Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 3 2004 Somty ry:n ja SMLY ry:n Syysopintopäivät Väitöstilaisuus Fysioterapeutin näkökulma tyynyn valintaan Sulkavan suursoudut 2004, OMT-paatti ja sen loistava miehitys Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry:n jäsenlehti
SOMTY ry kurssikalenteri 2005 C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi, Tampere I-osio... 27. 29.1. II-osio... 18. 19.2. III-osio... 31.3 2.4. Maitland, peruskurssi I Tampere... 7. 9. 2. Maitland, jatkokurssi III Tampere... 10. 12.2. E-Sup Hartiarenkaan ja yläraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi Tampere... 3. 5.3. NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi Tampere... 11. 12.3. Kliininen päättely ja fysioterapeuttinen erotusdiagnostiikka rankaongelmissa Helsinki I-osio... 11. 12.3. II-osio... 8. 9.4. Mulligan peruskurssi suomen kielellä Tampere Niska-yläraaja... 18. 19.3. Lanneselkä-alaraaja... 22. 23.4. Mulligan peruskurssi suomen kielellä Tampere Niska-yläraaja... 28. 29.4. NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi, Tampere 8. 9.4. E-inf Lantion ja alaraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi Tampere... 14. 16.4. Mulligan jatkokurssi suomen kielellä Tampere... 20. 21.5. Pohjoismainen kongressi Helsinki... 9. 11.6. Symptom and Signs Tampere... 13. 14.8. Kliininen päättely ja fysioterapeuttinen erotusdiagnostiikka rankaongelmissa Helsinki I-osio... 2 3.9. II-osio... 7. 8.10. C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi Tampere I-osio... 1. 3.9. II-osio... 30.9. 1.10. III-osio... 27. 29.10. C2/C3 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon jatkokurssi Tampere I-osio... 9. 10.9. II-osio... 14. 15.10. III-osio... 11. 12.11. NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi Tampere... 16. 17.9. Mulligan jatkokurssi suomen kielellä Tampere... 23. 24.9. Mulligan peruskurssi suomen kielellä Tampere Niska-yläraaja... 4. 5.10. CM Craniomandibulaarikurssi, Tampere... 6. 8.10. NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi Tampere... 21. 22.10. Mulligan peruskurssi suomen kielellä Tampere Lanneselkä-alaraaja... 3. 4.11. TH Terapeuttisen harjoittelun perusteet paikka avoin... 8. 9.10. Maitlandin peruskurssi I Tampere... 19. 21.11. Maitlandin jatkokurssi II Tampere... 22. 24.11. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SOMTY ry/tarja Salonen Suvantokatu 1 E, 33100 TAMPERE Puh (03) 273 1320 Fax (03) 273 1321 E -mail: omt-somty@omt.org Internet: http//www.omt.org Hinnat: 1 päivä 134,20 euroa 2 päivää 268,40 euroa 3 päivää 402,60 euroa C1/C2-kurssi 8 päivää 1073,60 euroa C2/C3-kurssi 6 päivää 805,20 euroa Maitland kurssi 439,20 euroa Manuaali
Hyvät Manuaalin lukijat! Vuoden viimeinen Manuaali on kädessäsi. SOMTY ry ja SMLY ry järjestivät yhteisen syysopintopäivän marraskuun lopulla ja samassa yhteydessä pidettiin yhdistysten vuosikokoukset. Opintopäivät onnistuivat hyvin ja alkupalaute päivien annista on ollut hyvin myönteistä. Tuleva toiminta vuosi onkin hyvin vilkas. Ehdottomia päätapahtumiamme ovat keväällä 20:s Levin kurssi, jonka pääkouluttajaksi saapuu professori, DO Micahel Kucera USA:sta. Hän on Philadelphian yliopiston dekaani ja erittäin arvostettu osteopaattisen lääketieteen opettaja ja tutkija yhdysvalloissa. Hän on myös FIMM:n eli maailman manuaalisen lääketieteen järjestön varapresidentti. Arvonimista ja korkeasta asemasta huolimatta Michael on välitön ja hyvin käytännön läheinen opettaja. Siis varatkaapa pian paikkanne Leville viikolla 15, 2005 ilmoittautumalla Nisse Kyrklundille. Tarkemmat ilmoitukset tässä lehdessä. Toinen ensi vuoden tärkeä tapahtuma on pohjoismainen kongressi Helsingissä Oopperatalossa 9-11. kesäkuuta 2005. Olemme onnistuneet saamaan erittäin nimekkään asiantuntijajoukon. Ensimmäisen päivän ohjelmassa esitellään juuri valmistuneet Eurooppalaiset selkäpotilaan hoitosuositukset (EU COST B 13). Ne sisältävät ohjeistusta sekä akuutin että kroonisen selkäkivun hoitoon kuin myös lantiokivun ja sekä selkäkivun preventioon. Tämän session pääpuhujina ovat mm:ssa tuon suositustyöryhmän puheenjohtaja Maritz van Tulder Hollanista sekä preventioryhmän puheenjohtaja fysioterapeutti Andry Vleeming. Psykologian profesori Holger Ursin vetää Norjassa selkäsuositusryhmiä ja osallistui myös Euroopan Unionin hankkeeseen. Hän tulee puhumaan psykologisista näkökohdista kroonisen selkäkivun hoidossa. Mukaan tulee professori Jull Australiasta ja muita pohjoismaisia ja kotimaisia asiantuntijoita. Ohjelmassa on myös workshop tyyppisiä esityksiä eri hoitotekniikoista ja laaja näyttely. Myös tämä päivämäärä kannatta jo nyt varata kalentereihin. Somty ry:n kurssikalenteri 2005... 2 Pääkirjoitus... 3 Somty ry:n ja SMLY ry:n Syysopintopäivät... 4 Väitöstilaisuus... 11 Fysioterapeutin näkökulma tyynyn valintaan... 12 Sulkavan suursoudut 2004, OMT-paatti ja sen loistava miehitys... 