Internetin perusmateriaali Tietokoneen käyttäjän A-kurssi 7. moduuli (www.tieke.fi) Internet, WWW ja sähköposti (esimerkkiohjelmina Internet Explorer 6.0 ja Outlook XP/2003) Materiaaliversio 1.1 (päivitetty 14.2.2007) Tämän materiaalin kopioiminen ilman tekijän lupaa kielletään tekijänoikeuslain nojalla http:// materiaalimyynti@piuha.fi Copyright
7. Internet 2/21 Sisällysluettelo MATERIAALIN VERSIOSOVELTUVUUS JA KIELI... 3 INTERNETIN HISTORIA JA TOIMINTAPERIAATE... 3 MIKÄ INTERNET ON?...3 INTERNETIN KEHITTYMINEN...4 MITEN INTERNET TOIMII?...4 INTERNET-YHTEYDEN MUODOSTAMINEN...4 INTERNETIN ERI PALVELUT...5 WWW...5 Sähköposti...5 Muut palvelut...6 URL...7 WWW-SELAIMEN KÄYTTÖ INTERNET EXPLORER... 8 SELAINIKKUNAN OSAT...8 1. Otsikkorivi...9 2. Valikkorivi...9 3. Työkalurivi...9 4. Vierityspalkit...10 5. Tilarivi...10 HYPERLINKKIEN TUNNISTAMINEN...10 VÄLIMUISTIN JA EVÄSTEIDEN POISTAMINEN...12 SIVUHISTORIAN SELAAMINEN JA TYHJENTÄMINEN...13 TALLENNETTUJEN SALASANOJEN POISTAMINEN...13 SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖ MICROSOFT OUTLOOK JA MUUT... 14 UUDEN VIESTIN KIRJOITTAMINEN JA TARVITTAVAT KENTÄT...14 Viestin lisäasetukset Outlookissa...15 LIITETIEDOSTON LÄHETTÄMINEN...16 VASTAAMINEN, VASTAAMINEN KAIKILLE JA VÄLITTÄMINEN...17 YHTEYSTIEDOT JA JAKELULUETTELOT...17 TIEDOSTOPAKETIN LÄHETTÄMINEN LIITTEENÄ...18 TIEDOSTOJEN PAKKAAMINEN ZIP-PAKETIKSI...18 TIEDOSTOJEN PURKAMINEN ZIP-PAKETISTA...19 TIEDONHAKU INTERNETISSÄ... 20 SANAHAKU GOOGLELLA...20 Googlen muita ominaisuuksia...20 Muita sanahakupalveluita...21 Miten hakukoneet toimivat?...21 AIHEHAKEMISTOT...21 ALAKOHTAISET TIETOKANNAT...21
7. Internet 3/21 Materiaalin versiosoveltuvuus ja kieli Materiaalin kuvat ovat WWW-selaimen osalta suomenkielisen Internet Explorerin versiosta 6. Sähköpostiohjelmana on käytetty Microsoft Outlook XP/2002:ta. Ohjeet on testattu toimiviksi myös versiossa 2003. Webmail-tilien kohdalla huomautetaan joistakin eroavaisuuksista. Englanninkielisen Office-paketin käyttöliittymän saa halutessaan vaihdettua kokonaisuudessaan suomenkieliseksi apuohjelmalla, joka löytyy HSE:n luokista: Start Programs Microsoft Office Microsoft Office Tools Microsoft Office 2003 Language Settings Uusi kieli tulee käyttöön, kun Office-sovellukset seuraavan kerran käynnistetään. Internetin historia ja toimintaperiaate Mikä Internet on? Internet on maailmanlaajuinen, julkinen, useista yhteen liitetyistä tietoverkoista muodostuva järjestelmä. Internet kuvataan yleensä verkkojen verkkona, koska se on nykyisistä tietoverkoista laajin. Samalla alueella olevat tietokoneet voidaan verkottaa, jolloin muodostu lähiverkko (Local Area Network, LAN). Lähiverkoista muodostuu laajempia verkkoja (Wide-Area Network, WAN). Internet on hajautettu verkko, joka sietää hyvin yksittäisten verkkojen kaatumisen. Internetiin kuuluukin tuhansia pienempiä kaupallisia, akateemisia ja valtiollisia verkkoja. Internetillä ei ole keskitettyä hallintoa, vaan organisaatiot ja yksityishenkilöt vastaavat periaatteessa vain omien verkkojensa toimivuudesta. ICANN-niminen organisaatio koordinoi mm. ylätason verkko-osoitteita. Tiedon julkaisukynnys on matala teoriassa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus julkaista Internetissä mitä tahansa laillista materiaalia. Keskitetyn hallinnon puute aiheuttaa myös sen, että Internet vaikuttaa usein varsin sekavalta kokonaisuudelta.
