UTAJÄRVEN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA Utajärven kunta Kesäkuu 2002
SISÄLLYSLUETTELO LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 JOHDANTO... 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA... 5 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 7 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN VUOSITEEMAT... 8 TOIMINTASUUNNITELMA... 10 SEURANTA... 19 YHTEYSTIEDOT... 20 MATERIAALIT / AINEISTO... 21 LASTEN NÄKEMYKSET UTAJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUDESTA... 22
LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA Utajärven kunnan ensimmäinen liikennekasvatussuunnitelma on merkittävä saavutus lajissaan Vaikka kunnan liikenneturvallisuus on hyvällä mallilla, suunnitelmaan sisältyvä tavoitteellisuus, ennalta ehkäisevyyden periaate, vastuutus ja seuranta täyttävät kaikki hyvän strategisen suunnittelun periaatteet. Kunnan rooli liikenneturvallisuustyössä voitaneen jakaa kahteen päälohkoon. Kunnalla on ensinnäkin tärkeä rooli tiestön suunnittelussa, rakentamisessa, aloitteiden tekemisessä valtiolle, lausuntojen antamisessa maakunnallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin. Toiseksi, kunnan luontaisiin tehtäviin voidaan lukea valistuksen jakaminen kuntalaisille tärkeistä asioista, joihin liikenneturvallisuuskin kuuluu. Voidaan myös todeta, että kunta täälläpäin Suomea on luontainen moottori koottaessa yhteistyöverkostoja tärkeiden asioiden eteenpäin saattamiseksi. Tärkein liikenneturvallisuushuomiota tarvitseva tie on luonnollisesti valtatie 22, joka kulkee kirkonkylän taajaman halki. Valtatielle on laadittu tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma viime vuosikymmenen puolivälissä. Tätä suunnitelmaa ei ole valitettavasti voitu valtion rahanpuutteen vuoksi panna täytäntöön ja sen vuoksi monet tiehen liittyvät vaaramomentit ovat yhä olemassa. Kunta on esittänyt valtiolle kevennetyn parantamissuunnitelman tekoa, johon sisältyisi mm. kanavointeja, tievaloja, kevyenliikenteenväyliä, valtatien alittamista kevyen liikenteen osalta. Kunnan esitys on saanut ymmärrystä ja odotammekin kevennetyn suunnitteluversion toteutumista lähivuosina. Kunnanhallitus on nimennyt seurantaryhmän varmistamaan liikennekasvatussuunnitelman toteutumista. Seurattavia asioita ovat mm onnettomuustilanteen kehittyminen sekä liikenneturvallisuusongelmien poistaminen. Ryhmän työ osaltaan auttaa kunnan kehittymään valtuuston päättämää visiota kohti. Visiossa mm. todetaan Utajärven olevan vuonna 2010 elinympäristöltään turvallinen ja virikkeellinen kunta Kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi 3
UTAJÄRVEN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO Turvallinen liikkuminen on osa turvallista ja laadukasta asuinympäristöä. Panostamalla käyttäytymiseen ja osaamiseen liikenteessä pystytään edullisimmin ratkaisuin parantamaan liikkumisen turvallisuutta. Liikennekasvatussuunnitelman tehtävä on liikenneturvallisuustyön tavoitteiden kuvaaminen ja toimintasuunnitelman esitteleminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään lyhyesti tavoitteet, keinot, toteuttajat ja vastuuhenkilöt liikenneturvallisuutta parantaville toimenpiteille joita tullaan lähivuosina tekemään. Liikennekasvatussuunnitelman laatiminen käynnistyi Utajärvellä syksyllä 2001. Työhön sitoutettiin mukaan kaikki hallintokunnat, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monet kuntalaiset liikennekasvatustyöllä. Työn tarve määriteltiin liikenneympäristöön keskittyneessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa, joka laadittiin 1997. Liikennekasvatussuunnitelman kokoajana toimi SCC Viatek Oy. Liikennekasvatussuunnitelmien laatiminen kunnittain perustuu valtio neuvoston periaatepäätökseen. Suunnitelman määrällisenä tavoitteena on tukea valtakunnallista suunnitelmaa, jolle saatiin valtioneuvoston periaatepäätös tammikuussa 2001. Suunnitelman mukaan liikennekuolemien määrän tulisi vähentyä koko maassa 250:een vuoteen 2010 mennessä, kun se nyt on noin 400. Suunnitelman periaate on: Ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. 4
LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Liikenneonnettomuuksien kokonaismäärä on Utajärvellä ollut viime vuosien aikana melko alhainen. Henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrällä mitattuna Utajärvi on ollut yksi turvallisimmista kunnista asukaslukuun suhteutettuna Oulun läänissä. Valtaosa Utajärvellä sattuneista onnettomuuksista on ollut peltikolareita. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole viime vuosien aikana sattunut yhtään. Kolareiden kokonaismäärä on kuitenkin kahtena viime vuonna hieman noussut. Yhden henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat keskimäärin 390 000 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneen onnettomuuden puolestaan keskimäärin 17 000 euroa. Utajärven liikenneonnettomuudet aiheuttavat yhteiskunnalle n. 1 000 000 euron kustannukset vuosittain. Kunnan osuus näistä kustannuksista on keskimäärin 15-20 %. Liikenteellisesti tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat aamuisin kello 6 7 välillä ja iltapäivisin kello 18 19 välisinä aikoina sattuneet onnettomuudet. Perjantai ja lauantai korostuvat myös onnettomuustilastossa. Sen sijaan kuukauden mukaan ei yksikään vuodenaika erotu selvästi, vaan onnettomuuksia sattuu tasaisesti läpi vuoden. Onnettomuustyypeittäin yksittäisonnettomuudet eli onnettomuudet, joissa on yksi osapuoli sekä hirvionnettomuudet ovat tyypillisimpiä. Kevyen liikenteen onnettomuuksia, jotka ovat yleensä seurauksiltaan vakavampia, ei ole tarkastelujaksolla sattunut kuin yksi. Ikäluokista eniten onnettomuuksia on sattunut 36 40 -vuotiaille. Vakavia onnettomuuksia puolestaan eniten 21 25 -vuotiaille. Alle 15 -vuotiaille ei ole sattunut kuin 1 onnettomuus tarkastelujaksolla. 16 14 12 Loukkaantunut Omaisuusvahinko 10 8 6 4 2 0 0-5 6-10 11-15 16-20 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 66-70 71-75 Kuva 1. Liikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Osa liikenneturvallisuuden nykytilaa ovat myös asenteet liikenteessä. Asenteiden kartoittamiseksi suunnattiin utajärveläisille nuorille kysely. Kyselyllä haettiin mielipiteitä erilaisiin liikenneturvallisuusaiheisiin väittämiin. Toisena osana asenteiden kartoittamista selvitettiin turvavälineiden käyttöasteita kouluissa ja päivähoidossa. 5
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% jalankulkijat Heijastin pyöräilijät Pyöräilykypärä pyöräilijät Valot (pyörä) autoilijat Valot (auto) autoilijat Kuskin turvavyö autoilijat Hands free auton matkustajat Lasten turvaistuin auton matkustajat Matkustajan turvavyö Ei käytä Käyttää Turvavälineiden käyttöasteista korkeimmat on autojen turvaväli-neillä, valoilla ja kuljet-tajan turvavyöllä. Matkustajista turvavyötä käyttää runsaat 80 % ja turvakaukaloa va-jaat 80 %. Alhaisimmat käyttöasteet on hands freellä ja polkupyörien turvavälineillä. Kuva 2. Turvavälineiden käyttöasteet 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Täysin eri mieltä Melkein eri mieltä Ei osaa sanoa Melkein samaa mieltä Täysin samaa mieltä 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1 Ajoneuvon nopeudella on suuri vaikutus turvallisuuteen 2 Jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat noudattavat liikennesääntöjä hyvin 3 Autoilijat noudattavat liikennesääntöjä hyvin 4 Keskustassa voi pyöräillä turvallisesti 5 Asuinalueilla voi pyöräillä turvallisesti 6 Mopoilu tulisi sallia ennen 15 ikävuotta 7 Mopo-korttikoulutus lisää turvallisuutta 8 Risteyksissä väistämisvelvollisuutta usein vaikeaa päätellä 9 Voin ajaa polkupyörällä ajoradalla silloin kun pyörätietä ei ole 10 Voin ajaa polkupyörällä ajoradalla silloin kun pyörätietä ei ole vielä aurattu 11 Voin pyöräillä turvallisesti ilman kypärää 12 Keskustassa voi liikkua turvallisesti ilman heijastinta 13 Alkoholin