2 lämmitysvaikutuksen, mikä tekee otsonista kolmanneksi tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin ja metaanin jälkeen. On arvioitu, että otsonipitoisuus troposfäärissä on kasvanut n. 35 % esiteolliselta ajalta. 7 Aerobinen: Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva.

12 4.2.7 Välillisesti vaikuttavat yhdisteet Typenoksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja hiilimonoksidi luetaan välillisiin kasvihuonekaasuihin. Ne eivät itse suoraan aiheuta lämmön pidättymistä ilmakehään, mutta osallistuvat edellä mainittuihin valokemiallisiin reaktioihin ja muuttavat ilmakehän hapetuskapasiteettiä, mikä puolestaan vaikuttaa varsinaisten kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Hiilimonoksidi (eli häkä, CO) on merkittävä välillinen kasvihuonekaasu. Lämmitysvaikutukseltaan 100 Mt hiilimonoksidia vastaa noin 5 Mt metaania. Hiilimonoksidin pitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suuremmat pohjoisella pallonpuoliskolla kuin eteläisellä. Tämä pitoisuus ero johtuu teollistumisesta ja väestönkasvusta, joka on keskittynyt pohjoiselle pallonpuoliskolle. (IPCC, 2001) Typen oksidit (NO x ) ovat avainyhdisteitä troposfäärin kemiassa. Niiden yhteissäteilyvaikutusta on vaikea arvioida, mutta ne ovat merkittäviä, koska pitoisuuden nousu vaikuttaa useisiin varsinaisiin kasvihuonekaasuihin. Typen oksidien määrän kasvu mm. vähentää metaanin ja HFC-yhdisteiden määrää ja lisää otsonin määrää troposfäärissä. Lisäksi typen oksidien reaktiotuotteiden saostuminen lannoittaa biosfääriä ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä. (IPCC, 2001) Kaikki VOC:t vaikuttavat suoraan absorboimalla maan lähettämää lämpösäteilyä, mutta niiden tärkeämpi vaikutuskanava on epäsuora. Ne reagoivat ilmassa olevien hydroksyyliradikaalien (OH-) kanssa ja muodostavat alailmakehän otsonia, joka on kasvihuonekaasu. Yläilmakehään päästyään ne reagoivat OH-:n kanssa muodostaen vesihöyryä, joka myös on kasvihuonekaasu. VOC:t muuttuvat myös metaaniksi. VOC-päästöjä syntyy Suomessa pääasiassa polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Suomessa NMVOC-päästöt aiheuttavat noin kahden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vastaavan vaikutuksen. (Lammi et al. 2000) Aerosolit Aerosolilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ilmassa olevia mikroskooppisen pieniä nestemäisiä tai kiinteitä partikkeleita, hiukkasia. (Yen, 1999) Luonnossa syntyy päästöjä esimerkiksi kasvien toiminnasta (mm. kasviston tuottamat hiilivedyt, jotka nesteytyvät tai kiinteytyvät ilmakehässä), metsäpaloista ja tulivuorenpurkauksista. Ihmisen toiminnasta aiheutuu noin viidennes ilmakehään päätyvistä aerosolipäästöistä. Suurin osa hienoista hiukkasista on kuitenkin ihmisen aiheuttamia. Merkittävimmät ihmistoiminnan aerosolilähteet ovat fossiiliset polttoaineet sekä kasvillisuuden polttaminen. Varsinkin hiilen ja öljyn polttaminen synnyttää suuren määrän hienoja hiukkasia. Aerosolien viipymäaika ilmakehässä on kuitenkin kasvihuonekaasuihin nähden varsin lyhyt. (Kuusisto et al., 1996; Lammi et al., 2000)

13 Rikkidioksidia syntyy öljyn ja kivihiilen poltossa. Ilmaan päässyt rikkidioksidi on osatekijänä happosateissa, jotka vahingoittavat järvien ja metsien ekosysteemeitä. Rikkidioksidista muodostuu ilmakehässä sulfaattiaerosoleja. Nämä aerosolit heijastavat auringon säteilyä ja osallistuvat pilvien muodostukseen, joten niiden vaikutus on ilmastoa viilentävä. Savukaasujen puhdistustekniikoiden kehittyminen ja vähärikkisten polttoaineiden käyttöön siirtyminen on vähentänyt huomattavasti rikkidioksidipäästöjä. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Sulfaattiaerosolien lisäksi suoria vaikutuksia on mm. biomassan poltosta syntyvillä aerosoleilla, fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvillä orgaanista hiiltä sisältävillä aerosoleilla sekä noella, jota syntyy fossiilisia polttoaineita poltettaessa.

