10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi säädetään, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia 2002 2005. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna 2002. Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta 2004 2006 varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000 19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001 2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001 2003: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2000 2001 2003 2000 2001 2003 Helsingin yliopisto 2 367 2 380 390 364 Jyväskylän yliopisto 1 078 1 110 82 112 Oulun yliopisto 1 119 1 330 107 153 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Joensuun yliopisto 553 700 51 59 Kuopion yliopisto 379 385 56 68 Turun yliopisto 1 080 1 140 130 125 Tampereen yliopisto 905 980 94 94 Åbo Akademi 417 540 50 55 Vaasan yliopisto 279 355 11 16 Lapin yliopisto 324 345 10 11 Teknillinen korkeakoulu 869 1 130 90 117 Tampereen teknillinen korkeakoulu 671 760 35 53 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 386 395 16 23 Helsingin kauppakorkeakoulu 349 380 16 17 Svenska handelshögskolan 216 215 4 9 Turun kauppakorkeakoulu 177 220 9 10 Sibelius-Akatemia 123 125 3 6 Teatterikorkeakoulu 54 45 2 Taideteollinen korkeakoulu 145 140 2 5 Kuvataideakatemia 24 25 1 Yhteensä 11 515 12 700 1 156 1 300 Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 090 137 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 1 490 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 m 2. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Jyväskylän yliopisto 84 433 000 Oulun yliopisto 116 311 000 Joensuun yliopisto 49 223 000 Kuopion yliopisto 46 106 000 Turun yliopisto 99 081 000 Tampereen yliopisto 71 769 000 Åbo Akademi 42 967 000 Vaasan yliopisto 17 795 000 Lapin yliopisto 22 099 000 Teknillinen korkeakoulu 100 819 000 Tampereen teknillinen korkeakoulu 52 418 000 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 27 410 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 21 604 000 Svenska handelshögskolan 10 391 000 Turun kauppakorkeakoulu 11 751 000 Sibelius-Akatemia 20 563 000 Teatterikorkeakoulu 9 091 000 Taideteollinen korkeakoulu 22 962 000 Kuvataideakatemia 3 145 000 Opetusministeriön käytettäväksi 1 743 000 Yhteensä 1 090 137 000 Helsingin yliopisto, mistä 2 310 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 258 456 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 596 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 40 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 185 000 euroa kielitutkintoja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta 29.69.22. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 534 371 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 176 463 000 Yhteishankkeet 223 690 000 Muut toimintamenot 1 134 218 000 Bruttotulot 444 234 000 Maksullisen toiminnan tulot 220 376 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 207 880 000 julkisoikeudelliset suoritteet 12 496 000 Muut tulot 223 858 000 yhteishankkeet 223 690 000 muut tulot 168 000 Nettomenot 1 090 137 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 187 025 192 743 207 880 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 153 892 155 069 158 433 Käyttöjäämä (t ) 33 133 37 674 49 447 % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 26 321 26 321 41 828 Ylijäämä (t ) 6 812 11 353 7 619 % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7,9 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L ä ä k ä r i k o u l u t u s. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunta lisäsi lääkärikoulutukseen osoitettavia määrärahoja lääkärikoulutuksen lisäämiseksi 70 aloituspaikalla. Valiokunta viittaa siinä yhteydessä lausuttuun (VaVM 10/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäkoulutuksesta aiheutuvia lisämäärärahoja ensi vuodelle ei ole kuitenkaan talousarvioehdotukseen otettu. Valiokunta pitää valitettavana, että opetusministeriö ei ole syksyn aikana pystynyt selvittämään tarkasti millaisia lisäkustannuksia tiedekunnille aiheutuu peruskoulutuksen lisäämisestä, vaan tehtävään asetetun selvitysmiehen työ valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista lisättyyn lääkärikoulutukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 824 000 euroa. O p e t t a j a n k o u l u t u s. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan on varattu talousarvioehdotuksessa yhteensä noin 7,4 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilta 29.10.22 osoitetaan määrärahoja esiopetusuudistukseen liittyvään pätevöittämiskoulutukseen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. OPEPRO-selvityksen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on seuraavan kymmenvuotiskauden aikana varauduttava yhteensä noin 16 000 opettajan poistumaan. Suunnitellut opettajankoulutuksen lisäysmäärät eivät riitä täyttämään tulevaa vajetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aineenopettajakoulutuksessa opettajankoulutukseen otettavien välitön lisäämistarve on ainakin englannin kielessä, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa, liikunnassa