vaikutusta ajamiseen liioitellaan Kuva 3. Nuorison asenteet liikennettä kohtaan Kyselystä saadut vastaukset osoittavat, että suhtautuminen liikenteeseen on pääosin sääntöjä ja rauhallista ajotapaa kunnioittavaa. Vastauksissa näkyy joitain vähäisten liikennemäärien tuomia mielipiteitä esim. pyöräily katsottiin turvalliseksi myös ajoradalla tietyin edellytyksin ja kypärän käyttöä ei pidetty kovin tärkeänä. Sen sijaan alkoholin katsottiin vaarantavan liikenneturvallisuutta ja ajonopeuden merkitystä pidettiin tärkeänä turvallisuuden kannalta. Mopoilua ei haluttu vastaajien mielestä sallia alle 15-vuotiaille. 6
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Liikenneturvallisuustyön tavoitteita on määritelty usealla tasolla; valtakunnallisella, läänin ja kuntatasolla. Valtioneuvoston hyväksymä liikenneturvallisuusvisio linjaa alueellisten suunnitelmien tavoitteet. Liikenneturvallisuusvision 2001 mukaan Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä, jos noudattaa liikennesääntöjä. Valtioneuvoston lähiajan tavoitteena pudottaa liikennekuolemien vuotuista määrää siten, että vuoteen 2010 mennessä kuolee liikenteessä enintään 250 ja vuoteen 2025 mennessä enintään 100. Tavoitteisiin pääsemiseksi on listattu kolmekymmentä käytännön toimenpidettä. Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005 valmistui syksyllä 2001. Suunnitelmassa edellytetään kuntien tekevän jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä johon tulee sitouttaa kaikki hallintokunnat. Lääni edellyttää kaikilta kunnilta sitoutumista siihen, että vuonna 2005 aiheutuisi enintään 30 liikennekuolemaa. Tavoitteet Utajärvellä Liikenneturvallisuustyön tavoitteita Utajärvellä linjattiin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuonna 1997. Tavoitteiksi määriteltiin liikenneturvallisuuden osalta: - Liikenneonnettomuusriskiä pienennetään, siten ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä - Liikenteessä kuntalaisten omakohtaisesti kokemaa onnettomuusriskiä pienennetään - Radan ja valtatien ylittämisen turvallisuutta parannetaan Liikennekasvatussuunnittelun yhteydessä lisättiin tavoitteisiin: - Vastuunottaminen omasta ja toisten liikkumisesta lisääntyy - Turvavälineiden käyttö lisääntyy - Asenteet liikkumista kohtaan muuttuvat turvallisemmiksi 7
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN VUOSITEEMAT Vuositeemoilla tarkoitetaan aiheita, joihin panostetaan erityisesti ko. vuoden aikana. Teemojen ympärille voidaan rakentaa hallintokuntien väliset yhteiset tapahtumat ja liikenneturvallisuudesta tiedottaminen. Vuositeemojen ympärillä voidaan toteuttaa myös muuta kuin suunnitelmassa esitettyä liikennekasvatustyötä. 2002: Liikenneturvallisuussuunnitelman tekeminen tutuksi Liikennekasvatussuunnitelma kootaan vuoden 2002 aikana. Vuoden aikana tehdään liikenneturvallisuussuunnitelmaa tutuksi kuntalaisille ja erityisesti kunnan työntekijöille, jotka ryhtyvät suunnitelmaa toteuttamaan. Keinoja suunnitelman tekemisessä tutuksi ovat aktiivinen tiedottaminen, Testaa turvallisuutesi kampanjan käynnistäminen ja suunnitelman jakaminen eri yksiköihin. 2003: Vastuun ottaminen omasta ja toisten liikkumisesta Vuoden 2003 aikana luodaan asenteellinen pohja vastuulliselle liikkumiselle. Vastuun ottaminen omasta ja toisten liikkumisesta tarkoittaa ennen muuta sitä, että jokainen pyrkii liikkumaan sääntöjen mukaisesti kunnioittaen myös muita. Vuoden 2003 aikana korostetaan myös vanhempien vastuuta lapsiensa liikkumisesta. Liikenneturvallisuuden on ensisijaisesti lähdettävä omasta lähiympäristöstä ja omista valinnoista. Yksi osa vastuunottamista omasta liikkumisesta on rattijuoppouden vähentäminen Utajärven liikenteessä. Vastuun ottaminen koostuu seuraavista asioista: 0 oma turvallinen ja vastuullinen liikkuminen ilman päihteitä 0 oman perheen liikkuminen turvallisesti 0 vanhempien vastuu lastensa liikkumisesta 8