14 Lääkäripäivien yhteydessä on jälleen ohjelmassa manipulaatiohoidon aseman tarkastelua. Mediaa asia tuntuu kovasti kiinnostavan, joten seuraillaanpa mielenkiinnolla mitä otsikoissa puhutaan ja millaisia otsikoita tuutista tupruaa tammikuun hangille. Haikeana on todettava että virallisesti tämä manuaali on nyt viimeinen yhteinen SMLY:n ja SOMTY:n yhteisjulkaisu. SMLY:n hallitus nimittäin päätyi julkaisupolitiikassaan jatkossa painottamaan sähköisiä viestimiä ja mahdollisia projektijulkaisuja ja toivon, että jatkossa voimme tehdä näitä projektiluonteisia julkaisuja laajemmalla levikillä. Tämä varmasti palvelee molempien yhdistysten jäsenistöä tehokkaammin. Lopuksi haluan kiittää kaikkia Teitä hyvät Manuaalin lukijat sekä yhteistyökumppanit hyvin sujuneesta vuodesta!!! Erityisesti haluan kiittää SOMTY ry:n väkeä, johtohenkilöitä, jäsenistöä ja sihteeriä, sujuvasta yhteistyöstä ja toivon, että yhdessä ponnistelemalla saamme ensi vuoden merkkitapahtumista onnistuneet ja osallistujillemme ainutkertaiset tapahtumat. Hyvää Joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2005 Teille Kaikille Manuaalin Lukijoille, Tukijoille ja Ystäville! Olavi Airaksinen SMLY ry puheenjohtaja. Dosentti KYS Fysiatrian klinikka Kuopio SOMTY ry:n toimisto suljettuna joululoman ajan 27.12.2004 2.1.2005. Manuaali 2005 ilmestymisaikataulu Ilmestymis- Varaus- Työstettävä Valmis päivä päivä aineisto aineisto 7.3.2005 7.02. 14.02. 21.02. 31.8.2005 2.06. 10.08. 17.08. 12.12.2005 14.11. 21.11. 28.11. Manuaali
Syysopintopäivät 26. 27.11.2004, Tampere Tamperella pidettiin 26. 27.11.2004 SOMTY ry:n ja SMLY ry:n perinteiset Syysopintopäivät. Nämä olivat jo 12:toista Tampere-talolla järjestetyt opintopäivät. Tätä ennenhän päiviä oli jo kokeilevasti järjestetty pariin kertaan, melko nopeasti ne saavuttivat suuren suosion ja oli siirryttävä suurempiin tiloihin, jotka Tampere-talo tarjosi. Tampere paikkakuntana on valittu monestakin syystä; Tampereella on SOMTY ry:n toimisto, joka pitkälti huolehtii käytännön järjestelyistä, ja Tampere on paikkakuntana keskeinen sinne on helppo tulla kaikista ilmansuunnista. Lisäksi Tampere-talo tarjoaa erittäin hyvät puitteet tällaiseen tapahtumaan. Tänä vuonna opintopäiville osallistui noin 350 henkeä, suurin osa fysioterapeutteja, mutta myös huomattava osa lääkäreitä. Aiheena oli niska/yläraaja alueen ongelmat keskittyen kliiniseen näkökulmaan. Uutuutena tarjottiin kaksi work shoppia, toisen vetäjinä olivat juuri aiheesta väitellyt, Keski- Suomen Keskussairaalan Fysiatrian osaston ylilääkäri Jari Ylinen sekä osastolla työskentelevä ja tutkimusryhmän jäsen fysioterapeutti Heidi West. Aiheena oli Ylisen väitöskirjan aihe eli niskan stabiliteetin ja voiman harjoittaminen. Toista work shoppia veti Hannu Luomajoki, aiheenaan evidenced based medicine uskoa vai ei. Hannu Luomajoki on Sveitsissä vaikuttava fysioterapeutti, hän on opiskellut Sveitsissä Maitland-suunnan terapeutiksi, ja hänellä on pitkä ura takanaan nimenomaan näyttöön perustuvan fysioterapian parissa työskentelystä ja aiheen tutkimisesta. Work shoppien kiinnostus yllätti järjestäjät, halukkaita olisi ollut enemmän kuin pystyttiin ottamaan. Harmittavaa, kun kaikki eivät mahtuneet. Jatkossa toimintaa pyritään kehittämään, nyt ainakin work shopit saivat myönteisen vastaanoton. Luennot yleensäkin saivat myönteisen vastaanoton. Uskon, että jokainen päivillä ollut sai matkaansa jotain, mitä voi välittömästi soveltaa omassa työssään. Minulla ei ollut mahdollisuutta seurata kaikkia luentoja, mutta en varmasti ole ainoa, jolle jäi mieleen varsinkin professori Tapani Rahkon esitys hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnostisoinnista ja hoidosta. Luulen, että tästä tullaan kuulemaan ja myös kyselemään lisää. Täytyy myös sanoa, että luennoille osallistujat olivat kiitettävän aktiivisia, sali oli täynnä aamusta iltaan molempina päivinä, ja work shoppeihin siirtyminen näytti sujuvan suuremmitta ongelmitta. Tähän lehteen teimme myös pientä gallupia kysyen päiville osallistujien mietteitä opintopäivistä. Gallupin tuloksista, sekä myös referaatteja luennoista ja work shopeista saatte lukea tässä numerossa laajemminkin. Kiitokset kaikille kirjoittajille, jotka työhön ovat osallistuneet. Tällä tavalla koitimme saada kansan ääntä kuuluviin, tämä on tärkeää, jotta opintopäiviä ja muita tapahtumia voidaan kehittää tarvittavaan suuntaan. Kaikista luennoista ja Hannu Luomajoen work shopista ei juttua saatu lehteen, näistä kirjoitetaan mahdollisesti myöhemmin Yleensäkin siis päivät sujuivat hyvin. Ainoa selvä purnauskohde oli opintopäivien ruoka no, jos lounaalla on makaronilaatikkoa (mitä me syödään oikeasti lounaalla muutenkin), ei se montaa pistettä saa eli varmasti tähän saadaan parannusta. Iltajuhla oli numero sinänsä. Oli hienoa nähdä niin paljon hyväryhtisiä, hienosti pukeutuneita fysioterapeutteja, taisi siellä olla joku lääkärikin. Meno juhlassa oli rentoa ja ihmiset viihtyivät, bändi soitti upeasti Suomi-poppia hieman raskaalla kädellä (tyyliin JeanS). Siinä olisi insinööreillä ollut ihmettelemistä, kun juhlakansa valtasi tanssilattian Hauskaa oli. Ensi vuonna sitten kesällä on Pohjoismainen kongressi 9. 11.6.2005, kaikki mukaan! Syksyllä 2005 on tarkoitus edelleen järjestää Syysopintopäivät, ehkä hieman eri formaatissa, sisältäen enemmän work shoppeja/käytännön kursseja. Petri Honkala ft, OMT Keski-Suomen Liikunta-Fysio Oy Väinönkatu 6, 40100 Jyväskylä 044-3721814 petri.honkala@omt.org Jatkuu seuraavalla sivulla... Koosteen kuvissa opintopäivien osallistujia. Manuaali