14 4.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Säteilypakote Eri kaasuilla on eriasteisia vaikutuksia kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Ilmastojärjestelmään imeytyvän auringonsäteilyn ja Maasta avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn erotusta kutsutaan Maan säteilytaseeksi. Tämän taseen muutos on ilmastonmuutoksen säteilypakote. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Pelkkien tonnimäärien käyttö päästöjen tarkastelussa ei ole mielekästä. Tämän vuoksi on ryhdytty käyttämään säteilypakotetta kuvaavaa suhteellista kerrointa (GWP, Global Warming Potential). Kertoimella voidaan muuntaa kasvihuonekaasun päästö hiilidioksidiekvivalentiksi. Hiilidioksidiekvivalentti ilmaistaan tonneina hiilidioksidia. (Ts. mitä suurempi kerroin, sitä tehokkaampi kasvihuonekaasu.) (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Alla olevassa taulukossa on esitetty yleisimpien kasvihuonekaasujen GWPkertoimet ja todennäköiset eliniät 8 ilmakehässä. Taulukko 2. Kasvihuonekaasujen GWP-kertoimet sadan vuoden tarkasteluajalla. (Kuusisto et al. 1996, IPCC, 2001) Kaasu Elinikä (vuosia) GWP (100 a) CO 2 1 CH N 2O CFC-yhdisteet HFC-yhdisteet HCFC-yhdisteet PFC-yhdisteet SF Esimerkki: Yhden tonnin CH 4-päästö aiheuttaa saman kasvihuonevaikutuksen kuin tonnia hiilidioksidia. Vastaavasti yhden kilon SF 6-päästö vaikuttaa kuin 23,9 tonnia hiilidioksidia. Lisäksi SF 6 viipyy ilmakehässä keskimäärin 3200 vuotta Ilmaston lämpenemisen vaikutukset Ilmastonmuutoksen nopeutta ja suuruutta on vaikeaa ennustaa tarkasti. Eri tutkijaryhmät ovat skenaarioissaan päätyneet hyvin erilaisiin vaikutuksiin lähitulevaisuudessa. Ongelmana ilmaston mallintamisessa on se, että pienetkin muutokset jossakin ilmaston osassa saattavat aiheuttaa voimakkaita reaktioita jossakin muualla. Monien havaittujenkaan ilmiöiden reaktiomekanismeja ei vielä tunneta. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) 8 Elinikä: aika jonka kuluessa yhdisteen pitoisuus on laskenut 38,6 %:iin alkuperäisestä.