2004: Turvavälineiden käytön lisääminen Vuoden 2004 aikana lisätään konkreettisesti turvavälineiden käyttöä kunnassa. Vuoden teemaan kuuluu valistaminen turvavälineiden käytön tärkeydestä, erilaiset kilpailut, haasteet ja tapahtumat sekä turvavälineiden jakaminen. Turvavälineiden käyttöä on vuoden aikana myös hyvä seurata esimerkiksi eri tyyppisten laskentojen avulla. 0 heijastin 0 kypärä(pyöräily/mopoilu) 0 liukuesteet 0 valot 0 turvavyöt 0 turvaistuimet 2005: Turvallinen vesillä ja jäällä liikkuminen Vesillä ja jäällä liikkuminen on merkittävä osa liikennettä. Oulujoki ja muut vesistöt kunnan alueella aikaan saavat paljon liikennettä vesillä. Veneily, moottoriveneily, moottorikelkkailu, hiihtäminen ja pilkillä käyminen kävellen ovat liikkumismuotoja, joissa liikutaan vesillä tai jäällä. Tähän liikkumiseen liittyy myös omat liikenneturvallisuusriskinsä. Vuoden 2005 aikana kiinnitetään huomiota liikkumisen turvallisuuteen mm. 0 kypärän käyttö 0 pelastusliivit ja kelluntavarusteet 0 kelin huomioiminen 0 uimataidon huomioiminen 2006: Kevyen liikenteen turvallisuus Kevyen liikenteen turvallisuutta parannettaessa voi jokainen hallintokunta keskittyä niihin liikennevälineisiin, joita oma kohderyhmä käyttää. Utajärven liikenteelle tyypillisiä kevyen liikenteen vaaranpaikkoja ovat rautatien tasoylitykset, jotka ovat yksi vuoden painopisteistä. Vuoden 2006 aikana kiinnitetään huomio 0 pyöräilyyn 0 mopoiluun 0 moottorikelkkailuun 0 moottoriveneilyyn 0 apuvälineiden kanssa liikkumiseen 0 rautatien tasoylitykset 9
TOIMINTASUUNNITELMA Alle kouluikäiset (Vastuuhenkilö: Hannele Karhu) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA Äitiysneuvola Vastasyntyneet Vanhempien liikenneturvallisuusosaamiseen, asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen - Turvajoukko-lehtisen jako, keskustelu - Lapsen kasvun kansiossa jaetaan Näin lapsi matkustaa turvallisesti autossa - esite, keskustelu neuvola neuvola 1-5 vuotiaat - Keskustelut vanhempien kanssa, liikenneturvallisuustapahtuma joka 2. vuosi - Lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmaan sopimus siitä, että lapset ovat turvavöissä tai turvakaukaloissa myös päivähoitoon tuotaessa neuvola, päivähoito, liikenneturvallisuus -työryhmä päivähoito 3 5- vuotiaat Lasten liikenneturvallisuusosaamisen parantaminen - Opetusta ja kasvatusta liikenneturvallisuusasioista lapsille liikenneturvallisuuskalenterin mukaisesti - Poliisin vierailu päivähoitoryhmissä - Aikuisten oikea esimerkki ja asenne - Kulkunen-kirjasen jako 4- vuotisneuvolassa vanhemmat, päivähoito päivähoito vanhemmat, henkilökunta neuvola 0 5vuotiaat Turvavälineidenkäytönlisääminen -Keskustelutlastenjavanhempien kanssa - Tietoiskut, tapahtumat - Ylimääräisten heijastimien keräys ja päivähoitopaikkojen lähellä sijaitseviin puihin kiinnittäminen päivähoidon henkilöstö, neuvola, asiantuntijat liikenneturvallisuus -työryhmä päivähoito Päivähoidossa olevat lapset Henkilökunta vastaa jatkuvasti lasten turvallisuudesta - Yhteiset turvallisuusohjeet päivähoidossa - Huolehditaan ympäristön turvallisuudesta päivähoidon henkilöstö ja lasten vanhemmat - Huomioidaan turvallisuusasiat liikenteessä kuljettaessa - Tuntosarvet herkkinä vaaratilanteiden ennakoimiseksi - Vaikutetaan lasten ympäristön turvallisuuteen sekä puututaan epäkohtiin 10
Päivähoidon liikenneturvallisuuskalenteri AIKATAULU TAVOITE KEINO TOTEUTTAJA Elokuu Syyskuu Turvallinen liikkuminen pihalla ja lähiympäristössä Tutustutaan lasten kanssa piha-alueeseen ja lähiympäristöön Henkilökunta Lokakuu Turvallinen liikkuminen pimeällä Huolehditaan, että lapsilla on heijastimet. Kerätään kotoa ylimääriä heijastimia ja koristellaan päivähoitopaikan lähellä oleva puu niillä. Henkilökunta, vanhemmat Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Talvisten vaaratekijöiden ennaltaehkäisy: *liukastumiset *heikot jäät *korkeat ja jäiset lumikinokset *pulkkamäki Liukkauden torjunta hiekoittamalla. Pulkkamäen teko turvalliseen paikkaan. Henkilökunta, talonmiehet Huhtikuu