PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 104/2014/2 Dnro ESAVI/129/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2014 ASIA HAKIJA Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa Vantaan seurakuntayhtymä HAKEMUKSEN VIREILLETULO Vantaan seurakuntayhtymä on 17.9.2013 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pintaveden ottamiseen Keravanjoesta Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaan istutusten kasteluun Vantaan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vedenottamo sijaitsee Keravanjoen alajuoksulla 3 km ennen joen liittymistä Vantaanjokeen. Vedenottamo sijaitsee Vantaan yleiskaavassa 2007 merkityllä lähivirkistysalueella (VL) ohjeellisen ulkoilureitin varrella. Välittömästi vedenottamon pohjoispuolelta alkaa hautausmaa-alue (EH), joka on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi. Keravanjoki on pumppaamon kohdalla noin 4 m syvä. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Keravanjoesta johdettava vesi on tarkoitus käyttää Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan istutusten kasteluun, mihin hakija on jo aiemmin käyttänyt vähäisempiä määriä Keravanjoen vettä. Nykyisen vedenottotarpeen määrä on kesäkaudella keskimäärin 3 600 m 3 /kk. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (11) Vesistötiedot Hautausmaata on tarkoitus laajentaa, joten otettavan vesimäärän tarve kasvaa tulevaisuudessa ja tulee olemaan keskimäärin 6 800 m 3 /kk. Hakija on pyytänyt vedenottolupaa 1.5. 31.8. väliselle ajalle vesimäärälle 9 000 m 3 /kk (kuukausikeskiarvona laskettuna 0,0035 m 3 /s) ja maksimiteholla 1 000 m 3 vuorokaudessa (0,012 m 3 /s), koska kasteluveden tarve voi olla kuivina jaksoina selvästi keskimääräistä suurempi. Vedenottoputki tullaan saneeraamaan. Keravanjoki sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueella 21. Vantaanjoen vesistöalueen pinta-ala on 1 680 km 2 ja keskivirtaama 16 m 3 /s (Helsingin Oulunkylän mittausasema). Keravanjoen pituus on 65 km, ja se on Vantaanjoen pisin sivujoki. Keravanjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 402 km 2. Suunniteltu vedenotto sijoittuu Keravanjoen alaosan valuma-alueelle 21.091, jonka pinta-ala on 51 km 2. Vantaan seurakunnan vedenottamolta lähin Keravanjoen virtaamamittausasema on Hanala (2101520). Mittauksia on tehty vuodesta 1966 lähtien samalla paikalla päivittäin. Vuonna 2012 minimivirtaama oli 0,53 m 3 /s (45 800 m 3 /d) ja maksimivirtaama 27,5 m 3 /s. Viimeisen 20 vuoden aikana mitattu minimivirtaama on ollut 0,07m 3 /s ja maksimivirtaama 48 m 3 /s. Havaintojen keskiarvo on ollut 2,7 m 3 /s. 16.5. 31.8. välisenä aikana Keravanjoen virtaamaa lisätään juoksuttamalla vettä Päijänne-tunnelista Panninjoen kautta Ridasjärveen, josta vesi laskee Keravanjokeen. Juoksutusta on tehty vuodesta 1989 alkaen. Vettä juoksutetaan kesäisin keskimäärin 0,50 m 3 /s. Vettä ei saa johtaa, jos vesi on Ridasjärvessä korkealla. Tämä rajoittaa vedenjohtamismääriä sateisina kesinä. Keravanjoen kesän keskivirtaama on lisääntynyt juoksutuksen ansiosta keskivirtaamasta 1,3 m 3 /s (jakso 1981 1988) keskivirtaamaan 1,8 m 3 /s (1990 2004). Vuosina 1990 2004 lisäveden osuus kesäkuukausina on ollut keskimäärin lähes 40 % Hanalan mittauspisteellä. Sateisina kesinä lisäveden osuus on erittäin vähäinen (vuonna 2004 vain 2 %), mutta kuvina vuosina kuten vuonna 1999 jopa 85 %. Vettä johdetaan kesäisinä alivirtaamakausina parantamaan Keravan ja Vantaanjoen veden laatua, kalojen elinolosuhteita ja nostamaan joen virkistyskäyttöä. Keravanjoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen fysikaaliskemiallinen tila välttäväksi. Keravanjoen vedenlaatua seurataan osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Keravanjoki on luontaisesti savisameaa. Vesistö on korkeiden fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella selvästi rehevää. Joen sähkönjohtavuus on korkea, mikä kertoo jokeen tulevasta kuormituksesta. Vesistön happitilanne on virtavesille tyypillisesti hyvä. Keravanjoen kalakantoja seurataan osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Taimenta esiintyy Vantaanjoessa luontaisesti, mutta kannan tukemiseksi vesistöön istutetaan vuosittain runsaasti taimenia samoin kuin lohen poikasia. Koekalastuksessa Kirkonkylänkoskelta vedenottamopaikan lähistöltä on vuonna 2010 saatu sähkökoekalastuksessa kivisimppua, töröä, sär-
