TOIMEENTULOTUKIOHJEET

1 Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntien TOIMEENTULOTUKIOHJEET Pori, Ulvila, Merikarvia Perusturvalautakunta 25.1.2016 11

2 Sisällysluettelo 1.TOIMEENTULOTUKIOHJEET... 3 1.1. Lainsäädäntö... 3 1.2. Keskeiset käsitteet... 4 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1. Toimeentulotukilain muutokset 1.1.2008 alkaen... 5 2.2. Asiakirjan ollessa puutteellinen... 5 2.3. Ajanvaraus... 5 3. PÄÄTÖKSENTEKO... 6 4. TULOT JA VARAT... 6 5. PERUSMENOT... 8 5.1. Perusosa... 8 5.2. Perusosan alennus... 8 6. ERITYISMENOT... 9 6.1. Asumismenot,... 9 6.2. Terveydenhuoltomenot... 13 7. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 16 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (erityismenot)... 16 8.1. Lasten harrastusmenot... 18 8.2. Muuttokustannukset... 18 8.3. Muut menot... 18 8.4. Elatusmaksut... 20 8.5. Lasten luonapito... 20 8.6. Hautauskustannukset... 20 9. TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET; ERI ASIAKASRYHMIÄ KOSKEVAT OHJEET... 21 9.1. Lainat, osamaksut ja muut velat... 21 9.2. Nuorten toimeentulotuki... 21 9.3. Opiskelijoiden toimeentulotuki... 22 9.4. Opiskelijoiden sosiaalinen luotto... 24 9.5. Pakolaisten toimeentulotuki... 24 9.6. Vankeusaika... 25 9.7. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat... 26 10. ETUUKSIEN HAKEMINEN PERUSTURVALAUTAKUNNALLE JA MENETTELY VÄÄRINKÄYTTÖ TILANTEESSA... 26 11. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 28 12. MUUTOSVAATIMUKSEN TEKEMINEN... 28 13. KIRJAAMINEN... 28

3 1.TOIMEENTULOTUKIOHJEET Toimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain (1412/1997) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut toimeentulotuen soveltajille oppaan (2013:4), jonka kannanotot on suosituksina tarkoitettu tukemaan kunnissa tapahtuvaa käytännön toimeentulotukityötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Tämä Opas on yhteistoiminta-alueella jaettu kaikkien toimeentulotukityöntekijöiden käyttöön. Toimeentulotukityössä on otettava huomioon myös hallintolain, hallintolainkäyttölain, sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain, asumistukilain sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta annetun lain säädökset. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntien ohjeet on laadittu, jotta yhteistoiminta-alueen yhdenvertaisuus toimeentulotuesta päätettäessä toteutuisi. Päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon, että kunkin hakijan tuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisesti. Nämä toimeentulotukiohjeet eivät poista sosiaalityön harkinnallista mahdollisuutta. 1.1. Lainsäädäntö Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukityötä määrittää seuraavat keskeiset lait. Nämä lait on huomioitu myös näitä Ohjeita laadittaessa. Laki toimeentulotuesta (1412/97), 22.9.2000/815; 3.11.2000/923, 2.3.2001/191, 21.12.2001/1410. Valtioneuvoston asetus (nro 112/2001) toimeentulotuesta annetun asetuksen 1 ja 2 muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfot, 10/2012, 7/2012 ja 1/2012 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Asetus toimeentulotuesta 30.1.1998/66, 8.2.1001/112 ja 15.11.2001/1000. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4. Hallintolaki 6.6.2003/434 Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Viivytyksetön käsittely henkilökohtaiseen keskusteluun pääsyn määrärajat 1202/2007

4 1.2. Keskeiset käsitteet Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. Toimeentulotuen uusi asiakas Toimeentulotuen uusi asiakas on asiakas, jolla ei ole ollut toimeentulotuen asiakkuutta viimeisen vuoden vuoden aikana. 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevästä toimeentulotuen käytöstä lisää tietoa näiden Ohjeiden luvussa 11. Toimeentulotukea myönnetään hakemuksesta (Ks. Stm:n opas 2013:7 sivu 72). Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä.

5 2.1. Toimeentulotukilain muutokset 1.1.2008 alkaen Kiireellisessä tilanteessa päätös toimeentulotukihakemukseen on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka silloin ovat käytettävissä. Tarkoitus on, että kunnan toimeentulotukiasioita käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti asian kiireellisyyden. Asian kiireellisyyden arviointi edellyttää sosiaalihuollon ammatillista osaamista. Muu kuin kiireellinen toimeentulotukiasia on otettava käsittelyyn ja päätös asiasta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Hakemuksen erottelee kiireelliseksi joko sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Käytännössä kiireellisiä tilanteita käsitellään eniten aikuissosiaalityön päivystyksessä (puhelin 044 701 6210). Kiireellisiä tilanteita ovat esimerkiksi asumisen äkilliset ja yllättävät muutokset kuten sähköjen katkeaminen/öljyn loppuminen, vahingot rakennuksessa (vesivahingot, tulipalot) tai asiakkaan äkillinen terveydentilan heikkenemisestä johtuva uusi lääketarve. Kiireellisiä tilanteita voivat aiheuttaa myös muiden etuuksien viipyminen tai vaikkapa lapsiperheiden vanhempien työtilanteiden nopea muutos. 2.2. Asiakirjan ollessa puutteellinen 2.3. Ajanvaraus Viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Pyyntö asiakirjan täydentämisestä on tehtävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Pyyntö/kehotus annetaan kirjallisena, ettei synny epäselvyyttä siitä mitä täydennyksiä tarvitaan. Selvityksen saapumisen jälkeen päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä lisäselvityksiä, niin päätös tulee tehdä toimitettujen liitteiden perusteella. Toimeentulotuen asiakkaalle tulee toimeentulotukilain 14 4 mom. mukaan järjestää mahdollisuus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetuin lain 3 tai 6 tarkoitetun sosiaalihuollon työntekijän (sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja) kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas tätä pyytänyt. Lainkohdassa tarkoitetun keskustelun voidaan toteuttaa muullakin tavoin kuin vastaanotolla. Usein asiakkaan toimeentulotukiasioita voidaan selvittää myös puhelimitse.