Toukokuu Turvallinen liikkuminen liikenteessä Liikennepäivät lapsille: Poliisin vierailu/ liikennepuistossa vierailu / pyöräilykoulu ja keskustelut lasten kanssa. Henkilökunta, vanhemmat Kesäkuu Heinäkuu Turvalliset vesileikit, turvallinen liikkuminen vesillä Valvotaan lapsia vesileikeissä, ohjataan turvalliseen vesillä käyttäytymiseen. Henkilökunta, vanhemmat Yleisiä periaatteita: - Kun liikutaan lasten kanssa liikenteessä: liikuntasalimatkat, retket, torilla käynnit, jne, ohjataan lapsia aina turvalliseen liikennekäyttäytymiseen - Aikuisten oma esimerkki ja asenne toimii mallina! - Jokaisesta lapsesta tehtävään hoito- ja kasvatussuunnitelmaan lisätään Saako lasta kuljettaa autolla (esim, retket takseilla, linja-autolla, perhepäivähoidossa hoitajan autolla kerhokuljetukset) kohtaan myös vanhempia sitova maininta Meillä lapset ovat turvavöissä tai istumissa myös tuotaessa ja haettaessa heitä päivähoidosta! 11
Kouluikäiset (Vastuuhenkilö luokka-asteet 0-6 Sari Nissinen, luokka-asteet 7-9 Tapani Blomster) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA 0 6lk Korostetaan turvallisen kulkemisen perusasioita yhteistyössä kotien ja muiden tahojen kanssa. Opetus, valistus, keskustelut. Lähtökohtana ovat konkreettiset tilanteet ja niissä selviytyminen. Vanhemmat, opettajat, liikenneturva, Vuosittaiseen työsuunnitelmaan tietyn painopistealueen liittäminen. Kirjataan työsuunnitelmaan syksyllä mikä liikennekasvatuksen osa-alue tulee painopistealueeksi minäkin vuonna. Toteutusta arvioidaan keväällä. Opettajat 0 2lk Tarkkaavaisuuden kehittäminen koulu- ja lähiympäristössä liikuttaessa. Havainnoinnin harjoittelu käytännössä, havainnointitehtäviä. Vanhemmat, opettajat Turvalliset reitit koulumatkalla ja lähiympäristössä. Vanhempien tiedottaminen ja velvoittaminen kulkemaan yhdessä koulureitti edes kerran läpi koulunsa aloittavan oppilaan kanssa. Vanhemmat, opettajat Jalankulku- ja pyöräilysääntöjen ja tapojen opettelu. Jalankulkijan kortin hyväksytty suorittaminen.(liikenneturvan oheismateriaalia) Opetustuokiot, harjoittelu käytännössä. Opettajat, oppilaat, poliisi Koululaisia kuljettavien vanhempien ja koululaiskuljettajien valistaminen. Vanhemmille osoitetaan paikoitusalue lasten tuomista ja hakemista varten. Vanhemmat noudattavat kieltoa koulun pihaan ajamisesta. Opettajat, vanhemmat muut kuljettajat. Mahdollista ilmaista koulutusta liikennekasvatuspr ojektin puitteissa henkilökunnalle ym. tahoille. 3-4 lk Liikenteen hallinnan parantaminen. Opetus luokissa, ja harjoittelu liikenteessä. Opettajat, vanhemmat Turvavälineiden ja varusteiden aktiivinen käyttö. Opetus, kampanjat (heijastin heilumaan, kypärä paras päähänpisto). Asennekasvatus. Opettajat, vanhemmat, poliisi, liikenneturva Jalankulkijan ja pyöräilijän perussääntöjen kertaus ja vaaratilanteiden ennakointi. Oppilaan koulumatkan vaaranpaikkakartoituksen selvitys (liikenneturvan materiaalia). Opetuskeskustelut, havaintoesitys Oppilaat, vanhemmat, opettajat Turvallisuus koulukyydityksessä. Koulukyytiläisen muistilista: Opettajat, koululaiskuljettajat vanhemmat. 12
5 6lk Ymmärtää jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesääntöjen merkityksen turvallisessa liikkumisessa. Hyödynnetään oppilaiden omia havaintoja ja kokemuksia liikenteestä. Korostetaan toisten huomioonottamista liikenteessä. Oppilaat, opettajat, vanhemmat, poliisi 7 9lk Turvavälineiden ja varusteiden esimerkillinen käyttö. Osaava liikkuja liikenteessä. Osata jalankulkijan, pyöräilijän ja mopoilijan liikennesäännöt ja turvallisuus Tapa- ja asennekasvatus. Tietoiskut ym. valistuspäivä Liikennetaitokilpailu yli eri hallintokuntia koskettavaksi tapahtumaksi esim. joka toinen vuosi tmv. Ohjattu harjoittelu käytännössä Opettajat, vanhemmat, liikenneturva Poliisi, liikenneturva tavoitteena toteuttajaksi. Muutoin paikanpäältä työvoimaa. Opettajat, poliisi, autokoulu Osata liikkua matkustajana liikenteessä, toisten huomioiminen Tapa- ja asennekasvatus Kuljettajat, vanhemmat, opettajat Hallita onnettomuustilanteet ja ensiaputaidot Opetus, käytännön harjoittelu Opetus, pelastuslaitos, terveydenhoitajat Tuntea alkoholin merkitys liikenteessä Opetus, asennekasvatus Poliisi, opettajat 13