15 Erilaiset takaisinkytkentämekanismit ja yhteisvaikutukset saattavat aiheuttaa yllättäviä muutoksia, joita ei voida tai osata ennakoida. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Eräänä kauhuskenaariona on esitetty tilannetta, jossa ilmaston lämmettyä yli tietyn rajan aiheutuu ns. karkaava kasvihuoneilmiö. Tällöin positiivinen takaisinkytkentä kiihdyttäisi itseään ja johtaisi erittäin nopeaan ja rajuun lämpötilan nousuun. (Lammi et al., 2000) Ilmaston lämmetessä maapallon sadanta ja haihtuvuus tulevat todennäköisesti kasvamaan ja alueelliset vaihtelut voimistuvat. Kuivien alueiden oletetaan kuivuvan ja kosteiden vettyvän entisestään. Erilaiset ääri-ilmiöt tulevat olemaan yleisempiä ja rajumpia kuin aikaisemmin. Trooppisilla alueilla kuivuminen vähentää maan viljelykelpoisuutta. Nälänhädät tulevat lisääntymään, sillä kaikkein voimakkaimmat vaikutukset ilmenevät todennäköisesti alueilla, joilla on muutenkin eniten ongelmia. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Keinokastelluilla alueilla tulee myös olemaan suuria ongelmia vedensaannin kanssa. Lisäksi veden sijoittuminen eri valtioiden alueille saattaa aiheuttaa paikallisia konflikteja, koska myös juomavedestä voi tulla pulaa. (Lammi et al., 2000) Metsien kuivuminen lisää metsäpalojen määrää. Suot ja kosteikot kuivuvat, jolloin niiden ekosysteemit vaurioituvat. Koska kosteikot toimivat hiilidioksidin nieluina, aiheuttaa kuivuminen hiilidioksidipitoisuuden kasvua. Toisaalta kosteikoissa muodostuvan metaanin määrä vähenee. (Lammi et al., 2000) Kun ilmakehä lämpenee, se pystyy sitomaan enemmän kosteutta, jolloin ukkosmyrskyjen oletetaan voimistuvan ja lisääntyvän. Kovia tuulia aiheuttavien matalapaineiden reitit tulevat mahdollisesti muuttumaan, jolloin kovia myrskyjä saattaa esiintyä myös sellaisilla alueilla, joilla niitä ei aiemmin ole ollut. Myös meriveden lämpeneminen voi lisätä myrskyjä, etenkin tropiikissa. (Lammi et al., 2000) Merenpinta tulee arvioiden mukaan nousemaan cm tämän vuosisadan aikana. Tämä nousu saattaa jatkua vuosisatoja ja nostaa merenpintaa useita metrejä. Alavilla mailla olevat viljelysmaat saattavat joko jäädä kokonaan pinnan alle tai altistua suolaiselle vedelle tulvien kautta, jolloin n. 200 miljoonan ihmisen ravinnonsaanti vaikeutuisi. (Lammi et al., 2000) Pohjoisilla alueilla havumetsien alueet siirtyvät pohjoiseen, mikäli lämpeneminen on riittävän hidasta. On kuitenkin olemassa riski, että kaikki metsätyypit eivät ehdi sopeutua muutoksiin, vaan tuhoutuvat. Tämä aiheuttaisi näistä metsistä riippuvaisten eliöiden sukupuuttoon kuolemisia. Tuhoutuvista metsistä vapautuisi myös hiilidioksidia ilmakehään. (Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Jokien lämpeneminen saattaa pilata kylmissä vesissä elävien kalojen elinympäristöt. Myös muuttolintujen ja muiden muuttavien eläinten tuhoutuminen sukupuuttoon on todennäköistä, kun niiden perinteiset muuttoreitit eivät enää tarjoakaan samoja olosuhteita samoina aikoina vuodesta. (Lammi et al., 2000) Pohjoisen jäämeren jäälauttojen sulaminen tuhoaa jäälauttojen alla elävien merilevien elinympäristön, mikä tulee heijastumaan koko meriekosysteemiin näillä alueilla. Lämpimillä alueilla korallien tuhoutuminen on jo käynnissä. Korallit ovat jo kauan eläneet lämmönsietonsa äärirajoilla, joten pienetkin muutokset aiheuttavat massakuolemia. Koska jopa 65 % merten kalalajeista saattaa olla riippuvaisia

16 riutoista jossakin elämänsä vaiheessa, on riuttojen tuhoutumisella suuri merkitys myös ihmisten ravinnonsaannille. (Lammi et al., 2000) Suomessa muutokset ovat ainakin alussa myönteisiä, sillä maanviljelyn ja metsätalouden tuottavuuden on arveltu nousevan, kun lämpötilat ja ilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa. Toisaalta on mahdollista, että nämä positiiviset vaikutukset kumoutuvat uusien tautien ja tuholaisten vaikutuksesta. (Wahlström et al., 1996; Lammi et al., 2000; Kuusisto et al., 1996) Ainakin lämmityskuluissa on odotettavissa säästöä, kun ulkolämpötilat pysyvät korkeampina kautta vuoden. On kuitenkin huomattava, että välilliset vaikutukset kuten elinkelvottomilta alueilta muuttava väestö tulee kuormittamaan taloudellisesti myös Suomea. (Kuusisto et al., 1996)

