KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2010

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.8.2011 KOM(2011) 466 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2010

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2010... 4 3. EGR:n toiminnasta vuodelta 2009 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet... 5 4. Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2010... 5 4.1. Vastaanotetut hakemukset... 5 Taulukko 1 Vuonna 2010 vastaanotetut hakemukset... 6 4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain... 6 4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan... 7 4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan... 7 4.1.4. Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan... 7 4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan... 7 4.2. Myönnetyt tuet...8 Taulukko 2 Tiedot vuonna 2010 myönnetyistä tuista... 8 Taulukko 3 Vuonna 2010 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili... 9 4.2.1. EGR:n tuella rahoitetut toimet... 10 4.2.2. Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa... 10 4.3. Tapaukset, jotka eivät täytä EGR-rahoitusosuuden ehtoja... 11 4.4. EGR:n avulla saavutetut tulokset... 11 4.4.1. Jäsenvaltioilta vuonna 2010 saadut loppukertomukset EGR:n tukien täytäntöönpanosta... 11 4.4.2. Yhteenveto vuonna 2010 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä... 11 Taulukko 4 vuonna 2010 vastaanotetut loppukertomukset yleiskatsaus tuloksiin... 13 4.4.3. Vuonna 2010 toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus... 13 4.5. Selvitys varainkäytöstä... 17 4.5.1. EGR:n tukena myönnetyt varat... 17 FI 2 FI

4.5.2. Tekniseen apuun käytetyt varat... 18 4.5.3. Ilmoitetut ja loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet... 18 4.5.4. EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen... 19 Taulukko 6 Vuonna 2010 päätetyt tapaukset... 19 4.6. Komission toteuttamat teknisen avun toimet... 19 4.6.1. Tiedotus ja mainonta... 19 4.6.2. Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa... 20 4.6.3. EGR:n puoliväliarviointi... 20 5. Kehityssuuntaukset... 20 6. Päätelmät... 23 LIITE 1... 24 FI 3 FI

1. JOHDANTO Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006 1, jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupan avoimuuteen liittyvät yleiset kasvua ja työllisyyttä edistävät pitkän aikavälin edut ja ne lyhyen aikavälin haitalliset vaikutukset, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen. Sääntöjä muutettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009 2, jotta voitaisiin tehokkaammin vastata maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklassa säädetään, että komissio esittää ennen jokaisen vuoden heinäkuun 1 päivää Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n edellisvuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa olisi käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä olisi erityisesti oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista mukaan lukien niiden täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettujen toimien kanssa ja myönnetyn rahoitustuen tilien päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia. 2. YLEISKATSAUS EGR:N TOIMINTAAN VUONNA 2010 Komissio vastaanotti 31 EGR-tukihakemusta vuonna 2010 eli yhden enemmän kuin vuonna 2009. Hakemuksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.1 ja taulukossa 1. Budjettiviranomainen teki 31 päätöstä EGR:n varojen käyttöönotosta vuonna 2010, mikä merkitsee 300 prosentin lisäystä päätösten määrään ja 60 prosentin lisäystä EGRosarahoitukseen vuoteen 2009 verrattuna. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2 sekä taulukoissa 2 ja 3. Komissio vastaanotti neljä EGR:n tukien täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta vuonna 2010. Tuloksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.4 ja taulukossa 4. Kuuden edellisvuosina myönnetyn rahoitustuen tilit päätettiin (yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.5.4 ja taulukossa 6). Komission aloitteesta myönnettävää teknistä apua (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta) käytettiin. Yksityiskohtaiset tiedot asiasta esitetään kohdassa 4.6 ja taulukossa 5. Vuonna 2010 komissio toteutti uutta, vuoden 2009 loppupuolella käyttöön otettua päätöksentekomenettelyä. Se on myös alkanut valmistella kuulemisia, jotka liittyvät tuleviin, vuoden 2011 jälkeen ja vuoden 2013 jälkeen toteutettaviin EGR:n uudelleentarkasteluihin, 1 2 Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, EUVL L 167, 29.6.2009. FI 4 FI

joita EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohdassa ja 20 artiklassa edellytetään. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään kohdissa 3 ja 4.5.2. 3. EGR:N TOIMINNASTA VUODELTA 2009 ANNETUN VUOSIKERTOMUKSEN JATKOTOIMET Asetus (EY) N:o 546/2009 globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta Asetukseen (EY) N:o 1927/2006 vuonna 2009 tehdyillä muutoksilla globalisaatiorahastoa kehitettiin merkittävästi parantamalla edellytyksiä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n osarahoitusta toimiin, joilla ne pyrkivät reagoimaan maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuviin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin. Tämä näkyy vuonna 2010 vastaanotettujen hakemusten määrässä, joka pysyi yhtä korkeana kuin edellisvuonna (31 hakemusta vuonna 2010 ja 30 vuonna 2009). EGR:n tuen hakeminen selvästikin tuli helpommaksi, kun päätettiin kriisiin liittyvästä tilapäisestä poikkeuksesta ja yhteisrahoitusosuuden nostamisesta 65 prosenttiin sekä työntekijävähennyksiä koskevan kynnysrajan pysyvästä laskemisesta 500:aan ja toteuttamiskauden pidentämisestä 24 kuukauteen hakemuspäivästä. Tulokset ja etenkin EGR-tuen vaikutus irtisanottujen työntekijöiden työllistymiseen määritetään hankkeiden päätyttyä. Ensimmäiset pidennettyä toteuttamiskautta (24 kuukautta hakemuspäivästä) koskevat loppukertomukset esitetään komissiolle marras-joulukuussa 2011. EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille Vuonna 2010 myönnetyn EGR-tuen käsittelyssä käytettiin uusia EGR:n päätöksentekomenettelyjä, jotka otettiin käyttöön vuoden 2009 lopulla. Erityisen lujasti ponnisteltiin päätöksenteon nopeuttamiseksi nykyisen asetuksen säännösten puitteissa. EGR:n reagointinopeus sekä sen tehtävät ja mahdollisuudet solidaarisuusrahastona olivat tärkeitä esillä olleita kysymyksiä koko vuoden ajan ja varsinkin vuoden 2010 jälkipuoliskolla aloitetuissa keskusteluissa, joita jäsenvaltioiden kanssa käytiin vuoden 2011 ja vuoden 2013 jälkeen toteutettavista EGR:n uudelleentarkasteluista. 4. ANALYYSI EGR:N TOIMINNASTA VUONNA 2010 4.1. Vastaanotetut hakemukset Komissio vastaanotti 31 hakemusta vuonna 2010 (ks. taulukko 1) eli yhden enemmän kuin vuonna 2009. Kaikkiin hakemuksiin sovelletaan 18. kesäkuuta 2009 annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.). Hakemuksia toimitti 12 jäsenvaltiota, niiden kohteena oli 31 995 työpaikkansa menettänyttä työntekijää, ja niissä haettiin EGR-tukea yhteensä 169 994 542 euroa. Kolme jäsenvaltioita haki tukea vuonna 2010 ensimmäistä kertaa: Tšekki, Puola ja Slovenia. FI 5 FI