Toisen asteen koulutus (Vastuuhenkilö Tapani Blomster) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA Jalankulkijat Heijastimen käyttö Liikennesääntöjen noudattaminen Vuositeemat Polkupyöräilijät Kevyet moottoripyöräilijät Liikenteen seuraaminen Valojen ja pyöräilykypärän käytön lisääminen Liikennesääntöjen noudattaminen Liikenteen seuraaminen Turvallinen tilannenopeus Ajoneuvon käsittelyn parantaminen - Hyvät tavat liikenteessä - Kevyt liikenne - Autoilija/autoliikenne - Moottorikelkat ja pyörät - Alkoholi ja liikenne - Vakavan onnettomuuden kohtaaminen ja jälkihoito Yhteistoiminta - Poliisi - Vakuutusyhtiö - Liikenneturva Lukion rehtori ja opettajat Moottorikelkat Turvallinen tilannenopeus Ajoneuvon käsittelyn parantaminen Lukuvuoden aloituspäiväinfot Autoilijat Turvallinen tilannenopeus Olosuhteiden huomioiminen Kännykän käytön rajoittaminen Tuntea alkoholin merkitys liikenteessä 14
Nuoriso (Vastuuhenkilö Jukka Grip) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA 13 20 -vuotiaat Asenteet kuntoon Puuttuminen (esim. kypärättä ajoon, kyyditykseen tai holtittomaan ajoon. Nuorten kanssa toimivat tahot kuten koulu, nuorisotoimi, srk yms. Esimerkit kuntoon ja turvallisuus turhamaisuuden edelle Aikuisten malli liikenteessä (esim. turvavyön käyttö, suojatiellä kulkeminen ja pyöräilykypärän käyttö. Aikuiset Kaasujalan kevennys Hidasteiden rakentamine. Valvonnan lisääminen. Kartoitetaan ajonopeuksia ja tarvittaessa puututaan niihin eri keinoin. Tekninen, toimi, Tiehallinto ja poliisi Ennakointikyvyn parantaminen Teemapäivän järjestäminen yläasteella. Nuorisotoimi, yläaste, srk yms Vaaranpaikkojen kartoitus Internet keskustelupalstalle avataan vuosittain keskustelu Utajärven kunnan alueella olevista vaaranpaikoista. KVT työryhmä Turvavälineiden käyttöasteet nousuun Teemapäivä 4H-yhdistyksen sekä partiolaisten kerhoihin. Syksyisin teemana heijastimet sekä niiden käyttö. Heijastimet jakoon kaikille. Nuoret ohjaajat valvovat kerholaisten heijastimien käyttöä koko syksyn. 4H-yhdistys, seurakunta, partio ja Liikenneturva 15
Työikäiset (Vastuuhenkilö Asko Merilä) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA Ajokyvystä huolehtiminen Kurssi fyysisen ja henkisen kunnon merkityksestä ajokykyyn sekä Ennakoivanajon kurssi Oulujokiopistoon Kurssin esittely ja mainostaminen suurimmille työnantajille ja kunnan Liikenneturvallisuusosaamisen lisääminen Tiedotetaan liikenneturvallisuudesta vuositeemoin Tervareitissä ja Juoksupojassa. Tehokas Testaa turvallisuutesi -kampanjan käynnistys LIITE 1 Koululaiskuljettajien kouluttaminen Vastuunotto oman perheen liikenneturvallisuudesta Koululaisten vanhemmille vanhempain illoissa tietoiskuja, Pidetään yllä Testaa turvallisuutesi palstaa paikallislehdessä n. 1 vuoden ajan, jatkossa vuositeemat jatkuvat paikallislehdissä. LIITE 1 16
Iäkkäät (Vastuuhenkilö Leena Tervonen) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA Yli 65 -vuotiaat Henkilökunnan osaamisen lisääminen Henkilökunnan kouluttaminen ja motivointi liikenneturvallisuustyöhön Peruspalvelut, Liikenneturva Liikenneympäristön kehittäminen vanhusten näkökulmasta. Liikkumisen ongelmien ja ongelmapaikkojen kartoittaminen ja korjaaminen Peruspalvelut ja tekniset palvelut Materiaalin hankkiminen ja ajantasaistaminen Ajantasaisen liikenneturvallisuusmateriaalin hankkiminen ja jakaminen Peruspalvelut, Liikenneturva Iäkkäiden liikkuminen palveluliikenteessä Palveluliikenteen markkinointi iäkkäiden saamiseksi palveluliikenteen asiakkaiksi Kuljetusvastaava Iäkkäiden autoilu ja mopoilu Koulutus- ja tiedotustilaisuudet iäkkäiden autoilusta Peruspalvelut Tiedottaminen ja ohjaus liikenteeseen silloin kun liikennettä on vähiten Iäkkäiden neuvominen autoiluun ja mopoiluun liittyvissä kysymyksissä Iäkkäät vammaiset Poliisivierailu, jossa koulutusta ja neuvontaa liikkumiseen liittyvissä kysymyksissä. Eläkeläisjärjestöt, Vanhus- ja vammaisneuvosto, Poliisi 17