17 5 Lohjan kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 1990, 1997 ja 2000 Laskenta on suoritettu kerätyn aineiston pohjalta Kasvener-laskentapohjalla (Petäjä, 2002; liite 1). Laskennassa on huomioitu hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidi-päästöjen vaikutukset, mutta ei kolmea muuta Kioton sopimuksessa mainittua kaasua (HFC, PFC ja SF 6 ), joiden päästöt Suomessa ovat varsin pienet kokonaisuutta ajatellen. Energiasektorin osalta on lisäksi esitetty Kasvenerista saatavat hiilimonoksidin, typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten päästöt. Koko Suomea koskevat päästötiedot on saatu EU:lle raportoitavista inventaarioista. Tässä kappaleessa päästöjä on tarkasteltu yhdistekohtaisesti. Kappaleessa 6 on vastaavasti päästölähdekohtainen tarkastelu. Kulutusta vastaavat päästöt kuvaavat kunnan kulutusta päästölähteen sijaintipaikasta riippumatta. Tuotantoperusteiset päästöt puolestaan kuvaavat kunnan alueen päästöjä. Tuotantoperusteiset päästöt sisältyvät kulutusperusteisiin päästöihin siltä osin, kun tuotettu energia on käytetty kohdekunnan sisällä. Lohjalla ei ole myyty energiaa kunnan alueen ulkopuolelle tässä raportissa tarkasteltujen vuosien aikana. 5.1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Taulukossa 3 ja kuvissa 3 ja 4 on esitetty Lohjan ja Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt tarkasteluvuosilta. Kuvassa 2 on kuvattu päästömäärien muutoksia Lohjalla vuosien 1990 ja 2000 välillä. Kuvissa 5, 6, 7 ja 8 on esitetty eri päästösektoreiden osuudet vuosina 1990 ja Koko maata koskevissa laskelmissa ovat mukana kaikki kuusi Kioton sopimuksen mukaista kaasua, mutta HFC, PFC ja SF 6 muodostavat häviävän pienen osuuden Suomen päästöistä, joten tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina. Taulukko 3. Kasvihuonekaasujen päästöt. K=kulutusta vastaava päästö, T=tuotantoa vastaava päästö Kasvihuonekaasut 1000 t CO2-ekv Muutos (2 Lohja K % Lohja T % Suomi ,1 % Lohjan % (1 1,64% 1,0 % 1,4 % 1) Lohjan kulutusperusteisten päästöjen osuus koko maan päästöistä 2) Muutos vuodesta 1990 vuoteen 2000

18 Päästömäärien muutokset Lohjalla vuodesta 1990 vuoteen 2000 % Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi Typen oksidit Hiilimonoksidi Rikkidioksidi Hiukkaset Kulutus Tuotanto Kuva 2. Lohjan päästömäärien muutokset tarkastelujaksolla. Kasvihuonekaasujen tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla , , , t CO2-ekv 800,0 600,0 400,0 200,0 0, Prosessivoimalaitokset Muu teollisuus Liikenne Jätteet Kaukolämpölaitokset Rakennukset (erillislämmitys) Teollisuusprosessit Maatalous Kuva 3. Kasvihuonekaasujen tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla vuosina , hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettuina.

19 Kasvihuonekaasujen kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t CO2-ekv Erittelemättömät Palvelusektori Muu julk. sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 4. Kasvihuonkaasujen kulutusta vastaavat kokonaispäästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Erittelemättömät-sektoriin kuuluvat kaikki sellaiset päästöt, joita ei voida kohdentaa tietylle sektorille (esim. yhdyskuntajätteet). Eri sektoreiden osuus Lohjan tuotantoperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna % 2 % 6 % 10 % 3 % 4 % 14 % 1 % 27 % Prosessivoimalaitokset Muu teollisuus Liikenne Jätteet Kaukolämpölaitokset Rakennukset (erillislämmitys) Teollisuusprosessit Maatalous Kuva 5. Eri sektoreiden osuus Lohjan tuotantoperusteisista hiilidioksidiekvivalenteiksi lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 1990.

