Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Kuopion seutu Aluetyöryhmän raportti 24.9.2009

ESIPUHE Tämä raportti on Kuopion kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit 2008 2011 hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat omat raporttinsa. Koko hanke raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuna 39/2009. KETJU-hankkeen aineisto on tallennettu projektin sivuille www.strafica.fi/ketju. Kokonaisuuden yhteenveto, johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet sekä kaupunkiseutujen väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet on löydettävissä yhteenvetojulkaisusta ja projektin kotisivuilta. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven 2008 2009 aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taloudellisen taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Palvelutasotavoitteet ja kehittämisohjelma jäivät tässä tilanteessa vaatimattomammiksi, kuin alun alkaen oli tavoitteena. Erityisesti lähivuosien tavoitteet ovat varovaisia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin edelleen voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. KETJU-työssä ei tämän takia pystytty tekemään liikenteen uudelleen organisointia ja rahoituksen uudistamista koskevia esityksiä alun perin suunnitellussa tarkkuustasossa. Raportti toimii kuitenkin hyvänä lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Kuopion seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5-7 vuoden tähtäimellä. Lisäksi on esitetty miten alueella nähdään parhaaksi jatkaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja seudun kuntien, maakuntaliiton lääninhallituksen ja Tiepiirin (vuoden 2010 alusta ELYn) kesken joukkoliikenteen kehittämistoimien toteuttamiseksi ja joukkoliikenteen järjestämiseksi matkustajia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Kuopion kaupunkiseudun KETJU-työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupungininsinööri Seppo Kesti. Kuopion kaupungilta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös Seija Pasanen, Leo Kosonen, Juha Romppanen ja Heikki Helve. Karttulan kunnan edustajana oli Jukka Rissanen, Siilinjärven kunnan edustajana Juha Elomaa, Juankoskea edusti Aino Komulainen, Mikko Lehto edusti Nilsiää ja Matti Kähkönen Tuusniemeä. Kari Loponen oli nimetty Maaningan kunnan edustajaksi, mutta hän ei osallistunut työryhmän työhön eikä kokouksiin. Seppo Huttunen edusti Itä-Suomen lääninhallitusta ja Jouko Kohvakka Pohjois- Savon liittoa. Terhi Nissinen oli Tiehallinnon edustaja Savo-Karjalan tiepiiristä. Liikenneja viestintäministeriön edustajana on toiminut Katariina Myllärniemi, joka on osallistunut kaikkiin työryhmän kolmeen kokoukseen. Raportin ovat kirjoittaneet Marja Rosenberg KPMG Kunta Oy:stä (8.3.2009 saakka VTT) sekä Riikka Rajamäki VTT:ltä (luvut 1 ja 2).

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 1.1 SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS... 1 1.2 VÄESTÖ... 2 1.3 TYÖPAIKAT... 4 1.4 MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA KOHTEITA... 5 1.5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA... 6 2.1 TARJONTA... 6 2.2 PALVELUTASO... 10 2.3 KYSYNTÄ... 12 2.4 LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT... 14 2.5 ORGANISOINTI... 16 2.6 RAHOITUS... 16 2.6.1 Joukkoliikenne... 16 2.6.2 Henkilökuljetukset... 17 2.7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 18 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET... 19 3.1 SUUNNITTELUTILANNE... 19 3.1.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat... 19 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat... 20 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat... 20 3.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUMISASTE... 20 3.3 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 24 3.3.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 24 3.3.2 Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 27 3.4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 4 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 28 4.1 MENETELMÄ... 28 4.2 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET KAUPUNKISEUDULLA... 28 5 KEHITTÄMISOHJELMA... 35 5.1 YLEISTÄ... 35 5.2 TOIMENPITEET... 36 5.2.1 Kehittämismallit... 36 5.2.2 KETJU-työryhmän ehdotukset... 38 5.3 TOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI, KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET... 40 6 ORGANISAATIO... 45 6.1 ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET... 45 6.1.1 Aluehallinto ja kuntaliitokset... 45 6.1.2 Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain täytäntöönpano... 45 6.2 ALUEEN TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN... 46 6.3 YHTEISTYÖ... 47 6.3.1 Liikenne- ja henkilökuljetukset... 47