7. Internet 4/21 Internetin kehittyminen Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto rahoitti 1960-luvulla pakettiverkon tutkimusta. Verkosta haluttiin hajautettu, jotta yhden linkin tuhoutuminen ei kaataisi koko verkkoa. Kehitystyön tuloksena kehittyi nykymittapuun mukaan minimaalisen pieni ARPANET-verkko, jossa kuitenkin kehitettiin 1970-luvulla nykyisen Internetin taustalla olevat tiedonsiirtotavat eli TCP/IP-protokollat. ARPANETin siviilikäyttöön tarkoitettu osa laajeni tekniikan kehittyessä nopeasti hallintoon, yliopistoihin ja yrityksiin. Pian solmukohtia syntyi myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle Miten Internet toimii? Kaikki Internetissä liikkuva tieto jaetaan pieniin paketteihin 1. Paketit löytävät määränpäähänsä, koska jokaisella Internetiin kytketyllä tietokoneella on uniikki IPosoite. IP-osoite muodostuu neljästä desimaalista välillä 0-255, esimerkiksi: 128.214.81.80 tai 80.162.0.240 Lähetetty sähköpostiviesti tai WWW:stä ladattu kuva siis jaetaan pieniksi paketeiksi, jotka jokainen löytävät perille omia reittejään. Paketin mukana kulkee tieto, mihin IPosoitteeseen se on tarkoitettu. Internet-yhteyden muodostaminen Nykyisin suurin osa kotien Internet-liittymistä on ns. kiinteitä laajakaistayhteyksiä, jolloin yhteys Internetiin voi olla jatkuvasti päällä kiinteään kuukausihintaan. Yhteys muodostetaan tyypillisesti ADSL-modeemin (siirtotienä lankapuhelinverkko, ei vaadi lankapuhelinliittymää) tai kaapelimodeemin (siirtotienä kaapeli-tv-verkko) avulla. Lisäksi tietokoneessa tarvitaan verkkokortti (Ethernet-verkkosovitin). Yritysten omat verkot on yleensä liitetty Internetiin (palomuuri välissä), jolloin jokaiselta koneelta voidaan käyttää Internetin peruspalveluita, mm. WWW:tä ja sähköpostia. Tavalliseen WWW-selailuun ja tyypillisimpien palveluiden käyttöön nykyinen n. 512 kilobittiä sekunnissa siirtävä perusliittymä on aivan riittävä. Puhelinmodeemin avulla muodostettavat soittosarjayhteydet ovat hitautensa takia jääneet laajempaan käyttöön vain haja-asutusalueille. Uudet langattomat tekniikat ovat korvaamassa 1 Pakettien koko on tavallisesti n. 1500 tavua.
7. Internet 5/21 puhelinmodeemit myös alueilla, jonne kiinteitä laajakaistayhteyksiä ei ole ollut kannattavaa vetää. Erilaiset langattomat verkot (mm. GPRS, WLAN, Flash-OFDM, WiMAX, 3G/UMTS, 3G LTE) mahdollistavat yhteyden Internetiin myös liikkuvassa käytössä. Tulevaisuudessa etenkin korkealaatuinen videokuva vaatii yhä nopeampia yhteyksiä. Internetin eri palvelut WWW Internet ja WWW sekoitetaan usein keskenään. Onkin hyvä muistaa, että Internet on tietoverkon nimi, jossa WWW-palvelu toimii. WWW eli Word Wide Web on Internetin kiistatta tunnetuin palvelu, jonka laittoi alulle Tim Berners-Lee vuonna 1990 työskennellessään CERNissä. WWW:n eli Webin tärkeimpiä ideoita oli laajan informaatioverkon kokoaminen niin, että sivut voivat viitata toisiinsa linkeillä. Web on hypertekstijärjestelmä linkkien ei tarvitse olla tekstiä, vaan ne voivat olla hyperlinkkejä eli viittauksia multimediasisältöihin, kuten vaikkapa kuviin, ääniin tai videoihin. Web levisi 1990-luvun alussa nopeasti visuaalisuutensa, helppokäyttöisyytensä ja matalan julkaisukynnyksen ansiosta. Nykyään WWW-sivut eri muodossaan ovat olennainen osa tiedonvälitystä yritysmaailmassa, kaupankäynnissä, viihdekäytössä ja julkisissa palveluissa. WWW