Syysopintopäivät 26. 27.11.2004... Mielenkiintoisten Syysopintopäivien avausluennon piti helsinkiläinen neurologian dosentti Markus Färkkilä, jonka puheenvuoron aiheena oli migreenin hoito tänäpäivänä. Migreeni on periytyvä aivojen sairaus, joka johtuu keskushermoston toiminnan häiriöistä. Migreeni ei tarkoita pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila, oireet alkavat aivorungosta palelun, ruokahalun muutoksen ja haukottelun muodossa leviten aivokuorelle (kirkas näköhäiriö, tuntohäiriöt, puheen tuoton vaikeus). Aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät, iho kalpenee jne. Migreeni laukeaa usein rankan fyysisen suorituksen jälkeen ja rasitus pahentaa oireita. Färkkilän mukaan kohtauksen ensisijainen hoito on triptaanilääkitys ja lievissä tapauksissa tulehduskipulääkitys ja/tai pahoinvointilääkitys. Jos kohtauksia esiintyy 3-4 kertaa kuukaudessa, voidaan harkita potilaan suostumuksella estolääkehoitoa (beetasalpaajat, amitriptyliini ja epilepsialääkkeet). Fysioterapian näkökulmasta dosentti Färkkilän sanoma oli, ettei migreenin lääkehoidosta ole hyötyä, jollei oirekuvaan yleensä liittyvää niskahartiaseudun tensio-oireistoa hoideta samanaikaisesti. Toinen luento oli Sveitsissä toimivan manuaalisen terapian maisterin, OMT-fysioterapeutti Hannu Luomajoen selkeä ja ajatuksia herättävä esitys selkäkivun hoitomuotojen tutkimuksen asetelmallisista ongelmista. Luomajoki oli koonnut näennäisesti yhtenäisen selkäkipuisten alaryhmän (esimerkkinä henkilöt, joilla kaikilla selkäkipu provosoitui fleksiossa). Luomajoki esitteli kuusi potilastapausta, joiden fleksiosuuntaisen kipuun löytyi jokaiselle erilainen selittävä tekijä (kivun pelko, jäykkyys, multidirektionaalinen instabiliteetti, toiminnallinen liikehäiriö lannerangan relatiivisessa liikkeessä jne.). Kaikki potilaat saivat erilaisen hoidon ja ohjauksen. Kuudesta potilaasta viisi hyötyi fysioterapiasta ja yksi ei kokenut hyötyä. Tutkimusasetelmissa kaikki nämä potilaat olisivat saaneet SAMAA HOITOA, jolloin todennäköisesti yksi kuudesta olisi kokenut hoidon auttavan ja viisi ei olisi saanut apua. Tämä saattaa johtaa tutkimusten johtopäätösten ristiriitaan todellisten individualististen fysioterapiakäytäntöjen kanssa. Suuri haaste kaikille selän vertailevia hoitotutkimuksia tekeville työryhmille! Lehtola Vesa, ft OMT Kotkan OMT-Fysio Kotkankatu 10, 48100 KOTKA vesa.lehtola@omt.org, 05-211 0900 Olkanivelongelmien injektiot ja lääkehoito Nils Kyrklund LL Yleislääketieteen erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Manuaalisen lääketieteen DIP Nils Kyrklund aloitti jaottelemalla esityksensä tavoitteet kahteen pääkohtaan kuulijakunnan heterogeenisen koulutustaustan vuoksi: 1. kertoa fysioterapeuteille tulehduskipulääkkeiden ja injektioiden käyttöperiaatteista 2. kertoa kollegoille omista hoitokokemuksista olkapään injektiohoitoihin liittyen. Koska olkanivelongelmissa kipu ja tulehdus näyttelevät useimmiten merkittävää osaa, lääke- ja injektiohoitojen tavoite on kipu- ja tulehdushoidon lisäksi helpottaa yläraajan ja olkanivelen normaalia liikkuvuutta sekä ADL-funktioita. Sen lisäksi edellä mainituilla voidaan edesauttaa kuntoutustoimenpiteiden parempaa toteuttamista. Tähän pohjautuen pitäisinkin tärkeänä, että meillä fysioterapeuteilla on riittävät valmiudet tunnistaa tilanteet, joissa lääkärin antama injektiohoito jänteen tai bursan alueelle antaa mahdollisuudet edetä seuraavaan paranemisvaiheeseen kuntoutusprosessissa. Koska jännevaivojen regeneraatioaika on pitkä, on hyvin todennäköistä, että kuntoutusprosessin aikana eksaktin kipukohdan olemassa ollessa, injektiohoitoja joudutaan antamaan useita kertoja. Mikäli varsinaista eksaktia kipukohtaa ei löydy palpoimalla tai oire on akuutti, ensisijainen vaihtoehto kivun hoidossa on kuitenkin tulehduskipulääkitys (coxibi-lääkitys tarvittaessa heikon opiaatin kanssa yhdistettynä). Näin vältetään pitkäaikaista lääkehoitoa vaativissa kivuissa (esim. addhesiivinen kapsuliitti, kiertäjäkalvosimen repeämä, osteoartriitti) mahan ja suolistokanavan verenvuoto, ulcus-riski sekä saavutetaan lisäksi riittävä analgeettinen teho. Myös fysioterapeutin kannalta luennon sisältöä tarkasteltaessa oli erittäin valaisevaa nähdä oppikirjakuvia luentolyhennelmässä mainittujen olkapääongelmien injektiohoidon toteuttamisesta. Luennon lopuksi korostettiin fysioterapeutin antaman ergonomiaohjauksen merkitystä jännevaivan kroonistumisen ehkäisemisessä, ts. paraskaan lääkehoito tai tarkasti annettu injektiohoito ei ole tae olkapäävaivan kuntoutumiselle, mikäli ympäröivistä kudoksista aiheutuu kipualueelle joko tensiota tai kompressiota aikaansaavia tekijöitä. Luento oli erittäin kiinnostava ja hyvin ryhmitelty, siinä selviteltiin mielestäni ansiokkaasti lääkärin ja fysioterapeutin roolia sekä toimivan yhteistyön merkitystä olkapäävaivan hoidossa. Timo Rohula, fysioterapeutti Jyväskylän Fysioterapia Oy Yliopistonkatu 38, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh: 014-215 125 Manuaali