6 3. PÄÄTÖKSENTEKO Perusturvalautakunta on 18.06.2014 ( 167) hyväksymässään toimintasäännössä delegoinut päätösvallan toimeentulotuen myöntämistä koskevissa asioissa sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja toimeentulotuen etuuskäsittelijöille. Ks. Porin perusturvakeskuksen sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskeva sääntö voimaan 1.7.2014,( 2.6.2014 146). Päätöksestä tulee selvitä, onko kysymyksessä kirjallinen vai suullinen hakemus, hakemuksen saapumispäivä, mihin toimeentulotukea haetaan sekä tulo- ja menolaskelma. Tulot ja varat sekä hyväksyttävät menot otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jolle toimeentulotuen tarve arvioidaan. Päätöksestä tulee selkeästi näkyä, mihin tarkoitukseen, kuinka paljon sekä mille ajalle toimeentulotukea on myönnetty. Päätöksestä tulee ilmetä myös, miltä osin hakemus on mahdollisesti hylätty, perustelut hylkäämiselle sekä sovelletut oikeusohjeet. Päätöksen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiakkaan olosuhteet on huolellisesti selvitettävä ennen toimeentulotukipäätöksen tekoa. Se lisää asiakkaan luottamusta päätösten oikeellisuuteen ja voi siten vähentää tarvetta muutoksenhakuun. 4. TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloina ei huomioida toimeentulotuesta annetun lain 11 :n ja 12 :n mukaisia tuloja ja varoja. Toimeentulotuen määrä on lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä (Toimeentulotukilaki 6 ). viimeiset palkka- ym. tulotositteet, tiliotteet ja varat tulee esittää omaisuustulot ja säästöt otetaan huomioon maksettuun palkkaan lisätään palkasta pidätetty lainanlyhennys, palkkaennakot, luontaisedut ja ostot tulot otetaan huomioon ulosoton jälkeen, jos ulosotto on suoritettu suoraan tulosta. Erikseen ulosottoon maksettuja suorituksia ei oteta huomioon paitsi, jos kysymyksessä on ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma. Ks. Stm:n opas 2007:11 sivut 81-82 loma-ajan palkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset voidaan laskea tulona pitkälle aikavälille (toimeentulotukilain 15 ) verotuspäätös tulee esittää veronpalautus otetaan tulona huomioon (huomioon jätetään ottamatta 150 /henkilö ja enintään 350 /talous) palkansaajan päivärahasta otetaan tulona huomioon puolet

7 tilillepanot otetaan tuloina huomioon 150 kuukaudessa ylittävältä osalta, mutta tilillepanoja määrältään yhteensä 100 200 ei oteta huomioon, mikäli on kyse lainasta (esim. pikavipit), josta on luotettava selvitys (esim. maininta lainasta tiliotteessa tai velkakirja). avioerotilanteessa pyydetään ositustodistus/ositussopimus työttömyyspäivärahan jaksottamisessa eli kertoimen 21,5 käytössä toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon Kuntatiedotteessa 4/2002 ja Oppaassa (toimeentulotukilain soveltajille, sivu 86) asiasta mainittu. Pääsääntöisesti kertoimen voi ottaa käyttöön vasta vuoden jälkeen ja mahdollisen katkoksen tullessa (esimerkiksi palkkatulo), lopettaa sen käyttö. Tuloina ei oteta huomioon toimeentulotukilain 11 :n mukaan: vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia (esim. 1.1.2010 voimaan tullutta työmarkkinatuen/peruspäivärahan korotusosaa, ks. sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 10/2012) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja (esim. kilometrikorvaukset) ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja äitiysavustuslain mukaista äitiysavustusta kansaneläkelain mukaista eläkettä saavan hoitotukea (lukuun ottamatta tehostettua palveluasumista) vammaistukea työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta edellä toimeentulotukilain 8 :ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja Ks. Stm:n opas 2013:4 sivu 134 vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa - alaikäisten koululaisten kesäansioita (Kuntainfo 1/2012) Tuloina ei oteta myöskään huomioon kotihoidontuen kuntalisää kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa ja matkakorvauksia Nuorten itsenäistymisvaroja perustoimeentulotukea ratkaistaessa

8 5. PERUSMENOT Toimeentulotuessa annetun lain 9a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kaikissa Suomen kunnissa sovelletaan samoja euromääriä. Palveluasumisen osalta perusosa ratkaistaan yksilökohtaisesti. Pääsääntöisesti yhteisöasumisessa käytetään muu 18 vuotta täyttänyt luokittelua. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot seuraavasti. 5.1. Perusosa Perusosan suuruus Ks. Stm:n opas 2013:4 sivut 94-95 sekä Sos. ja terveysmin. Kuntainfo 7a/24.11.2011. Perusosaan sisältyvät ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosaan sisältyviksi menoiksi voidaan tulkita myös esimerkiksi internetmaksut ja kuljetuspalveluiden omavastuuosuudet. Perusosaan kuuluvia menoja ei siis huomioida erikseen toimeentulotukilaskelmassa eikä niistä tarvitse esittää selvitystä, laskua tai maksutositetta. 5.2. Perusosan alennus Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tai ammatillista koulutusta vailla oleva täysi-ikäinen, alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n nojalla oikeutettu työttömyysetuuteen, perusosan määrää voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 prosenttia. Vastaavasti voidaan menetellä, jos henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia (189/2001), toimii mainitun lain 10 :n 3 momentissa tai 19 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä 1 momentissa tarkoitetusta työstä tai toistuvalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei tällaista työtä ole voitu hänelle tarjota, hänen osaltaan voidaan perusosan suuruutta alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin enintään 40 prosenttia. Ks. myös sosiaali- ja terveysministeriön Kun-

9 tainfo 7a/24.11.2011 perusosan alennus. Perusosaa ei alenneta pääsääntöisesti, jos asiakas on jo tehnyt aktivointisuunnitelman ja on jonossa kuntouttavaan työtoimintaan. Toimeentulotukilain 10 1 momentin kohdan muutoksen perusteella ammatillista koulutusta vailla olevalle 18 24-vuotiaalle nuorelle myönnettävän toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos hänen toimeentulotuen tarpeensa aiheutuu siitä, ettei hän ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 6. ERITYISMENOT 6.1. Asumismenot, Toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi hakijan tulee esittää kirjallinen vuokrasopimus. Vuokra otetaan huomioon menolaskelmassa kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Harkinnassa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja yhteistoiminta-alueen kuntien yleinen vuokrataso. Perheen sisäisiä vuokrasopimuksia ei hyväksytä: täysi-ikäisten samassa asunnossa asuvien lasten hakiessa toimeentulotukea, vuokra katsotaan pääsääntöisesti vanhempien menoksi ja vanhemmat hakevat tarvittaessa toimeentulotukea vuokran maksuun. Työssä käyvien lasten edellytetään pääsääntöisesti osallistuvan vuokranmaksuun pääluvun mukaiselta osalta. Asiakkailta edellytetään asumistuen hakemista Kansaneläkelaitokselta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään asumismenoihin. Kohtuullisina pidettävät asumismenot ovat yleinen vuokrataso huomioon ottaen seuraavat: Ulvila ja Pori Merikarvia Ruokakunnan koko Enimmäisasumismenot Enimmäisasumismenot 1 henkilö 470 400 2 henkilöä 560 500 3 henkilöä 650 600 4 henkilöä 700 650 5 henkilöä tai useampi 750 700 +60 /henkilö