toimii Asiakas/Palvelin- eli Client/Server -periaatteella: Kun käyttäjä syöttää WWW-selaimen osoiteriville tietyn WWW-osoitteen, WWW-selain (asiakasohjelma) ottaa yhteyden WWW-palvelimeen (palvelinohjelma) ja pyytää tiettyä WWW-sivua. WWW-sivu sijaitsee WWW-palvelimella ja se on kirjoitettu merkkauskielellä (HTML/XHTML), jota selainohjelma osaa tulkita ja näyttää sivun oikein. WWW ei kuitenkaan ole yksisuuntainen järjestelmä, vaan Webin käyttäjä voi lähettää tietoa myös WWW-palvelimelle esimerkiksi syöttämällä tietoja lomakkeeseen. Uudet tekniikat, kasvava vuorovaikutteisuus ja yhteisöllinen tiedontuotanto ovat osa Webin seuraavaa vaihetta kuvaavaa termiä, Web 2.0:aa. Sähköposti Elektroninen viestijärjestelmä (sähköposti, e-mail) oli kehitetty jo ennen Internetin syntyä ja nykyisen kaltainen sähköpostijärjestelmä on ollut mukana Internetin kehityksen alkuvaiheista saakka. Internetin nykyinen sähköpostijärjestelmä onkin
7. Internet 6/21 melko vanha ja sen tietoturva on perusmuodossaan heikko: viestit kulkevat salaamattomina ja lähettäjä on helppo väärentää. Nopea, tavoittava, edullinen ja suhteellisen varmatoiminen sähköposti on kuitenkin saavuttanut vankan aseman, jota roskaposti, huijaukset ja liitetiedostoissa leviävät virukset/madot ovat yrittäneet horjuttaa. Mahdollisuus lähettää tiedostoja sähköpostin liitteenä on laajentanut sähköpostin monikäyttöisyyttä ja ilmaisuvoimaa. Sähköpostiosoitteet erottaa muista Internet-osoitteesta @-merkistä (at, miukumauku, ät), joka on käyttäjänimen ja palvelinnimen välissä. @-merkin saa näppäimistöllä painamalla ALT GR + 2. Yleisimmin suomalaiset sähköpostiosoitteet organisaatioissa ovat muotoa: etunimi.sukunimi@organisaatio.fi Alkuosaan voi monissa tapauksissa vaikuttaa itse, loppuosa tulee pääsääntöisesti osoitteen hankintapaikan mukaan. Esimerkkejä sähköpostiosoitteista, joita Matti Virtasella voisi olla: mattivirtanen@hotmail.com matti.virtanen@hotmail.com mvirtanen@gmail.com matti.virtanen@pp.inet.fi matti.virtanen@nokia.fi matti.virtanen@eduskunta.fi muumipeikko@luukku.com Muut palvelut WWW:n ja sähköpostin lisäksi Internetissä toimii lukuisia muitakin palveluita tai tiedonsiirtotapoja: News-keskusteluryhmät FTP (File Transfer Protocol), tiedostojen siirtäminen SSH, turvallinen, salattu pääteyhteys IRC (Internet Relay Chat), reaaliaikainen keskustelu Pikaviestiohjelmat (Messenger, Gaim, ICQ) IP-äänipuhelut ja -videopuhelut (Skype, Messenger) Vertaisverkot (P2P), tiedostojen jakaminen ja tiedon välittäminen
7. Internet 7/21 URL URL (Uniform Resource Locator) on erilaisten Internet-osoitteiden standardi muoto, joka kertoo yksikäsitteisesti halutun resurssien ja käytetyn palvelun, esimerkiksi: http://www.piuha.org/a-kortti/index.php (HTTP URL, WWW-osoite) https://www.op.fi/op (SSL-suojattu WWW-sivu) ftp://ftp.funet.fi/pub/atari/database/fastbase.zoo (FTP URL, tietty tiedosto)
7. Internet 8/21 WWW-selaimen käyttö Internet Explorer Selainikkunan osat Tällä hetkellä käytetyin WWW-sivujen lukemiseen tarvittava selainohjelma on jo hieman vanhentunut, mutta peruskäytössä toimiva Internet Explorer 6.0: 1. OTSIKKORIVI 3. TYÖKALURIVI 2. VALIKKORIVI 4. VIERITYSPALKKI 5. TILARIVI Muita suosittuja selaimia ovat Mozilla Firefox, Opera ja Macin Safari. Versio 7 tuo Internet Exploreriin kilpailijoista tuttuja ominaisuuksia mm. selainvälilehdet (tabbed browsing).