6.3.2 Maankäyttö... 48 6.4 PÄÄTÖKSENTEKO... 48 7 YHTEENVETO... 50 LÄHDELUETTELO

1 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus KETJU-hankkeeseen osallistuu 15 kaupunkiseutua ja yhteensä 109 kuntaa. Kuopion seudulla suunnittelualue kattaa Kuopion kaupungin ohella Karttulan, Maaningan, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat sekä Juankosken ja Nilsiän kaupungit. Kuopion seutu on Pohjois-Savossa selkeä väestökeskittymä. Pohjois-Savon väestöstä noin puolet asuu Kuopiossa ja sen ympäristökunnissa. Kuopion seutu on myös Itä-Suomen suurin väestökeskittymä. (Lähde: Qvick: Kuopion seudun rakenneselvitys) Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Kuopio, Karttula, Maaninka ja Siilinjärvi. Kuopion ja Karttulan kuntaliitos tulee voimaan vuonna 2011. Liikennejärjestelmäsuunnitelman lisäksi seudulle on laadittu tai laaditaan yhtä kuntaa tai kuntia koskevia liikenteen eri aihepiireihin liittyviä suunnitelmia kuten esimerkiksi joukkoliikenne, kevytliikenne ja liikenneturvallisuus. Liikenteen suunnittelussa kukin kunta toimii sekä itsenäisesti että yhdessä. Seuturaja voi rajata varsin vahvasti suunnitelmia. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa on kuitenkin selkeästi maankäytönsuunnittelua yleisempää. Kuntien yhteishankkeissa on yleensä mukana yhteistyötä muodostavana tahona yksi tai useampi viranomainen lähinnä Tiehallinto ja Lääninhallitus Kaupunkiseutusuunnitelman asiantuntija-arvioinnissa tunnistetaan mm. seuraava kehittämistarve: - Kun seutu pyrkii joukkoliikennekaupungiksi, on maankäytön rakennesuunnitelmassa, maapolitiikassa ja asunto-ohjelmoinnissa otettava huomioon niiden vaikutukset liikennemääriin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin koko seudulla. Toimenpide-esityksissä seutusuunnitelman toteuttamiseksi todetaan liikenteen osalta mm. seuraavaa: - Liikenteen suunnittelussa kukin kunta toimii sekä itsenäisesti että yhdessä. Seuturaja voi rajata varsin vahvasti suunnitelmia. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa on kuitenkin selkeästi maankäytönsuunnittelua yleisempää. Kuntien yhteishankkeissa on yleensä mukana yhteistyötä muodostavana tahona yksi tai useampi viranomainen lähinnä Tiehallinto ja Lääninhallitus. - Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa aiotaan laajentaa koko toiminnallisen kaupunkiseudun kattavaksi. Lisäksi aiotaan panostaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseen - Kaupunkiseudun kunnilla on yhteinen linjaus liikenneasioissa, jotka on kirjattu liikennejärjestelmän strategiaosaan. Yhteistyöhankkeiden toteutukseen kunnat osallistuvat tapauskohtaisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Monet liikennehankkeista edellyttävät valtion rahoitusta - Maankäytön, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen pyritään maankäytön rakennemallilla, jossa tarkastellaan maankäytön ohella liikennejärjestelmää ja palvelurakennetta. - Keskeiset toimenpiteet edellyttävät seudun maankäyttötyöryhmän perustamista ja yhteisiä suunnittelun työvälineitä. Vastuu toimenpiteiden aloittamisesta on perustettavalla seudun maankäyttöryhmällä. Kuopio on luonteeltaan tiivis, sormimaisen rakenteen omaava joukkoliikennekaupunki. Kuopiossa pääosa väestöstä asuu keskeisellä kaupunkialueella ja kaupungin asukastiheys on maamme kor-