Uimarin olkapääongelmat Peter Halén, fysioterapeutti OMT Puistosairaalan Urheiluklinikka, Jyväskylä Suomen Olympiakomitea, terveydenhuolto Suomen Uimaliitto, uintimaajoukkue Hanna-Maria Seppälä, uinnin maailmanmestari Suomen Uimaliitto, uintimaajoukkue Esitys alkoi episodilla suomalaista urheiluhistoriaa; saimme seurata videotaululta Hanna-Marian voittoisan uinnin maailmanmestaruuskisojen 100 metrin vapaauintifinaalissa, kuulijakunnan antamat raikuvat aplodithan siitä seurasivat. Peter aloitti esityksensä selvittämällä Uimarin olkapää termiä; itse termihän kertoo yksinomaan siitä, että kyse on olkapään alueen vaivasta eikä näin ollen kerro kivun tai toimintahäiriön aiheuttajasta sen tarkemmin. Eri tutkimusten mukaan kyseistä vaivaa esiintyy 30-40 prosentilla uimareista, joissakin tutkimuksissa mainitaan jopa 80 prosentin esiintyvyys eli merkittävän ongelman kanssa uimarien parissa työskentelevä terveydenhuoltohenkilöstö joutuu tekemisiin. Tosin harjoittelumetodien muutos on vähentänyt rasituskipujen osuutta eli uimarit tekevät nykyään myös hyvin paljon kuivaharjoitteita uintiharjoittelun ohessa. Koska inpingement- ja instabiliteettiongelmat muodostavat suurimman ryhmän uimareiden kokemista olkapääongelmista, on tukiharjoitteiden osuus erittäin merkittävä kiputilojen ennaltaehkäisyssä. Lapaluun funktiosta (liikkuvuus ja stabiliteetti) huolehtiminen näyttäisi olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä pyrittäessä minimoimaan olkapään rasitusoireita. Koska esimerkiksi vapaauinnissa vartalon kiertoliikkeiden antama kineettinen energia siirretään toimivan lapaluun kautta olkapäähän (tällä tekijällä on suora vaikutus voimantuottoon ja käsivedon pituuteen sekä sitä kautta uintinopeuteen), on myös erittäin tärkeä huolehtia keskivartalon stabilointiin osallistuvien lihasten funktiosta ja näin ollen estää voiman pakeneminen keskivartalon alueelta vahvan jalkatyön yhdistyessä käsivetoon. Uimarin olkapäävaivojen oletetaan johtuvan alun perin olkanivelen lisääntyneestä liikkuvuudesta eli instabiliteetista, joka johtaa olkapään useiden kudosten ärtymiseen käsivedon eri vaiheissa. Seurauksena kehittyykin usein olkapään pinneoire eli inpingement-oireisto. Jatkuu seuraavalla sivulla... Manuaali
Syysopintopäivät 26. 27.11.2004... Hanna-Maria selvitti seuraavaksi urheilijan näkökulmasta vapaauinnin käsivedon eri vaiheet, joista kahdessa (otteen hakuvaihe ja palautusvaihe) olkaniveleen aiheutuu inpingement-oireille altistava ääriabduktio yhdistettynä sisäkiertoon. Koska vesi elementtinä tuottaa kudoksille moninkertaisen vastuksen verrattuna kuivalla maalla tapahtuviin liikkeisiin ja lisäksi vapaauinnin käsivedossa olkaniveleen muotoutuu yllämainittu inpingement-oireille altistava liikekomponentti, ovat mahdollisia vaurioita aikaansaavat voimat näin ollen myös erittäin suurienergisiä. Luennoitsija pitikin erittäin tärkeänä, että jo uintiuran alussa omaksuttaisiin optimaalinen uintitekniikka hyvän kehonhallinnan myötä. Kehonhallintaan ja kineettisen energian virtaamiseen kehon eri osien välillä vaikuttavien vartalon tukilihasten harjoitteiden merkitystä korostettiinkin jo uran alkuvaiheista alkaen. Täten kyetään ennaltaehkäisemään pahimmillaan harjoittelua tai kilpailemista haittaavia olkapäävaivoja. Lisäksi uintiharjoittelun ohessa on huolellisesti paneuduttava ns. huoltaviin toimenpiteisiin (niskan, yläselän ja lapaluun mobiliteetti yhdistettynä keskivartalon stabiliteettiin) joko omaharjoitteina tai fysioterapeutin suorittamana. Luento oli pitkään kliiniseen kokemukseen, huippuammatilliseen osaamiseen ja urheilijan näkökulmaan pohjautuen erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Timo Rohula, fysioterapeutti Jyväskylän Fysioterapia Oy Yliopistonkatu 38, 40100 JYVÄSKYLÄ, 014-215 125 Tuoreet maisterit Sirpa Talvitie ja Vesa Lehtola. Tuija Mänttärin (ft OMT) aiheena oli fysioterapia niskan ja purentaelimen toimintahäiriöissä. Luennossaan hän keskittyi ensisijaisesti purentaelimen anatomiaan, fysiologiaan, tutkimiseen ja hoitoon. Hoidon toteutusta käytiin läpi tapausesimerkein. Tuijan selkeä ja looginen esitys oli hyvä muistutus siitä, miten tärkeää fysioterapeutin on osata epäillä ja näin ollen myös tutkia, onko hoitoon tulevalla päänsärky-, huimaus tai kasvukipuasiakkaalla myös mahdollisesti purentaelimen toimintahäiriö. Yhteistyö purentafysiologiaan erikoistuneen hammaslääkärin kanssa on tärkeää. Ongelmana on kuitenkin nykyinen lähetekäytäntö, jossa hammaslääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä fysioterapiaan. Jos hammaslääkäri suosittelee asiakkaalleen fysioterapiaa, pitää lähete hakea omalta lääkäriltä. Tiina Lahtinen-Suopangin (ft OMT) aiheeksi oli annettu neurodynamiikka yläaukeaman alueella. Tiina oli tapansa mukaan koonnut vankan paketin aiheesta. Hän pohjasi luentonsa tutkittuun tietoon ja pitkäaikaiseen kliiniseen kokemukseensa. Luento koostui yläaukeaman ja hartiarenkaan anatomiasta ja fysiologiasta sekä eri kudosten vaikutuksesta pleksus brachialiksen toimintaan. Tiina kävi tarkkaan läpi yläaukeaman lihasten osuutta hengitysfunktiossa ja vaikutusta muun muassa verenkiertoon. Myös neuraalikudoksen arviointia ja huomioimista TOSoireisilla käsiteltiin luennossa. Läpi käytiin niin ikään hartiarenkaan liikkeiden ja lihastasapainon merkitystä kudosparanemisen kannalta. Work Shop Jari Ylinen piti ansiokkaan esityksen väitöskirjatyöstään syyysopintopäivien estradilla. Tutkimuksessa verrattiin kahden eri harjoitusohjelman (voima- ja kestävyysharjoittelu) vaikutusta