7. Internet 9/21 1. Otsikkorivi 1 2 3 Otsikkoriviltä näet selaimessa avoinna olevan WWW-sivun otsikon (Piuha - Etusivu - Tietotekniikan koulutuspalvelut). Otsikko määritellään sivun HTML-koodissa <title> -tagilla. Lisäksi otsikkorivillä näkyy käytetty selainohjelma (Microsoft Internet Explorer). Oikean reunan ikkunan ohjauspainikkeilla voit lisäksi: 1. Pienentää Selain-ikkunan tehtäväpalkkiin. Ohjelma jää käyntiin. 2. Suurentaa ikkunan tai palauttaa pienempään kokoon. Painike vaihtuu tilanteen mukaan joko suurentamispainikkeeksi tai palautuspainikkeeksi. 3. Sulkea Selain-ikkunan eli samalla koko ohjelman. 2. Valikkorivi Valikkoriviltä löydät eri valikoihin jaoteltuina kaikki Internet Explorerin toiminnot. Tiedosto-valikosta löydät mm. sivun tulostamisen. Muokkaa-valikosta löydät mm. leikepöydän käyttöön liittyvät toiminnot eli esimerkiksi kopioimisen ja liittämisen. Näytävalikosta voit mm. näyttää sivuston lähdekoodin tai näyttää/piilottaa työkalurivejä. Suosikit-valikosta voit tallentaa sivun omaan suosikkilistaasi (kirjanmerkki) tai siirtyä jo tallennetulle suosikkisivulle. Valikoista löytyvä toiminto ilmoitetaan materiaalissa seuraavasti: Työkalut Internet-asetukset (Näin valitsemalla löytyy Internet Explorerin toiminto, jolla voit hallita tärkeitä asetuksia mm. tietoturvaan liittyen). 3. Työkalurivi Eri Internet-selainten työkalurivit poikkeavat hieman toisistaan: Tärkeimmät toiminnot, jotka löytyvät lähes kaikista WWW-selaimista: Vie takaisin edelliselle sivulle. Pienestä alanuolesta valittavana lista ja hyppy useampi sivu taaksepäin Seuraavalle jo käydylle sivulle. Valittavana vain, jos on napsautettu Edellinen-painiketta.
7. Internet 10/21 Pysäytä sivun lataus. Käyttökelpoinen esim., jos alkaa vahingossa ladata väärää isoa/ruuhkaista sivua. Päivitä sivu. Käytetään, jos epäillään sivun muuttuneen edellisen latauskerran jälkeen. Voidaan käyttää myös, jos halutaan yrittää uudelleen ruuhkaisen tai muuten hitaasti latautuvan sivun hakemista. Takaisin Kotisivulle eli aloitussivulle, joka latautuu, kun selain käynnistetään. 4. Vierityspalkit Pystysuuntainen vierityspalkki tulee käytettäväksi, mikäli sivu on niin pitkä, ettei se mahdu kerralla selainikkunaan. Sillä voit selata sivua ylös ja alas. Vierityspalkin vahvennettu alue kertoo näkyvän osuuden pituuden ja sen sijainnin sivulla. Vaakasuuntainen vierityspalkki tulee esille, mikäli sivu ei mahdu vaakasuunnassa kerralla selainikkunaa (epäkäytännöllistä). Tämä johtuu yleensä joko erikoisesta sivun suunnittelusta tai pienestä ikkunakoosta. 5. Tilarivi Tilarivillä näkee muutamia hyödyllisiä tietoja avoinna olevasta sivusta: Ensimmäinen kenttä kertoo, mitä sivua yritetään ladata, jos siirto on vielä kesken. Jos sivu on kokonaan ladattu, kentässä lukee Valmis. Lukko on merkkinä SSL-salatusta suojatusta yhteydestä, jota käytetään mm. pankkipalveluissa, luottokorttimaksuissa ja kirjautumisissa. Kaksoisnapsauttamalla lukkoa voit tutkia sivun turvallisuusvarmenteen eli sertifikaatin tietoja. Hyperlinkkien tunnistaminen WWW on miljardeista toisiinsa liittyvistä sivuista ja tiedostoista koostuva kokonaisuus, jonka osat ovat kytköksissä toisiinsa hyperlinkkien välityksellä. Hyperlinkki voi viitata samalla sivulla tai aivan toisella sivulla olevaan tekstiin, ääneen, kuvaan, videoon tai muuhun tiedostoon. Voit aloittaa WWW:n selailun joltakin tietyltä sivulta ja päättyi aivan kokonaan toiselle sivulle, toiseen asiaan tai toiselle puolelle maapalloa. Hyperlinkin seuraaminen tapahtuu tavallisimmin hiirellä napsauttamalla. Hyperlinkin tunnistaa selainohjelmissa siitä, että oltaessa napsautettava kohdan päällä hiiren osoitin muuttuu kämmeneksi etusormi pystyssä:
7. Internet 11/21 Tekstissä olevat hyperlinkit on yleensä myös alleviivattu ja merkitty muusta tekstistä eroavalla värillä. Hyperlinkki voi sijaita myös kuvassa tai painikkeessa, jolloin sitä napsauttamalla päätyy esimerkiksi uudelle sivulle. Alhaalta tilariviltä on usein hyödyllistä ennen napsauttamista seurata, mihin linkki viittaa eli mihin sitä klikkaamalla päätyy: Erilaiset valikkotekstit ja -painikkeet ovat myös tyypillisiä hyperlinkkejä, joilla on toteutettu sivuston sisäinen navigaatio ja tiedon järjestäminen:
7. Internet 12/21 WWW-sivun selailu hyperlinkkejä seuraamalla (ns. surffaaminen) aloitetaan joltakin tietyltä WWW-sivulta. Jokainen WWW-sivu voidaan kertoa URL-osoitteen avulla, joka on muotoa: http://www.tunnus.maa/kansio/tiedosto.pääte Tiedonsiirtotapa eli protokolla Palvelin- eli domain-nimi ja maatunnus (.com,.fi,.se,.dk jne) Konenimi (alidomain), wwwpalvelimilla yleensä www. Muistamansa WWW-osoitteen voi koska tahansa vaihtaa selaimen osoiteriville. ENTER tai erillinen Siirry-painike avaa kirjoitetun sivun. Kirjoittamalla vain palvelinnimen pääsee yleensä sivuston etusivulle, esim. www.kela.fi: Yllä olevassa kuvassa selain tarjoaa myös samoilla kirjaimilla alkavia viime aikoina käytettyjä sivuja sivuhistoriasta. Tarkalla hyperlinkillä linkillä voi viitata suoraan sivuston johonkin sivuun tai tiedostoon, esim: Protokollaa (http://) ei tarvitse kirjoittaa osoiteriville, selain lisää sen automaattisesti. Kotisivuja tehtäessä tai tietyissä sähköpostiohjelmissa linkkejä lähetettäessä protokolla kuitenkin tarvitaan osoitteen eteen. Välimuistin ja evästeiden poistaminen Selain tallentaa välimuistiin koneen kiintolevylle kaikki ladatut sivut ja kuvat, jotta toistuvia tietoja ei tarvitsisi ladata uudelleen netistä. Varsinkin julkisia koneita käytettäessä selaimen välimuisti (cache) kannattaa tyhjentää valitsemalla Työkalut Internet-asetukset ja napsauttamalla Yleiset-välilehdellä Poista tiedostot
7. Internet 13/21 Evästeet (keksit, cookies) ovat selaimen kiintolevylle tallentamia pieniä tekstitiedostoja, joita sivustot käyttävät mm. käyttäjän tunnistamiseen ja tehtyjen asetusten muistamiseen. Pääsääntöisesti evästeiden salliminen on suositeltavaa, koska osa sivuista ei toimi kunnolla, jos niitä ei sallita. Evästeet voi halutessaan tyhjentää Työkalut Internet-asetukset ja napsauttamalla Yleiset-välilehdellä Poista evästeet Sivuhistorian selaaminen ja tyhjentäminen Selain tallentaa sivuhistoriaansa kaikki osoitteet, joissa on viimeisinä päivinä vierailtu (esim. 20 päivää). Vierailtuja sivuja voi tutkia sivuhistoriassa työkalurivin painikkeella: tai Näytä Explorer-palkki Sivuhistoria (CTRL + H). Voit tyhjentää sivuhistorian valitsemalla Työkalut Internet-asetukset ja napsauttamalla Yleiset-välilehdeltä Tyhjennä. Tallennettujen salasanojen poistaminen Varsinkin yhteiskäyttöisillä koneilla selainten tapa tallentaa kirjautumislomakkeella syötettyjä salasanoja voi olla vakava tietoturvallisuusriski. Voit tyhjentää tallennetut salasanat valitsemalla Työkalut Internet-asetukset ja napsauttamalla Sisältöön liittyvät asetukset -välilehdeltä Automaattinen täydennys :