Taulukko 1 Vuonna 2010 vastaanotetut hakemukset Jäsenvaltioiden Hakemuksen viite JV Tapaus Toimiala Hakemuspäivä määrä Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 sovelletaan kaikkiin 1. toukokuuta 2009 alkaen vastaanotettuihin hakemuksiin Toimintakriteeri *) 2 art. 1 art. Poikkeus Maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välitön seuraus Globalisaatiosta johtuvat maailmankaupan huomattavat rakenteelliset muutokset EGR-tuen määrä Tuen kohteena olleet työntekijät EGR-tuen määrä / hlö EGF/2010/001 DK Nordjylland Koneet ja laitteet 22.1.2010 b x 4 049 963 7 521 359 951 7 908,90 EGF/2010/002 ES Cataluña Autoteollisuus 29.1.2010 b x 1 482 349 2 752 935 1 429 1 926,48 EGF/2010/003 ES Galicia Vaatteet 5.2.2010 b x 993 300 1 844 700 500 3 689,40 EGF/2010/004 PL Wielkopolskie Autoteollisuus 5.2.2010 b x 340 888 633 077 590 1 073,01 EGF/2010/005 ES Comunidad Valenciana Kivi/marmori 9.3.2010 b x 766 150 1 422 850 300 4 742,83 Natural Stone EGF/2010/006 PL H.Cegielski-Poznań Koneet ja laitteet 8.3.2010 a x 61 520 114 250 189 604,50 EGF/2010/007 AT Steiermark-Niederoesterreich Perusmetallit 9.3.2010 b x 4 696 018 8 721 176 373 23 381,17 EGF/2010/008 AT AT&S Elektroniikkalaitteet 11.3.2010 ce a x 875 630 1 626 170 120 13 551,42 EGF/2010/009 ES Valencia Textiles Tekstiilit 22.3.2010 b x 1 108 943 2 059 466 350 5 884,19 EGF/2010/010 CZ Unilever Vähittäiskauppa 24.3.2010 a x 174 365 323 821 460 703,96 EGF/2010/011 NL NXP Semiconductors Elektroniikkalaitteet 26.3.2010 a x 974 311 1 809 434 512 3 534,05 EGF/2010/012 NL Noord Holland ICT Tukkukauppa 8.4.2010 b x 1 376 919 2 557 135 613 4 171,51 EGF/2010/013 PL Podkarpackie Koneet ja laitteet 27.4.2010 b x 244 230 453 570 200 2 267,85 EGF/2010/014 SI Mura Vaatteet 28.4.2010 a x 1 210 431 2 247 940 2 554 880,16 EGF/2010/015 FR Peugeot Autoteollisuus 5.5.2010 a x 20 489 576 38 052 069 2 089 18 215,45 EGF/2010/016 ES Aragon Vähittäiskauppa 6.5.2010 b x 840 000 1 560 000 1 154 1 351,82 EGF/2010/017 DK Midtjylland machinery Koneet ja laitteet 11.5.2010 b x 2 233 413 4 147 768 813 5 101,81 EGF/2010/018 DE Heidelberger Druckmaschinen Koneet ja laitteet 27.5.2010 a x 4 473 837 8 308 555 1 181 7 035,19 EGF/2010/019 IE Construction 41 Talonrakentaminen 9.6.2010 b x 22 067 983 40 983 398 8 763 4 676,87 **) EGF/2010/020 IE Construction 43 Erkoistunut rakennustoiminta 9.6.2010 b x sis. edell. sis. edell. sis. edell. sis. edell. **) EGF/2010/021 IE Construction 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut 9.6.2010 b x sis. edell. sis. edell. sis. edell. sis. edell. **) EGF/2010/022 DK LM Glasfiber Koneet ja laitteet 7.7.2010 a x 4 022 651 7 470 638 825 9 055,32 EGF/2010/023 ES Lear Autoteollisuus 23.7.2010 a x 205 800 382 200 508 752,36 EGF/2010/024 NL ABN Amrobank Rahoituspalvelut 5.10.2010 a x 2 899 531 5 384 844 1 350 3 988,77 EGF/2010/025 DK Odense Steel Shipyard Laivanrakenus 6.10.2010 a x 6 828 179 12 680 903 840 15 096,31 EGF/2010/026 PT Rohde Kenkäteollisuus 26.11.2010 a x 780 500 1 449 500 974 1 488,19 EGF/2010/027 NL N Brabant Div 18 Painoteollisuus 20.12.2010 b x 359 595 667 819 199 3 355,87 EGF/2010/028 NL Overijssel Div 18 Painoteollisuus 20.12.2010 b x 386 700 718 157 214 3 355,87 EGF/2010/029 NL Z Holland/Utrecht Div 18 Painoteollisuus 20.12.2010 b x 1 426 465 2 649 149 800 3 311,44 EGF/2010/030 NL N Holland/Flevoland Div 18 Painoteollisuus 20.12.2010 b x 995 662 1 849 087 551 3 355,87 EGF/2010/031 BE GM Belgium Autoteollisuus 20.12.2010 a x 5 170 616 9 602 572 2 593 3 703,27 Hakemuksia vastaanotettu yhteensä vuonna 2010: 31 24 7 91 535 525 169 994 542 31 995 77% 23% 2 952 759 5 483 695 1 032 5 313,16 Keskiarvoluvut Vuonna 2009 käyttöön otettua yksinkertaistettua menetelmää budjettiviranomaisen hyväksynnän saamiseksi on sovellettu kaikkiin vuoden 2010 hakemuksiin. Tiedot 31.12.2010 *) ce: 2 artiklan c kohta, poikkeukselliset olosuhteet **) EGF/2010/019, 020, 021: Kolmea Irlannin tapausta koskevat tässä Ilmoitetut luvut tarkistettiin vuonna 2011 siten, että jokaisesta tapauksesta on omat tiedot. 4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain Vastaanotetut 31 hakemusta koskivat 16:tta toimialaa 3. Seitsemän niistä on aloja, joilla EGRrahoitustukea haettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010: kyseiset alat on alleviivattu jäljempänä olevassa luettelossa. Useiden hakemusten esittäminen oli helpompaa, kun hakemus oli mahdollista tehdä kriisiin liittyvän poikkeuksen perusteella. Itävalta (kaksi hakemusta: perusmetallit, elektroniikkalaitteet), Belgia (yksi hakemus: autoteollisuus), Tšekki (yksi hakemus: vähittäiskauppa), Tanska (neljä hakemusta: koneet ja laitteet, laivanrakennus), Ranska (yksi hakemus: autoteollisuus), Saksa (yksi hakemus: koneet ja laitteet), Irlanti (kolme hakemusta: rakentaminen), Alankomaat (seitsemän hakemusta: elektroniikkalaitteet, painoteollisuus, rahoituspalvelut, tukkukauppa), Puola (kolme hakemusta: autoteollisuus, koneet ja laitteet), Portugali (yksi hakemus: kenkäteollisuus), 3 Koneet ja laitteet (6), autoteollisuus (5), painoteollisuus (4), elektroniikkalaitteet (2), vähittäiskauppa (2), vaatteet (2), tekstiilit (1), talonrakentaminen (1), erikoistunut rakennustoiminta (1), arkkitehti- ja insinööripalvelut (1), rahoituspalvelut (1), laivanrakennus (1), kenkäteollisuus (1), kivi/marmori (1), tukkukauppa (1), perusmetallit (1). FI 6 FI