Tekninen toimi (Vastuuhenkilö Esa Nissinen) KOHDERYHMÄ TAVOITTEET KEINOT TOTEUTTAJA Kaikki kuntalaiset Yleisten teiden ylityspaikkojen parantaminen Suojatierakentaminen, merkinnät Väylästön selkeyttäminen Tiehallinto ja tekninen toimi Asennekasvatus Tiedottaminen nettisivuilla ja sanomalehdessä Liikenneturvallisuu sryhmä Erityiskohteiden kartoitus ja ratkaisut Erityistapahtuma-aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu (esim. messut ja kilpailut) Kunta ja järjestäjä Iäkkäiden liikkumisen ongelmien ja ongelmapaikkojen kartoittaminen ja korjaaminen Perusturva ja tekninen toimi Hyvien asioiden esille tuonti päätöksenteossa Liikenneturvallisuus näkökohtien huomiointi esityksissä ja päätöksenteossa Esittelijät 18
SEURANTA Seurannalla varmistetaan liikennekasvatuksen toimintasuunnitelman toteutuminen ja suunnitelman päivittäminen vuosittain. Liikennekasvatussuunnitelma saatetaan teknisen-, sivistys- sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien käsiteltäviksi. Suunnitelma käsitellään myös kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Utajärven kunta huolehtii jatkuvaluonteisin seurannan järjestämisestä yhteistyötahoinaan Tiehallinto, poliisi, Liikenneturva ja Oulun lääninhallitus. Seurannasta vastaa seurantaryhmä, joka kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Kunnanhallitus nimeää seurantaryhmän ja ryhmän puheenjohtajan. Seurantaryhmän puheenjohtaja vastaa ensimmäisen kokouksen koolle kutsumisesta. Seurattavia asioita liikenneturvallisuustyössä ovat mm. seuraavat: - Onnettomuustilanteen kehitys - Toimenpideohjelman toteutuminen - Toimenpiteiden vaikutukset - Liikenneturvallisuuden ongelmat Kunkin hallintokuntaryhmän edustaja laatii tammikuussa seurantaraportin hallintokunnassaan tehdystä liikennekasvatustyöstä. Liikenneturvallisuusryhmä käsittelee hallintokuntien raportit ja kokoaa niistä tiedoksiannon kunnanhallitukselle ja sivistys-, perusturva- ja tekniselle lautakunnille. Utajärven liikennekasvatussuunnitelmaa ovat olleet laatimassa työryhmänä: Esa Nissinen Jouni Jurva Sari Nissinen Tapani Blomster Jukka Grip Hannele Karhu Leena Tervonen Asko Merilä Ulla Lehtonen Tarja Jääskeläinen Rainer Kinisjärvi Esko Huhtala Tekniset palvelut Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Peruspalvelut Peruspalvelut Kehittämispalvelut 4H kerho Tiehallinto Liikenneturva Poliisi 19
YHTEYSTIEDOT Utajärven kunta Puhelin Email Esa Nissinen 551 0151 esa.nissinen@utajarvi.fi Jouni Jurva 551 0150 jouni.jurva@utajarvi.fi Asko Merilä 551 0101 asko.merila@utajarvi.fi Hannele Karhu 551 0233 hannele.karhu@utajarvi.fi Sari Nissinen 551 0148 sari.nissinen@utajarvi.fi Tapani Blomster 551 0136 tapani.blomster@utajarvi.fi Ulla Lehtonen 542 1007 ulla.lehtonen@utajarvi Jukka Grip 551 0132 jukka.grip@utajarvi.fi Leena Tervonen 551 0204 leena.tervonen@utajarvi.fi Poliisi Esko Huhtala esko.huhtala@liminka.poliisi.fi Tiehallinto Tarja Jääskeläinen 020 422 6894 tarja.jaaskelainen@tiehallinto.fi Liikenneturva Rainer Kinisjärvi 372 500 rainer.kinisjarvi@liikenneturva.fi Tiedotusvälineet Tervareitti 531 3700 etunimi.sukunimi@tervareitti.fi Juoksupoika 815 5485 juoksupoika@mondonet.fi 20