7. Internet 14/21 Napsauta vielä Tyhjennä salasanat, niin tallennetut salasanat poistetaan. Tyhjennä lomakkeet -painike tyhjentää myös kaiken muun tallennetun automaattisesti täydennettävän lomaketiedon (nimet, osoitteet, puhelinnumerot jne.). Sähköpostin käyttö Microsoft Outlook ja muut Uuden viestin kirjoittaminen ja tarvittavat kentät Uuden viestin kirjoittaminen onnistuu miltei samankaltaisesti kaikissa sähköpostiohjelmissa toiminnolla Uusi viesti, Kirjoita viesti tms. Outlookissa napsauta Uusi-painiketta:
7. Internet 15/21 Ainoa pakollinen kenttä on Vastaanottaja (To), mutta viestin Aihe eli otsikko (Subject) on aina hyvä täyttää viestiä kuvaavaksi. Lisäksi tarvitaan tietysti varsinainen viestiteksti, Runkoosa (Body). Kopio-kenttään (Cc) voi lisätä vastaanottajan, jolle haluaa kertoa saman viestin. Vastaanottaja, Kopio ja Piilokopio kenttiin voi lisätä useita vastaanottajia. Outlookissa eri vastaanottajat erotetaan puolipisteillä; Web-sähköposteissa eri vastaanottajien erottamiseen käytetään yleensä pilkkua. Erottimet ja tallennetut henkilöiden oikeat nimet lisätään automaattisesti, kun osoitteet poimitaan osoitekirjasta. Piilokopio-kenttä on monissa tapauksissa oletuksena piilotettu. Piilokopio-kenttään kirjoitetut vastaanottajat pysyvät muilta salaisina muut vastaanottajat eivät näe, että Piilokopiokenttään kirjoitettu vastaanottaja on myös saanut kyseisen viestin. Outlookissa voit lisätä Piilokopio-kentän valitsemalla viestin työkaluriviltä Asetukset - painikkeen alanuolen ja Piilokopio: Koska Piilokopio-kentän vastaanottajat eivät näe myöskään toisiaan, kenttää voidaan käyttää ryhmäviestien lähettämiseen tilanteissa, joissa ryhmän sähköpostiosoitteita ei haluta julkistaa. Vastaanottaja-kenttää ei yleensä saa jättää tyhjäksi, joten siihen täytyy näin toimiessa lisätä oma osoitteensa. Viestin lisäasetukset Outlookissa Halutessasi voit pyytää viestiin lukukuittauksen, että tiedät, koska tieto on mennyt perille vastaanottajalle. Napsauta viestin työkaluriviltä Asetukset ja laita ruksi kohtaan Pyydä tämän viestin lukukuittausta:
7. Internet 16/21 Kun vastaanottaja on kuitannut viestin, saat automaattisen paluuviestin, jossa otsikon edessä on teksti Luettu:. Samasta valintaikkunasta voit säätää monia muita lisäasetuksia, jotka koskevat vain tätä viestiä. Outlookin pysyvät asetukset löytyvät valikkokomennolla Työkalut Asetukset Lähetettävän viestin merkitsemisen tärkeäksi/vähemmän tärkeäksi voit tehdä myös suoraan viestin työkaluriviltä: Liitetiedoston lähettäminen Sähköpostin liitteenä voi lähettää käytännössä mitä tahansa sähköisessä muodossa olevaa aineistoa: tekstiasiakirjan, kuvan, taulukon, tietokannan, muun tiedoston tai tiedostopaketin. Monet sähköpostijärjestelmät estävät suoritettavien ohjelmatiedostojen (esim..exe,.com) lähettämisen virusvaaran takia. Sähköpostiviesti kirjoitetaan muuten aivan normaaliin tapaan ja liite lisätään Outlookissa napsauttamalla klemmarikuvaketta tai valitsemalla Lisää Tiedosto. Avautuvasta Lisää tiedosto -valintaikkunasta selataan tarvittavaan asemaan/kansioon ja valitaan halutut tiedostot ja liitetään ne napsauttamalla Lisää.
