SEUDUN KASVUOHJELMA 2014-2020

SEUDUN KASVUOHJELMA 2014-2020 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Ver 19112013 Esa Jussila ja Matti Puranen

2 Sisällysluettelo 1. SEUDUN KUVAUS JA KASVUN STRATEGIA... 4 1.1. SEUTU... 4 1.2 ERIKOISTUMINEN, VAHVUUDET JA SEUDULLINEN KASVUSTRATEGIA... 7 1.3 OHJELMALLINEN ARVIOINTI 2007-2013... 8 1.3.1. Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K- toiminnan tukeminen... 8 1.3.2. TEKNOLOGIAN SIIRRON EDISTÄMINEN... 17 1.3.3. INNOVAATIOITA EDISTÄVÄ KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING... 18 1.3.4. OSAAMISKESKUSTEN JA KESKITTYMIEN SEKÄ MUIDEN VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN. 19 1.3.5. OPETUS- JA T&K TOIMINTAA TUKEVAT KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT... 21 1.3.6. YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN YRITYSLÄHTÖISTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPALVELUIDEN EDISTÄMINEN... 22 1.3.7. YRITYSHAUTOMOTOIMINNAN EDISTÄMINEN... 22 1.3.8 YHTEENVETO LUVUSTA 1.3.... 23 2. KASVUALOJEN KEHITTÄMINEN... 24 2.1 METALLIN KIITOTIE... 26 2.2 KONE- JA LAITEVALMISTUKSEN KASVURATA... 27 2.3 CLEAN- TECH KASVUARINA... 28 2.4 MAATALOUDEN KASVUSARKA... 29 2.5 MAAPERÄN RIKKAUKSIEN KULTAHIPPU... 31 2.6 HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUKSEN KIIHDYTYSKAISTA... 32 2.7 RAKENTAMISEN KASVUIKKUNA... 34 2.8 PALVELUYRITTÄJYYDEN ASIAKASTORI... 36 3. KASVUOHJELMAN TOTEUTTAMINEN... 37 3.1 KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT... 37 3.2 OHJELMAN ROOLI OHJELMALLISEN KEHITTÄMISEN KOKONAISUUDESSA, SUHDE MAAKUNTAOHJELMAAN JA MUIHIN KEHITTÄMISINSTRUMENTTEIHIN... 38 3.3 KASVUOHJELMAN OPPIVUUS... 39 3.4 KUMPPANUUS KASVUOHJELMAN TOTEUTTAMISESSA... 40 4. KASVUOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA TOTEUTTAJAT... 41 4.1. METALLIN KIITOTIE SEKÄ KONE JA LAITEVALMISTUS - STATEGIAKORTTI... 41 4.2. CLEAN- TECH - KASVUARINA - STATEGIAKORTTI... 44 4.3. MAATALOUDEN KASVUSARKA - STATEGIAKORTTI... 48

3 4.4. MAAPERÄN RIKKAUKSIEN KULTAHIPUN STATEGIAKORTTI... 50 4.5. HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUKSEN KIIHDYTYSKAISTAN STATEGIAKORTTI... 52 4.6. RAKENTAMISEN KASVUIKKUNA STATEGIAKORTTI... 55 4.7. PALVELUYRITTÄJYYDEN ASIAKASTORIN STATEGIAKORTTI... 57 4.8. KAIKKIA OSAAMISALOJA PALVELEVAT TOIMINNAT JA RAKENNEKEHITYKSEN HALLINTA... 60 5. KASVUOHJELMAN RAHOITUS... 63

4 1. Seudun kuvaus ja kasvun strategia 1.1. Seutu Nivala-Haapajärven seudun kunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Seutu on voimakkaasti teollistunutta maaseutua, jonka suurin kunta on Nivalan kaupunki. Alueella ei kuitenkaan ole selkeää työssäkäyntikeskusta, vaan seudun kunnat muodostavat ainutlaatuisen työssäkäyntimaton, jonka piirissä asiointi ja työssäkäynti tapahtuu. Tämä asiointiyhteys muodostaa yhtenäisen työpaikka- ja palvelualueen, joka koostuu viiden kuntakeskuksen verkostosta yrityksineen ja palveluineen. Asukkaita seudulla on n. 30.000, yritysten toimipaikkoja n. 2.200 ja se on ikärakenteeltaan monipuolinen 1. Seutu liittyy saumattomasti laajempaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kolmen eteläisimmän seutukunnan palvelu- ja asiointialueeseen etenkin opiskelun, liikenteen ja joidenkin valtion palvelujen kautta. Alueellinen työssäkäynti, opiskelumahdollisuudet sekä edullinen väestörakenne ja kansainvälistyminen mahdollistavat seudun yritystoiminnan kasvun. Tämän lisäksi alueen koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta muodostavat ohjelma-alueella oikein kohdistettujen kehitystoimenpiteiden avulla kokonaisuuden, jonka myötä seutu kääntyy pysyväksi positiivisen kierteen alueeksi, jossa mm. väestön määrä on kasvava. Tällä seudullisella kasvuohjelmalla tavoitellaan alueelle vahvaa kehittymistä. Tavoitteena on, että hyvä alueellinen kehitys ruokkii uutta kasvua alueen vahvuuksiin pohjautuen. Tarkoituksena on terävöittää aluekehitykseen vaikuttavien toimijoiden strategista yhteistyötä ja kumppanuutta aluekehitystoimenpiteiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Strategista yhteistyötä lisätään etenkin NIHAK ry:n, kuntien ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen sekä yliopiston ja yritysten kesken erityisesti alueen 1 Katso kasvuohjelman tilastoliitteen väestötiedot.

5 kasvukykyisillä osaamisaloilla. Yhteistyö ulottuu alueelta myös kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Yhteistyön muodot rakentuvat lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistyötä yritys- ja elinkeinopalvelujen sekä oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopiston tutkimus ja koulutuspalvelujen kehittämistoimenpiteissä kasvualoilla erityisesti alueen kehittämisympäristöissä. Kehittämisympäristöt ovat Studioita, jotka toimivat oppimis-, osaamis-, hautomo- ja elinkeinoympäristöinä seudun vahvuuksien vahvistamiseksi. Tässä huomioidaan myös valtakunnallisen YritysSuomi -konseptin linjaukset ja verkostot. Seudun toimijat parantavat alueen kilpailukykyä ohjelman vuorovaikutteisessa valmistelussa tunnistettujen vahvuuksien pohjalta; niihin kohdistetaan kehittämispanostuksia verkostokumppaneiden kanssa. Samanaikaisesti parannetaan ja edelleen kehitetään aluekehittämisen toimijoiden yhteistyötä ja toimintatapoja. Teollisuus, palvelut ja alkutuotanto tarjoavat yhteensä noin 2/3 seudun työpaikoista 2 (Tilastokeskus, 2012). Kasvavia teollisia toimialoja ovat olleet metalliteollisuus ja puutuoteteollisuus. Metalliteollisuuteen sisältyy metallirakenteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen lisäksi elektroniikka- ja elektroniikan mekaniikkateollisuus, jotka ovat voimakkaasti lisänneet työvoimaansa viime vuosiin saakka. Ohjelma-alue on Suomen johtava maidon- ja lihantuotantoalue. Metsätaloudella on maatalouden ohella merkittävä työllistävä vaikutus seutukunnassa. Ohjelma-alueen väestön ikärakenne mahdollistaa kasvun ja kehityksen. Alle 15-vuotiaita oli vuoden 2012 lopussa 20,2 %, väestöstä, mikä on kolmanneksi eniten Suomen seutukunnista (koko maa 16,4 %) ja yli 64-vuotiaita 20,7 % (koko maa 18,8 %) (Tilastokeskus, ALTIKA 2013). Ohjelma-alueen työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 9,3%. (TEM, 2013) Alueella tarjotaan monipuolista ammatillista koulutusta. Osaavaa työvoimaa seudulla kouluttavat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n oppilaitokset Nivalassa, Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Lisäksi JEDU:lla on oppilaitoksia lähialueella Ylivieskassa, Kalajoella, Oulaisissa ja Haapavedellä sekä Siikalatvalla. Ammatillista aikuiskoulutusta 2 Katso ohjelman tilastoliitteen toimialatiedot.