MATERIAALIT / AINEISTO Liikennekasvatusta antaville on olemassa useita materiaalilähteitä. Lähteistä saa materiaalia koulutusta ja valistusta varten, tietoa saatavilla olevista materiaalipaketeista sekä liikenneturvallisuusaiheisesta koulutuksesta. Tärkein linkki on Liikenneturvan kotisivu, jonka kautta löytää kootusti kaikki liikenneturvallisuusaiheiset sivustot. Liikenneturva www.liikenneturva.fi (materiaalia, koulutustietoa, yleistä liikenneturvallisuustietoa, tilastoja, linkkilista) Ajoneuvohallintokeskus www.ake.fi (liikennepelejä ja testejä, yleistä liikennetietoa, tilastoja) Tiehallinto www.tieh.fi/liikenneturvallisuus/ (yleistä liikenneturvallisuustietoa) Liikenne- ja viestintäministeriö www.mintc.fi (valtion toimet liikenneturvallisuuden parantamiseksi, lainsäädäntö) Poliisi www.poliisi.fi (kampanjamateriaalia liikenneturvallisuuden parantamiseksi) Lääninhallitus www.intermin.fi/olh (mm. läänin liikenneturvallisuussuunnitelma) Liikennevakuutuskeskus www.vakes.fi/lvk/ (tietoa liikennevahingoista ja niiden korvaamisesta) Utajärven kunta www.utajarvi.fi/ (mm. liikennekasvatusraportti ja keskustelupalsta, jossa myös liikenneturvallisuusaiheita) 21
LASTEN NÄKEMYKSET UTAJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUDESTA Autoilijat liikenteessä Autoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä, niin kuin muittenkin liikenteessä liikkuvien. Autoilijat ovat usein ajaneet ihmisen päälle ja toisten autojen kanssa kolarin. Ihmiset voivat loukkaantua tai kuolla. Autoilijoiden tulisi noudattaa vähän ennen junarataa esiintyvää STOP-merkkiä. Monesti autoilijat ajavat STOPmerkin ohi katsomatta, että tuleeko junaa. Niin käy myös usein autoliikenteessä. Salla 3. lk Liikenteen vaaratilanteita Liikenteessä on paljon vaaratilanteita. Liikenteessä on monenlaista liikkujaa. Kaikki eivät muista olla tarkkoja ja varovaisia. Kaupungissa ajetaan usein päin punaisia. Pyöräilijät ajavat myös lujaa ja varomattomasti, eikä heillä ole kypärää. Eläimet aiheuttavat joskus vaaratilanteita. Hirvi voi juosta tielle yllättäen. Minun täytyy olla varovainen, kun ylitän valtatien joka aamu! Annika 3.lk Autoilijat liikenteessä Kerran kun menin tien yli niin jokin auto tuli hirveää vauhtia eteenpäin. Minä katsoin kylttiä ja siinä oli kahdeksankympin rajotus ja se auto meni n. satasta. Minä menin kotiin ja sanoin äidille, mutta äiti sanoi että kannattaa katsoa vasemmalle ja oikealle ettei jää auton alle. Minä katsoin aina vasemmalle ja oikealle niin en jäänyt auton alle. Kun menin pyörällä tien yli niin aina talutin pyörän tien yli ja en koskaan jäänyt auton alle. Sanna 3.lk Pyöräilijät liikenteessä Aina kun lähtee pyöräilemään täytyy panna kypärä päähän. Kulje pyörätiellä. Mene suojatietä pitkin aina kun on mahdollisuus. Katso ensin vasempaan sitten oikeaan ja vielä kerran oikeaan ja taluta pyörä tien yli. Aja oikealla tien reunalla suoraan mutkittelematta etteivät toiset pyöräilijät törmää sinuun. Suojatie merkitään valkoisilla viivoilla. Pyörätien merkki on pyöräilijän kuva. Kuusitoistavuotias pyöräilijä saa kyydittää vai kaksitoistavuotiaita lapsia. Pimeän aikana pitää olla pyörissä, jotta näkyy ja näkee. Pyöräile liikennesääntöjen mukaan! Silja 3.lk 22
Minä pyöräilijänä liikenteessä Minä ajan oikeaa reunaa tiellä tai jos on pyörätie menen siitä. Katson aina että ei tule autoa ja sitten menen vasta yli. Jos on suojatie menen sitä pitkin. Kerran kun minulla oli pyörä rikki, minä oli äidin pyörällä koulussa. Minä ajoi melkein autoon pahki, koska jarrut oli rikki. Mutta onneksi kuitenkin auto väisti minua. Santeri 3. lk Minä pyöräilijänä liikenteessä Olin menossa pyörällä kaverini luo ja muistelin mitä opettaja opetti liikennesääntöjä. Autotie tuli vastaan ja muistelin, että opettaja neuvoi katsomaan ensin vasemmalle ja sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle ja tein niin kuin ope oli neuvonut. Sitten yhtäkkiä minulla irtosi kettingit ja talutin pyörän kotiin ja kotona isä laittoi kettingit paikoilleen ja lähdin polkemaan kaverini luo. Bertta 3.lk Autoilijat liikenteessä Autojen pitää pysähtyä jos on liikennemerkki, jossa lukee stop. Autojen pitää ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Aina pitää katsoa vasemmalle ja oikealle tuleeko autoa. Jos tien yli kävelee tai pyöräilee ihminen on autojen pitää pysähtyä. Autossa pitää olla valot talvella ja kesällä. Autossa pitää olla turvavyöt kiinni. Pitää olla sopiva väli ettei satu kolaria tai muuta onnettomuutta. Kirsi 3.lk 23