10 Samassa asunnossa eri talouksissa asuvien henkilöiden asumismenoja voidaan huomioida seuraavasti: Asunnossa asuvia Enimmäisasumismenot 2 henkilöä 800 (400 /henkilö) 3 henkilöä 750 (300 /henkilö) 4 henkilöä 800 (200 /henkilö) Enimmäisasumismenot kattavat asumistukilain 6 :n 1 momentin mukaisesti vuokraasunnossa asuvien asumismenot (vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut). Perusosa kattaa aina saunamaksut ja pesutupamaksut. Enimmäisasumismenojen lisäksi laskelmassa voidaan ottaa huomioon kohtuulliset taloussähkö-, nuohous- ja jätehuoltomaksut sekä pakolliset kotivakuutusmenot. Vakuutuskirja tulee esittää. Kun vuokra sisältää taloussähkömenot, ne arvioidaan laskelmassa Kelan yleisten asumistukiperusteiden mukaan. Seuraavia enimmäismääriä suositellaan noudatettavaksi harkittaessa kotivakuutusten kohtuullisuutta: kerros- ja rivitaloissa enintään 200 vuodessa omakotitalossa ja paritalossa enintään 400 vuodessa vuokratussa omakotitalossa enintään 200 vuodessa Asiakkaalle/perheelle on varattava kohtuullinen aika (vähintään kolme kuukautta) muuttaa halvempaan asuntoon, jos kysymyksessä on uusi hakija tai asiakkaan perhetilanteessa tapahtuu muutos. Poste Restante- osoitteessa asuvat Poste Restante-osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste Restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosan mukaan, mikäli ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin.

11 Vuokravelat Omistusasunnot Toimeentulotuen myöntäminen vuokravelkaan on aina harkinnanvaraista. Jos hakija olisi kyennyt maksamaan vuokrat tuloillaan tai muista varoistaan, mutta hän on sen sijaan käyttänyt rahat muuhun tarkoitukseen, velkaa ei pääsääntöisesti toimeentulotukena myönnetä. Velan maksamista harkittaessa kiinnitetään huomiota myös lastensuojelullisiin näkökohtiin sekä asumisen turvaamisen tarkoituksenmukaisuuteen toimeentulovajauksen lisäksi. Vuokravelkaan ei myönnetä toimeentulotukea toistuvasti. Asiakkaan kanssa tulee laatia suunnitelma, miten vuokravelan syntyminen ehkäistään jatkossa. Enimmäisasumismenot kattavat asumistukilain 6 :n 2 momentin mukaisesti omistusasunnossa asuvan asumismenot. Asumismenoja katsotaan aina kokonaisuutena ja pyritään tasapuolisuuteen omistus- ja vuokra- asumisen välillä toimeentulotukea harkittaessa. Enimmäisasumismenot hyväksytään samansuuruisina molemmissa asumismuodoissa. Omistusasumisessa otetaan huomioon enimmäisasumismenoihin sisältyvinä vastike, asuntolainojen korot, lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, kiinteistön puhtaanapito (nuohous, auraus, jätehuolto) sekä asunnon hankkimisesta ja välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneet velan korot. Kun vastikkeeseen sisältyy sekä rahoitus- että hoitovastike, on rahoitusvastikkeen osalta mahdollista harkita sen huomioon ottamista erityisesti silloin, kun asumismenot eivät ylitä kohtuullisena pidettyä vuokran määrää ja jos asiakkaan asuminen vaarantuu. Tontin vuokra, ekomaksu, kiinteistövero, pakolliset koti- /palovakuutus ja kulutussähkön aiheuttamat menot otetaan huomioon enimmäisasumismenojen lisäksi toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Sähkölaskun sisältäessä lämmityksen, on sähkölaskusta taloussähkön osuus 30 % ja lämmityssähkön osuus 70 %. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Samoin kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää tukena valtionneuvoston asetusta 843/2008 asumistuen määräytymisperusteista. Asiakkaan tulee esittää pankin todistus asuntolainan määrästä ja korosta sekä huolehtia siitä, että verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon. Velan korot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina ottaen huomioon perheen koko ja yhteistoiminta-alueen kuntien yleinen vuokrataso. Asuntolainan on oltava realistinen asiakkaan tuloihin nähden. Realistisuutta arvioidaan asunnon hankkimishetkellä vallinneen tilanteen mukaan sekä nykyisiin mahdollisuuksiin hoitaa lainaa. Asiakkaalta voidaan pyytää selvitys siitä, kuinka hän on suunnitellut selviytyvänsä maksuista pidemmällä aikavälillä. Huomiota kiinnitetään myös siihen, onko laina jo suurelta osin maksettu ja minkä laatuisia lainoja asiakkaalla on. Jos asunnon ostamista ja maksusuunnitelmaa voidaan pitää realistisena, asuntolainan korot otetaan huomioon laskelmassa.