6 alueella tarjoavat PSK-Aikuisopisto, JEDU ja Haapaveden opisto, jotka osaltaan vastaavat elinkeinoelämän koulutustarpeisiin. Yleissivistävää opetusta annetaan seutukunnan viidessä lukiossa sekä Reisjärven kristillisessä kansanopistossa. Nivalassa sijaitsee Oulun Eteläisen instituutti, joka on Oulun yliopiston alueyksikkö. Se järjestää yliopistollista muunto- ja täydennyskoulutusta sekä tutkimustoimintaa eri puolilla Oulun Eteläisen aluetta. Oulu Eteläisen instituutti, alueella toimivat ammattikorkeakoulut 3 sekä toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä kuntayhtymä ovat laatineet yhteisen korkeakoulustrategian vuoteen 2020. Se täydentää tätä Nivala-Haapajärven seudun kasvuohjelma 2020:ta Pohjois-Pohjanmaan kolmen eteläisimmän seutukunnan yhteisen osaamisen kehittämisen teeman osalta. Kulttuuri- ja harrastustoiminta on alueella aktiivista ja monipuolista. Ohjelma-alueella on mm. musiikin, urheilun ja tanssitaiteen korkeatasoista osaamista. Erityisesti Kärsämellä on panostettu kultuurin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Siellä on toteutettu laajan yhteistyön avulla kansainvälisestikin tunnettu puurakentamisen pilottina Kärsämäen paanukirkko, jonka varaan on luotu monia toistuvia kultuuritapahtumia. Uusin pyrkimys Käsrämäellä on kahittää Paanukirkon läheisyydessä kansainvälistä taiteiliaresidenssiä, jnka vierailijat elävöittäisivät taide-elämää koko seutukunnan alueella. Lisätietoja kulttuuripalveluista löytyy alueen kuntien ja seutukuntien kotisivuilta www.kunnannimi.fi 5. 3 Alueella tarjoavat AMK- koulutusta Centria ammattikorkeakoulu Ylivieskassa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulaisissa. 4 Kunnat: Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Seutukunta: Nivala- Haapajärven seutukunta (www.nihak.fi)

7 1.2 Erikoistuminen, vahvuudet ja seudullinen kasvustrategia Alueen vahvuuksia on pohdittu alueellisissa ideointi- ja suunnitteluseminaareissa, jotka järjestettiin Nivalassa 29.11.2012, 18.1.2013 ja 21.11.2013. Seminaareihin osallistuivat alueen kuntien lisäksi oppilaitosten, yliopiston, yritysten sekä keskeisten aluekehitykseen liittyvien järjestöjen, kuten yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin edustajat. Lisäksi vahvuuksien analyysissä on huomioitu kevään 2013 aikana suoritettujen kuntatyöpajojen ja kuntastrategioiden laadintaprosessien tulokset. Analyysin perusteella seudun osaamisalat ovat metalli, Clean-tech, koneiden ja laitteiden valmistus, maatalous, kivi- ja kaivannaisala sekä rakennustuoteteollisuus, palveluala ja hiukkasfysiikan tutkimus. Kokonaisuus alueen vahvojen osaamisalojen strategisesta asemasta ja merkityksestä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio&1.&Osaamisalojen&strateginen&merkitys&ja&poten7aali& suuri& Alan&kasvupoten7aali& Pallon&koko&kuvaa&työpaikkojen&määrää&Nivala<Haapajärven&seudulla& Clean<tech& Bioenergia&ja& talous& 160& Maaperän&rikkaudet& Kiven&jalostus&ja&käyGö& 380& PalveluyriGäjyys& Palvelutuotanto&ja&matkailu& 615& Hiukkasfysikka& CUPP<tutkimuskeskus& 20& Koneiden<&ja& laigeiden&valmistus& Elinvoimaa&agritekniikasta& 250& Rakentaminen& Rakennustuoteteollisuus& 1100& Maatalous& Elinvoimaa&maatalous<& YriGäjyydestä& & 1800& Metalli& Elinvoimaa&& Erikoisteräksistä& 750& pieni& vähäinen& Seudun&osaamisen&taso& korkea& Kuviossa 1 pallon koko kuvaa osaamisalan työllisyysvaikutusta ja pallon asema matriisissa sen osaamisen tasoa ja alan kasvupotentiaalia. Vihreällä värillä merkityt osaamisalat ovat

8 ns. nousevia tähtiä. Niiden hyväksi on työskennelty aluekehittämisprojektien avulla jo vuosia, mikä on edelleen parantanut näiden osaamisalojen menestymismahdollisuuksia uuden ohjelmakauden aikana. Kasvuohjelman kahdeksan kasvualaa ja niiden kasvustrategiat kuvataan kehittämisverkostoineen erikseen. 1.3 Ohjelmallinen arviointi 2007-2013 Aluekehittäminen rakentuu tyypillisesti jo aikaisemmin tehtyjen valintojen ja panostusten varaan, mikä korostaa niiden arviointia. Osana tämän kasvuohjelman valmistelua suoritettiin aluekehitystoimenpiteiden ohjelmallinen arviointi maakunnan liiton vuonna 2013 tätä tarkoitusta varten rahoittaman projektin näkökulmia painottaen. Arvioinnissa tuli selvittää missä määrin aluekehitysprojektit ovat kohdentuneet liiton määrittelemien arvioinnin näkökulmien mukaisesti. Tarkoituksena tässä tarkastelussa oli saada perusteluja uudelle ohjelmakaudelle suoritettavia ohjelmallisia valintoja. Nivala-Haapajärven seudulla aluepolitiikan projekteista on laadittu vuosittain yhteenveto seudun kehittämisohjelman toimintalinjoittain jaoteltuna. Nämä projektiluettelot projektikuvauksineen muodostavat aluepolitiikan projektitoimintaa kuvaavan luotettavan aineiston aikasarjana koko arvioitavaa ohjelmakautta ajatellen. Seuraavassa on lyhyesti tarkasteltu seudun aluekehitysprojekteja toimenpiteitä tämän NIHAK 2014+ -projektin rahoituspäätöksessä määriteltyjen arvioinnin näkökulmien mukaisesti. 1.3.1. Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K- toiminnan tukeminen Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan tukeminen on seudun alueella ollut pitkäkestoinen aluekehittämistoimenpiteiden tavoite ja tausta-ajatus. Innovaatiotoimijoita on myös aluepolitiikan projektien avulla pyritty synnyttämään, vahvistamaan ja vakiinnuttamaan, missä on onnistuttu suhteellisen hyvin muodostamalla monien toimijoiden yhteisiä kehittämisympäristöjä eli tuotantostudioita. Lisäksi merkittävä aluekehittämisen tulos on Oulun Eteläisen Instituutin perustaminen, kehittäminen ja