7. Internet 17/21 Vastaaminen, vastaaminen kaikille ja välittäminen Seuraavat perustoiminnot ovat valittavissa, kun avaat viestin kaksoisnapsauttamalla sitä viestilistassa: Vastaa viestiin. Lähettäjän osoite tulee suoraan oikein vastaanottaja-riville ja vanha viesti näkyy lainauksena. Sama kuin edellinen, mutta kaikki alkuperäisen viestin osoitekentissä mukana olleet saavat vastauksen. Voit välittää (lähettää edelleen) saamasi viestin sellaisenaan haluamillesi henkiöille. Yhteystiedot ja jakeluluettelot Yhteystiedot toimivat Outlookin osoitekirjana. Saat ne näkyviin napsauttamalla Yhteystiedotpainiketta tai valitsemalla Näytä Siirry Yhteystiedot. Voit lisätä, muokata ja poistaa haluamasi yhteystiedot. Uuden yhteystiedon lisääminen onnistuu myös kätevästi napsauttamalla hiiren oikealla viestissä olevan sähköpostiosoitteen päältä ja valitsemalla apuvalikosta Lisää yhteystietoihin: Voit muodostaa tarvitsemistasi osoitteista jakeluluettelon, jolloin voit mm. lähettää viestejä koko ryhmälle kerralla. Valitse Tiedosto Uusi Jakeluluettelo:
7. Internet 18/21 Anna jakeluluettelolle kuvaava nimi Nimi:-kohtaan ja poimi jäsenet valmiista yhteystiedoista valitsemalla Valitse jäsenet tai lisää kokonaan uusia osoitteita valisemalla Lisää uusi Napsauta lopuksi Tallenna ja sulje -painiketta, jolloin jakeluluettelo tulee valittavaksi listaan normaalin yhteystiedon tapaan, mutta varustettuna poikkeavalla kuvakkeella. Tiedostopaketin lähettäminen liitteenä Tiedostoja pakkaamalla voidaan säästää levytilaa. Usein varsinkin Internetissä useamman tiedoston sijaan on kätevämpi tarjota ladattavaksi yksi tiedostopaketti. Ohjelmat levitetään useimmiten itsepurkautuvina exe-paketteina, jolloin erillistä pakkausohjelmaa ei tarvita. Joskus myös sähköpostin liitteet pyydetään lähettämään yhdeksi zip-paketiksi pakattuna. Joskus taas tietoturvajärjestelyt estävät tietyntyyppisen tiedoston lähettämisen liitteenä, jolloin ongelma voidaan kiertää tekemällä tiedostosta zip-paketti. Windows XP tukee tiedostojen pakkaamista zip-paketeiksi suoraan ilman erillistä pakkausohjelmaa. Muissa käyttöjärjestelmissä tarvitaan erillinen ohjelma zip-pakettien tekemiseen ja purkaamiseen. Yleisimmin käytetty erillinen shareware-pakkausohjelma on nimeltään WinZip (www.winzip.com), täysin ilmainen on puolestaan 7-zip (www.7-zip.org). Tiedostojen pakkaaminen zip-paketiksi Voit tehdä paketin seuraavasti Resurssienhallinnassa (WIN + E): 1. Valitse haluamasi tiedostot 2. Valitse apuvalikosta hiiren oikealla jonkun valitun tiedoston päällä: Lähetä Pakattu kansio Valituista tehdään tiedostopaketti, joka saa tiedostopäätteen.zip ja vetoketjulla varustetun kansion kuvakkeen: Paketin tiedostonimi (kuvassa Pikkujoulu.zip) tulee jonkun pakettiin kuuluvan tiedoston mukaan. Paketin tiedostonimi kannattaa muuttaa pakettia kuvaavaksi nimeämällä se uudelleen (esim. paketin päällä apuvalikosta hiiren oikealla Nimeä uudelleen). Älä poista tai vaihda tiedostopäätettä (.zip), koska se vaikeuttaa paketin avaamista!
7. Internet 19/21 Tämän jälkeen paketin voi lähettää normaalisti esimerkiksi sähköpostin liitteenä. Vastaanottajan pitää purkaa paketti omalle koneelleen, jotta hän saa sen sisältämät tiedostot käyttöönsä. Tiedostojen purkaminen zip-paketista 1. Valitse Resurssienhallinnassa haluamasi zip-paketin päällä hiiiren oikealla apuvalikosta Pura kaikki 2. Ohjattu purkutoiminto käynnistyy, klikkaa Seuraava. 3. Anna kansio, johon tiedostot puretaan: a. Toiminnon ehdottama oletuskansio 2 kelpaa sinulle, klikaa vain Seuraava b. Haluat itse päättää, mihin kansioon tiedostot puretaan, klikaa Selaa: Valitse kansio, johon tiedostot puretaan ja klikkaa OK ja Seuraava. Jos sopivaa kansiota ei ole, voit valita paikan johon haluat uuden kansion ja klikata Luo uusi kansio. 4. Saat ilmoituksen, että tiedostot on purettu, klikkaa Valmis. Nyt tiedostot ovat purettuna antamassasi kansiossa. Alkuperäinen zip-paketti on myös tallella. 2 Oletuksena kohdekansioksi tarjotaan uutta paketin nimen mukaista alikansiota siinä kansiossa, jossa paketti on.