12 Suositukset ohjeellisista enimmäiskoroista: 1 henkilö 270 kuukaudessa 2 henkilöä tai enemmän 450 kuukaudessa Työttömyyden tai sairauden aiheuttaman yllättävän maksukyvyn heikentymisen vuoksi asuntolainan korkoja voidaan ottaa huomioon korkeampanakin harkinnanvaraisesti noin kolmen kuukauden ajan, mikäli asuntolaina on ollut realistinen. Mikäli asiakas on ylivelkaantunut, hänet ohjataan neuvottelemaan velkojiensa kanssa velkajärjestelystä tai saamaan opastusta velkaneuvojalta. Hakijan osalta tulee muutoinkin aina selvittää, onko hän velkajärjestelyn piirissä. Velkajärjestelyn piirissä oleva, maksuvaraa omaava hakija ei pääsääntöisesti voi saada toimeentulotukea. Muut asumismenot Joissakin tapauksissa voidaan sähkövakuuden maksua harkita täydentävänä toimeentulotukena, kun asiakas ei saa sähkösopimusta maksamattomien sähkölaskujen vuoksi. Toimeentulotukea myönnetään joko rästilaskuihin tai sähkövakuuteen halvimman vaihtoehdon mukaan. Asiakkaan muuton tarkoituksenmukaisuutta voidaan harkita. Joissakin tilanteissa voidaan katsoa kohtuulliseksi ottaa huomioon vuokramenona vain entisen asunnon pienempi vuokra, jos muutolle ei ole riittäviä perusteluja ja jos asiakkaan olosuhteet eivät muuten sitä vaadi. Joissakin tapauksissa voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea sähkövakuuteen, asunnon takuuvuokraan tai asunnon ennakkovuokraan. Asunnon takuuvuokrassa/ennakkovuokrassa tule silloin huomioida: - muutolle on oltava hyvät perustelut (esim. asunnon irtisanominen, häätö, avo/ avioero, paikkakunnan vaihto työn tai opiskelupaikan saannin perusteella) - kohtuullinen takuuvuokra (korkeintaan kuukauden vuokra) on maksettu, jolloin toimeentulotukea myönnetään välttämättömiin elantomenoihin. - ensisijaisesti takuuvuokraan voidaan myöntää 2kk:n vuokraa vastaava summa kirjallisena vakuutena. Vakuus kattaa mm. asunnon kunnostusta, siivoamisen kuluja tai maksamatonta vuokraa. Takuuvuokra voidaan maksaa rahana, jos asiakas ei muuten saa asuntoa ja asunnottomuus tai muu kriisitilanne sitä vaatii. Pääsääntöisesti takuuvuokra peritään takaisin, kun vuokrasopimus päättyy.

13 6.2. Terveydenhuoltomenot Asiakkaan sairauskuluja tulee tarkastella kokonaisuutena. Vammaistuen myöntämistarkoitus selvitetään Kelalta ja otetaan tarvittaessa huomioon terveydenhuoltomenojen osalta, mikäli vammaistuki on myönnetty niitä kattamaan. Peruuttamattomasta käynnistä johtuvia asiakasmaksuja ei oteta menona huomioon. Perusosa kattaa vähäiset terveydenhuoltomenot, joiksi katsotaan muun muassa apteekista ilman lääkärin määräystä saatavat lääkkeet sekä hoitotarvikkeet. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon lääkärin määräämistä lääkkeistä aiheutuneet kustannukset. Luontaistuotteiden, hivenaineiden ja vitamiinien ei katsota olevan toimeentulotuella katettavia menoja. Potenssilääkkeet, laihdutuslääkkeet ja tupakasta vieroittamiseen tarkoitetut lääkkeet otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa vain silloin, kun lääkäri on erillisellä lausunnollaan todennut niiden tarpeellisuuden. Raskauden ehkäisyn aiheuttamat lääkärin määräämät valmisteet otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa (e-pillerit, kierukka). Terveyskeskusmaksu otetaan huomioon perustoimeentulotuella katettavana menona. Huomioitavaa: Työttömät työmarkkinatuen saajat pääsevät ilmaiseksi terveyskeskukseen, eikä tällöin maksua huomioida perustoimeentulotuessa. Maksuttomuuden voimassaolo tarkistettava vuosittain, asiasta päättää perusturvalautakunta. Insuliiniliuskoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija ei saa vammaistukea, jolla menot voisi kattaa. Lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet otetaan huomioon reseptien ja apteekin kassakuittien perusteella ja halvimman käytettävissä olevan lääkkeen mukaan. Kassakuitit jätetään hakemuksen liitteenä toimistoon tai ne palautetaan perusturvalautakunnan leimalla varustettuina hakijalle. Lääkkeiden hankkimista varten voidaan antaa myös sitoumus apteekkiin, mikäli sitoumuksen antaminen arvioidaan perustelluksi. Maksusitoumuksessa on tärkeätä määritellä sitoumuksen kattavuus, esimerkiksi lääkärin nimi, lääkkeiden nimet ja sitoumuksen voimassaoloaika (antokuukautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun). Sitoumukseen laitetaan perusturvalautakunnan leima ja sitoumuksen luovuttaja allekirjoittaa sen. Jatkuvasti psyyken lääkkeitä käyttävien osalta on suositeltavaa hyväksyä vain julkisen terveydenhuollon lääkäreiden määräämät lääkkeet. Koska toimeentulotuen tarve arvioidaan yleensä kuukauden ajalta, myös lääkkeisiin myönnettävää toimeentulotukea arvioidaan kuukauden tarpeen ja hinnan perusteella. Asiakkaan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä yleislääkärikäynneistä voidaan kuitenkin ottaa huomioon terveyskeskuksen käyntimaksua vastaava määrä kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Mikäli lääkärintutkimusta tai hoitoa ei ole mahdollista saada julkisen terveydenhuollon kautta, voidaan hyväksyä yksityislääkäri-

14 palkkiot (esimerkiksi silmälääkäri ja gynekologi). Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas maksaa ensin itse laskun ja hakee sairausvakuutuskorvauksen. Mammografiatutkimuksista otetaan huomioon poliklinikkamaksun verran. Seulontamammografiaan kutsutut saattavat joutua kustantamaan tutkimuksen tietyn iän jälkeen. Seulontamammografiamaksu voidaan ottaa tarpeellisena menona huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Sairauskuluvakuutuksia ei hyväksytä menoina. Sairaudesta aiheutuvat matkakulut Matkakulut hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttavina menoina lähinnä omavastuuosuuksina sairausvakuutus- tai muiden korvausten vähentämisen jälkeen. Perusosa kattaa paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat (tai muutoin vähäiset) matkakulut. Esim. Harjavallan sairaalan lomamatkakulut kotiin otetaan huomioon julkisen taksan mukaisina. Poliklinikka- ja sairaalamaksut Poliklinikkamaksut sekä päivä- ja kotisairaalamaksut otetaan huomioon todellisen suuruisina toimeentulotukilaskelmassa. Mikäli henkilö on pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja hänelle on tehty pitkäaikaishoitopäätös, ei toimeentulotukea pääsääntöisesti ole tarpeen myöntää. Jos sairaalahoito kestää enintään 14 vuorokautta, hoitomaksu otetaan menona huomioon siinä kuussa, jossa lasku erääntyy maksettavaksi. Perusosa otetaan huomioon normaaliin tapaan. Toimeentulotukena myönnetään pääsääntöisesti tuloalijäämän osoittama euromäärä. Jos sairaalahoito kestää vähintään 15 vuorokautta, tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään tulo- ja menolaskelma tosiasiallisen tilanteen mukaisesti. Hoitomaksu otetaan laskelmaan ja hoitopäivien ajalta perusosan asemesta lasketaan käyttövara 105 /kk. Laskelma voidaan tehdä usean kuukauden ajalle sairaalahoidon keston perusteella ottaen huomioon myös laskun eräpäiväkuukauden menot. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tuloalijäämää vastaava euromäärä. Yksityistä sairaalahoitoa ei makseta toimeentulotukena. Toimeentulotukea myönnettäessä on muistettava myös maksukatto. Maksukaton piiriin luetaan seuraavat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut: käyntimaksut terveyskeskuslääkärillä sairaalahoitopäivämaksut lyhytaikaisen laitoshoidon (esimerkiksi päihdehuolto ja vanhainkotien intervallihoito) maksut poliklinikkamaksut päiväkirurgiamaksut sarjahoitomaksut