9 vahvistaminen kiinteäksi osaksi alueen innovaatiojärjestelmää, mikä kehittämisprosessina käynnistettiin jo kahden edellisen ohjelmakauden aikana. Kehittämisympäristöjä ja tuotantostudioita on tavoitteellisesti pyritty muodostamaan innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukemiseksi metallin osaamisalalle (Elme-Studio, Nivala), maaseutualalle (BIO-Studio, Haapajärvi), kivi- ja kaivannaisalalle (Kivistudio, Pyhäjärvi) ja maanalaisfysiikan tutkimusympäristön muodostamiseksi Pyhäsalmen kaivoksen yhteyteen (Laguna, Pyhäjärvi). Esimerkkeinä innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan tukemisesta aluepolitiikan projektien esitellään seuraavassa kehittämisympäristöittäin: Elme-Studio Innovaatiotoimijoina tässä metalliteollisuuden kehittämisympäristössä ovat mm. NIHAK ry, Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan ammattiopistolaitos, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Oulun Yliopisto teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto, Oulun Eteläisen Instituutti ja Centria ammattikorkeakoulu sekä näiden verkostokumppaneita. Kehittämisympäristön piirissä on toteutettu aluekehittämisen projekteja innovaatiotoimijoiden toimesta ohjelmakaudella 2007-2013 seuraavasti: Laser- ja suurnopeustyöstötekniikan erikoisosaaminen, Oulun Eteläisen instituutti NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Raahen seudun osaamiskeskusohjelma ProMetal, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy ELME Center, Nivalan Teollisuuskylä Oy Innovatiiviset tuotantoteknologiat (INTO), Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ELME Center International Services (ECIS), Nivalan Teollisuuskylä Oy Perämeren metallialan osaamiskeskus ProMetal Oy, Nivalan Teollisuuskylä Oy Räätälöidyt piensarjateräkset, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Tulevaisuuden tuotantoteknologiat, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Ultralujien levymateriaalien muovauksen erikoisosaaminen (ROLLE), Oulun Eteläisen instituutti

10 Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi. Arvio: Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan tukeminen on monipuolisella tavalla pitäjänteisesti toteutunut Nivala-Haapajärven seudulla metallitoimialan osalta ELME-Studiossa Nivalassa. Kehittämisympäristön vaikutuspiiri ulottuu koko maakuntaan ja kansallisesti osaamiskeskusverkoston sekä toiminnassa mukana olleiden yrityskumppaneiden kautta. Kehittämisympäristössä suoritettujen tutkimusten osalta verkostoituminen on kansainvälistä. Rakennerahastoista rahoitettujen projektien avulla on Nivalaan syntynyt maailmanluokan kansainvälisestikin verkostoitunut osaamisympäristö, jonka toimintaa tulee jatkossa kehittää ja terävöittää osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja tutkimuksen, koulutuksen ja yrityspalvelujen muodostamassa vuorovaikutteisessa toimintamallissa uusinta teknologiaa hyödyntäen ja soveltaen. Fokuksessa ovat erikoislujat teräkset, laser, muovaus ja liittäminen. Johtopäätös: ELME Sudion toimintaa tulee edelleen kehittää osana kansallista ja kansainvälistä innovaatioverkostoa. Sen oma verkostoitunut, useiden toimijoiden resursseja yhdistävä toimintatapa on saatu käynnistettyä. Uudella ohjelmakaudella Studion kehittämisessä tulee jatkaa valitun kärkiteknologian erittäin eriytyneestä osaamisesta lähtien välittömässä vuorovaikutuksessa koulutus, tutkimus ja yrityskehittäjien kanssa. Kehittämisympäristön vahvistamista tukee myös aluetoimijoille suunnatun kyselyn tulokset konkreettisuus ja kumulatiivisuus. Keskeisenä teemana tulisi edelleen olla erikoisteräkset ja niiden ominaisuuksien hyödyntäminen kone- ja laitevalmistuksen kilpailukyvyn parantamisessa.

11 Bio-Studio Innovaatiotoimijoina tässä Biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen keskittyvässä kehittämisympäristössä ovat mm. Haapajärven ammatti-instituutti maaseutuosasto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, NIHAK ry, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Oulun Eteläisen Instituutti ja Centria ammattikorkeakoulu sekä näiden verkostokumppaneita. Kehittämisympäristön piirissä on toteutettu aluekehittämisen projekteja eri innovaatiotoimijoiden toimesta ohjelmakaudella 2007-2013 seuraavasti: Biokaasun tuotanto tutkimus- ja opetuskäyttöön, Kalajokilaakson koul.kuntayht. / HAI, Maaseudun Keh.palv Maatalouden ICT -hanke, Haapajärven ammattiopisto Metsuriyrittäjyyden kehittämishanke, Kalajokilaakson koulutuskuntayht. / HAI, Maaseudun Kehittämispalvelut Nuorten taimikonhoitohanke Metsäsi on yritys, Oulun 4H-piiri YSK Biodiesel Pilot -projekti, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Maaseudun osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Keski-Pohjanmaan amk / CENTRIA T&k, Haapajärvi Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Bioenergiaresurssien paikallinen hyödyntäminen -esiselvityshanke, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi BIOKAS - Biokaasun jalostus ja lannoitevalmistus, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi Bioenergian edelläkävijät, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Biomassasta energiaa ja kemikaaleja HighBio2, Centria ammattikorkeakoulu Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Arvio: Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan tukeminen on biotoimialan osalta toteutunut Nivala-Haapajärven seudulla BIO-Studiossa Haapajärven ammattiopisto HAI:n ympäristössä Haapajärvellä. Kehittämisympäristön vaikutuspiiri ulottuu seudun lisäksi koko maakuntaan ja myös naapurimaakuntiin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon sekä Keski-Suomeen, joilta alueilta oppilaitoksen opiskelijat sekä muut oppijat pääosin saapuvat.

12 Rakennerahastoista rahoitettujen projektien avulla on Haapajärvelle rakentunut kansallisesti verkostoitunut osaamisympäristö, joka muodostuu bioreaktorista biokaasun käsittelylaitteineen sekä jo aikaisemmin biodieselin valmistukseen tarvittavista laitteista. Parhaillaan kehittämisympäristöä täydennetään termisellä prosessilla häkäkaasua tuottavalla laitteistolla, jonka avulla bioreaktorin tuotosta voidaan parantaa etenkin kylmien vuodeaikojen jaksoilla. Analyysi: BIO-Studion toimintaa tulee jatkossa kehittää ja terävöittää osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja tutkimuksen, koulutuksen ja yrityspalvelujen muodostamassa vuorovaikutteisessa. Toiminnassa tulee keskittyä koulutustoiminnan lisäksi tutkimustoiminnan ja kehittämispalvelujen vakiinnuttamiseen kiinteäksi ja pysyväksi osaksi kehittämisympäristön vuorovaikutteista toimintaa alueella toimivien osaamis- ja kehittämisympäristöjen avulla. Hyödyllistä Haapajärvellä on keskittyä bioenergian integroituun tuotantoon maa- ja metsätalouden biomassoista eri menetelmiä yhdistäen tilojen oman energia tarpeen kattamiseksi mutta myös ulkopuolelle myytäväksi tuotannoksi. Tätä tukee myös aluetoimijoille suunnatun kyselyn tulokset. Kivi-Studio Innovaatiotoimijoina Kivi-Studiossa ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n Nivalan ammattiopisto ja sen Pyhäjärven toimipiste, NIHAK ry, Pyhäjärven kehitys Oy, Oulun Eteläisen Instituutti ja Centria ammattikorkeakoulu sekä näiden verkostokumppaneita. Tämän kehittämisympäristön piirissä on toteutettu aluekehittämisen projekteja eri innovaatiotoimijoiden toimesta ohjelmakaudella 2007-2013 seuraavasti:

13 Kaivannaisteollisuuden tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustam. valm. hanke, Pyhäjärven Kehitys Oy Kaivannaisteollisuuden tutkimus- ja kehittämiskeskus, Nihak Oy Kallioaines Pohjois-Pohjanmaalla, Geologian Tutkimuskeskus/ Kehittämiskeskus Pohjantähti Kivialan yritystoiminnan vahvistaminen Oulun Eteläisen alueella, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Arvio: Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan tukeminen on kivialan osalta toteutunut Nivala-Haapajärven seudulla KIVI-Studiossa Nivalan ammattiopisto NAO:n ympäristössä Pyhäjärvellä, erityisesti sinne rakennetussa kivialan koulustehtaassa. Kehittämisympäristön vaikutuspiiri ulottuu seudun lisäksi koko maakuntaan ja myös naapurimaakuntiin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon sekä Keski-Suomeen, joilta alueilta oppilaitoksen opiskelijat sekä muut oppijat pääosin saapuvat. Rakennerahastoista rahoitettujen projektien avulla on Pyhäjärvellejärvelle rakentunut kansallisesti verkostoitunut osaamisympäristö, joka muodostuu kivialan koulutustehtaasta kiven käsittely- ja työstölaitteineen sekä kivituotteiden näyttelyalueesta, Kivipuistosta, Vaskikellon alueella E75-tien läheisyydessä. Kivipuisto palvelee yritysten kivituotteiden näyttelyalueena ja samalla myös esittelee monipuolisella tavalla kivituotteiden käyttöä erityisesti pihojen, teiden ja muiden ulkoalueiden rakentamisessa. Analyysi: KIVI-Studion toimintaa tulee jatkossa kehittää ja terävöittää osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ainakin koulutuksen ja yrityspalvelujen muodostamassa vuorovaikutuksessa. Toiminnassa tulee keskittyä koulutustoiminnan lisäksi kehittämispalvelujen vakiinnuttamiseen kiinteäksi ja pysyväksi osaksi kehittämisympäristön vuorovaikutteista toimintaa alueella toimivien yritysten sekä osaamis- ja kehittämisympäristöjen avulla. Hyödyllistä Pyhäjärvellä on keskittyä kivituotteiden ja muiden materiaalien integroituun tuotantoon eri menetelmiä yhdistäen, jotta syntyisi uusia, kansainvälisestikin

14 hyödynnettäviä tuotteita ja palveluita. Tätä tukee myös aluetoimijoille suunnatun kyselyn tulokset, kuten uutuus ja kansainvälistyminen. Maanalaisfysiikan tutkimusympäristö CUPP Innovaatiotoimijoina tässä ympäristössä ovat mm. Oulun yliopisto ja Oulun Eteläisen Instituutti, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto sekä monia Eurooppalaisia yliopistoja ja tutkimusyksiöitä FP7-projektiyhteistyön kautta sekä NIHAK ry, Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven kehitys Oy. Kehittämisympäristön piirissä on toteutettu aluekehittämisen projekteja eri innovaatiotoimijoiden toimesta ohjelmakaudella 2007-2013 seuraavasti: Kosmisten säteiden mittauslaitteiston rakentaminen, Oulun Eteläisen instituutti Maanalaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön kehittäminen (CUPP-6), Oulun Eteläisen instituutti CUPP-6 / EMMA-kokeen toteuttaminen, Oulun Eteläisen instituutti LAGUNA-tutkimuskeskuksen edistäminen (LAGUNA Promo), Oulun Eteläisen instituutti Pyhäsalmen kaivoksen tieteellisen infrastruktuurin kilpailukyvyn parantaminen, Oulun Eteläisen instituutti Kohti Lagunaa kansainvälisen tutkimusympäristön kehittäminen Pyhäsalmen kaivoksessa, Oulun Eteläisen instituutti Arvio: Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K -toiminnan tukeminen on maanalaisfysiikan tutkimusympäristö CUPP:n kehittämisen keskeinen ydintoiminto. Syvät, maan alla olevat tilat mahdollistavat ainutlaatuiset olosuhteen hiukkasfysiikan kokeellisen tutkimuksen tekemiselle. Maanalaistutkimusympäristö CUPP:a on aluepolitiikan projektien ja kansallisten sekä kansainvälisten tutkimusprojektien avulla johdonmukaisesti kehitetty merkittävien kansainvälisten hiukkasfysiikan tutkimusten toimintaympäristöksi. Käytettävissä on ollut mm. Venäjältä ns. vastaostoina hankittuja tutkimuslaitteita sekä merkittäviä kansainvälisen tutkimuskonsortion FP7-ohjelmasta rahoittamia selvitysprojekteja. CUPP-ympäristön vaikutuspiiri ulottuu tieteellisesti kaikkialle ja aluevaikutusten osalta laajasti koko maakuntaan sekä naapurimaakuntiin ja koko Suomeen. Olisihan CUPP toteutuessaan ensimmäinen varsinainen Eurooppalainen tutkimuskeskus Suomessa.

15 Maanalaisfysiikan tutkimustoiminnan osalta mm. rakennerahastoista rahoitettujen projektien avulla on Pyhäjärvelle rakentunut kansainvälisesti verkostoitunut osaamisympäristö, joka muodostuu kansainvälisistä ja kansallisista hiukkasfysiikan tutkimuksista verkostoineen sekä laajasta Eurooppalaisen LAGUNA -tutkimuksen valmistelevista toimenpiteistä. Toteutuessaan LAGUNA tutkimus aiheuttaisi merkittäviä positiivisia aluevaikutuksia Pyhäjärvelle ympäristöineen. Analyysi: CUPP -toimintaa tulee jatkossa korostetusti kehittää tutkimusympäristönä, joka kykenee laadukkaasti palvelemaan kansainvälisiä hiukkasfysiikan tutkimuksia. Tutkimusympäristön verkostoineen tulee myös aktiivisesti osallistua useiden hiukkasfysiikan kokeiden valmisteluun ja organisoimiseen. Tässä mielessä CUPP - keskuksen toimijoiden tulee edelleen jatkaa LAGUNA -kokeen valmistelua ja samalla osallistua toisten ajankohtaisten hiukkasfysiikan kokeiden valmisteluihin ja järjestelyihin. Keskuksen partnereiden omat tutkimukset ja niihin liittyvät koejärjestelyt muodostavat jatkossakin tutkimustoiminnan peruskuorman tutkimuskeskuksen toiminnassa. Näiden kokeiden tulosten esittely ja julkaiseminen kansainvälisissä tutkijoiden seminaareissa ja julkaisuissa edistää osaltaan tutkimusympäristön rakentumista ja vahvistumista. Hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen kehittäminen Pyhäjärvellä tulee sisällyttää jatkossakin aluepolitiikan toimenpiteissä ja ohjelmissa. Puualan kehittämisympäristö Innovaatiotoimijoina puualan kehittämisympäristössä (työnimenä on käytetty WoodPolis - nimitystä) ovat keskeisesti olleet Haapaveden Teknologiakylä Oy, NIHAK ry, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n Nivalan ammattiopisto ja Haapaveden ammattiopisto ja Centria ammattikorkeakoulu sekä näiden verkostokumppaneita. Tämän kehittämisympäristön piirissä on toteutettu aluekehittämisen projekteja eri innovaatiotoimijoiden toimesta ohjelmakaudella 2007-2013 seuraavasti:

16 Puutuoteyrityksen menestystekijät -koulutushanke 2006-2007, Haapaveden Teknologiakylä Oy Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy R&D Wood, Puutuoteteollisuuden t&k Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2008-2010 Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Arvio: Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K -toiminnan tukeminen on puualan osalta toteutunut Nivala-Haapajärven seudulla kiinteässä yhteistyössä Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan ja Ylivieskan seutukunnan toimijoiden kanssa. Toimijoista mukana ovat olleet NIHAK ry, Haapaveden Teknologiakylä Oy ja Centria ammattikorkeakoulu Ylivieskasta. Kehittämisympäristö on elänyt murrooksessa, sillä seutua kohtasi puualalla merkittävä rakennemuutos ohjelmakauden aikana kun IKEA päätti pitkään jatkuneen valmistusyhteistyön Incap Furniture Oy:n kanssa Kärsämäellä, Haapavedellä ja Varpaisjärvellä, joka on seutukuntamme ulkopuolella sijainnut tehdasympäristö. Tämän nopean rakennemuutoksen seurauksena joutui alue nopeasti sopeutumaan puutuoteteollisuuden vähenemiseen huonekalutuotannon osalta. Osaamisalan kehittämistoiminta kohdistettiin murroksen myötä rakennuspuusepänteollisuuteen, joka on toinen puutuotetoimialan vahva tukijalka alueella. Rakennerahastoista rahoitettujen projektien avulla on rakentunut kansallisesti verkostoitunut osaamisympäristö Centria ammattikorkeakoulun yhteyteen Ylivieskaan ja yritysten kehittämistoimintojen osalta NIHAK ry:n ja Haapaveden Teknologiakylä Oy:n. Ylivieskassa on keskitytty teknologian ja menetelmien kehittämiseen puulaboratorion piirissä. Nivala-Haapavesi akeslilla yritysyhteistyön edistämiseen sekä yritysten kanssa kumppanuusperiaatteella toteutettuihin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Analyysi: Puualan kehittämistoimintaa tulee jatkossa kehittää ja terävöittää osana kansallisia verkostoja erityisesti rakennuspuusepänteollisuuden osalta. Seudun osalta on

17 tarkoituksenmukaista kehittyä rakennuskomponenttien- ja elementtien tuotantoalueena, sillä rakentaminen kohdistuu korostetusti Etelä-Suomeen ja muille kasvaville kaupunkiseuduille sekä pohjoisille alueille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Komponentti- ja elementtituotannolle alueella on hyvät kehittämisedellytyksen olemassa olevan ikkuna-, ovi-, hirsi. ja puuelementtien tuotantoon keskittyneiden yritysten pohjalta. Hyödyllistä alueelle on keskittyä rakennuskomponenttien ja elementtien tuotantoon. Tarkoituksena olisi, että tälle osaamisalalle syntyisi uusia, kansainvälisestikin hyödynnettäviä tuotteita ja palvelut. 1.3.2. Teknologian siirron edistäminen Teknologian siirtoa on aluekehittämisen keinoin pyritty kanavoimaan ihmisten osaamista parantamalla mm. yritysten henkilöstön koulutustoimintaa lisäämällä, muunto- ja täydennyskoulutusohjelmilla sekä yritysten kanssa suoritettavalla yhteisellä projektitoiminnalla. Esimerkkejä tästä ovat seuraavat kehittämisprojektit (Nivala- Haapajärven seudun hankeluettelot 2007-2013): Projektit 2007-hankeluettelossa: Mobiilin mediatekniikan t&k-hanke N-H-seutukunnassa, (MOBIMEDIA), K-P:n amk / CENTRIA T&k T&K -Aktivaattori, Iin Micropolis Oy E-Biz Net Center, Keski-Pohjanmaan amk / CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Haapajärvi Nivala-Haapajärven seutukunnan yritysvalmennus- ja koulutushanke, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Nivala-Haapajärven seutukunnan yritysvalmennus- ja koulutushanke II, Nivala-Haapajärven seutukuntayhd. 2008: T&K -Aktivaattori 2008-2010, Iin Micropolis Oy Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy Aikuisena agrologiksi, CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska Valtakunnallinen teknologiakasvatushanke Teknokas, Kerttu Saalasti Säätiö Yliopisto-opinnot Oulun Eteläisessä, Kerttu Saalasti Säätiö 2009: T&K -Aktivaattori 2008-2010, Iin Micropolis Oy

18 Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy 2011: NHS-KOKO -ohjelma 2010-2013, Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Analyysi: Teknologian siirtoa tulee edelleen edistää osallistumalla aktiivisesti aluepolitiikan projektitoimintaan ja myös kansallisiin verkostohankkeisiin. Ajankohtaisia tässä ovat INKA ja Seutukaupunkien-pilottiohjelmat, joihin NIHAK ry osallistuu osana konsortiota. INKAN osalta seutu osallistuu Oulun vetämässä ohjelmakokonaisuudessa Tampereen uudistuva teollisuus INKA-ohjelmaan ja Seutukaupunkien pilotti-ohjelman osalta Nivalan-kaupungin yhdessä Rauman kaupungin kanssa TEM:iin jättämässä ohjelmaehdotuksessa. Tarkoituksenmukainen pyrkimys on myös liittyä osaksi OIA:ta (Oulun Innovaatioallianssi) metalliteollisuuden kehittämis-, koulutus- ja neuvontapalvelujen osalta, mikä liittyy konepajateollisuuden uudistamiseen Rautaruukin erikoisterästen hyödyntämisen avulla. Verkostoyhteistyö pitää alueen toimijat ajankohtaisessa ja ajantasaisessa informaatiovirrassa voidakseen edelleen siirtää osaamistaan ja uutta teknologiaa seudun oppilaitosten opetukseen ja yrityspalveluiden ja täydennyskoulutuksen keinoin myös yrityksiin. 1.3.3. Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking eli vertaisarviointi on ohjelmakauden aikana toteutunut integroituneena kehittämisprojektien toimintaan mm. tutkimusyhteistyössä, kansainvälisissä seminaareissa, messuilla, markkinatutkimuksina ja vierailuina sekä yritysten kanssa suoritetuissa vienninedistämistoimenpiteissä. Niityiltä nummille Kansainvälistyvien kylien hanke, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry E-Biz Net Center, Keski-Pohjanmaan amk / CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Haapajärvi