7. Internet 20/21 Tiedonhaku Internetissä Internet ja tietotulva Internetistä löytyy melkein mitä tahansa. Ongelmaksi muodostuu usein oikean tiedon löytäminen. Tilanteeseen sopivilla työkaluilla halutun tiedon löytäminen helpottuu. Hakulausekkeiden ja hakuehtojen osaamisen tärkeys korostuu. Uusia sivuja ilmestyy ja vanhoja häviää päivittäin miljoonia. Web on kasvanut valtavan laajaksi järjestämättömäksi kokonaisuudeksi. Sisältöjä yhdistävät hyperlinkit. Google etsii 8 miljardin sivun joukosta, joka sekin on vain osa Webin koko laajuudesta Nettiä ei voi verrata kirjastoon: Webin dokumentit eivät ole siististi luokiteltu ja julkaisukynnys on olematon. Lähdekritiikki nouseekin hyvin tärkeäksi. Hyvä strategia ja ennakkosuunnittelu helpottaa tiedonhakua. Erilaiset hakupalvelut Tyyppi Esimerkkipalvelu 1. Sanahaku Google 2. Aihehakemisto Yahoo, ODP 3. Muut (esim. erikoisalojen tietokannat) Wikipedia, IMDB.org Sanahaku Googlella www.google.fi Etsii sivuja, joilta löytyy annettu hakusana Jos hakusanoja useampia, etsii sivuja, joista löytyvät kaikki välilyönnillä erotetut hakusanat (ns. JA/AND-haku) Käytä lainausmerkkejä, jos haluat hakea koko lauseella, esim. Helsingin rautieasema Google ei erottele pieniä ja isoja kirjaimia, kaikki käsitellään pieninä Google ei tunne jokerimerkkejä (*,?), vaan etsii vain annettua muotoa, esim. suomi suomessa suomen Miinus-merkiä ( - ) käytetään hakutulosten karsimiseen, esim. lentoyhtiö -finnair Googlen muita ominaisuuksia Tarkennetulla haulla voi tehdä monipuolisia rajauksia mm. päivämäärän, tiedostomuodon ja kielen mukaan Kuvahaku Keskusteluryhmien (news) haku ja selailu
7. Internet 21/21 Hakemisto site: etsii vain tietyltä palvelimelta filetype: etsii vain tietyntyyppisiä tiedostoja (.pdf,.doc,.xls jne.) Muita sanahakupalveluita AltaVista: www.altavista.com Suomi24/Eniro: www.suomi24.fi Ihmemaan haku: www.fi Monihakukoneet, jotka käyttävät useampaa hakukonetta, esim. www.metacrawler.com Miten hakukoneet toimivat? Hakukonerobotti tutkii jatkuvasti Internetin sisältöä keräten ja indeksoiden sivuja tietokantaansa. Syötetyn hakusanan vertaaminen hakukoneen omaan indeksiin kuvaan webistä on nopeaa. Indeksi eivät kuitenkaan aina ole ajan tasalla, joten hakukoneen tuloksissa näkyvä sivu saattaa olla jo poistunut webistä (Sivua ei löydy, 404 Page not found). On myös hyvä huomata, että kaikki sivut eivät koskaan tule indeksoiduksi. Puhutaankin näkymättömästä webistä (deep web, invisible web), joka jää hakukoneilta piiloon. Tietyt erikoistietokannat sisältävät paljon tietoa, joihin kaikkien hakukoneiden indeksointi ei ylety. Hakukoneet löytävät usein myös ei-julkisiksi tarkoitettuja asiakirjoja, jotka on jätetty lojumaan www-palvelimen julkisiin hakemistoihin. Aihehakemistot Sanahakukoneet saattavat joskus palauttaa tuhansia tuloksia epärelevanttia tietoa. Aihehakemistoissa linkit järjestellään aihealueittain (pääkategoriat, alakategoriat jne). Aihehakemistojen linkit ovat ihmisten läpikäymiä, käsinpoimittuja ja yleisesti hyväksi havaittuja linkkejä. Eri palveluiden laajuus ja laatu vaihtelee paljon. Tunnetuin ja vanhin aihehakemisto on Yahoo! Directory (www.yahoo.com). Myös Open Directory Project (www.dmoz.org) on tutustumisen arvoinen hanke. Alakohtaiset tietokannat Tiettyyn alaan tai aiheeseen keskittyneet tietokannat ovat usein kaikkein kattavimpia ja yksityiskohtaisimpia. Tietokannoissa on usein oma WWW-käyttöliittymänsä ja hakumahdollisuutensa. Jotkut tietokannat ovat myös Googlen indeksissä, mutta joissakin sanahakukone vie vain tietokannan etusivulle. Esimerkiksi Internet Movie Database (www.imdb.org) on hyvin myös Googlen indeksissä, mutta taas suomalainen lainsäädäntötietopankki Finlex (www.finlex.fi) on paremmin käytettävissä oman hakutoimintonsa kautta.