15 Fysikaalinen hoito Psykoterapia Silmälasit fysioterapiamaksut kuntoutuslaitoshoitomaksu sekä yö- ja päivähoitomaksut Maksukattoon ei lasketa mukaan niitä menoja, joihin myönnetään toimeentulotukea. Siitä syystä noudatetaan seuraavaa käytäntöä näiden menojen toimeentulotukikäsittelyssä: kun lasku maksetaan toimeentulotukena, lasku jää hakemuksen liitteenä toimistoon. Jos asiakkaan maksama maksukaton piiriin kuuluva lasku otetaan huomioon toimeentulotuen menolaskelmassa asiakkaan esittämän maksutositteen perusteella, tositteeseen merkitään, että lasku on otettu huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Alkuperäiseen tositteeseen laitetaan perusturvalautakunnan leima ja toimeentulotuesta päättäneen viranhaltijan nimi. Terveyskeskus määrittelee asiakkaan fysikaalisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden sekä antaa tarvittavat palvelut joko omana palvelunaan tai ostopalveluna. Lääkärin lähetteestä yksityisiä palveluja käytettäessä syntyneet menot otetaan huomioon julkisen terveydenhuollon taksan mukaisina. Asiakkaat ohjataan käyttämään julkisia terapiapalveluja, kuten perusturvakeskuksen psykososiaalisia, perheneuvolan ja mielenterveyskeskuksen palveluja. Psykososiaalisten palvelujen aikuisten ja nuorten vastaanotoissa psykoterapian tarvetta voidaan arvioida. Kelan korvaaman psykoterapian omavastuuosuudet otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa korkeintaan poliklinikkamaksun suuruisena hoitokertaa kohden. Silmälaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea silmälääkärin tai optikon määräämiin laseihin. Silmälaseihin voidaan tukea myöntää yleensä vain kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri määrää laseja uusittavaksi useammin terveydellisestä syystä. Tällöin on syytä selvittää, voidaanko uudet linssit laittaa vanhoihin kehyksiin. Hyväksyttäviä menoja silmälaseja hankittaessa ovat kehysten osuutena enintään 100 euroa ja linssien hinta ilman niiden erikoiskäsittelyä. Erikoiskäsittely voidaan ottaa huomioon lääkärin tai optikon määräyksestä. Asiakkaan tulee pyytää kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Toimeentulotuki määräytyy halvimman kustannusarvion perusteella. Vaihtoehtona silmälaseille voidaan myöntää toimeentulotukea piilolinsseihin. Piilolinsseihin voidaan myöntää toimeentulotukea 100 euroa vuodessa. Linssien hoitoon tarvittavien nesteiden hinnat ovat perusosaan kuuluvia eikä niihin myönnetä toimeentulotukea erikseen. Silmälasien hankintaan tulee varautua pitemmällä kuin kuukauden aikavälillä. Toimeentulotukilaskelma tehdään kolmen kuukauden ajalta, mikäli hakija ei ole toimeentulotuen toistuvaisasiakas.

16 Hammashoito Toimeentulotukena korvataan välttämättömän ja kiireellisen hammashoidon kustannukset terveyskeskuksessa tai julkisen taksan mukaan kustannukset käyntimaksuineen yksityisessä hammashoidossa. Alle 18-vuotiaille henkilöille hammashoito on maksutonta terveyskeskuksessa. Tarvittaessa voidaan pyytää terveyskeskuksesta kustannusarvio ja lausunto hammashoidon tarpeesta. Hammasproteesiin pyydetään kustannusarvio hammasteknikolta. Tapauskohtaisesti voidaan pyytää kustannusarvioita kahdeltakin eri tuottajalta, jotta edullisin vaihtoehto kulloinkin löytyisi. Hammashoidon menoihin tulee varautua pitemmällä kuin kuukauden aikavälillä. Toimeentulotukilaskelma tehdään kolmen kuukauden ajalta, mikäli hakija ei ole toimeentulotuen toistuvaisasiakas. 7. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tehostetussa palveluasumisessa perusosan/käyttövaran suuruuden määrittelee perusturvalautakunta. Palveluasunnossa asuvalle voidaan myöntää tilapäistä toimeentulotukea. Toimeentulotukea haetaan siitä kunnasta, jossa (laitoksessa) asuu. Jos asiakkaalla on omaisuutta, se tulee realisoida. Realisoinnista saadut varat tulee käyttää välttämättömiin menoihin ennen toimeentulotuen hakemista. Oma asunto, johon hakijan voidaan olettaa palaavan asumaan, ei pääsääntöisesti ole esteenä toimeentulotuen myöntämiselle. Puolisot katsotaan erillään asuviksi toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Sairaalassaoloaika voi vaikuttaa palvelumaksun suuruuteen. Laskuttamatta jäänyt palvelumaksu saattaa kattaa sairaalalaskun ja muita terveydenhuoltoon liittyviä menoja (apteekkilasku). Palvelumaksun suuruus selvitetään asiaa hoitavalta työntekijältä. Koko vuoden voimassa olevaa maksusitoumusta lääkkeiden ostamista varten ei edellä mainituista syistä johtuen voida myöntää. Asiakasta tulee ohjata ensisijaisesti hakemaan palvelumaksuun alennusta, mikäli hänen tulonsa eivät riitä säännöllisiin, tarpeellisiin menoihin. 8. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (erityismenot) Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin myönnettävästä täydentävästä toimeentulotuesta on säädetty toimeentulotukilain 7 c :ssä. Tällaisina menoina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi välttämättömät kodin ja lasten tarvikkeet, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta ja lapsen luonapidosta aiheutuvat menot sekä muutto- ja hautauskulut. Kodin tarvikkeita voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana, tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole mahdollisuutta hankkia omilla tuloillaan kodin irtaimistoa lähiaikoina.