Espanja (kuusi hakemusta: autoteollisuus, vaatteet, kivi/marmori, vähittäiskauppa), Slovenia (yksi hakemus: vaatteet). 4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan EGR:n tukea hakevien jäsenvaltioiden on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiiliin, ja päätettävä haettavan tuen määrä. EGR-asetuksessa ei suositeta eikä rajoiteta haettavan tuen kokonaismäärää, mutta komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään. Vuonna 2010 EGR:stä haetun osarahoituksen määrä tapausta kohti oli 114 250 38 052 069 euroa (keskimäärin 5 483 695 euroa). 4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan EGR:stä yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 31 995. Määrät vaihtelivat 120:stä 2 593 työntekijään, ja kolmessa hakemuksessa kohteena oli yli 2 000 työntekijää, neljässä 1 000 2 000 ja 21 hakemuksessa alle 1 000 työntekijää. 4 Irtisanottujen työntekijöiden määrä ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voivat poiketa toisistaan, jos hakemuksen esittänyt jäsenvaltio päättää keskittää EGR-tukensa joihinkin tiettyihin työntekijäryhmiin, esimerkiksi niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työelämässä ja/tai jotka tarvitsevat eniten tukea. Jotkut irtisanotuista työntekijöistä voivat saada tukea muualta kuin EGR:stä, ja jotkut saattavat löytää uuden työpaikan omin voimin taikka voivat päättää jäädä varhaiseläkkeelle, minkä vuoksi EGR:n toimenpiteet eivät kohdistu heihin. 4.1.4. Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan Vuonna 2010 haetut työntekijäkohtaiset tukimäärät vaihtelivat hieman yli 600 eurosta yli 23 000 euroon. Jäsenvaltiot voivat päättää oman harkintansa perusteella EGR-asetuksen ehtojen mukaisesti niistä yksilöllisistä palveluista, joita ne tarjoavat työttömäksi jääneille työntekijöille. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella työntekijöiden vähentämistä koskevan tapahtuman vakavuuden, työmarkkinatilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien sekä sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa. 4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan Toimitetuista 31 hakemuksesta 24 (77 prosenttia) koski tuen myöntämistä sellaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena (muutetun EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohta). Loput seitsemän hakemusta (23 4 Irlannin kolmea rakennusalan tapausta (EGF/2010/019, 020, 021) ei ole otettu huomioon, koska erittely toimitettiin vasta vuonna 2011. FI 7 FI

prosenttia) oli tarkoitettu vastaamaan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin. Hakemuksista 12 perustui EGR-asetuksen 2 artiklan a alakohtaan, 18 perustui 2 artiklan b alakohtaan ja yhdessä hakemuksessa viitattiin 2 artiklan c alakohtaan ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin sekä todettiin, etteivät 2 artiklan a alakohdassa asetetut edellytykset täyty kokonaan. 4.2. Myönnetyt tuet Vuonna 2010 budjettivallan käyttäjä teki 31 päätöstä käyttää EGR:n varoja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden yhteisrahoittamiseen (ks. yleiskatsaus taulukossa 2 ja työntekijäprofiilien jakautuminen taulukossa 3). Päätöksistä 13 koski vuonna 2010 tehtyjä hakemuksia ja 18 vuoden 2009 jälkipuoliskolla vastaanotettuja hakemuksia. Asetusta (EY) N:o 546/2009, joka annettiin 18. kesäkuuta 2009, sovelletaan kaikkiin myönnettyihin tukiin (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.). Myönnettyjen 31 tuen kohteena oli 23 688 irtisanottua työntekijää yhdeksässä jäsenvaltiossa, ja niitä varten maksettiin EGR:stä yhteensä 83 554 141 euroa (16,7 prosenttia EGR:ssä vuosittain käytettävissä olevasta enimmäismäärästä). Taulukko 2 Tiedot vuonna 2010 myönnetyistä tuista 1 art. 2 art. Hakemuksen viite JV Tapaus Toimiala Hakemuspäivä Toimintakriteeri *) Maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välitön seuraus Globalisaatiosta johtuvat maailmankaupan huomattavat rakenteelliset muutokset Jäsenvaltioiden määrä EGR-tuen määrä Tuen kohteena olleet työntekijät EGR-tuki / hlö Budjettivirano maisen päätökset EGRvarojen käyttöönotosta Maksut vuoden 2010 talousarviosta (EGR-asetuksen 13 art.) Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 sovelletaan kaikkiin 1. toukokuuta 2009 alkaen vastaanotettuihin hakemuksiin EGF/2009/010 LT AB Snaige Kodinkoneet 23.7.2009 ce x 139 012 258 163 480 537,84 09.03.2010 02.06.2010 EGF/2009/012 IE Waterford Crystal Kristallilasi 7.8.2009 a x 1 384 306 2 570 853 598 4 299,09 16.06.2010 26.07.2010 EGF/2009/013 DE Karmann Autoteollisuus 13.8.2009 a x 3 338 108 6 199 341 1 793 3 457,52 09.03.2010 03.06.2010 EGF/2009/014 ES Valencia Keramiikka 2.9.2009 b x 3 553 165 6 598 735 1 600 4 124,21 16.06.2010 06.08.2010 EGF/2009/015 DK Danfoss Group Koneet ja laitteet 8.9.2009 a x 4 788 721 8 893 336 1 010 8 805,28 20.10.2010 19.11.2010 EGF/2009/016 LT Furniture Huonekalut 23.9.2009 b x 356 509 662 088 636 1 041,02 25.03.2010 13.07.2010 EGF/2009/017 LT Construction Talonrakentaminen 23.9.2009 b x 602 481 1 118 893 806 1 388,20 09.03.2010 02.06.2010 EGF/2009/018 IE Wearing apparel Vaatteet 23.9.2009 b x 281 874 523 481 491 1 066,15 25.03.2010 26.07.2010 EGF/2009/020 ES Castilla la Mancha Rakennuspuusepäntuotteet 9.10.2009 b x 1 050 000 1 950 000 557 3 500,90 16.06.2010 06.08.2010 EGF/2009/021 IE SR Technics Ilma-alusten huolto 9.10.2009 a x 4 009 311 7 445 863 850 8 759,84 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/023 PT Quimonda Elektroniikkalaitteet 17.12.2009 a x 1 295 361 2 405 671 839 2 867,31 20.10.2010 07.12.2010 EGF/2009/024 NL Noord Holland and Zuid Holland Kustantaminen 30.12.2009 b x 1 252 709 2 326 459 598 3 890,40 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/026 NL Noord Holland and Utrecht Painoteollisuus 30.12.2009 b x 1 220 491 2 266 625 720 3 148,09 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/027 NL Noord Brabant and Zuid Holland Painoteollisuus 30.12.2009 b x 1 556 169 2 890 027 821 3 520,13 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/028 NL Limburg Painoteollisuus 30.12.2009 ce x 296 125 549 946 129 4 263,15 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/029 NL Gelderland and Overijssel Painoteollisuus 30.12.2009 b x 1 084 256 2 013 619 650 3 097,88 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/030 NL Drenthe Painoteollisuus 30.12.2009 ce x 244 264 453 632 140 3 240,23 24.11.2010 17.12.2010 EGF/2009/031 DK Linak Koneet ja laitteet 8.9.2009 ce x 653 428 1 213 508 139 8 730,27 20.10.2010 19.11.2010 EGF/2010/001 DK Nordjylland Koneet ja laitteet 22.1.2010 b x 4 049 963 7 521 359 951 7 908,90 20.10.2010 07.12.2010 EGF/2010/002 ES Cataluña Autoteollisuus 29.1.2010 b x 1 482 349 2 752 935 1 429 1 926,48 20.10.2010 17.12.2010 EGF/2010/003 ES Galicia Vaatteet 5.2.2010 b x 993 300 1 844 700 500 3 689,40 20.10.2010 19.11.2010 EGF/2010/004 PL Wielkopolskie Autoteollisuus 5.2.2010 b x 340 888 633 077 590 1 073,01 15.12.2010 18.03.2011 EGF/2010/005 ES Comunidad Valenciana NKivi/marmori 9.3.2010 b x 766 150 1 422 850 300 4 742,83 15.12.2010 18.03.2011 EGF/2010/006 PL H.Cegielski-Poznań Koneet ja laitteet 8.3.2010 a x 61 520 114 250 189 604,50 15.12.2010 25.03.2011 EGF/2010/009 ES Valencia Textiles Tekstiilit 22.3.2010 b x 1 108 943 2 059 466 350 5 884,19 15.12.2010 28.03.2011 EGF/2010/011 NL NXP Elektroniikkalaitteet 26.3.2010 a x 974 311 1 809 434 512 3 534,05 20.10.2010 19.11.2010 15.12. & EGF/2010/012 NL Noord Holland ICT Tukkukauppa 8.4.2010 b x 1 376 920 2 557 135 613 4 171,51 20.12.2010 28.03.2011 EGF/2010/014 SI Mura Vaatteet 28.4.2010 a x 1 210 430 2 247 940 2 554 880,16 15.12.2010 18.03.2011 EGF/2010/016 ES Aragon Vähittäiskauppa 6.5.2010 b x 840 000 1 560 000 1 154 1 351,82 15.12.2010 28.03.2011 EGF/2010/018 DE Heidelberger Druckmaschinen Koneet ja laitteet 27.5.2010 a x 4 473 837 8 308 555 1 181 7 035,19 15.12.2010 28.03.2011 EGF/2010/023 ES Lear Autoteollisuus 23.7.2010 a x 205 800 382 200 508 752,36 15.12.2010 28.03.2011 Päätökset ja maksut vuoden 2010 talousarviosta yhteensä: 31 27 4 44 990 700 83 554 141 23 688 87% 13% 1 451 313 2 695 295 764 3.527,28 Keskiarvoluvut *) ce: 2 artiklan c kohta, poikkeukselliset olosuhteet Tiedot 28.3.2011 EGF/2010/012: erilliset hyväksynnät Euroopan parlamentilta ja neuvostolta 15.12.2010 ja 20.12.2010 / yhteinen hyväksyminen: 3.2.2011 Yksi muu hakemus (EGF/2009/025, NL/Noord Brabant, jonka Alankomaat oli toimittanut 30.12.2009) peruttiin 24.4.2010 arviointivaiheen aikana, joten se ei sisälly tilastoihin. FI 8 FI