19 EKIE-hanke, Oulun Eteläisen instituutti Elme Center International Services (ECIS), Nivalan Teollisuuskylä Oy Eurooppaan 2014 kehittäjien ja yritystoimijoiden yhteistyön kehittämishanke, Haapaveden Teollisuuskylä Oy Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Analyysi: Vertaisarviointi eli benchmarking edistää alueellista kyvykkyyttä sekä yritysettä yhteiskunnallisten toimijoiden tasolla. Teollisuus- ja muun yritystoiminnan osalta on edelleen syytä jatkaa jatkuvaa vertaisarviointia kaupallisesti mm. messuilla ja muissa yritystapaamisissa. Tähän tulee kiinnittää arkipäivän kansainvälistymisenä huomiota kaikessa yrityspalvelujen kanssakäymisessä yritysten kanssa. Vertaisarviointia on syytä käydä myös yhteiskunnallisten toimijoiden toimesta erityisesti tutkimustoiminnan, koulutustoiminnan ja kehittämisen sektoreilla. Tähän velvoittaa jo EU:n ja muun julkisen rahoituksen käyttö. Ajankohtaisena tässä mielessä ovat mm. Ruotsin Luleån kanssa valmisteltava Interreg-hanke Yrityspalvelujen kehittämiseksi ohjelmakauden 2014 alkavan ohjelmakauden aikana. Nyt aiheeseen liittyen on käynnissä esiselvityshanke. 1.3.4. Osaamiskeskusten ja keskittymien sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kehittäminen Osaamiskeskusten ja keskittymien sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kehittäminen on Nivala-Haapajärven seudun ohjelmakauden 2007-2013 aluepolitiikan sisältöä ajatellen mielenkiintoinen arvioinnin näkökulma. Seudun kehittämistoiminnan ohjelmallinen toimintatapa on ollut pyrkimys alueen lähtökohdista ponnistavien osaamiskeskusten

20 muodostamiseen ja vahvistamiseen. Tällä lähestymistavalla on pyritty osaamisinstituutioiden rakentumiseen ja näin pysyviin ja kehittyviin uusiin rakenteisiin, jotka pitkäkestoisesti lisäisivät osaamisen tasoa alueen tärkeillä osaamisaloilla. Osaamiskeskusten muodostamisessa on tukeuduttu toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjoamiin osaamisympäristöihin yhdessä Oulun yliopiston alueellisen toiminnan kanssa. Tätä kokoonpanoa on pyritty täydentämään ammattikorkeakoulujen projektitoiminnalla sekä kanavoimalla kuntien seudullisia elinkeinopalveluja samoille osaamisaloille. Esimerkkejä osaamiskeskusten ja keskittymien sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kehittämiseen liittyvistä kehittämisprojekteista ovat mm. seuraavat projektit: Perämeren metallialan osaamiskeskus ProMetal, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Polulta toimeksi 2 -projekti; osaamisen kehittäminen maaseudulla, ProAgria Oulu ry Maakuntakorkeakoulu Oulun Eteläisessä, toimintamallin kehittäminen, Kerttu Saalasti säätiö / OEI Mobiilipalvelujen maisteriohjelma Nivalassa, Oulun Eteläisen instituutti 2009: Raahen seudun osaamiskeskusohjelma (ProMetal) Meriklusteri, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Aikuisena agrologiksi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Yrityspalvelut 2010-luvulla YPP2010, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Eurooppaan 2014 kehittäjien ja yritystoimijoiden yhteistyön kehittämishanke, Haapaveden Teollisuuskylä Oy Tarkat tiedot em. kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala- Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Analyysi: Osaamiskeskusten ja keskittymien sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kehittäminen on edelleen tärkeä toimintatapa seudun alueella. Osaamiskeskukset kokoavat alueen voimavaroja luontaisesti vahvojen toimialojen kehittämiseksi ja niiden

21 piirissä myös toimijoiden roolit ja tehtävät saadaan toisiaan täydentäviksi ja näin tehokkaammiksi ajatellen aluevaikutuksia. Uudella ohjelmakaudella osaamiskeskuksissa ja keskittymissä tulee aikaisempaa enemmän kiinnittää huomiota koulutuksen palvelusektorin, tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä yrityspalvelutoiminnan yhteistoimintaan aivan eriytyneimmän osaamisen kärjestä lukien laajasti sovellettavaa tietoa käyttäviin aiheisiin saakka. Näin alueelliset kärkiosaamiset saadaan siirrettyä monikanavaisella tavalla aikaisempaa nopeammin koulutukseen ja yritystoimintaan niiden uudistumista ja kilpailukykyä edistämään. Tätä toimintatapaa kuvataan seudun kasvuohjelmassa kehittämispyramideilla, joissa em. kolme palvelusektoria on kuvattu toimijoineen eri osaamistasoja ajatellen. 1.3.5. Opetus- ja t&k toimintaa tukevat kehittämisympäristöt Opetus- ja t&k-toimintaa tukevien kehittämisympäristöjen kehittäminen on suoritettu osana Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja T&K-toiminnan kehittämistä alueelle kehittyneissä kehittämisympäristöissä. kehittämisympäristöjen muodostumisessa tuloksellista on ollut monitoimijainen toisiaan täydentävä investointitoiminta, josta hyvä esimerkki on ELME- Studio Nivalassa. Elme Studion tutkimuslaitteet on investoitu toisiaan täydentävällä periaatteella Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUN, Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun Eteläisen Instituutin/Oulun yliopiston toimesta. Näin toimien on ohjelmakauden aikana syntynyt kansainvälisen tason tutkimusympäristö tutkimusryhmineen ohutlevymekaniikan, erikoislujien terästen ja lasertekniikan alalle.

22 1.3.6. Yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalveluiden edistäminen Tämän arvioinnin näkökulman osalta korostuu Oulun Eteläisen Instituutin, Centria ammattikorkeakoulun ja NIHAK ry:n kehittämistoiminta alueen kehittämisympäristöissä sekä osaamiskeskusohjelman verkostoyhteistyö metallialan kehittämisessä Nivalan Teollisuuskylä Oy:n Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun JaloteräsStudion kanssa osana Turun vetämää meriklusterin kehittämisohjelmaa. Creadis Oulun Eteläisen tietoliikennetoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Siikalatvan kehittämiskeskus Maakuntakorkeakoulu Oulun Eteläisessä, toimintamallin kehittäminen, Kerttu Saalasti säätiö Mobiilipalvelujen maisteriohjelma Nivalassa, Oulun Eteläisen instituutti Teknologiakasvatuksen uudet sisällöt, Oulun Eteläisen instituutti Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen, Oulun Eteläisen instituutti Aikuisena agrologiksi, CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska Yliopisto-opinnot Oulun Eteläisessä, Kerttu Saalasti säätiö MikroY: Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen, Kerttu Saalasti säätiö Tarkat tiedot näiden edellä mainittujen kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi 1.3.7. Yrityshautomotoiminnan edistäminen Yrityshautomotoimintaa seudun alueella on tehnyt ja kehittänyt NIHAK ry. Tarkoituksena on ollut tuotteistaa hautomo, johon on yhdistetty myös kasvuyrityspalvelut. Hautomo- ja kasvuyrityspalvelujen piiriin on voitu ottaa aloittavien yritysten lisäksi myös pitkäänkin toimineita toimivia yrityksiä, mikäli niillä on ollut selkeä kasvutavoite tai muu liiketoiminnan