niskan kroonisiin kipuihin ja toimintakyvyn alentumiseen. Työhön liittyviä testauksia ja voimaharjoitteita havainnollistamaan oli järjestetty Workshop -sessio, jossa harjoitteita päästiin kokeilemaan käytännössä. Ft Heidi West Keski-Suomen Keskussairaalasta oli napakasti ohjaamassa meitä kalavaa an uusiin käyttösovelluksiin. Ylinen totesi esityksessään: Näin laajassa työssä täytyy keskittyä olennaiseen. Ajatus oli toteutunut myös lihasvoimien testauksessa ja harjoitteissa. Kokeilimme niskan ja kaulan lihasten maksimaalista isometristä voimaa vartalon eteen- ja taaksekallistuksen aikana. Kalavaakaa apuna käyttäen saatiin maksimaalinen voimantuotto selville. Harjoitteet lähdettiin toteuttamaan 80% teholla edelleen vaa an avulla voimaa tarkkaillen. Huomasimme harjoitteiden olevan yllättävän rankkoja ja tehokkaan tuntuisia. Työssä todettiin voimaharjoittelun olevan merkittävästi tehokkaampaa kuin kestävyysharjoittelu. Harjoittelun vaikutukset säilyivät myös kolmen vuoden seurannassa. Workshop-sessio valotti selkeästi tutkimuksessa käytettyjä mittareita ja herätti ajatuksia näiden hyödyntämisestä käytännön työssä. Tämä oli erinomainen lisä opintopäivien muutenkin hyvään antiin. Alanko Martti, ft OMT OMT Keskus Tallinnanaukio 1 B, 00930 HELSINKI martti.alanko@omtkeskus.com 09-341 7120 Manuaali
Opintopäivägallup 1. Mikä parasta opintopäivillä? 2. Mikä huonointa opintopäivillä? 3. Mikä sai tulemaan opintopäiville? 4. Mitä haluaisit parantaa opintopäivillä? 5. Monettako kertaa olet opintopäivillä? Hannu Luomajoki 40 v., fysioterapeutti, Sveitsi 1. Hyvät luennot 2. Osa ( lääketieteellisistä luennoista ) 3. Luennointi 4. Vielä enemmän käytäntöä esim. case study`s 5. Toista Hannu Luomajoki Heikki Levon Tiina Laiho Kirsi Juvonen 41 v., OMT-fysioterapeutti, Mikkeli 1. Hyvät luennot/esitykset 2. Ruoka 3. Hyvät luentoaiheet 4. Paikkakuntaa voisi vaihtaa välillä 5. Kuudetta Heikki Levon 56 v., lääkäri, fysiatri, Espoo 1. Luennot käytännönläheisiä, keskustelu tauoilla 2. 3. Paras koulutustilaisuus alalta kotimaassa 4. 5. Kahdeksatta Kari Toivonen 60 v., tuotepäällikkö/medfit/fysioterapeutti, Helsinki 1. Mukavat asiakkaat 2. Pitkät taukojen välit, käy aika pitkäksi 3. Tuotteiden esittely 4. Pakko tutustua näyttelyyn 5. Niin usein kuin SOMTY-päivät on ollut Kari Toivonen Marko Rossi Marko Rossi 34 v., fysioterapeutti, OMT-erikoistuva, Imatra 1. Luennot, kollegat, asiantuntijat 2. 3. SOMTY:n työtehtävät, luennot 4. 5. Neljättä Tiina Laiho 44 v., fysioterapeutti, Kirkkonummi 1. Monipuolinen kokonaisuus 2. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet workshoppeihin 3. Perinne (tästä se alkaa ) 4. Workshoppeja kannattaa toteuttaa ja kehitellä jatkossakin 5. Ensimmäistä Kirsi Juvonen Manuaali
10 Manuaali
Väitöstilaisuus Jari Ylisen fysiatrian alaan kuuluvan Kuopion Yliopistossa tarkastetun väitöskirjan Treatment of chronic non- spesific neck pain with emphasis on strength training (Kroonisen niskakivun hoito kiinnittäen huomiota erityisesti voimaharjoitteluun) väitöstilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistolla 5.11.04. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi dosentti Karl-August Lindgren ja valvojana dosentti Olavi Airaksinen. Tilaisuus käynnistyi vastaväittäjä K-A Lindgrenin perusteellisella kaularangan anatomisten rakenteiden, biomekaniikan ja voiman olemuksen ja alkuperän pohdinnalla. Varsinkin vastaväittäjän esitystä voiman alkuperästä Kreikan mytologiaan perustuen oli varsin mielenkiintoista seurata. Tämän jälkeen paikallaolijat tiesivät mistä syystä esim. C1 nikama on nimeltään Atlas. Samalla vastaväittäjä toi esille myös mielenkiintoista uutta tietoa kaularangan fasettinivelten osuudesta niskakipuihin ja kaularangan osuudesta myös migreenin tyyppisiin päänsärkyihin, sekä staattisen rasituksen seurauksena tapahtuvista kemiallisista reaktioista kudoksissa. Vastaväittäjän alkupuheenvuoron jälkeen päästiin itse väitöskirjan kimppuun. Väitöskirjan koostuu kuudesta osatyöstä. Näistä viisi on julkaistu, ensimmäinen jo vuonna1994 (Clinical use of neck isometric strength measurement in rehabilitation. Arch Phys Med Rehabil;75:465-469). Erityisen harvinaista on fysiatrisen julkaisun pääseminen arvostettuun JAMA (Journal of American Medical Association) julkaisuun. Kyseisen lehden Impact Factor -kerroin on niinkin korkea kuin 21.46. Kyseinen työ julkaistiin JAMA:ssa vuonna 2003 (Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: A randomised controlled trial. JAMA 2003;289:2509-2516). Pääasiassa julkaisut ovat ajalta 1999-2004 ja kolmessa näistä oli kiitettävän laaja potilasmateriaali ja pitkä seuranta (2 vuotta). Tutkimuksessa verrattiin kahden eri harjoitusohjelman vaikutusta krooniseen niskakipuun. Tutkimukseen osallistui 180 toimistotyötä tekevää naista, joilla oli todettu krooninen niskakipuoireisto (yli 6kk). Heidät arvottiin kolmeen ryhmään: (1) kaularangan lihasten voimaharjoitteluryhmä, (2) kaularangan lihasten kestävyysharjoitteluryhmä ja (3)vertailuryhmä. Kaikille ryhmille ohjattiin venytysharjoitteet ja yleiskuntoa ylläpitävä harjoitusohjelma. vuoden kuluttua niskakipu oli vähentynyt voimaryhmässä 70 %, kestävyysryhmässä 60% ja vertailuryhmässä 30 %. Toimintakyvyn haitta oli pienentynyt