20 Eri sektoreiden osuus Lohjan kulutusperusteisista, hiilidioksidiekvivalenteiksi lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna % 1 % 1 % 0 % 85 % 15 % 1 % 8 % Teollisuus Kotitaloudet Maataloustuotanto Kunta Muu julk. sektori Palvelusektori Erittelemättömät Kuva 6. Hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettujen kulutusperusteisten päästöjen sektorikohtainen jakautuminen Lohjalla vuonna Eri sektoreiden osuus Lohjan tuotantoperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna % 24 % 3 % 18 % 12 % 4 % 3 % 1 % 39 % Prosessivoimalaitokset Muu teollisuus Liikenne Jätteet Kaukolämpölaitokset Rakennukset (erillislämmitys) Teollisuusprosessit Maatalous Kuva 7. Hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettujen tuotantoperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen osuudet sektoreittain Lohjalla vuonna 2000.

21 Eri sektoreiden osuus Lohjan kulutusperusteisista, hiilidioksidiekvivalenteiksi lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna % 1 % 1 % 0 % 80 % 20 % 2 % 10 % Teollisuus Kotitaloudet Maataloustuotanto Kunta Muu julk. sektori Palvelusektori Erittelemättömät Kuva 8. Hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettujen kulutusperusteisten päästöjen sektorikohtainen jakautuminen Lohjalla vuonna Hiilidioksidi Lohjan hiilidioksidipäästöt laskentavuosilta on esitetty taulukossa 4 sekä kuvissa 9 ja 10. Teollisuus aiheuttaa selvästi suurimman osan päästöistä (sekä teollisuusprosesseissa vapautuva hiilidioksidi että energian tuotanto ja -käyttö). Taulukko 4. Hiilidioksin päästöt. Hiilidioksidi 1000 t Muutos Lohja K % Lohja T % Suomi ,3 % Lohjan % 1,9 % 1,2 % 1,6 %

22 Hiilidioksidin tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla vuosina Liikenne Pros.voimalait. ja muu teoll. Kl-voima- ja kl-laitokset Rakennusten erillislämmitys Teollisuusprosessit Kuva 9. Hiilidioksidin tuotantoperusteiset päästöt. Hiilidioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina ,0 1200, t 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus 0, Kuva 10. Hiilidioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina

23 5.3 Metaani Lohjalla, kuten myös muualla maassa, suurin metaanin lähde on kaatopaikat. Metaanin syntyminen tosin tapahtuu hitaasti, vuosien kuluessa läjityksestä. Tässä työssä on kuitenkin laskettu päästö tarkasteluvuodelle. Kuvista 11 ja 12 voidaan nähdä, että muiden lähteiden merkitys on hyvin pieni. Jätteenkäsittelyssä tapahtuneet toimintamallien muutokset näkyvät selvästi vähentyneinä päästöinä. Lohjan metaanipäästöt olivatkin vuonna 2000 n. 40 % pienemmät kuin vuonna Taulukossa 5 on esitetty metaanin päästöt tarkasteluvuosilta. Taulukko 5. Metaanin päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Metaani 1000 t Muutos Lohja 2,5 2,0 1,5-39 % Suomi % Lohjan % 0,9 % 1,0 % 0,8 % Metaanin tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Jätehuolto Rakennusten erillislämmitys Liikenne Maatalous Pros.voimalait. ja muu teoll. Kl-voima- ja kl-laitokset Kuva 11. Metaanin tuotantoperusteiset päästöt Lohjalla tarkastelujaksolla.

24 Metaanin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 12. Metaanin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina Dityppioksidi Dityppioksidin suurimmat lähteet Lohjalla ovat maatalous, prosessiteollisuus ja liikenne. Taulukossa 6 on esitetty päästöt tarkasteluvuosilta. Kuvien 13 ja 14 mukaisesti maatalouden ja prosessiteollisuuden merkitys on vähentynyt ja liikenteen lisääntynyt 90-luvun aikana. Taulukko 6. Dityppioksidin päästöt Lohjalla tarkastelujaksolla. Dityppioksidi t Muutos Lohja K ,4 % Lohja T % Suomi % Lohjan % 0,19 % 0,17 % 0,19 %

25 Dityppioksidin tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Maatalous Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Jätehuolto Kuva 13. Dityppioksidin tuotantoperusteiset päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Dityppioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 14. Dityppioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina.