17 Ohjeelliset enimmäishinnat toimeentulotuen harkinnanvaraisten hankintojen osalta: Yksin asuvan henkilön - välttämättömät kodintarvikkeet kaikki yhteensä 750 Huonekalut, kun tarve on yksittäisistä hankinnoista - sänky 100 - parisänky 130 - ruokapöytä ja tuolit 90 - valaisin 30 Vuodevaatteet yksittäisinä hankintoina: - patja 50 - peitto 30 - verhot 30 Muut hankinnat: - jääkaappi (vuokranantajan vastuulla?) 120 - pölynimuri 80 - pyykinpesukone perheelle 200 - pyykinpesukone yksin asuvalle, kun taloyhtiössä ei ole pesutupaa 100 - sähköliesi/uuni (vuokranantajan vastuulla?) 150 - lasten rattaat 100 - lastenvaunut 200 - yhdistelmävaunut 250 - polkupyörä työ- tai koulumatkoihin 70 - turvakaukalo tai -istuin 50 - syöttötuoli 50

18 8.1. Lasten harrastusmenot Perusosa kattaa harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot eikä niihin pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. On kuitenkin harrastuksia, joissa tarvittavien välineiden hankkiminen tai muiden kustannusten maksaminen eivät ole perusosan puitteissa mahdollisia. Lasten harrastustoiminnan taloudellinen tukeminen kohtuullisessa määrin voi olla perusteltua ennalta ehkäisevistä ja lastensuojelullisista syistä. Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille. Harrastusmenoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea enintään 300 vuodessa/lapsi (sekä välineisiin 150 vuodessa/lapsi). 8.2. Muuttokustannukset Muuttokustannusten huomioon ottaminen on harkinnanvaraista. Muuttokustannusten hyväksymisessä on otettava huomioon muuton tarkoituksenmukaisuus eli miksi muutetaan. Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. TE-toimistosta) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muutot pyritään järjestämään edullisimmalla tavalla. Asiakkaalle suositellaan, että hän itse vuokraa auton, järjestää muuttonsa muutoinkin omatoimisesti ja tekee autovuokraamon kanssa sopimuksen muutosta. Muuttoauton vuokraan voidaan myöntää toimeentulotukea. Muuttokuljetusten ja auton vuokrien ym. hintojen kohtuullisuus on aina syytä tutkia. Asiakas pyytää kustannusarvion vähintään kahdesta liikkeestä. Maksusitoumuksiin on aina merkittävä enimmäissumma ja mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa. Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa henkilö vakinaisesti oleskelee kun kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Nuorten työpajan ja Työllisyyspalveluiden mahdollisuus toteuttaa muutto on selvitettävä ennen kuin muuttoa sovitaan ulkopuolisen muuttoliikkeen kanssa. Ulkomaille tapahtuvaan muuttoon ei myönnetä toimeentulotukea. 8.3. Muut menot Ohjeelliset enimmäishinnat toimeentulotuen harkinnanvaraisten menojen osalta: Avustus romaninaisen vaatteisiin 18 vuotta täyttäneelle: hameeseen korkeintaan joka toinen vuosi enintään 430. Päätöstä tehtäessä on syytä ottaa huomioon, että kysymyksessä on hankinta, johon voi varautua pitemmällä aikavälillä.

19 Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijy ja puserot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin samoin kuin miesten romanivaatetus. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien vaatehankintoihin: jälkikäteen kuittia vastaan vuodessa enintään 200 Muu erityisvaatetuksen tarve esim. raskauden johdosta, harkitaan asiakaskohtaisesti. Tukea voidaan myöntää enintään 150 euroa yhden kerran. (Ks. Stm. opas 2013:4 sivu 123) - pääsääntöisesti kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden työvaatteet ja jalkineet. Tällöin tukea voidaan myöntää enintään 150 euroa. Huom. Nuorten työpajalle ja työllistämispalveluihin vaatteet saa työpajan vaatepankista. Ay-jäsenmaksu ja työttömyyskassan jäsenmaksu otetaan laskelmassa huomioon (hallintooikeuden päätös) kuittia vastaan. Avioeroasiakirjojen lunastamisen aiheuttamat menot otetaan laskelmassa menona huomioon, kun asiakas on ne maksanut. Oleskeluluvan jatkamisen liittyen passin uusimisen aiheuttamat kulut otetaan laskelmassa huomioon esitettyä kuittia vastaan. Kansalaisuushakemuksen aiheuttamat menot otetaan huomioon kuittia vastaan toimeentulotuen tarvetta harkittaessa Jäännösveroa ei oteta huomioon menona eikä siihen myönnetä toimeentulotukea. Asiakasta kehotetaan tekemään veronhuojennushakemus. Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät, muistotilaisuus) järjestämisestä aiheutuvia kuluja voidaan ottaa laskelmassa huomioon enintään 120 euroa. Edunvalvontapalkkio ja edunvalvonnan piirissä olevan tilintarkastusmaksu otetaan laskelmassa huomioon (mikäli käyttövara on 120 euroa). Turvapuhelimen kuukausimaksu otetaan laskelmassa huomioon. Maksamattomiin kotipalvelumaksuihin ja kunnallisiin päivähoitomaksuihin ei myönnetä toimeentulotukea, vaan asiakasta ohjataan hakemaan em. toimistoista maksuvapautta/alennusta. Kertaluonteisesti voidaan maksettu lasku ottaa huomioon. Maksamattomaan koulutusviraston järjestämään iltapäiväkerhomaksuun ei myönnetä toimeentulotukea, vaan asiakasta ohjataan hakemaan perusturvakeskuksen lausunto koulutusvirastolle maksuvapauden myöntämiseksi. Kertaluonteisesti voidaan maksettu lasku ottaa huomioon.