EGR-tuen kohteena olleet työntekijät Miehiä Naisia % naisia Tuettuja työntekijöitä yht. 2009/012 2009/010 IE LT Snaigė Waterford Crystal 2009/013 DE Karmann 2009/014 ES Comunidad Valenciana 2009/015 DK Danfoss Group 2009/016 LT Manuf. of Furniture Taulukko 3 Vuonna 2010 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili 2009/017 LT Construction of buildings 2009/018 LT Manuf. of Wearing Apparel 2009/020 ES Castilla-La Mancha 2009/021 IE SR Technics 2009/023 PT Quimonda 2009/024 NL N and Z Holland 2009/026 NL N Holland & Utrecht 2009/027 NL N Brabant & Z Holland 2009/028 NL Limburg Div 18 2009/029 NL Gelderland & Overijssel Div 18 2009/030 NL Drenthe Div 18 163 473 1 657 1 137 624 280 701 35 462 797 498 389 468 533 84 423 91 65 876 1 060 68 145 280 156 216 425 398 552 312 1 023 167 14 558 61,46% 317 125 136 463 386 356 105 456 95 53 341 209 252 288 45 227 49 74 75 369 432 445 20 33 134 87 215 2 002 842 158 341 9 130 38,54% 66,0% 20,9% 7,6% 28,9% 38,2% 56,0% 13,0% 92,9% 17,1% 6,2% 40,6% 34,9% 35,0% 35,1% 34,9% 34,9% 35,0% 53,2% 7,9% 25,8% 86,4% 75,4% 6,7% 17,5% 38,3% 17,0% 35,1% 78,4% 73,0% 13,4% 67,1% 38,5% 480 598 1 793 1 600 1 010 636 806 491 557 850 839 598 720 821 129 650 140 139 951 1 429 500 590 300 189 350 512 613 2 554 1 154 1 181 508 23 688 100% 2009/031 DK Linak 2010/001 DK Nordjyjlland 2010/002 ES Cataluña automoción 2010/003 ES Galicia Textiles 2010/004 PL Wielkopol skie 2010/005 ES Com. Valenciana Natural Stone 2010/006 PL H.Cegielski- Poznań 2010/009 ES Com. Valencian a Textiles 2010/011 NL NXP Semicondu ctors 2010/012 NL Noord Holland ICT 2010/014 SI Mura 2010/016 ES Aragón Retail 2010/018 DE Heidelberger Druckmaschinen 2010/023 ES Lear Yhteensä % joista EU-kansalaisia Ei EU-kansalaisia Ei saatavissa (e.s.) 15-24 25-54 55-64 65+ 0 598 1 721 1 556 e.s. 636 806 491 551 850 834 562 677 772 121 611 132 139 951 1 394 484 590 295 189 346 486 576 2 554 1 085 1 150 508 21 665 91,46% 0 0 72 44 e.s. 0 0 0 6 0 5 36 43 49 8 39 8 0 0 35 16 0 5 0 4 26 37 0 69 31 0 533 2,25% 480 0 0 0 1 010 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 490 6,29% 14 4 9 58 96 51 56 5 41 32 203 108 130 148 23 117 25 23 53 27 0 146 7 7 2 1 110 1 173 179 0 1 850 7,81% 370 449 1 434 1 398 762 502 637 344 465 808 627 329 396 452 71 357 77 111 796 1 050 457 420 107 154 269 450 338 2 455 900 967 451 18 403 77,69% 96 145 350 143 152 83 113 142 50 10 9 149 180 205 32 163 35 4 101 351 43 24 186 28 75 61 153 98 81 35 56 3 352 14,15% 0 e.s. e.s. 1 e.s. 0 0 0 1 0 e.s. 12 14 16 3 13 3 1 1 1 e.s. e.s. e.s. 0 4 0 12 0 0 0 1 83 0,35% Työntekijät, joilla terveydellinen ongelma tai vamma 16 e.s. 219 23 e.s. 24 86 24 1 e.s. 1 24 29 33 5 26 6 e.s. 0 5 e.s. e.s. 3 1 4 7 24 583 n/a 39 3 1 186 5,01% - yli 65-vuotiaat työntekijät on joissakin jäsenvaltioissa voitu sisällyttää ikäryhmään '55-64' - jos työntekijöitä, joilla on terveydellinen ongelma tai vamma, on paljon, yrityksen toimintaperiaatteena on voinut olla toimintarajoitteisten työntekijöiden palkkaaminen Miehiä Naisia Ei tiedossa % naisia Irtisanottujen kokonaismäärä Kyseisissä tapauksissa kaikkien irtisanottujen sukupuolijakauma arviointivaiheessa oli seuraava: 266 517 e.s. 1 676 892 780 1 397 72 e.s. e.s. 555 e.s. 468 533 84 423 91 93 1 021 e.s. e.s. 269 e.s. e.s. e.s. 490 398 552 312 e.s. e.s. 10 889 33,45% 385 136 e.s. 749 551 689 215 1 082 e.s. e.s. 359 e.s. 252 288 45 227 49 105 101 e.s. e.s. 835 e.s. e.s. e.s. 100 215 2 002 842 e.s. e.s. 9 227 28,34% 0 0 2 476 0 0 0 0 0 585 1 135 0 598 0 0 0 0 0 0 0 2 330 703 1 104 528 658 544 0 0 0 0 1 263 515 12 439 38,21% 59,1% 20,8% e.s. 30,9% 38,2% 46,9% 13,3% 93,8% e.s. e.s. 39,3% e.s. 35,0% 35,1% 34,9% 34,9% 35,0% 53,0% 9,0% e.s. e.s. 37,8% e.s. e.s. e.s. 16,9% 35,1% 78,4% 73,0% e.s. e.s. 28,3% 651 653 2 476 2 425 1 443 1 469 1 612 1 154 585 1 135 914 598 720 821 129 650 140 198 1 122 2 330 703 2 208 528 658 544 590 613 2 554 1 154 1 263 515 32 555 100,00% FI 9 FI