23 murroskausi, jolloin hautomon-tyyppisillä määräaikaisilla asiantuntijapalveluilla on voitu saada aikaan lisää vakiintuvuutta ja ammattitaitoisuutta murrosvaiheen hallintaan. Hautomopalveluita on kehitetty ja vakiinnutettu seuraavilla kehittämisprojekteilla: MultiPro-yritysvalmennusohjelma, Oulutech Oy PK-yritysten kasvuruiske, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Yrittäjyyspolku - esihautomotoiminnan valmistelu N-H:n ja Siikalatvan seutukunnissa, Oulun Eteläisen instituutti. ProBusiness, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry ProBusiness, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Elme Center International Services (ECIS), Nivalan Teollisuuskylä Oy Tarkat tiedot myös näiden kehittämisprojektien sisällöistä, tavoitteista ja rahoituksesta löytyy Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n hankeluetteloista vuosilta 2007-2013 sekä kehittämisprojektien toteuttajilta ja rahoittajilta. Nihak ry:n hankeluettelot ovat saatavissa osoitteessa www.nihak.fi Analyysi: Yrityshautomo- ja kasvuyrityksille kehitettävää toimintaa on syytä jatkaa projektirahoituksen avulla edelleen ohjelmakaudella 2014-2020. NIHAK ry:n piirissä saatiin aikaan teollistuneelle maaseutualueelle toimiva toimintatapa alkavien kasvuhaluisten ja kykyisten yritysten ja yrittäjien palveluun. Uudella ohjelmakaudella tätä tulee edelleen jatkaa iteratiivisesti palvelua koko ajan kehittäen ja parantaen. 1.3.8 Yhteenveto luvusta 1.3. Luvussa 1.2 on yleispiirteisesti läpikäyty Nivala-Haapajärven seudun aluepoliittiset toimenpiteet kriteereittäin, jotka maakunnan liitto on tämän projektin raportointia varten asettanut. Arvioinnin kriteerit olivat Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, Teknologian siirron edistäminen, Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, Osaamiskeskusten ja keskittymien sekä muiden, välittäjäorganisaatioiden kehittäminen, Opetus- ja t&k toimintaa tukevat kehittämisympäristöt, Yliopistojen ja

24 korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalveluiden edistäminen ja Yrityshautomotoiminnan edistäminen. Kustakin arvioinnin kriteeristä on kirjoitettu analyysi, joka pyrkii näiden näkökulmasta perustelemaan uuden ohjelmakauden strategisia valintoja aikaisempien kehittämiskokemusten linjausten mukaisesti. Keskeisiltä osiltaan voidaan yhteenvetona todeta, että asetettujen kriteerien valossa seudun kehittäminen aluepolitiikan projektien avulla on ollut monipuolista, mutta silti kompaktia ja strategiseen valintaan pohjautuvaa. Projekteilla on samanaikaisesti pyritty alueen kilpailukyvyn kannalta keskeisten instituutioiden vahvistumiseen ja monipuolistumiseen, mutta myös nopeasti vaikuttavien tulosten saavuttamiseen yritysten tasolla arvioituna. Seudun investointitaso onkin ohjelmakauden aikana pysynyt kohtuullisena ja työllisyysasteet maakunnallisessa vertailussa hyvällä tasolla. Negatiivinen aluetalouden indikaattori seudulla on kuitenkin hyvästä investointiasteesta ja työllisyysasteesta huolimatta ollut väestön määrän kehitys, jota ei vielä ole saatu koko seudun tasolla kääntymään positiiviseksi monesta eri syystä. Kappaleen 2 johtopäätöksenä ja muuta strategista tiedonhankintaa ja työskentelyä hyödyntäen esitellään kappaleessa 3 seudun keskeiset strategiset valinnat uudelle ohjelmakaudelle 2014-2020. Nämä valinnat toimivat myös alueen kasvuohjelman runkona ja keskeisenä sisältönä, jota täydennetään toimenpideohjelmilla sekä ohjelman toteutusaikana projektisuunnitelmilla toimenpiteittäin. 2. Kasvualojen kehittäminen Nivala-Haapajärven seudun strategisilla valinnoilla tavoitellaan alueelle vahvaa ja nopeaa kehittymistä alueen vahvuuksiin ja aikaisempaan kehittämistyöhön pohjautuen. Samalla tarkoituksena on edelleen terävöittää aluekehitykseen vaikuttavien toimijoiden strategista yhteistyötä ja kumppanuutta.

25 Strategista yhteistyötä lisätään etenkin NIHAK ry:n, kuntien ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen sekä yliopiston ja yritysten kesken erityisesti alueen kasvukykyisillä osaamisaloilla. Yhteistyö ulottuu alueelta myös kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Yhteistyön muodot rakentuvat lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistyötä yritys- ja elinkeinopalvelujen sekä oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopiston tutkimus ja koulutuspalvelujen kehittämistoimenpiteissä kasvualoilla mm. alueen kehittämisympäristöissä ja studioissa. Ne toimivat oppimis-, osaamis-, hautomo- ja elinkeinoympäristöinä alueen vahvuuksien vahvistamiseksi. Tätä vuorovaikutusta lisätään kunkin osaamisalan kaikkein eriytyneintä osaamista edellyttävästä toiminnasta lukien aina laajimmin sovellettavaan osaamiseen ulottuen. Tämä vuorovaikutusjärjestelmä on kuvattu keskeisenä toimijoiden roolituksena osaamisalan yhteisten tavoitteiden edistämiseksi seudun kasvuohjelman osaamisalakohtaisissa kasvukuvioissa. Alueen vahvuuksia pohdittiin alueellisissa ideointi- ja suunnitteluseminaareissa, jotka järjestettiin Nivalassa 29.11.2012 ja 18.1.2013. Seminaariin osallistuivat alueen kuntien lisäksi oppilaitosten, yliopiston, yritysten sekä keskeisten aluekehitykseen liittyvien järjestöjen, kuten yrittäjäjärjestöjen edustajat. Lisäksi vahvuuksien analyysissä on huomioitu kevään 2013 aikana suoritettujen kuntatyöpajojen ja kuntastrategioiden laadintaprosessien tulokset. Analyysin perusteella seudun osaamisalat ovat metalli, Clean-tech, koneiden ja laitteiden valmistus, maatalous, kivi- ja kaivannaisala sekä rakennustuoteteollisuus, palveluala ja hiukkasfysiikan tutkimus. Kokonaisuus alueen vahvojen osaamisalojen strategisesta asemasta ja merkityksestä on kuvattu tarkasti liitteenä olevassa strategia-asiakirjassa (liite 1). Seuraavassa kuvataan seudun tärkeimpien osaamisalojen strateginen asema alueellisen kasvun näkökulmasta.

26 2.1 Metallin kiitotie Metalliteollisuus on alueen suurin teollinen osaamisala. Se on rakentunut konepajateollisuuden ja maatalouskoneiden valmistuksen sekä myöhemmin ICTalihankintateollisuuden pohjalle. Osaamisala työllistää tällä hetkellä 1400 ihmistä. Metallin kiitotie-kasvuohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä toimijoiden roolit määritellään kuviossa 2 mainittujen toimijoiden kanssa syksyllä 2013. Kuvio 2. Metallin kiitotie Elinvoimaa erikoisteräksistä Eri$äin'erikoistunu$a' osaamista'edelly$ävä'toiminta' Soveltava+huippututkimus+ Oulun'yliopisto' OEI'FMTCtutkimusryhmä' NIHAK'Cyritysverkostot'' Erikoistunu$a'osaamista' edelly$ävä'toiminta' Laajas9'sovelle$avaa' osaamista'edelly$ävä' toiminta' Koulutuksen'palvelusektori' mm.'koulutuksen'sovelle$avuus' Tutkimuksen,' tuotekehityksen'ja'' innovaa9otoiminnan' palvelusektori' Tulevaisuuden+tuotantoteknologiat+ Centria'amma?korkeakoulu' NITEK'ELMECCenter' NIHAKCkasvuC'ja'kansainvälistyminen' Yri2äjyys+ja+uudet+innovaa6ot+ JEDU' OEI'MikroY'tutkimusryhmä' NIHAKChautomopalvelut' Kumppanuus+ja+verkostoituminen+ Mm.'JEDU'ja'NIHAK' OEI'MikroY' NIHAK'yritysryhmien'palvelut' Suurhankkeet+ JEDU' OEI'Mikro'Y' Yrityskehi$ämisen' palvelusektori' NIHAKCkasvuC'ja'kansainvälistymispalvelut'