20 8.4. Elatusmaksut Elatusmaksut otetaan menona huomioon laskelmassa pääsääntöisesti korkeintaan kolmen kuukauden ajan, mikäli asiakas esittää maksutositteen. Maksamattomia elatusmaksuja ei voida ottaa menona huomioon. Toimeentulotuen tarpeen jatkuessa yli kolme kuukautta (toistuvaisasiakkuus) asiakkaan edellytetään selvittävän mahdollisuutensa saada elatusmaksu sopimuksella tai oikeusteitse pienemmäksi. 8.5. Lasten luonapito Lasten luonapidon aiheuttamia menoja voidaan ottaa huomioon, mikäli luonapito on luotettavasti selvitetty ja mikäli se on tapaamissopimuksen mukainen. Jos lapsi on hakijan luona perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, lasketaan ajaksi kaksi vuorokautta ja perusosa lasketaan lapsen iän mukaisesti kahden vuorokauden ajalta. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti neljälle vuorokaudelle kuukaudessa, kesällä yhdelle pidemmälle jaksolle (14 vrk) sekä koulujen loma-ajoille. Tapaamisajat on hyvä tarkistaa tapaamissopimuksesta. Ks. Stm:n opas 2013:4 sivu 122-123. Tapaamissopimuksessa saattaa olla myös maininta luonapidosta ja matkakuluista sekä määrittely kumpi vanhemmista (esim. tapaava vanhempi) maksaa kulut. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat mahdolliset matkakulut jaetaan pääsääntöisesti vanhempien kesken puoliksi, julkisten kulkuneuvojen mukaisten taksojen mukaan kuitenkin enintään 200 /kk:ssa välimatka huomioiden ellei vanhempien välisessä sopimuksessa ole toisin määritelty. 8.6. Hautauskustannukset Hautauskulut haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Toimeentulotukea hautauskustannuksiin myönnetään siinä kunnassa, missä henkilö on kuollessaan oleskellut, mikäli hänellä ei ole ollut kotipaikkaa. Toimeentulotukea maksamattomiin hautauskuluihin myönnetään sen jälkeen, kun kuolinpesän varat on selvitetty, pääsääntöisesti perukirjasta. Toimeentulotuen tarvetta hautauskuluihin arvioitaessa otetaan huomioon vainajan ja lesken/avopuolison talletukset (tiliotteet), tulot ja menot. Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan: arkku noin 360 euroa, uurna noin 100 euroa, kukkalaite arkulle noin 40 euroa, vainajan vaatetus noin 40 euroa ja arkkuun laitto noin 40 euroa, toimitus- ja järjestelykulut, kuljetus noin 100 euroa, hautapaikka ja hautaamisen kulut (= seurakunnan lasku). Nämä summat suuntaa antavia. Lehti-ilmoitukseen ja hautakiveen ei myönnetä toimeentulotukea. Omainen hankkii oman kukkalaitteensa omin varoin tai voi saada sen hankkimiseen toimeentulotukea enintään 30 euroa. Toimeentulotukea vaatimattoman muistohetken järjestämiseen myönnetään enintään 120 euroa. Perunkirjoituskuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Vähävarainen asiakas ohjataan oikeusaputoimistoon, jonka lasku voidaan ottaa huomioon menona.

21 Varattomalle vainajalle, jolla ei ole omaisia, voidaan myöntää maksusitoumus sopimuksen mukaiseen hautaukseen (arkun hinta 360 euroa). Hautaus toimitetaan tuhkaamalla ja tuhka haudataan muistolehtoon. Kuolemantapauksessa omaiset esittävät usein vainajalta maksamatta jääneitä laskuja. Näitä ei kuitenkaan makseta toimeentulotukena, vaan ne merkitään perukirjaan velaksi. Mikäli pesään on jäänyt varoja, laskut tulee maksaa pääsääntöisesti näillä varoilla. Toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti vainajan tilille. 9. TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET; ERI ASIAKASRYHMIÄ KOSKEVAT OHJEET 9.1. Lainat, osamaksut ja muut velat Toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon kohtuulliset asuntolainojen korot. Opintolainojen korkoihin ei myönnetä toimeentulotukea, koska menon ei katsota olevan toimeentulotuella katettava meno. Tietyissä tilanteissa Kelalta voi hakea korvausta opintolainojen korkomenoihin (työttömyys, varusmiespalvelus, äitiysloma). Lainojen lyhennyksiin, luottokorttivelkoihin, osamaksu- ja muihin velkoihin ei myönnetä toimeentulotukea. Mikäli asiakas käyttää hänelle myönnetyn toimeentulotuen velkojensa maksuun, se ei ole peruste enemmän toimeentulotuen myöntämiselle samalle ajalle. Velaksi jääneitä menoja voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä, jos näihin menoihin olisi ollut oikeus saada perustoimeentulotukea menojen syntymisajankohtana. Tämän seikan toteaminen edellyttää laskelman tekemistä myös menon syntymisajankohdan tilanteesta. 9.2. Nuorten toimeentulotuki Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alle 18-vuotiaaseen nuoreen nähden, jolle ei yleensä erikseen myönnetä toimeentulotukea. Kun alle 18-vuotias nuori hakee toimeentulotukea, vanhempiin on aina oltava yhteydessä ja elatusvelvollisuus on selvitettävä. Jos vanhemmat lyövät laimin elatusvelvollisuutensa ja alaikäinen joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta. Vanhempiensa luona asuvien täysi-ikäisten lasten osalta on aina selvitettävä vanhempien kanssa, onko lapsi tosiasiallisesti osallistunut toimeentulotukena haettuun vuokran maksuun vai sisältyykö vuokraksi nimitettyyn summaan myös ravintokustannukset. Silloin kun lapsi on käynyt työssä ja hänellä on ollut todellinen mahdollisuus huolehtia omasta osuudestaan perheen asumismenoista, meno voidaan ottaa laskelmassa huomioon. Asumiskustannuksiksi voidaan tällöin hyväksyä enintään pääluvun mukainen osuus vuokrasta tai yhtiövastikkeesta mahdollisen asumistuen vähentämisen jälkeen. Vanhemman tai vanhempien asuntolainan korkoja ei oteta huomioon kotona olevan lapsen menoina. Myöskään kotona asuvien saman perheen jäsenten välisiä vuokrasopimuksia ei hyväksytä.