vastaavasti. Aikaisemmin niskakipuisia ei ole näin laajasti testattu isometrisen voiman osalta (alaselkäoireisia kylläkin). Voimat testattiin flexion, extension ja rotaation osalta. Väittelijän mukaan varsinkin rotaatiovoiman lisäys korreloi hyvin niskakivun vähenemiseen ja toimintakyky indexin parantumiseen. Edelleen jäi pohdittavaksi tapahtuiko kivun ja toimintakyvyn parantuminen spesifin harjoitusvaikutuksen kautta, voiman lisääntymisen, hallinnan parantumisena vai kummankin kautta. Myös liikkuvuus lisääntyi eniten voimaharjoitteluryhmässä. Tutkimuksessa osoitettiin kaularangan lihasten voimaharjoittelun olevan tehokas hoitomuoto niskakivun hoidossa; kunhan se toteutetaan riittävällä vastuksella (70-80% maksimista) ja spesifisti kohdistaen harjoitusvaikutus kaularangan lihaksiin. Tutkimuksella on huomattava merkitys kroonisen niskakivun hoitokäytäntöihin. Tutkimuksen perusteella on tarvetta kiinnittää huomiota myös fysioterapian korvauskäytäntöihin; niiden tulisi lyhyiden hoitojaksojen sijasta paremmin tukea vaikuttavaksi osoitettua pitkäjänteistä aktiiviseen terapeuttiseen harjoitteluun perustuvaa kuntoutusta ammattitaitoisen fysioterapeutin kontrollin ja motivoinnin myötävaikutuksen kera. Kaikkiaan tilaisuutta oli erittäin mielenkiintoista seurata ja väitöskirjan tarkastaminen sujui hyvin luontevasti kiitos sekä hienosti esiintyneen vastaväittäjän että sujuvasti vastailleen väittelijän. Uskon, että paikalla olleet lääkärit, fysioterapeutit yms. saivat tilaisuudesta hyötyä myös käytännön praktiikan tekemiseen. Vielä kerran onnittelut Jari Yliselle ison urakan maaliin saattamisesta! Jari Rautiainen ft, OMT-erikoistuva Keski-Suomen Liikuntafysio Oy Väinönkatu 6 40100 Jyväskylä Manuaali 11
Fysioterapeutin näkökulma tyynyn valintaan Millainen on hyvä tyyny? Miten tyyny valitaan? Onko tyynyllä merkitystä hoidettaessa niska- hartiaseudun ongelmia? Nämä ovat kysymyksiä, joita useimmiten esitetään juuri fysioterapeutille. Tosiasia on, että vääränlainen tyyny on useissa tapauksissa selvä niska-hartiaseudun vaivojen pahentaja, jopa niiden alkusyy. Tyynyn valintaan niin koon, kuin tukiominaisuuksien osalta ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Yhteys niska-hartiaseudun kipujen, ja epäsopivan tyynyn välillä jää usein näkemättä. Tässä artikkelissa tyynyllä tarkoitetaan anatomisesti muotoiltuja tyynyjä. Ns. tavallisia tyynyjä ei saisi laittaa vuoteeseen lainkaan, koska voi olla vaarana että niitä käytetään nukkumiseen! Tyynyn koko on tärkeä Peruslähtökohtana oikean kokoista tyynyä valittaessa on, että kylkimakuuasennossa kaularangan on oltava rintarangan jatkeena vaakatasossa. Tyynyn tehtävä on täyttää patjan ja pään väliin jäävä tila. Oikean kokoista tyynyä ei kuitenkaan voida valita vain silmämääräisesti katsomalla hartian kokoa. Valintaan vaikuttaa paljon mm. patjan jousto-ominaisuudet. Tyynyn korkeustarve on pienempi silloin, kun patja joustaa hyvin hartiaseudun alueella, ja keho painuu syvemmälle patjaan. Tällöin pään ja patjan välinen tila pienenee. Jämäkällä patjalla nukuttaessa tyynyn korkeustarve on luonnollisesti suurempi. Nämä asiat ovat huomioitava asiakkaalle tyynyä valittaessa tai suositeltaessa. Paras tapa onnistua tyynyvalinnassa korkeuden suhteen on antaa tyyny asiakkaalle koekäyttöön, ja opastaa häntä itseään havainnoimaan tyynyn korkeutta. Kylkimakuuasento suositeltavin Suositeltavin, usein myös luonnollisin nukkuma-asento on kylkimakuuasento. Tällöin niska-hartia-alue saa oikeankorkuisella tyynyllä tarvitsemansa levon yön aikana kaularangan ollessa anatomisessa perusasennossa. Kun tyynyn korkeus valitaan kylkimakuuasennossa, samalla ennaltaehkäistään vatsamakuuasennossa nukkumista. Vatsamakuuasento pahentaa oireita Vatsamakuuasennossa ongelmaksi muodostuvat kaularangan rotaatio ja extensio. Tällöin kaularangan hermojen ulostuloaukot pienenevät mekaanisesti, ja voivat aiheuttaa hermojen pinnetilan. Riski kasvaa etenkin iän karttuessa ja välilevyn madaltuessa. Mahdolliset luupiikit pahentavat asiaa edelleen. Vatsamakuuasento on myös erittäin epäergonominen niskanalueen lihaksille, ja voi aiheuttaa lihasperäisiä oireita. Vatsamakuuasento voi aiheuttaa myös selkärankaan extensiota, joka pahentaa tai jopa aiheuttaa selkäkipuja. Valistuneet, niskakipuiset kuluttajat hankkivat itselleen terveystyynyn. Mutta jos tyynyn valinnassa epäonnistutaan korkeuden suhteen, niin hankinta ei anna vastinetta rahoille. Liian matala tyyny esimerkiksi kääntää nukkuma-asennon vatsalle, ja niskan alueen oireet pysyvät ennallaan tai edelleen pahenevat. Yleisesti ottaen suomalaiset muuten nukkuvat liian matalilla tyynyillä. Liian korkealla tyynyllä taas ei yleensä voi nukkua lainkaan, ja se päätyy kasvattamaan yläkaapin hyödyttömien tyynyjen kokoelmaa. Selinmakuulla riittää matala tyyny Selinmakuulla nukuttaessa tyynyn korkeustarve on luonnollisesti pienempi. Matalalla tyynyllä nukuttaessakin on kuitenkin tärkeää huomioida kaularangan riittävä tuki. Jos nukkujalla on taipumusta kuorsaamiseen, tyyny tulee valita siten, että se tukee nukkumista kylkimakuulla. Jo pelkällä tyynyn vaihtamisella ovat monet saaneet apua kuorsaamisen lievenemiseen. Arvioi, onko aika vaihtaa tyynyä: Tyyny on liian matala, jos joudut laittamaan käden tyynyn alle tyynyä kohottaaksesi. Jos myttäät tyynyäsi, on tyyny todennäköisesti liian matala sinulle. Myttäämisellä haet tyynyyn lisää korkeutta pystyäksesi nukkumaan kylkimakuulla. 12 Manuaali