4.2.1. EGR:n tuella rahoitetut toimet Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneet työntekijät takaisin työmarkkinoille. Lisäksi siinä säädetään, että EGR:stä voidaan rahoittaa varojen käyttöä koskevia jäsenvaltioiden valmistelu-, hallinnointi-, tiedotusja mainonta- sekä valvontatoimia (tekninen apu). Vuonna 2010 myönnettyjen 31 EGR-tuen puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena oli saada 23 688 irtisanottua työntekijää takaisin työmarkkinoille. Toimenpiteet koostuivat pääasiassa intensiivisestä yksilöllisestä työnhakuneuvonnasta ja tapausten hallinnoinnista, erilaisesta ammatillisesta koulutuksesta, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimista, tilapäisistä taloudellisista kannustimista/avustuksista työnhaun ajalle, koulutuksesta ja muista aktiivisista työmarkkinatoimenpiteistä siihen asti, kun paluu työmarkkinoille käytännössä tapahtuu, sekä muunlaisista toimista kuten yrittäjyyden edistämisestä ja tuetusta työllistymisestä. 4.2.2. Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu lisäämään työllistettävyyttä ja varmistamaan irtisanottujen työntekijöiden nopea uudelleentyöllistyminen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ollen ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline työllisyyden tukemiseen. Näiden rahastojen täydentävyys perustuu siihen, että niillä voidaan antaa näihin ongelmiin kestoltaan erilaista tukea: EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä Euroopan laajuisissa joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, kun taas ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) ennakkoon ohjelmoiduilla monivuotisilla ohjelmilla, joiden varoja ei tavallisesti voida osoittaa uudelleen joukkoirtisanomisten aiheuttamien kriisitilanteiden selvittämiseen. EGR:n ja ESR:n toimia käytetään joskus toisiaan täydentävästi tarjoamaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Ratkaiseva peruste on se, miten hyvin käytettävissä olevilla välineillä pystytään tehokkaasti auttamaan työntekijöitä, ja on jäsenvaltioiden tehtävä valita ja ohjelmoida välineet ja toimet, jotka parhaiten sopivat tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseen. EGR:stä yhteisrahoitettavaksi esitettävän yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. EGR:stä yhteisrahoitettavat toimenpiteet voivat olla paljon enemmän kuin tavanomaisia kursseja ja toimia, ja käytäntö on osoittanut, että EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille räätälöityä ja perusteellista tukea, myös sellaisin toimenpitein, joita työntekijöillä ei tavanomaisesti olisi mahdollisuus hyödyntää (esim. toisen tai kolmannen asteen koulutus). EGR:n turvin jäsenvaltiot voivat paremmin keskittyä erityisen heikossa asemassa oleviin, esimerkiksi heikosti koulutettuihin tai siirtolaistaustaisiin työntekijöihin, tai tarjota tukea pidemmän ajan kuin mihin ne pystyisivät ilman EGR:ää. Tämä kaikki lisää työntekijöiden mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan. Hyviä esimerkkitapauksia ESR:n ja EGR:n täydentävyydestä ovat Alankomaiden esittämät EGF/2010/011 NL/NXP Semiconductors ja EGF/2010/012 NL/Noord Holland ICT, Slovenian esittämä EGF/2010/014 SI/Mura ja Saksan esittämä EGF/2010/018 DE/Heidelberger Druckmaschinen. Hollannin ensimmäisen tapauksen osalta täydentävyys FI 10 FI

perustuu puolijohtimien valmistukseen osallistuvien yritysten työntekijöille tarkoitettuun erityiseen ESR:n koulutushankkeeseen 5, joka ajoittui osittain päällekkäin EGR:n toteuttamiskauden kanssa. Toisessa tapauksessa irtisanotuilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua myös kahteen tieto- ja viestintätekniikka-alan ESR-hankkeeseen 6. Sloveniassa huolehdittiin siitä, että EGR:n toimenpiteet täydensivät siellä toteutettavia useita eri ESRtoimia 7. Saksan tapauksessa EGR:n yksilöllisten palvelujen paketti oli suunniteltu täydentämään rakennerahastoista rahoitettuja toimia ja etenkin ESR-koulutushankkeita, joita järjestetään liittovaltiotason ESF-BA-ohjelman puitteissa. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat järjestelmät, joilla vältetään EU:n rahoitusvälineistä myönnettävän kaksinkertaisen tuen riski, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklan 5 kohdassa vaaditaan. 4.3. Tapaukset, jotka eivät täytä EGR-rahoitusosuuden ehtoja Budjettivallan käyttäjä ei hylännyt yhtään komission sille toimittamaa EGR:n tukea koskevaa ehdotusta. Yksi hakemus (Bulgarian 26.10.2009 toimittama hakemus EGF/2009/022 BG/Kremikovtsi) ei komission mukaan täyttänyt rahoituksen myöntämisen ehtoja. 8 Tästä päätelmästä ilmoitettiin kyseiselle jäsenvaltiolle. 4.4. EGR:n avulla saavutetut tulokset EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan nojalla esitettävä. Kertomusten lisäksi tietoja saadaan jäsenvaltioiden ja komission välisessä suorassa yhteydenpidossa sekä jäsenvaltioiden edustajien kanssa vuoden kuluessa pidetyissä koordinaatiokokouksissa ja konferensseissa. Jäsenvaltioiden ilmoittamat tulokset ja tiedot vuodelta 2010 esitetään tiiviisti seuraavassa kohdassa ja taulukossa 4. 4.4.1. Jäsenvaltioilta vuonna 2010 saadut loppukertomukset EGR:n tukien täytäntöönpanosta Vuonna 2010 komissiolle toimitettiin neljä loppukertomusta, jotka koskivat seuraavia tapauksia: EGF/2008/004 ES/Castilla Léon y Aragón, EGF/2008/005 ES/Cataluña, EGF/2009/001 PT/Norte-Centro ja EGF/2009/002 DE/Nokia. Nämä olivat viimeiset EGRtapaukset, joiden toteuttamiskausi oli 12 kuukauden pituinen, ennen kuin kautta pidennettiin 24 kuukauteen 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009. 4.4.2. Yhteenveto vuonna 2010 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä Mainittujen kolmen jäsenvaltion esittämät neljä loppukertomusta osoittavat, että EGR:n toteuttamiskauden lopussa tai vähän sen jälkeen 629 työntekijää (20 prosenttia 3 146:sta) oli löytänyt uuden työpaikan tai työllistänyt itsensä. Muut olivat joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa (noin 5 prosenttia), työttöminä tai työelämän ulkopuolella henkilökohtaisista syistä. 5 6 7 8 2009ESFN451 Stichting Opleidings- en ontwikkelingsfonds voor semiconductor productiebedrijven. 2008ESFN226 (hankkeen kesto 1.4.2009 31.3.2010) ja 2008ESFB295 (hankkeen kesto 1.11.2009 31.10.2010). Muun muassa työllisyyttä parantava koulutus ja kansallisten ammattitutkintojen arviointi- ja myöntämismenettelyjen valmistelu. SEC (2010) 993 lopullinen, 30.8.2010. FI 11 FI