22 9.3. Opiskelijoiden toimeentulotuki Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toimeentulotukilain soveltajille 2007:11 on sivuilla 24 29 opiskelijoiden toimeentulotuen erityiskysymyksiin liittyviä ohjeita ja KHO:n päätöksiä, joihin on syytä tutustua. Oppaassa on ohjeita muun muassa niihin tilanteisiin, joissa opiskelija ei saa opintotukea opiskelun viivästymisen takia, lainatakausta pankista maksuhäiriöiden takia tai valtion takausta opintolainalle. Samoin vanhempien elatusvelvollisuudesta täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden on oppaan sivuilla 35 36 ohjeita sekä KHO:n päätöksiä. Oppaassa todetaan muun muassa, että pelkkä arvio siitä, että vanhemmilla on mahdollisuus avustaa opiskelevaa (täysi-ikäistä) lastaan, ei ole peruste olla myöntämättä toimeentulotukea. Avustamisen on oltava tosiasiallista. Opiskelijan perusosan alentamisesta on edellä mainitun oppaan sivulla 25 esimerkki. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilanne on mahdollista alentamispäätöstä tehtäessä huolellisesti selvitettävä. Opintotuki opintolainoineen on opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Opintorahan ennakonpidätyksestä tulee ohjata hakemaan vapautus, mikäli opiskelijalla ei ole opintotuen lisäksi muita verotettavia tuloja verovuoden aikana. Kun perheen tilanne edellyttää toimeentulotuen myöntämistä, opintolainan hakemista ei vaadita kotona asuvilta alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintoraha on kuitenkin haettava. 17-vuotiaan opintorahaa ei pääsääntöisesti oteta huomioon perheen tulona, vaan sillä voidaan kattaa esimerkiksi oppikirjojen ja muiden opiskelutarvikkeiden hankinnasta aiheutuvia menoja. Jos opintotukihakemus on hylätty tai opintotukea on alennettu vanhempien tulojen vuoksi, vanhempien tulot pyritään selvittämään sen arvioimiseksi, voiko opiskelija saada välttämättömän toimeentulonsa vanhemmiltaan riippumatta siitä asuuko opiskelija vanhempiensa luona tai itsenäisesti. Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa on aina pyrittävä selvittämään myös vanhempien taloudellinen tilanne. Mikäli vanhemmat kieltäytyvät selvittämästä tulojaan, opiskelijaa ei voida velvoittaa hankkimaan selvitystä. Jos vanhemmat kieltäytyvät elättämästä täysi-ikäistä opiskelevaa lastaan, vanhempia ei voida siihen velvoittaa. Lukio ei ole ammattiin valmistava koulutus ja siten lukiolaiselta ei voida automaattisesti edellyttää lainan hakemista opintoihin. Opiskelutarvikkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea. Oppikirjoihin ja muihin välttämättömiin opiskelutarvikkeisiin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea esitettyjen kuittien perusteella. Ylioppilaskirjoitusmaksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Opiskelemaan pyrkimisestä aiheutuviin kuluihin kuten matkakuluihin, pääsykoemaksuihin, oppikirjoihin, ylioppilaskunnan vuosimaksuun, ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Joskus voi olla perusteltua myöntää täydentävää toimeentulotukea psykologisiin testeihin, ei kuitenkaan useaan testiin eikä peräkkäisinä vuosina. Ylioppilaskunnan vuosimaksuun voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, koska maksu on opintosuoritusten hyväksymisen ehtona.

23 Kahden asunnon menoja ei oteta huomioon. Opiskelijan, jonka puoliso ja lapset asuvat toisella paikkakunnalla, matkakuluja kotipaikkakunnalle voidaan ottaa huomioon kaksi kertaa kuukaudessa. TOIMEENTULOTUKI LUKUKAUSIEN AIKANA Ks. Stm:n opas 2007:11 sivu 26. 1. Mikäli opintolainatakaus on haettu, laina on nostettu ja sitä käytetään lukukausien aikana, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Laina otetaan tulona huomioon. 2. Mikäli opintolainatakaus on haettu, mutta lainaa ei ole nostettu, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Laina otetaan tulona huomioon. Lainan nosto tulee tarkistaa vähintään lukukausittain. Nostamaton lainaosuus otetaan laskelmassa huomioon toimeentuloon käytettävinä varoina. 3. Mikäli opintolainaa ei ole myönnetty, vaikka sitä on haettu, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Lainaa ei oteta tulona huomioon Katso opiskelijoiden sosiaalinen luotto. TOIMEENTULOTUKI KESÄAIKANA 1. Mikäli opintolaina on haettu, nostettu ja käytetty lukuvuoden aikana, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Lainaa ei oteta tulona huomioon. 2. Mikäli opintolainatakaus on haettu, mutta lainaa ei ole nostettu, niin nostamaton opintolaina otetaan tulona huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. (korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 30.11.1999). 3. Mikäli opintolainaa ei ole haettu, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Lainaa ei oteta tulona huomioon. Opintoja jatkavaa opiskelijaa kehotetaan ennen toimeentulotukihakemuksen ratkaisemista hakemaan lainatakaus loppuopiskeluja varten. 4. Mikäli opintolainaa ei ole myönnetty, vaikka sitä on haettu, toimeentulotukea myönnetään tuloista ja menoista tehdyn laskelman perusteella. Lainaa ei oteta tulona huomioon. Mahdollisuus hakea opintososiaalista luottoa loppuopintoja varten selvitetään.

24 OPINTOLAINATAKAUS MYÖNNETÄÄN HAKEMUSKUUKAUDEN ALUSTA. LAINAN NOSTO-OIKEUDEN VOI TARKISTAA KELAN SIVUILTA. Toimeentulotuen hakijoita kehotetaan hakemaan opintolainatakaus opintojen loppuaikaa varten. 9.4. Opiskelijoiden sosiaalinen luotto Opiskelijoiden sosiaalinen luotto on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja opintotukeen, mutta eivät saa opintolainan valtiontakausta luottohäiriömerkinnän vuoksi ja ovat siksi toimeentulotuen asiakkaina. Opiskelijan kotikunnan tulee olla Pori. Opiskelijoiden sosiaalista luottoa voi saada 400 euroa kuukaudessa opintotukeen oikeutetulle ajalle. Luotto otetaan tulona huomioon. Mikäli on velkoja paljon, voidaan harkita päätöstä, jos hakija opiskelee opintorahalla ja toimeentulotuella. Mahdollisuus sosiaaliseen luottoon ei kuitenkaan estä opiskelijaa hakemusta toimeentulotukea. 9.5. Pakolaisten toimeentulotuki Asuntoihin hankitaan niukka samankaltainen perusvarustus, jonka kustannuksia ei vähennetä alkuavustuksesta. Vaateavustus sisältyy euromääriin. Ks. asumismenot Lasten harrastustoimintaa tuetaan kotoutumisen edistämiseksi: ks. lasten harrastusmenot iltapäiväkerhomaksut kolmen vuoden ajan (kotoutumisen) Bussikortti Maahan tullessa aikuisille 30 päivän lataus (kortti + kortin lataus), yli kuusivuotiaille lapsille 44 matkan sarjakortti (alle kuusivuotiaat pääsevät aikuisten mukana maksutta). Sanakirja Yksi sanakirja perhettä kohden. Huom. Pakolaisten, maahanmuuttajien sekä turvapaikanhakijoiden osalta on erikseen ohjeistus (kevät 2016) aikuissosiaalityön vastuualueella.