Jos heräät käsien puutumiseen, voi syynä olla liian matala tyyny tai joustamaton patja. Puutumisen syitä ovat hermojuuren puristustila tai värttinähermon pinne sen puristuessa olkaluuta vasten (Saturday night palsy). Tyyny on hyvin todennäköisesti epäsopiva silloin, jos niska- ja hartiaseudun kivut ovat pahimmillaan aamuisin. Vatsamakuuasento johtuu todennäköisesti liian matalasta tyynystä, tai liian kovasta patjasta. Totuttelu uuteen tyynyyn kannattaa Totutun nukkuma-asennon muuttaminen ei välttämättä ole helppoa. Oikean korkuisen tyynyn valitseminen ja uuteen nukkuma-asentoon totuttelu kuitenkin kannattaa. Uuteen tyynyyn tottuminen on yksilöllistä, vaihdellen yhdestä yöstä jopa kahteen viikkoon. Jos nukkuja herää yöllä uuden tyynyn aiheuttaman epämukavuuden vuoksi, kannattaa vaihtaa entinen tyyny loppuyöksi. Näin kaularanka tottuu pikkuhiljaa uuteen, oikeaan asentoon. Tyyny osa kokonaishoitoa Hyvä tyyny on yksi peruslähtökohdista niska-hartiaseudun ongelmia hoidettaessa. On selvää, että jokaisen asiakkaan tarpeet tyynyvalinnassa ovat yksilölliset. Kaiken kaikkiaan tyynyvalinta kannattaa käydä huolellisesti asiakkaan kanssa läpi. Eräs terapeutti syytti asiakastaan vieraissa käymisestä hänen tullessa hoitoon, koska hartiaseutu tuntui hänestä käsitellyltä. Asiakas vain totesi hänelle: Etkö muista, möit minulle sen anatomisen tyynyn viime kerralla? TEMPUR tyynyt auttavat tutkitusti TEMPUR materiaalista valmistetut tyynyt reagoivat kehon lämpöön ja muotoutuvat nukkujan pään ja niskan mukaan täydellisesti. Täydellisen muotoutuvuuden ja tiheän materiaalin ansiosta niska saa juuri oikeanlaisen tuen. TEMPUR materiaali on avosoluista, jolloin se on hengittävää. Lämpöherkkä materiaali on käytössä miellyttävän pehmeää, ja tyynyllä on mukava nukahtaa. TEMPURin tyynyvalikoimassa on neljä eri tyynymallia ja yhteensä 11 eri kokoa, eli oikean tyynyn löytäminen niin koon kuin mallin puolesta on erittäin todennäköistä. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan 88 % TEMPUR tyynyn käyttäjistä kertoi niskakipujen lieventyneen TEM- PUR tyynyn ansiosta. (Asiakastyytyväisyystutkimus: Bain & Co, Boston, Mass, USA, 2001) Lisätiedot, kysymykset, palaute: pk@tempur.fi Pasi Koistinen fysioterapeutti TEMPUR-MED Tempur Suomi Oy Kuva: Tempur World Inc. 20 th International Manual/Musculoskeletal Medicine Course Levi 2005 Time: 10.4. 15.4.2005 Place: Hotel Levitunturi Price: Course fee 350 Registration: nils.kyrklund@vlk.net 040-7478060 Registration fee: Bank Sampo 800029 4658225 Hotel reservations: Seija Koponen Main Lecturer: Tentative Program 10.4.2005 Puh.: 016 646 124 Fax: 016 641 434 Email seija.koponen@levi.fi Professor, DO. Michael Kuchera, Philadelphia College of Osteopathic Medicine. 17.00 Opening remarks. Dr Olavi Airaksinen 17.30 19.00 Course Introduction. Michael Kuchera 11.4.2005 9.00 12.00 Effective examination and therapy techniques for recurrent low back pain patients. 16.30 19.30 Hands on practice. 12.4.2005 9.00 12.00 Examination and therapy techniques for thoracic spine 16.30 19.30 Hands on practice. 13.4.2005 9.00 12.00 Examination and therapy techniques for cervical spine 16.30 19.30 Hands on practice 14.4.2005 9.00 12.00 Examination and therapy techniques for extremities 16.30 19.30 Hands on practice 15.4.2005 9.00 11.00 Repetition and questions session Manuaali 13
Sulkavan Suursoudut 2004, OMT-paatti ja sen loistava miehitys Tänä vuonna Sulkavan Souduissa aikamme 5:39: 24 oli paras kautta OMT-paatin aikojen. Matka on n. 60km, Partalan saaren ympäri. Sijoituksemme oli 102., kirkkoveneitä oli lauantain 10.7.04 sarjassa 157. OMT-paatti on ollut Souduissa mukana vuodesta 1996. Mitä ominaisuuksia tarvitaan tullakseen hyväksi OMTpaatin soutajaksi? Soutajan on hyvä olla nainen, koska emme ota miespuolisia soutajia. Tästä tasa-arvo päätöksestä ei voi valittaa. Emme siis ota edes enoa veneeseen. Ominaisuuksiltaan soutajan tulee olla huumorintajuinen, rytmitajuinen, joustava, ryhmähenkinen, sitkeä, venyvä ja voimakas. Paattiin mahtuu 14 näillä ominaisuuksilla varustettua soutajaa ja yksi perämies (nainen). Perämieheen siis pätee samat ominisuudet ja lisäksi on hyvä olla jokun verran komentajan vikaa. Veneen ohjaaminen ei vaadi suurempaa purjehdusvalmennusta. Reittikin on merikitty hyvin ja tähän asti, ainakin vielä, on ollut muita veneitä näkyvissä. Ihan kärkisijoille emme valmennusjohdon tai sen puutteen vuoksi ole yltäneet. Loppukiriinkin pitäisi kaikkien edellämainittujen ominaisuuksien yltää, jotta sijoituksemme aina vaan paranisi. Loppukiri alkaa 500 metriä ennen maalia. Loppukiriin siis vaaditaan erityisesti voimia ja huumorintajua, jotta saa itsestään kaiken irti. Maalin häämötyksen tunnistaa kirkontornista. Sehän on tietysti asiaankuuluvaa, kun kerran kirkkoveneellä soudetaan. Maali siis sijaitsee soutustadionilla.sauna rentouttaa ihanasti soudun jälkeen. Illalla voi vielä halutessaan palkita itsensä olu...soututansseilla ja muulla mukavalla seurustelulla soutustadionin liepeillä Sulkava cityssä. Soutuihin valmistautumisesta ja