ja erityisopetuksessa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykykapasiteetti, joka vuonna 2001 on 1 190, riittää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajatarpeen tyydyttämiseen. Vastaava määrä uusia pedagogisesti koulutettuja opettajia tarvitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajiksi. Tämä edellyttää ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestään. Nykyiset vuotuiset koulutusmäärät on kaksinkertaistettava, jotta tuleva opettajatarve pystytään tyydyttämään. Suurin opettajatarve on tietotekniikassa, tekniikan alalla ja kulttuurin alalla. Valiokunta pitää opettajankoulutuksen laajentamiseen varattuja määrärahoja talousarvioehdotuksessa riittämättöminä. Sen vuoksi momentille lisätään 330 000 euroa. D i p l o m i - i n s i n ö ö r i k o u l u t u s. Vaasan yliopisto on kehittänyt teknillis-tieteellistä koulutusta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (Espoo) kanssa. Opintojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
alkuvaihe suoritetaan Vaasan yliopistossa ja loppuvaihe Teknillisessä korkeakoulussa. Koulutukseen otetaan vuosittain noin 60 uutta opiskelijaa. Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että Vaasan yliopistolla ei ole tutkinnonanto-oikeutta diplomi-insinöörikoulutuksessa. Nykyisessä toimintamallissa, jossa tutkinnon antaa Teknillinen korkeakoulu, pääosa opiskelijoista jää pääkaupunkiseudulle työhön. Jos tutkinto suoritettaisiin kokonaan Vaasassa, voitaisiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarve tyydyttää tarkoituksenmukaisimmin. Muualla saatujen kokemusten myötä voidaan arvioida, että Vaasaan tutkinnon suorittaneista alueelle jäisi noin viidennes diplomi-insinööreistä. Valiokunta katsoo, että Vaasan yliopistolle tulisi myöntää oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Samassa yhteydessä tulisi selvittää Turun yliopiston DI-tutkinnonanto-oikeus. Lisäksi valiokunta toteaa, että on tarpeen tehdä opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta kokonaisselvitys tekniikan alan yliopisto-opetuksen tasapuolisesta kehittämisestä ja alueellisesta jakautumisesta. J o e n s u u n y l i o p i s t o n l ä n t i s e n t e o l o- g i a n k o u l u t u s. Läntinen teologia on kuulunut Joensuun yliopiston ainevalikoimaan vuodesta 1997 alkaen. Joensuun yliopiston hallitus on 21.3.2001 päättänyt teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tiedekunta aloittaa toimintansa 1.1.2002. Evankelisluterilainen kirkko tukee tiedekunnan perustamista yhteensä 1,5 miljoonalla markalla vuosina 2001 2003. Opetusministeriö on vuonna 2000 myöntänyt Joensuun yliopistolle 700 000 markkaa evankelisluterilaisen kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen aloittamiseen vuoden 2001 aikana. Kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen käynnistämiseen läntisessä teologiassa on tarkoitus osoittaa vuosina 2002 2003 erillistä hankerahoitusta yhteensä 582 000 euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä edelleenkin kehittää Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusta. 2002 talousarvio 1 090 137 000 2001 talousarvio 1 004 733 313 2001 I lisätalousarvio 21 786 391 2000 tilinpäätös 955 831 328 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 843 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 081 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 10 061 000 3. Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 4. Yliopistojen alueellinen kehittäminen 3 028 000 Yhteensä 22 843 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 65 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä 29 000 euroa siirtona momentille 29.01.21. 2002 talousarvio 22 843 000 2001 talousarvio 23 111 880 2001 I lisätalousarvio -626 500 2000 tilinpäätös 26 399 450 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 703 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 676 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 8 695 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 514 000 Muut toimintamenot 3 081 000 Yhteishankkeet 622 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 676 000 Bruttotulot 992 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 370 000 Muut tulot, yhteishankkeet 622 000 Nettomenot 7 703 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 21 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 169 000 euroa EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta. 2002 talousarvio 7 703 000 2001 talousarvio 7 344 430 2001 I lisätalousarvio 97 549 2000 tilinpäätös 7 226 531 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 67 144 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 523 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 13 888 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2002 talousarvio 67 144 000 2001 talousarvio 64 044 617 2001 I lisätalousarvio 1 373 086 2000 tilinpäätös 60 556 063 88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 336 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta. 2002 talousarvio 336 000 2001 I lisätalousarvio 840 940 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6