Uudelleentyöllistyneiden määrää vähensi se, että paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden vastaanottokyky oli heikentynyt huomattavasti, mikä oli välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä. Uudelleentyöllistymisasteen merkitystä ei pitäisi ylikorostaa, sillä se antaa vain tilannekuvan työntekijöiden työllisyystilanteesta tietojen keräämisen hetkellä. Se ei kerro mitään henkilön löytämän työn tyypistä ja laadusta, ja tilanne voi muuttua merkittävästi jo lyhyen ajan päästä. Useilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen mukaan uudelleentyöllistymisaste on yleensä korkeampi jo muutama kuukausi loppukertomusten antamisen jälkeen etenkin tapauksissa, joissa työntekijät saavat räätälöityä tukea vielä EGR-kauden jälkeenkin jäsenvaltion omalla kustannuksella tai ESR:n avulla. Jäsenvaltioiden kertomuksista käy ilmi monia mielenkiintoisia seikkoja ja rohkaisevia tietoja, joiden mukaan tuen kohteena olevien työntekijöiden henkilökohtainen tilanne, itseluottamus ja työllistettävyys ovat ilmiselvästi parantuneet EGR-tuen ja -palvelujen ansiosta, vaikka he eivät aina olekaan löytäneet uutta työtä nopeasti. EGR on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia niillä alueilla, joihin työntekijävähennykset ovat vaikuttaneet, intensiivisemmin niin tuettujen henkilöiden määrän kuin tuen keston ja laadun osalta kuin ilman EGR-rahoitusta olisi ollut mahdollista. EU:n rahoituksen turvin jäsenvaltiot ovat pystyneet reagoimaan joustavammin ja sisällyttämään paketteihinsa erittäin yksilöllisiä, joskus innovatiivisiakin, toimia ja kiinnittämään enemmän huomiota taitotasoltaan heikoimpiin työntekijöihin. Näin ollen EGR:n yhteisrahoittama tuki merkitsee suurempaa investointia taitoihin, millä voi olla myönteinen vaikutus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun markkinat vähitellen toipuvat kriisistä. Lisäksi EGR on koettu hyödylliseksi välineeksi budjettivajeiden ja julkisen sektorin leikkausten aikana, kun kansallinen rahoitus on käynyt vähiin ja jäsenvaltiot ja yritykset pinnistelevät kriisistä toipuakseen. EGR:n puoliväliarvioinnissa, jonka komissio asetuksen (EY) N:o 1927/2006 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan toteuttaa vuonna 2011, arvioidaan EGR:n vaikutuksia tarkemmin. FI 12 FI

Taulukko 4 vuonna 2010 vastaanotetut loppukertomukset yleiskatsaus tuloksiin 9 Vuoden 2008 hakemukset Vuoden 2009 hakemukset EGF/2008/004 ES/Castilla y Léon ja Aragón EGF/2008/005 ES/Cataluña EGF/2009/001 PT/Norte- Centro EGF/2009/002 DE/Nokia Yhteensä 4 tapausta Toimiala Autoteollisuus Tekstiilit Tekstiilit Matkapuhelimet Hakemuspäivä 29/12/2008 29/12/2008 23/01/2009 6/02/2009 Toteuttamiskausi päättyi 28/12/2009 28/12/2009 22/01/2010 5/02/2010 Loppukertomuksen määräaika 28/06/2010 28/06/2010 22/07/2010 5/08/2010 Alun perin kohteena olleet työntekijät 588 1 100 1 000 1 316 4 004 EGR-tukea tosiasiallisesti saaneet työntekijät 534 587 720 1 305 3 146 kokonaiskustannukset (euroa) (EGR ja JV:n rahoitusosuus) 3 852 119,96 1 064 232,72 492 983,54 10 271 292,38 EGR:n rahoitusosuus (euroa) 1 926 059,98 532 116,36 246 491,77 5 135 646,19 50% 50% 50% 50% Yksilöllisiin palveluihin käytetty kokonaismäärä: (EGR ja JV:n rahoitusosuus) 3 742 120 834 244 400 901 9 727 154 14 704 419 100% % kokonaiskustannuksista 97,1% 78,4% 81,3% 94,7% Kustannukset ja tuettujen työntekijöiden määrä toimenpideluokittain *) Yksilöllinen työnhakuneuvonta & tapausten hallinnointi sekä yleiset tietopalvelut **) Koulutus ja uudelleenkoulutus Työllisyys- ja työllistämiskannustimet ***) Yrittäjyyden edistäminen Tuettu työllistyminen ja kuntoutus Suora työpaikkojen luominen Työnhakuavustukset (ml. erityisavustukset työntekijöille, joilla on hoitovelvollisuuksia) Koulutusavustukset Päivärahat aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ajan 534 587 202 1 172 2 495 2 041 510 570 210 71 142 661 140 3 344 003 22,7% 454 213 714 434 1.815 1 209 010 132 121 214 089 1 926 539 3 481 758 23,7% 239 30 44 0 313 329 400 85 500 44 290 0 459 190 3,1% 0 8 33 39 80 0 19 877 50 319 22 159 92 355 0,6% 0 0 71 0 71 0 0 18 920 0 18 920 0,1% 0 7 0 0 7 0 26 536 0 0 26 536 0,2% 532 0 0 0 532 162 200 0 0 0 162 200 1,1% 0 0 4 0 4 0 0 2 141 0 2 141 0,01% 0 0 0 1.305 1 305 0 0 0 7 117 315 7 117 315 48,4% EGR-toimenpiteiden jälkeen uudelleentyöllistyneiden määrä 184 30 30 385 629 % uudelleentyöllistyneitä 34,5% 5,1% 4,2% 29,5% 20,0% Yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa (työttömyyden aikana) olleiden kokonaismäärä 17 9 121 350 2 517 80,0% Työttömänä tai työelämän ulkopuolella erilaisista 540 681 799 henkilökohtaisista syistä olleiden kokonaismäärä ****) *) Työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua eri luokkiin kuuluviin toimenpiteisiin ja useampaan kuin yhteen toimeen kussakin luokassa. **) Intensiivinen, yksilöllinen työnhaku- ja uudelleentyöllistymisneuvonta, kuten ammatinvalinnanohjaus, pätevyyden vahvistaminen, yksilölliset toimintasuunnitelmat, markkinakartoitus sekä työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittaminen jne.; avoimet tietopalvelut työnhakijoille. ***) Taloudelliset kannustimet työntekijöille, jotta he ottavat vastaan uusia työpaikkoja ja parantavat työllistettävyyttään hankkimalla työkokemusta. ****) 'Työelämän ulkopuolella' voi tarkoittaa, että ihmiset eivät enää ole työmarkkinoiden käytetävissä erilaisista henkilökohtaisista syistä, esimerkiksi jäätyään eläkkeelle. Yhtään luokkaan 'työkierto ja työn jakaminen' kuuluvaa toimenpidettä eti toteutettu. 4.4.3. Vuonna 2010 toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus EGF/2008/004 Castilla Leon y Aragón/Espanja (autoteollisuus) EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 534 työntekijästä 184 (34,5 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla ja loput 350 (65,5 prosenttia) olivat joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa, työttöminä tai työelämän 9 Komissio on laatinut tämän taulukon jäsenvaltioiden toteuttamien ja loppukertomuksissaan ilmoittamien toimenpiteiden pohjalta. Toimenpideluokat perustuvat Eurostatin menetelmään, joka kuvataan työmarkkinapolitiikkaa koskevaan tietokantaan sovellettavan menetelmän tarkistamista käsittelevässä julkaisussa Labour market policy database Methodology Revision of June 2006, mutta eivät täysin vastaa niitä. Jotkin osarahoitetuista toimenpiteistä, kuten työnhakuavustukset, koulutusavustukset ja päivärahat osallistuttaessa aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, eivät sovi mihinkään Eurostatin luokkaan. FI 13 FI

ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Uudelleentyöllistymisastetta on tarkasteltava ottaen huomioon kyseisten kahden alueen korkea työttömyysaste, joka kohosi kaksinkertaiseksi vuosien 2008 ja 2010 välillä rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Myös yhä työttöminä olleet totesivat, että EGR:n toimenpiteet olivat vahvistaneet heidän itseluottamustaan ja itsetuntoaan, lisänneet heidän itsenäisyyttään ja antaneet heille perustaidot ja -kyvyt työmarkkinoille palaamista varten. Espanjan viranomaisten mielestä EGR on väline, joka sopii erityisen hyvin niiden työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen, joilla on pienimmät mahdollisuudet löytää uutta työtä nopeasti. EGR:n rahoituksen ansiosta he voivat valita useista erilaisista toimenpiteistä, jotka ovat hyvin räätälöityjä ja yksilöllisempiä kuin ilman EGR-varoja olisi ollut mahdollista tarjota. Tukea saaneista työntekijöistä suuri osuus oli onnistunut ylläpitämään taitotasonsa tai parantamaan työllistettävyyttään, mikä paransi heidän työmarkkinanäkymiään. Toteutetut yksilölliset toimenpiteet ovat kiintoisia yhdistelmiä työnhakua, koulutus- ja uudelleentyöllistymisneuvontaa sekä avustuksia. Kaikkia tuen kohteena olevia työntekijöitä koskevien säännönmukaisten alkutoimenpiteiden kuten neuvonnan ja henkilökohtaisen suunnitelman laadinnan jälkeen on toteutettu erilaisia toimenpiteitä alkaen laajamittaisesta työmarkkinakartoituksesta ja sitä seuraavista ponnisteluista avointen työpaikkojen täyttämiseksi sopivat taidot omaavilla työntekijöillä. Monialaisia tukiryhmiä vieraili liki 3 000 yrityksessä (monet niistä pk-yrityksiä) kahden eri tavoitteen täyttämiseksi: löytää työttömien taitoja vastaavia avoimia työpaikkoja taikka pätevöittää heitä uusiin työtehtäviin ja tehdä hanketta tunnetuksi yrityksissä. Tällä tavalla löydettiin yli 400 avointa työpaikkaa, ja yli 200 työntekijää haki ja sai näitä uusia työpaikkoja EGR:n toteuttamiskaudella. Työntekijöitä seurattiin myös työelämään paluun jälkeen mahdollisten takaiskujen kartoittamiseksi ja heidän henkilökohtaisen tyytyväisyytensä arvioimiseksi. Espanjan viranomaiset aikovat jatkaa markkinoiden ja työntekijöiden työtilanteen analysointia myös EGR-hankkeen jälkeen, ja yhteyksiä yrityksiin pidetään yllä, jotta voidaan varmistaa EGR-saavutusten jatkuvuus pitkällä aikavälillä. Työntekijöille tarjolla olevat pätevöitymistoimenpiteet käsittivät monenlaista ammatillista koulutusta, josta osa liittyi yritysten sitoumuksiin työntekijöiden uudelleentyöllistämisestä. Tällaisia olivat muun muassa kurssit, joilla parannettiin uusiutuviin energiamuotoihin liittyvää teknologiaa koskevia taitoja sekä tietotekniikka-alan, teknisen alan ja huoltopalvelu-, sosiaalija matkailualan taitoja, kirjanpitoon ja pk-yritysten hallinnointiin liittyviä taitoja sekä johtamis- ja viestintätekniikkataitoja. Joillekin työntekijöille myönnettiin tilapäistä rahallista tukea entisen ja uuden palkan välisen eron tasapainottamiseksi (uudelleentyöllistymiskannustimet) ja/tai työnhakuavustuksia sekä erityisavustuksia niille, joilla on hoitovelvollisuuksia. EGF/2008/005 Catalonia/Espanja (tekstiiliala) EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 587 työntekijästä 30 (5,1 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuna yksi uuden yrityksen perustaja), 17 (2,9 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa, ja loput 540 (92 prosenttia) joko työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Selityksenä matalalle uudelleentyöllistymisasteelle on alueen heikko työmarkkinatilanne rahoitus- ja talouskriisin seurauksena sekä EGR-varojen myöhäinen saapuminen (ks. huomiot jäljempänä). FI 14 FI