26 5.5 Välillisesti kasvihuoneilmiöön vaikuttavat kaasut sekä hiukkaset Hiilimonoksidi Taulukossa 7 sekä kuvissa 15 ja 16 on esitetty Lohjan hiilimonoksidipäästöjen määrät tarkastelujaksolla. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet katalysaattorien yleistyttyä ja tämä on suurin Lohjan hiilimonoksidin päästöihin alentavasti vaikuttanut tekijä. Toisaalta teollisuuden päästöt ovat hieman kasvaneet. Taulukko 7. Hiilimonoksidin päästöt tarkasteluvuosina. Hiilimonoksidi 1000 t Muutos Lohja 3,4 2,6 2,6-24% Suomi ,7 % Lohjan % 0,62 % 0,57 % 0,49 % Hiilimonoksidin tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Kuva 15. Hiilimonoksidin tuotantoperusteiset päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina.

27 Hiilimonoksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 16. Hiilimonoksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina Rikkidioksidi Rikkidioksidin tuotantoa vastaavat päästöt ovat laskeneet noin 82 % vuodesta 1990 vuoteen Merkittävimmin päästöjään on vähentänyt teollisuus. Lohjan tiedot tarkastelujaksolta on esitetty taulukossa 8 sekä kuvissa 17 ja 18. Taulukko 8. Rikkidioksidin päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Rikkidioksidi 1000 t Muutos Lohja K 2,8 1,2 0,6-79 % Lohja T 2,5 1,1 0,4-83 % Suomi % Lohjan % 1,2 % 1,2 % 0,81 %

28 Rikkidioksidin tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Kuva 17. Rikkidioksidin tuotantoperustaiset päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Rikkidioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 18. Rikkidioksidin kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina.

29 5.5.3 Typen oksidit Lohjan typen oksidien tuotantoperusteiset päästöt ovat laskeneet lähes 76 % vuodesta 1990 vuoteen Lasku johtuu lähinnä teollisuuden ja liikenteen päästöjen merkittävästä vähenemisestä. Päästöjen määrät ja sektorikohtaiset osuudet on esitetty taulukossa 9 sekä kuvissa 19 ja 20. Taulukko 9. Typen oksidien päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Typen oksidit 1000 t Muutos Lohja K 3,1 3,1 0,9-71 % Lohja T 2,9 3,0 0,7-76 % Suomi % Lohjan % 1,0 % 1,2 % 0,38 % Typen oksidien tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Kuva 19. Typen oksidien tuotantoperustaiset päästöt Lohjalla tarkastelujaksolla.

30 Typen oksidien kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 20. Typen oksidien kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina Hiukkaset Hiukkasten päästö on laskenut tarkastelujaksolla hieman yli 80 %. Lasku johtuu teollisuuden prosessien päästöjen pienentymisestä. Myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Toisaalta erillislämmityksen päästöt ovat hieman kasvaneet. Päästöjen määrät on esitetty taulukossa 10 sekä kuvissa 21 ja 22. Teollisuuden prosessien päästöjen merkittävä lasku johtuu suurelta osin Virkkalan sementtitehtaan sulkemisesta 90-luvun alussa. Taulukko 10. Hiukkasten päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Hiukkaset 1000 t Muutos Lohja K 1,2 1,2 0,2-83 % Lohja T 1,1 1,2 0,2-81 %

31 1400 Hiukkasten tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla t Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Kuva 21. Hiukkasten tuotantoa vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina. Hiukkasten kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla vuosina t Erittelemättömät Palvelusektori Muu julkinen sektori Kunta Maataloustuotanto Kotitaloudet Teollisuus Kuva 22. Hiukkasten kulutusta vastaavat päästöt Lohjalla tarkasteluvuosina.