2 keimpia. Vuosikymmenten mittaan Kuopion kaupunkirakenteeseen on tullut paljon myös autokaupungin rakenteita: Autojen määrä asukkailla on lisääntynyt ja ns. autokaupungiksi luonnehdittujen pientaloalueiden määrä on kasvanut. Nykyään Kuopiota voidaan luonnehtia autoistuneeksi joukkoliikennekaupungiksi (Kosonen 2007), vaikkakin autoistumisaste on maamme alhaisimpia. Kuopion kaupunkirakenne on toteutettu suunnitelmallisesti, alueet liittyvät hyvin toisiinsa ja tiiviisti rakennetut asuntoalueet ovat mahdollistaneet laajat puisto-, ulkoilu- ja virkistysalueet. Vajaakäyttöisten ja vanhojen alueiden täydennysrakentaminen on osa kaupungin kehittämistä. (Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012.) Suurten kaupunkien tyyppinen paikallisliikenne luo osaltaan edellytyksiä Kuopion kasvun jatkumiselle sekä tehokkaan ja monipuolisen kaupunkirakenteen ylläpidolle. Kuopion kaupunkirakenteen kannalta joukkoliikennekaupungin vahvistaminen ja paikallisliikenteen tason säilyminen ovatkin erityinen haaste, sillä ilman kehittämistä paikallisliikenne uhkaa taantua pienempien kaupunkien tasolle. 1.2 Väestö Suunnittelualueella asuu yhteensä noin 138 200 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa Kuopiossa, Karttulassa ja Siilinjärvellä, muilla paikkakunnilla väestö vähenee. Vuonna 2007 Kuopion väkiluku oli ennusteen mukaan 91 320, Karttulan 3 518 ja Siilinjärven 20 762; vuonna 2020 väkilukujen arvioidaan olevan kyseisten paikkakuntien osalta 92 276, 3 904 ja 22 351 asukasta. Kuva 1. Väestönmuutos edelliseen liikennestrategiaan verrattuna; Lähde: Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, liitteet. Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa jatkuvasti. Väestönkasvun painopiste on etelässä. Vaikka väestöennusteen mukaan koko kaupungin väestön määrä lisääntyy verrattain hitaasti, alueittaiset muutokset ovat erittäin suuria. Väestön vähenemistä tapahtuu tasaisesti

3 kaikilla ns. vanhoilla alueilla, joille ei rakenneta uusia asuntoja. Sitä vastoin voimakasta väestönkasvua tapahtuu uusilla asuntotuotanto- ja täydennysrakentamisalueilla. Kuopion väkiluku ikäryhmittäin v. 2007: ikäryhmä lukumäärä 0-6 6 623 7-12 5 892 13-15 3 203 16-18 3 521 19-24 9 218 25-39 17 441 40-64 31 197 65-74 7 400 75-84 5 009 85+ 1 453 yht. 90 957 Kuva 2.Väestön sijoittuminen Kuopion kaupunkiseudulla. Muuttoliike on ollut vilkasta. Vuonna 2006 Kuopioon muutti runsaat 5 500 henkilöä. Kuopiosta muualle muuttaneita oli hieman tätä enemmän. Kuopio on saanut muuttovoittoa ulkomailta tulijoista, mutta kuntien välinen muuttoliike on ollut lievästi negatiivinen. Kuopion tulomuuttajista suurin osa on työhön ja opiskelemaan tulevia. Samat ryhmät ovat myös lähtömuuttajissa suurimpia. Ikärakenteeltaan muuttoliike on painottunut nuoriin: yli 70 prosenttia tulomuuttajista on alle 30-vuotiaita. Selvää muuttovoittoa Kuopio saa ainoastaan 15-24-vuotiaista. Nuorten muuttovoiton seurauksena Kuopion väestön ikärakenne on pysynyt koko maan keskimääräistä hieman nuorempana, syntyvyys on säilynyt korkeana ja luonnollinen väestönkasvu jatkunut. Viime vuosille tyypillistä on kuitenkin ollut, että Kuopion muuttoliike on ollut nuorten lapsiperheiden osalta negatiivinen muihin kuntiin