27 2.2 Kone- ja laitevalmistuksen kasvurata Koneiden ja laitteiden valmistus on kehittynyt seudulla merkittäväksi toimialaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimialan yritykset ovat nopeasti kasvavia, hyvin kannattavia ja teknologiselta osaamiseltaan tasokkaita sekä kansainvälistymiskykyisiä. Seudun koneja laitevalmistuksen peruskysyntä pohjautuu maatalouteen, joka on alueen perinteinen vahva ja kehittyvä osaamisalue. Tuotteet ovat pääosin maa- ja metsätalouden koneita sekä niiden komponentteja. Esimerkkejä tuotteista ovat metsäkoneet, hytit, äkeet, pilkekoneet sekä rehun ja lannankäsittelylaitteistot. Kone- ja laitevalmistuksen kasvurata-ohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä toimijoiden roolit määritellään kuviossa 3 mainittujen toimijoiden kanssa syksyllä 2013. Eri$äin'erikoistunu$a' osaamista'edelly$ävä'toiminta' Kuvio 3. Kone- ja laitevalmistuksen kasvurata Elinvoimaa agritekniikasta MaaE'ja'metsätalouden' koneet'ja'lai$eet' Tulevaisuuden+teknologiat+ OEI'FMT/erikoisteräkset' Centria'bioE'ja'tuotantoteknologiat' NIHAKEkasvuE'ja'kansainvälistyminen' Erikoistunu$a'osaamista' edelly$ävä'toiminta' Laajas9'sovelle$avaa' osaamista'edelly$ävä' toiminta' Soveltava+tutkimus;+ja+kehitys+ JEDU'Haapajärvi' Centria'ammaMkorkeakoulu' NIHAK'Ekehitämiskonsep9t'' Yri2äjyys+ja+uudet+innovaa6ot+ JEDU' OEI'MikroY'tutkimusryhmä' NIHAKEhautomopalvelut' Kumppanuus+ja+verkostoituminen+ Mm.'JEDU'ja'NIHAK' OEI'MikroY' NIHAK'yritysryhmien'palvelut' Koulutuksen'palvelusektori' mm.'koulutuksen'sovelle$avuus' Tutkimuksen,' tuotekehityksen'ja'' innovaa9otoiminnan' palvelusektori' Yrityskehi$ämisen' palvelusektori'

28 2.3 Clean- tech kasvuarina Clean-tech toimiala keskittyy Nivala-Haapajärven seudun alueella maa- ja metsätalouden sekä soiden biomassojen käsittelyyn energiaksi ja lannoitteeksi korjuu- ja kuljetusprosesseineen. Biomassojen energian hyödyntäminen tapahtuu kaasuttamalla ja polttamalla. Kaasutukseen liittyen alueella on osaamista sekä mädätys- että termisen prosessin kehittämisestä, testaamisesta että siihen liittyvien laitosten suunnittelusta ja valmistuksesta. Polttotekniikka liittyy aluelämpölaitosten kattiloiden sekä pientulisijojen kehittämiseen, testaamiseen ja valmistukseen. Toimialan työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja niiden osalta nähdään kasvupotentiaalia. Clean-tech -kasvukolmio-ohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä toimijoiden roolit määritellään kuviossa 4 mainittujen toimijoiden kanssa syksyllä 2013. Eri$äin'erikoistunu$a' osaamista'edelly$ävä'toiminta' Erikoistunu$a'osaamista' edelly$ävä'toiminta' Laajas9'sovelle$avaa' osaamista'edelly$ävä' toiminta' Kuvio 4. Clean-tech -kasvuarina Elinvoimaa bioenergiasta ja -taloudesta MaaG'ja'metsätalouden'' biomassojen'energiakäy$ö' Soveltava+huippututkimus+ OEI'Pol$otekniikan'tutkimusryhmä' Centria&JEDU'Haapajärvi'bioenrgiatutkimus' NIHAK' tulosten'soveltaminen' Tulevaisuuden+tuotantomenetelmät+ Centria'amma?korkeakoulu' JEDU'Haapajärvi' NIHAKGprojek9palvelut' Yri2äjyys+ja+uudet+innovaa5ot+ JEDU'Haapajärvi' OEI'MikroY'tutkimusryhmä' NIHAKGhautomopalvelut' Kumppanuus+ja+verkostoituminen+ Mm.'JEDU'ja'NIHAK' OEI'MikroY' NIHAK'yrityspalvelut' Koulutuksen'palvelusektori' mm.'koulutuksen'sovelle$avuus' Tutkimuksen,' tuotekehityksen'ja'' innovaa9otoiminnan' palvelusektori' Yrityskehi$ämisen' palvelusektori'

29 2.4 Maatalouden kasvusarka Nivala-Haapajärven seutu on kehittyvää ydinmaaseutua, jota perinteisesti leimaa vahva peltoviljely ja karjankasvatus. Maatalouteen on kohdistunut vahva rakennemuutos jo vuosikymmenien ajan, mikä on kasvattanut tilakokoa sekä tehostanut ja lisännyt teknologian käyttöä monin tavoin tilojen tuotannosta. Alan yrittäjien koulutus- ja osaamistaso on korkea. Seudun maataloudessa jatkuu vahva investointijakso, jolloin rakennetaan mm. uusia tuotantorakennuksia ja uudistetaan tilojen koneistusta. Samanaikaisesti alaa palvelemaan on syntynyt vahva urakointi-klusteri. Seudun maatilat ovat usein yhtiöitettyjä ja yritysmäisesti toimivia. Ne työllistävät perheenjäsenten lisäksi ulkopuolista työvoimaa sekä urakoitsijoita. Tilojen investoinnit työllistävät rakentajia, rakennusteollisuutta sekä kone- ja laitevalmistajia. Maatilat käyttävät myös monia huolto- ja kunnossapidon palveluita. Maatilayrittäjyys on alueen tärkeä kasvuala. Maatalouden kasvusarka -ohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä toimijoiden roolit määritellään kuviossa 5 mainittujen toimijoiden kanssa syksyllä 2013.

30 Eri$äin'erikoistunu$a' osaamista'edelly$ävä'toiminta' kuvio 5. Maatalouden-kasvusarka Elinvoimaa maatalousyrittäjyydestä MaidonI'ja'lihan' 'tuotanto' Soveltava+tutkimus+&+kehitys+ MTT'&'OAMK'&'Ilmajoki' JEDU'Haapajärvi' ProAgria'&'NIHAK'' Erikoistunu$a'osaamista' edelly$ävä'toiminta' Laajas9'sovelle$avaa' osaamista'edelly$ävä' toiminta' Koulutuksen'palvelusektori' mm.'koulutuksen'sovelle$avuus' Tutkimuksen,' tuotekehityksen'ja'' innovaa9otoiminnan' palvelusektori' Tulevaisuuden+tuotantomenetelmät+ JEDU'Haapajärvi' ProAgria' Yri2äjyys+ja+uudet+innovaa5ot+ JEDU'Haapajärvi' OEI'MikroY'tutkimusryhmä' NIHAKIhautomopalvelut' Yrityskehi$ämisen' palvelusektori' Kumppanuus+ja+verkostoituminen+ Mm.'JEDU'ja'NIHAK' OEI'MikroY' NIHAK'yrityspalvelut' ProAgrian'yrityspalvelut'