32 6 Päästölähdekohtainen tarkistelu 6.1 Suuret laitokset ja teollisuuden prosessit Lohja Oy:n vuonna 1993 lakkautettu Virkkalan sementtitehdas käytti prosesseissaan suuria määriä polttoaineita. Toiminnan loppuminen näkyy selvästi sektorikohtaisten päästöjen jakauman muutoksena siirryttäessä vuodesta 1990 vuoteen Toisaalta Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kalkkitehtaan laajentunut tuotanto näkyy vuoden 2000 tuloksissa selvänä kasvuna. Suurimmat energiaa tuottavat laitokset Lohjalla olivat tarkasteluvuosina M-Real Oyj:n Kirkniemen tehtaiden voimalaitos (Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa) sekä Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitos, joka tuottaa Pitkäniemen teollisuusalueelle prosessihöyryä ja vähemmässä määrin lähiseudulle kaukolämpöä. (Lohjan lämpölaitoksen päästöt on laskettu sektorikohtaisessa jaottelussa osioihin Muu teollisuus ja Kaukolämpö.) M-Realin voimalaitokselle valmistunut kaasukombilaitos käyttää polttoaineenaan maakaasua. Vuoden 1997 tilastoissa ei vielä näy uuden tekniikan tuomaa päästöjen laskua, vaan pikemminkin koeajotilanteissa syntyneitä tavallisesta toiminnasta poikkeavia päästöjä. Muutokset näkyvät kuitenkin selvästi vuoden 2000 tilanteessa. Lohjan lämpölaitoksella käytetään hiilen lisäksi Pitkäniemen teollisuusalueella syntyvää puuperäistä materiaalia. Laitoksella on myös öljy- ja sähkökattilat. Hiilidioksidipäästöjen kannalta eräs Lohjan suurimmista päästölähteistä oli Lohja Oy:n Virkkalan sementtitehdas, jonka sulkeminen on suurelta osin syynä kasvihuonekaasupäästöjen laskuun. Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kalkkitehtaan poltetun kalkin tuotanto pysyi vuosina 1990 ja 1997 suurin piirtein samalla tasolla. Vuoden 2000 tuotanto oli 129 % suurempi kuin vuonna 1997 johtuen uuden kalkkiuunin käyttöönotosta. Tämä näkyy myös selvästi kasvaneena hiilidioksidipäästönä. Vuonna 2000 kalkinpolton kasvihuonekaasupäästöt olivat n. 23,7 % koko Lohjan päästöistä.

33 Prosessivoimalaitosten ja muun teollisuuden päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit 6.2 Kaukolämpö Lohjalla Kaukolämmön kulutus on kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2000 miltei 46 %, mutta päästöt vastaavasti vain 25 %. Kulutuksen kasvu johtuu osittain uudisrakentamisen energiaratkaisuista, mutta myös siirtymistä jo olemassa olevasta erillislämmityksestä kaukolämmön käyttöön on nähtävissä. Varsinkin kaupunki on omistamissaan rakennuksissa pyrkinyt vähentämään erillislämmityksen käyttöä. Kaukolämpö on ilmaston lämpenemisen ehkäisyn kannalta suositeltava lämmitysmuoto, koska sen hyötysuhde on parempi kuin erillislämmityksessä. Etenkin perinteisten puu- ja hiililämmitteisten kattiloiden hyötysuhteet ovat melko huonoja. Pienistä kattiloista ja tulisijoista syntyy enemmän päästöjä polttoaineen sisältämää energiaa kohti, koska palotapahtuma ei yleensä ole yhtä hyvin hallittu kuin suurissa laitoksissa.

34 Kaukolämpövoimalaitosten ja kaukolämpölaitosten päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit 6.3 Erillis- ja sähkölämmitys Tämä energiankulutuksen osa-alue on varsin vaikea tarkasteltava, sillä asuinrakennusten erillislämmityksestä ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Myöskin syntyvien päästöjen todellinen määrä riippuu paitsi käytetyistä polttoaineista, myös polttolaitteiston kunnosta. Tässä esitetyt tiedot perustuvat rakennus- ja huoneistorekisteristä saatuihin tietoihin rakennuksen käytöstä ja lämmitysmuodosta. Käytetyt polttoaineet on laskettu käyttäen lämmitysmuotojen keskimääräisiä hyötysuhteita ja keskimääräistä lämmönkulutusta kerrosneliömetriä kohden vuositasolla (taulukko 11). Taulukko 11. Erillislämmityksen laskennassa käytetyt hyötysuhteet ja lämmönkulutukset kerrosneliömetriä kohden. Lämmitysmuoto Hyötysuhde, % Hiili 55 Kaasu 85 Kevyt polttoöljy 75 Maalämpö 70 Puu 45 Raskas polttoöljy 80 Turve 50 Rakennuksen käyttötarkoitus Lämmönkulutus kw/kem 2 /a Asuinrakennus 150 Muut 110