3 (11) keä ja kivennuoliaista. Tikkurilankoskesta vedenottopaikalta ylävirtaan on edellä mainittujen kalalajien lisäksi saatu taimenta ja haukea. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Vedenottamon kohdalla Keravanjoen rannat ovat virkistysaluetta. Vantaanjoen vesistöalueella kalasti vuonna 2010 arviolta 4 600 kalastajaa. Kalastuslupia myytiin 6 600 kappaletta. Keravanjoella on paikallista veneilyä ja melontaa. Uittoa ei harjoiteta. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kiinteistötiedot Hankkeen vaikutukset Vesi otetaan joesta vedenottoputkella, joka johtaa rannalla olevaan kaivoon. Kaivosta on putket pumppaamorakennukseen, jossa sijaitsee pumppu. Pumppaamolta vesi johdetaan hautausmaalle vesijohdolla. Vesi sadetetaan kasteltaville alueille suuttimista yöaikaan. Jokeen menevä vedenottoputki on tarkoitus uusia. Muilta osin vedenottoon käytetään olemassa olevia rakenteita. Veden pinta on Keravajoessa ollut vedenottamon kohdalla 15.5.2013 tasossa +10, kaivon pohja tasossa +8,18 ja kaivon kansi tasossa +11,28. Vedenottamorakennuksen lattia on tasossa +12,20. Vanhan vedenottoputken vesijuoksukorkeus on joessa tasossa +9,80. Uusi putki sijoitetaan jokeen joko samalla tavalla kuin nykyinen putki, mutta alempaan tasoon tai vedenottoputki ankkuroidaan syvemmälle uoman pohjaan etäämmälle rannasta. Vedenottamo sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä 92-407-13-5. Vedenottoputki sijoittuu Vantaan kaupungin omistamalle vesialueelle 92-407-39-1. Vedenotto vähentää Keravanjoen virtaamaa otetun vesimäärän verran. Kuukausitasolla 9 000 m 3 /d vedenotto vastaa vesimäärää 0,0035 m 3 /s eikä sillä ole merkitystä joen kokonaisvirtaamaan. Haettava vuorokautinen maksimivedenottoteho 1 000 m 3 /d (0,012m 3 /s) on 2,3 % joen kesäaikaisesta minimivirtaamasta (noin 0,5 m 3 /s, kun Päijänne-tunnelista johdetaan lisävettä) ja on joen vesitaloudessa merkityksetön. Noin 3 km vedenottamon jälkeen joki liittyy Vantaanjokeen, johon virtaamavaikutukset ovat vielä vähäisemmät. Vedenottoputken uusiminen ja siihen liittyvät pienimuotoiset maarakennustyöt voivat aiheuttaa veden samentumista työn aikana työmaan lähiympäristössä. Työ kestää noin viikon, josta vesistöön kohdistuvan rakentamisen osuus on joitain päiviä. Rakentamisen ei arvioida aiheuttavan haittoja jokiympäristöön.
4 (11) Hankkeen hyödyt ja menetykset Tarkkailu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hanketta voidaan pitää yleishyödyllisenä, sillä seurakunnan hautausmaan toiminta ja hautausmaan ylläpito on tärkeä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Vedenotto ei aiheuta edunmenetyksiä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavia vahinkoja tai haittoja. Hankkeen pienimuotoisuuden vuoksi erillistä vaikutustarkkailuvelvollisuutta ei hakijan mukaan ole tarpeen asettaa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vantaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.1.2014. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Vantaan kaupungilta ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan alueella voimassa olevassa Vantaan yleiskaavassa 2007 vesialue on määrätty vesialueeksi (kaavamerkintä W), ranta-alue lähivirkistysalueeksi (kaavamerkintä VL) ja hautausmaa hautausmaa-alueeksi (kaavamerkintä EH). Hankealue ei sijaitse luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin, Natura 2000 -verkostoon tai pohjavesialueisiin kuuluvalla alueella. Lähimmän ympäristöhallinnon hydrologisen havaintoaseman Hanalan aseman kohdalla valuma-alueen koko on 313 km 2 ja järvisyys 1,9 %. Hankealueella valuma-alueen koko on ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan 394 km 2 ja järvisyys 1,5 %. Vedenotto ajoittuu touko-elokuun väliselle ajanjaksolle, joten vain tuon ajanjakson virtaamatietoja on merkittävää tarkkailla. Lisäksi Hanalan havainnoista on huomioitu havainnot vain vuoden 1990 jälkeiseltä ajalta, jolloin Keravanjokeen on juoksutettu lisävettä Päijänne-tunnelista. Hanalan asemalla vuosien 1990 2013 touko-elokuun välisenä aikana tehdyt havainnot virtaamien tunnusluvuista ja niiden perusteella arvioidut virtaamien tunnusluvut hankealueella ovat seuraavat:
5 (11) tunnusluku Hanala m 3 /s Hankealue m 3 /s Maksimi, HQ 48,00 60,42 Keskiylivirtaama, MHQ 12,29 15,47 Keskivirtaama, MQ 1,85 2,33 Keskialivirtaama, MNQ 0,49 0,62 Minimi, NQ 0,30 0,38 Noin 500 m suunnitellusta vedenottopaikasta alavirtaan on Kirkonkylänkosken pato, johon on kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä rakennettu kalaporras. Padolla ei vastuualueen tietojen mukaan ole vesioikeudellista lupaa. Padon harja on suunnitelmien mukaan korkeudella +9,50 m. Oletettavasti pato vaikuttaa yläpuolisiin vedenkorkeuksiin siten, että vedenkorkeudet ovat pienillä virtaamilla suuremmat kuin ilman patoa. Keravanjoessa on Hanalan havaintopaikan alapuolella kaksi luvanvaraista vedenottajaa. Vastuualueen tietojen mukaan Keravanjoesta ei oteta vettä hankealueen alapuolelta ennen Keravanjoen yhtymistä Vantaanjokeen. Suunniteltu vedenotto on vain muutamia prosentteja havaitusta virtaamasta, joten suunnitellulla vedenotolla ei ennalta arvioiden ole vaikutusta Keravanjoen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin eikä Keravanjoen vesiluonnon tai -ympäristön tilaan. Lupamääräyksissä tulee asettaa rajat vedenotolle. Vettä tulee ottaa korkeintaan 36 000 m 3 vuodessa 1.5. 31.8. välisenä aikana. Hetkellinen vedenotto saa olla korkeintaan 0,012 m 3 /s tai enintään 5 % mitatusta virtaamasta. Keravanjoen virtaamaa ja otettuja vesimääriä on tarkkailtava ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava vastuualueelle hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Vuorokausittaisista virtaamista ja vedenottomääristä on pidettävä kirjaa ja tiedot niistä on toimitettava mainitulle vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hankealue kuuluu Keravanjoen alaosan (tunnus FI21.091_001) vesimuodostumaan. Sen ekologinen tila on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu tyydyttäväksi. Hanke ei ennalta arvioiden vaikuta vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamiseen. Lupa hankkeen toteuttamiseksi voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin ja ottaen huomioon lausunnossa esitetyt seikat. 2) Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan mukaan lupamääräyksissä tulee asettaa enimmäismäärä vuotuiselle ja päivittäiselle vedenottomäärälle. Hautausmaan kasteluvedenotolla ei saa olla vaikutusta vesistön ekologialle ja virkistyskäytölle myöskään poikkeuksellisen pitkään jatkuvana kuivana aikana, joten hautausmaan kasteluvedelle tulisi olla varavedenot-
6 (11) tomahdollisuus. Lisäksi hakijan olisi toiminnan alettua pidettävä kirjaa vedenottomääristä ja seurannalla selvitettävä kasteluvedenoton vaikutusta Keravanjoen virtaamaan ja pinnankorkeuteen. Keravanjoki on tärkeän virkistyskäytön kuten melonnan ja kalastuksen kannalta. Sen virkistyskäytön edellytyksiä on parannettu vuodesta 1989 alkaen johtamalla Hyvinkään Ridasjärven kautta jokeen kesäisin lisävettä Päijänne-tunnelista. Vuonna 2012 Päijänne-tunnelin lisävettä johdettiin 3,56 milj.m 3 6.6. 23.8. välisenä aikana. Lisävettä johdettiin 0,4m 3 /s ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen elokuun 7. päivään asti 0,8m 3 /s ja loppuaika jälleen 0,4 m 3 /s. Keski-Uudenmaan kuntayhtymä ja Uudenmaan ELY-keskus mittaavat Keravanjoen virtaamaa Vantaan Hanabölenkosken alapuolella Hanalan vedenkorkeusasemalla, joka sijaitsee noin 9 km ylävirtaan Vantaan seurakuntayhtymän hautausmaan vedenottopaikasta. Vuonna 2012 Keravanjoen keskivirtaama oli kesä-elokuun välisenä aikana Hanalassa 1,4 m 3 /s. Alimmillaan joen virtaama oli 0,6 m 3 /s heinäkuun alussa. Vantaalla virtaavalle Keravanjoen osuudelle on myönnetty myös aikaisemmin kasteluvedenottolupia. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.5.2003 myöntänyt luvan yksityishenkilölle kasteluveden johtamiseen Keravanjoesta 30 ha:n suuruiselle mansikan- ja herneenviljelyalueelle (vuotuinen kasteluveden tarve on noin 4 000 m 3 ). Mainittu vedenottopaikka on noin 8 km ylävirtaan päin seurakuntayhtymän suunnitellusta vedenottopaikasta. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 11.5.2011 päätöksellään nro 71/2011/4 myöntänyt luvan kasteluveden johtamiseen Keravanjoesta golfkentälle Vantaan kaupungissa (vedenottomäärä enintään 800 m 3 /d ja kasvukauden aikana enintään 120 000 m 3 ). Vedenotto on noin 7 km ylävirtaan seurakuntayhtymän suunnitellusta vedenottopaikasta. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta, että hakija voi tarvittaessa laatia vedenotolle tarkkailuohjelman vedenottoluvan myöntämisen jälkeen. Hakija on todennut Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan 2) lausunnosta, että haettava vedenottomäärä on mitoitettu siten, että se on riittävä myös kuivina kausina eikä tarvetta vedenottoluvan määrän ylittävään vedenottoon tule. Riittävä virtaama Keravanjoessa turvataan Päijänne-tunnelista juoksutettavalla vedellä. Haettu vedenottomäärä on niin vähäinen, ettei sillä ole olennaista merkitystä Keravanjoen virtaamaan. Hautausmaan kastelu ei edellytä varavedenottoa. Hautausmaan istutusten kastelua voidaan poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja yhteiskunnan kriisitilanteissa vähentää tai kastelu voidaan väliaikaisesti lopettaa. Alueelle voidaan ottaa pieniä vesimääriä kaupungin vesijohdosta.
7 (11) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vantaan seurakuntayhtymälle luvan veden johtamiseen Keravanjoesta Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaan istutusten kastelua varten, vedenottoputken sijoittamiseen ja pysyvän käyttöoikeuden vedenottoputkea varten tarvittavaan alueeseen vesialueesta 92-407-39-1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Vantaan kaupungissa. Hankkeesta ja myönnetystä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1. Vedenottoputki sijoitetaan hakemuksen liitteenä 3 olevan asemapiirustuksen, 14.6.2013, mittakaava 1:200, mukaiselle paikalle. Vedenottoputki on painotettava siten, että se pysyy paikoillaan. Vedenottosyvyys on +9,80 tai sitä syvemmällä. Töiden suorittaminen 2. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 3. Vedenottoputki ja siihen liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 4. Vedenottoputken sijainti on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 5. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Veden ottaminen 6. Keravanjoesta saadaan johtaa vettä 1.5. 31.8. välisenä aikana kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 9 000 m 3 kuukaudessa. Hetkellinen vedenotto saa olla enintään 0,012 m 3 /s tai enintään 5 % mitatusta virtaamasta. Korvaukset 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.
8 (11) 8. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 9. Vedenottomääristä on pidettävä kirjaa ja tiedot niistä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vedenoton vaikutuksia Keravanjokeen on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vastuualueelle hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 10. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset 11. Vedenoton aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pintaveden ottaminen Keravanjoesta on tarpeen Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaan istutusten kastelua varten. Hautausmaan laajentuessa vedenoton tarve lisääntyy. Vedenottoputken uusimiseen liittyvistä töistä aiheutuu veden samentumista, mutta sen on paikallista ja lyhytaikaista. Hanke ei ole voimassa olevan kaavoituksen vastainen. Vedenottoputki on vesilain 2 luvun 13 :n 2 momentin kohdassa 1) tarkoitettu vähäinen rakennelma ja käyttöoikeus vesistöä huomattavasti muuttamatta vedenottoputkea varten tarvittavaan alueeseen Vantaan kaupungin omistamasta vesialueesta 92-407-39-1 voidaan myöntää. Vedenotto ei vaikeuta vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Vedenotto ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
9 (11) Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta ja 3 momentti, 5 ja 6 :n 1 momentti, 2 luvun 12 ja 13 :n 2 momentin kohta 1) Lausuntoihin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista vuosille 2014 ja 2015 annettu valtioneuvoston asetus (1092/2013) on tullut voimaan 1.1.2014. Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on vireillä asetuksen voimaan tullessa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Edellä mainitun asetuksen voimaan tullessa ja hakemuksen vireille tullessa on ollut voimassa aluehallintoviraston maksuista vuosille 2012 ja 2013 annettu valtioneuvoston asetus (1572/2011), jonka liitteen maksutaulukon mukaan kohdan muu vedenotto mukaisen asian käsittelystä perittävä maksu on 1 830 euroa.
10 (11) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vantaan seurakuntayhtymä Jäljennös päätöksestä Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalouspalvelut -ryhmä (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
11 (11) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.7.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.