soutumatkasta kertoi Rahkosen Helena hyvin 2/2003 Manuaalissa. Ilmoja ei tarvitse pidellä ja säistä ei tarvitse murehtia. Ne on yleensä tilattu hyviksi eli sopiva pilvi silloin tällöin auringon edessä ja sopivan vähätuulista.vilvoittava tuuli on suotavaa. Maisemat ovat hienot, niissäkin ehtii silmä levätä soutaessa tai ainakin pienillä tankkaustauoilla. Jokainen soutaja saa alusta asti mitalin, mikä on hienoa. Soutuneuvoksen arvonimen saa 10.soutukerran jälkeen. Kun kantaa mitaleja kotiin, kotiväkikin huomaa ettei siellä ole turhaan soudeltu. Pääsee kotoa vilahtamaan harjoituksiin (jos niitä joku järjestää) ja viimeistään taas ensi kesänä Sulkavalle. Joskus joukkueesta joku joutuu luopumaan paikastaan, joten vaihtuvuuttakin on. Jos innostut enemmäkin soutuasiasta, voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Loistavasta paatin miehityksestä huolimatta emme olisi soudelleet ilman Somtyn sponsorointia tänäkään vuonna. Suuri kiitos siitä Somtylle! Soutujoukkueen puolesta, tänä vuonna järjestelytoimikuntalainen, Sanna Garam sanna.garam@omt.org Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa Julkaisijat: Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry. Osoite: Suvantokatu 1 E, 33100 Tampere. Puhelin: (03) 273 1320. Telefax: (03) 273 1321. Päätoimittajat: Petri Honkala, puh. 044-3721814, sähköposti petri.honkala@omt.org ja Jukka-Pekka Kouri, sähköposti jp.kouri@sll.fimnet.fi. Taitto: Tekijätiimi Oy, puh. (03) 777 7110, fax (03) 777 7112, sähköposti tekijatiimi@tekijatiimi.fi. Ilmoitusmyynti/SOMTY: Pekka Anttila, puh. 040-504 4611, sähköposti pekka.anttila@omt.org. Ilmoitusmyynti/SMLY: Nils Kyrklund, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221, kyrklund@manualexperts.fimnet.fi. Paino: Painotalo Auranen, Forssa 2004. Tekniset tiedot: Lehden koko: A4 (210 x 297). Palstojen määrä: 1-4. Rasteritiheys: 48 54. Painomenetelmä: offset. Sidonta: stiftaus. 14 Manuaali
Käyttöaiheet: Nivelrikon ja nivelreuman oireiden lievittäminen sekä akuuttiin kihtiartriittiin liittyvän kivun ja tulehduksen lievittäminen. Annostus ja antotapa: ARCOXIA annetaan suun kautta. ARCOXIA voidaan ottaa ruoan kanssa tai erikseen. Nivelrikko: suositeltu annos on 60 mg kerran vuorokaudessa. Nivelreuma: suositeltu annos on 90 mg kerran vuorokaudessa. Akuutti kihtiartriitti: suositeltu annos on 120 mg kerran vuorokaudessa. Kunkin käyttöaiheen annos on suositeltu enimmäisannos. Vasta-aiheet: Yliherkkyys etorikoksibille tai jollekin valmisteen apuaineelle. Aktiivinen ulkustauti, maha-suolikanavan verenvuoto, vaikea-asteinen maksan toimintahäiriö, munuaisten vajaatoiminta, jossa arvioitu kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min. Asetyylisalisyylihapon tai muun tulehduskipulääkkeen käyttöön liittyneet astmaoireet, akuutti riniitti, nenäpolyypit, angioneuroottinen ödeema tai urtikaria. Raskaus ja imetys. Alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Tulehduksellinen suolistosairaus. Vaikea-asteinen kongestiivinen sydämen vajaatoiminta. Haittavaikutukset (ilmaantuvuus > 1 %): Yleisoireet: väsymys/voimattomuus, nuhakuumeen kaltaiset oireet. Ruoansulatuselimistö: ruoansulatuskanavan häiriöt (esim. vatsakipu, ilmavaivat, närästys), ripuli, dyspepsia, ruoansulatushäiriöt, pahoinvointi. Hermosto: huimaus, päänsärky. Laboratoriotutkimukset: ALATin nousu, ASATin Kivunlievityksen alku jopa Kivunlievityksen kesto jopa 24Tuntia Minuutissa THE POWER TO MOVE YOU nousu. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Munuaistoiminnan seuraamista on syytä harkita potilailla, joilla on ennestään merkitsevästi heikentynyt munuaistoiminta, sydämen dekompensaatio tai maksakirroosi. Varovaisuutta on noudatetttava aloitettaessa etorikoksibihoito potilaille, joilla on huomattava nestevajaus. Koska etorikoksibihoito saattaa aiheuttaa nesteretentiota, lääkettä tulee antaa varoen potilaille, joilla on ollut sydämen vajaatoiminta, vasemman kammion toimintahäiriö tai hypertensio tai joilla on ennestään turvotuksia jostakin muusta syystä. Etorikoksibia tulee antaa varoen potilaalle, jolla on iskeeminen sydänsairaus. Etorikoksibi ei korvaa asetyylisalisyylihappoa kardiovaskulaariprofylaksiassa. Korvattavuus: ARCOXIA 60, 90 ja 120 mg ovat SV-peruskorvattavia. Annosvahvuudet: 60, 90 ja 120 mg. Pakkauskoot ja hinnat (, VOH + alv 11/2004): ARCOXIA-läpipainopakkaukset: 60 mg 7 tabl. 12,79; 28 tabl. 47,27; 98 tabl. 154,61. 90 mg 7 tabl. 14,41; 28 tabl. 53,30;98 tabl. 172,69. 120 mg 7 tabl. 15,34; 28 tabl. 56,78; 98 tabl. 183,14. ARCOXIA purkit (30 tabl.): 60 mg 50,53. 90 mg 56,99. 120 mg 60,73. Hoitopäiväkustannus potilaalle peruskorvattuna suurimman pakkauskoon mukaan (, VOH + alv 11/2004): 60 mg 0,84 / päivä. 90 mg 0,93 / päivä. 120 mg 0,99 / päivä. Lähde: ARCOXIA-valmisteyhteenveto. Kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioitiin vaikutuksen alkamista, kivunlievitys alkoi jo 24 minuutissa lääkkeen ottamisesta. Kivunlievityksen kesto oli jopa 24 tuntia. Tutustu ARCOXIA-valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Rekisteröity tavaramerkki, Merck & Co., Inc., Whitehouse Station, NJ, USA. 05-2005 ACX 2004-SCAN(FIN)-004-J. Marraskuu 2004. Lisätiedot: Valmisteyhteenveto tai Suomen MSD Oy, puh. (09) 804 650
16 Manuaali