35 Rakennusten erillislämmityksen päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit Kuva 23. Rakennusten erillislämmityksen päästöt tarkasteluvuosina. Rakennusten sähkölämmityksen päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit Kuva 24. Sähkölämmityksen kulutusperusteiset päästöt Lohjalla vertailuvuosina. On syytä huomioida, että puutteellisen lähtöaineiston vuoksi vuotta 1990 koskevia tietoja rakennuksen lämmitysmuodoista ei ollut käytettävissä, joten mahdolliset

36 lämmitysmuodon muutokset tarkastelujakson aikana eivät näy laskennassa. Laskenta on suoritettu käyttäen oletuksena vuoden 2000 rakennus- ja huoneistorekisterissä ilmoitettua lämmitysmuotoa. 6.4 Liikenne Lohjalla Maantieliikennettä koskevat tiedot on saatu VTT:n Liisa laskentaohjelmasta (VTT, 1998 ja 2001). Liikenteen päästöt ovat nousseet vertailujaksona 3,1% ja ajosuorite 12 %. Toisaalta ominaispäästöt kuljettua kilometriä kohden ovat pienentyneet 7,9%. Ominaispäästöjen muutokset ovat aiheutuneet lähinnä autokannan uudistumisen myötä käyttöön tulleesta vähäpäästöisemmästä tekniikasta ja polttoaineiden laadun parantumisesta. Liikenteen kokonaispäästöissä on huomioitu myös rautatieliikenne (Tytyrin ja Pitkäniemen alueelle tulevan pistoraiteen liikenne poisluettuna). Rautatieliikenteen osuus liikenteen primäärienergian käytöstä ja päästöistä on n. 2 %. Liikenteen rikkidioksidipäästöissä rautatieliikenteen osuus on kuitenkin kasvanut 25 %:iin, mikä johtuu tieliikenteen rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä. Liikenteen päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit

37 6.5 Jätehuolto Lohjalla Kaatopaikoille viedyn jätteen määrä on vähentynyt 25 % vuodesta 1990 vuoteen Jäteveden käsittelyssä syntyvien kasvihuonekaasujen määrä on lisääntynyt vastaavana jaksona n. 6,2 %. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä syntyvä liete (n t) kuljetettiin vuonna 1990 pelloille. Vuoden 1997 aikana Teutarin kaatopaikalla kompostoitiin lietettä 5638 m 3 ja pelloille sijoitettiin 1625 m 3 lietettä. Vuonna 2000 kaikki Peltoniemen ja Pitkäniemen puhdistamoilla syntynyt liete (3370 m 3 ) kompostoitiin. Kompostoinnissa ei katsota syntyvän metaanipäästöjä. Aiempaan raporttiin (Lohjan kasvihuonekaasut päästöt vuosina 1990 ja 1997) verrattuna laskennassa on paperitehtaiden kuitulietteitä koskeva periaatteellinen ero. Kaatopaikan pintarakenteisiin tai maanparannukseen käytettävästä kuitulietteestä ei tässä uusimmassa laskennassa ole katsottu syntyvän kasvihuonekaasupäästöjä. Jätehuollon päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Metaani Kuva 25. Jätehuollon päästöt Lohjalla tarkastelujaksolla. 6.6 Maatalous Lohjalla

38 Sekä käytetty viljelyala että eläinten määrä ovat vähentyneet tarkastelujaksolla. Tämä on heijastunut myös päästöihin. Viljelymaasta syntyneet päästöt ovat laskeneet 22 % ja eläinperäiset 14 %. Maatalouden päästöt Lohjalla vuosina 1990, 1997 ja t (CO2), t (muut) Metaani Typpioksiduuli