Espanjan viranomaisten kertoman mukaan EGR-osarahoitus oli antanut heille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille intensiivisiä, räätälöityjä toimenpiteitä, mihin muut rahastot eivät yhtä hyvin sovi. Useimmat osallistuneista työntekijöistä sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin, ja osallistujien yleinen mielipide oli erittäin positiivinen. Hallinnointimallissa hyödynnettiin laajaa instituutioverkostoa, ja paikallisviranomaisten osallistumista pidettiin keskeisenä tekijänä toimenpiteiden onnistuneen toteuttamisen kannalta. Alueviranomaiset aikovat soveltaa mahdollisuuksien mukaan EGR-menetelmää samanlaisiin työhönpaluuohjelmiin. Toimenpiteisiin sisältyi ammatillista ohjausta, jolla kartoitettiin irtisanottujen työntekijöiden työllistettävyys ja esteet heidän mahdollisuuksilleen löytää uutta työtä, intensiivistä uudelleensijoittumis-/työnhakuneuvontaa, jossa oli mukana henkilökohtaisia neuvojia auttamassa työntekijöitä löytämään itselleen uuden paikan työmarkkinoilla sekä aktiivista koulutusta, jossa työntekijöillä oli käytettävissään tietokoneita ja työnhakuportaaleja ja samalla heitä ohjasi ammattitaitoinen henkilöstö. Koulutustoimenpiteet kattoivat taitojen täydennyskursseja esimerkiksi tietotekniikassa ja suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa sekä yrittäjän peruskursseja, joilla käsiteltiin myös yli 45-vuotiaiden, vähän koulutettujen tai muiden kuin Espanjan kansalaisten erityistarpeita. Myös ryhmäkoulutusta tarjottiin alueilla, joilla paikallisyritykset olivat todenneet taitovajeita, taikka kehittymässä olevilla sektoreilla, joille saattaa syntyä työpaikkoja tulevaisuudessa. Joillekin työntekijöistä myönnettiin tilapäisiä taloudellisia etuuksia työnhakuajalle ja/tai jos he ottivat vastaan vähintään kuusi kuukautta kestävän työsuhteen (uudelleentyöllistymiskannustimet). Koska EU:n varojen vapauttaminen myöhästyi, Espanja aloitti ensimmäisen toimenpidesarjan toteuttamisen käyttämällä omia varojaan. Koska valtaosa suunnitelluista toimenpiteistä voitiin aloittaa vasta EGR:n toteuttamiskauden viimeisinä kuukausina, Espanja päätti myös jatkaa yksilöllisiä palveluja neljällä kuukaudella omalla kustannuksellaan. EGR:n toteuttamiskauden jälkeisillä lisätoimenpiteillä Espanja pystyi tukemaan vielä 387:ää muuta irtisanottua työntekijää (alun perin tuen kohteena olleista 1 100 työntekijästä). Puoli vuotta EGR:n toteuttamiskauden jälkeen uudelleentyöllistymisaste oli huomattavasti korkeampi kuin heti EGR-hankkeen päätyttyä. EGF/2009/001 North/Centre/Portugali (tekstiiliala) EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 720 työntekijästä 30 (4,2 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla, yhdeksän (1,3 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput 681 (94,6 prosenttia) joko työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä. Uudelleentyöllistymisastetta selittää rahoitus- ja talouskriisistä johtuva alueen heikko työmarkkinatilanne. Muita syitä ovat matala koulutustaso 79 prosenttia tukea saaneista työntekijöistä ei ollut suorittanut loppuun yhdeksänvuotista peruskoulutusta ja 13 prosenttia ei ollut saattanut päätökseen toisen asteen koulutusta ja suuri määrä yli 55-vuotiaita työntekijöitä, joille tarjottu tukikausi oli liian lyhyt, jotta he olisivat voineet parhaalla mahdollisella tavalla hyötyä laajasta koulutustuesta. Portugalin viranomaisten kertoman mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä toimenpiteisiin. He totesivat ammatillisten taitojensa ja sen myötä työllistymismahdollisuuksiensa parantuneen. Tyytyväisiä olivat myös työnvälityspalvelut, jotka pystyivät EGR-tuen ansiosta seuraamaan useissa eri kylissä hajallaan olevien työttömien tarpeita. Portugalissa tunnistettiin, kuinka tärkeää on motivoida työnsä menettäneitä työntekijöitä, huolehtia alueellisten FI 15 FI

työvoimakeskusten täysimääräisestä osallistumisesta ja noudattaa aikatauluja, jotta varmistetaan toteuttamiskauden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Toimenpiteisiin sisältyi yksilöllinen työnhakuneuvonta noin kolmannekselle kohteena olevista työntekijöistä sekä esimerkiksi olemassa olevien taitojen tunnustaminen / pätevyyksien vahvistaminen, koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien laatiminen sekä useita erilaisia (lyhytaikaisia) koulutus- ja uudelleenkoulutusmoduuleja, jotka perustuivat kansalliseen tutkintoluetteloon ja joita tarjosivat tunnustetut koulutuskeskukset, lähes kaikille kohteena oleville työntekijöille. Muut toimenpiteet oli räätälöity niiden ihmisten tarpeiden mukaan, joilla oli erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työelämään. Niitä tarjosivat voittoa tavoittelemattomat elimet ja ne koostuivat osallistuneiden työntekijöiden yksilöllisistä työllistymissuunnitelmista ja -neuvonnasta ja rahallisesta tuesta. Lisäksi tarjottiin joitakin koulutusapurahoja ja tukea yrittämiseen. Useimmissa toimenpiteissä työntekijät ja tukea tarjoavat elimet / seurantaelimet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jossa vahvistettiin molempien osapuolien velvollisuudet. Tammikuuhun 2011 mennessä (vuosi EGR:n toteuttamiskauden jälkeen) takaisin työhön oli palannut 200 työntekijää, mikä osoitti EGR:stä yhteisrahoitettujen toimenpiteiden tuottavan myönteisiä tuloksia vielä sittenkin, kun EGR:n toteuttamisesta oli kulunut jonkin aikaa. EGF/2009/002 Nokia/Saksa (matkapuhelimet) EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 1 305 työntekijästä 385 (29,5 prosenttia) oli löytänyt uuden työpaikan neljä viikkoa toteuttamiskauden jälkeen (mukaan luettuina 36 itsensä työllistänyttä), 121 (9,3 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput joko työttöminä (737 eli 56,5 prosenttia) tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä (62 eli 4,8 prosenttia). Huolimatta maailmanlaajuisesta kriisistä johtuvasta epäsuotuisasta työmarkkinatilanteesta sekä muista ongelmista, joita olivat suhteellisen alhaiset pätevyystasot, useimpien työntekijöiden korkeahko ikä, heidän vähäinen halukkuutensa harkita liikkuvuutta ja haluttomuutensa ottaa vastaan matalampipalkkaisia uusia työpaikkoja, Saksan viranomaiset pitivät EGR-hankkeen tuloksia melko tyydyttävinä. Saksa pitää EGR:ää välineenä, joka hyödyllisellä tavalla täydentää ja syventää kansallisia toimia kriisiin vastaamiseksi, sillä se laajentaa tarjolla olevan ammattitaidon kirjoa ja pidentää kautta, jonka aikana työntekijät voivat saada tukea. Valtaosa EGR-tuesta hyötyneistä työntekijöistä oli entisiä Nokian työntekijöitä, jotka aikaisempiin Transfergesellschafttoimenpiteisiin (työmarkkinaosapuolten toteuttamia, enintään 12 kuukauden pituisia toimenpiteitä) osallistuttuaan eivät vielä olleet päässeet takaisin työmarkkinoille. He saivat intensiivistä ohjausta vielä jopa kuuden lisäkuukauden ajan EGR-hankkeen puitteissa. Heille oli tarjolla runsaasti erilaisia yksilöllisiä palveluja, joissa olivat keskeisellä sijalla intensiivinen, yksilöllinen työnhakuneuvonta ja koulutustoimenpiteet ja niitä tukevat rahaetuudet kuten koulutukseen ja aktiivisiin uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin osallistumisen ajan maksettavat lyhytaikaiset päivärahat ( Transferkurzarbeitergeld ), joiden edellytyksenä oli työntekijöiden kokopäiväinen sitoutuminen EGR-hankkeeseen. Koulutuskurssit valittiin huolellisesti niitä aloja varten, joiden työmarkkinoilla oli kysyntää, ja ne suunniteltiin siten, että ne täydensivät Euroopan sosiaalirahaston tai irtisanoneen yrityksen jo tarjoamia kursseja. Tarjontaan sisältyi lisäksi apua uuteen työpaikkaan valmistautumiseen niille, jotka olivat löytäneet töitä, tukea yrittäjäksi ryhtymistä harkitseville, opastusta töitä ulkomailta etsiville ja vertaisryhmien perustaminen tiettyjen henkilöryhmien mahdollisuuksien lisäämiseksi. EGR antoi Saksalle mahdollisuuden tarjota paljon paremman FI 16 FI