4 päin. Osa perheistä muuttaa työn perässä muihin suuriin kaupunkeihin tai hakeutuu asumaan Kuopion seudun kehyskuntiin. Kuopion seudulla väestö on keskittynyt Kuopion lisäksi Siilinjärven ja Juankosken keskustaajamiin. Kuopiota ympäröivissä kunnissa on kussakin yksi selvästi erottuva keskustaajama. Siilinjärven keskustaajamassa on yli 10 000 asukasta, Juankoskella, Tuusniemellä, Nilsiässä, Maaningalla ja Karttulassa 1 000-5 000 asukasta (lähde: SYKE/YKR, Tilastokeskus; Poimintoja kaupunkiseutusuunnitelmasta 2.6.2008). Siilinjärven eteläosassa on Toivalan - Vuorelan taajama, jossa on noin 5 000 asukasta. Suunnittelualueen kunnissa on myös useita pienempiä, alle tuhannen asukkaan taajamia. 1.3 Työpaikat Vuoden 2005 tietojen mukaan suunnittelualueella on noin 51 000 työpaikkaa. Työllisiä on lähes yhtä paljon. Seudun keskeinen työpaikkakeskittymä on Kuopio, joka tarjoaa yli 40 000 työpaikkaa. Siilinjärvellä työpaikkoja on noin 6 100 ja Juankoskella yli 2 000. Kuopion työpaikat sijaitsevat melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia. Vuoden 2006 alussa kaupungin kaikista työpaikoista 12 000 työpaikkaa (28 %) sijoittui keskustaan ja yhteensä yli puolet (60 %) alle kahden kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kuopion työpaikat sijoittuvat nykyisin entistä enemmän asutusrakenteen ulkopuolelle, liikenteellisesti hyvin saavutettaviin paikkoihin. Uusille alueille on syntynyt mm. koulutuksen ja päivähoidon työpaikkoja. Kuopion tiedepuiston alue on vahvistunut viime vuosina hyvinvointipalvelujen ja liike-elämää palvelevien toimintojen työpaikkaalueena. (Lähde: Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012). Kuopion elinkeinoelämässä painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti modernia yritystoimintaa. Erityisesti panostetaan informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan. Kuopio on myös yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista ja merkittävä yliopistokaupunki. Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä ja matkailulla on suuri merkitys Kuopion taloudelle. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä. Voimakkaita kasvuodotuksia Pohjois-Savossa on mm. metalli- ja konepajateollisuudessa, teknologiateollisuudessa, bioenergian tuotannossa, kemianteollisuudessa ja matkailualalla. Metsäteollisuus pysyy jatkossakin tärkeänä, vaikka alan rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan. (Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos 8.5.2008.) Kuopion suurimmat työnantajat 1.1.2008 olivat Kuopion kaupunki, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS, Kuopion yliopisto, Osuuskauppa Peeässä, Savon koulutuskuntayhtymä, Niuvanniemen sairaala, Itella Oyj, ISS Palvelut Oy, Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Honeywell Oy. Uusia liike- ja toimistotiloja on valmistunut eniten keskustaan ja Savilahteen sekä kaupan liiketiloja mm. Leväselle ja Päivärantaan. Kuopion Tiedepuisto laajenee edelleen: vuonna 2007 on valmistunut Honeywell House ja Microteknia 4:n laajennus. Technopolis Kuopio Oy suunnittelee uuden yritystalon käynnistämistä. (Lähde: http://www.kuopio.fi/net.nsf/td/131103132915063?opendocument). Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betoniteollisuus sekä matkailu. Tunnetuimpia yrityksiä ovat Yara Suomi Oy, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy sekä Kylpylähotelli Kunnonpaikka (http://www.siilinjarvi.fi/yritykset/index.php). Juankosken kaupunki työllistää n. 400 henkilöä. Juankosken muita merkittäviä työllistäjiä ovat Tamfelt Oyj Abp/Tamfelt PMC Oy (n. 300 henkilöä), Stromsdalin kartonkitehdas (n. 200), Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä sekä Savon Ammatti- ja aikuisopisto. (http://www.juankoski.fi) Maaningan kunnan suurimmat työnantajat ovat Maaningan kunta (n. 300 henkilöä) ja Pohjois-Savon tutkimusasema Halola (40-50 henkilöä). Nilsiän suurimpia työllistäjiä ovat Nilsiän kaupunki (n. 380 henkilöä) ja Ruotsalainen Oy. Suuri työllistäjä on Tahkovuoren lomakeskus, jossa toimii useita yrityksiä.

5 Oheisessa taulukossa on esitetty Kuopion seudulla pendelöivien lukumäärät kuntien välisessä pendelöintiliikenteessä vuonna 2005. asuinkunta/työpaikka Kuopio Karttula Siilinjärvi Maaninka Juankoski Tuusniemi Kuopio 32307 590 3777 302 163 142 Karttula 121 587 9 3 3 1 Siilinjärvi 1317 18 3913 166 51 23 Maaninka 43 1 59 757 0 1 Juankoski 109 2 50 2 1605 23 Tuusniemi 59 0 8 0 10 637 Kuopion seudulla kunnasta toiseen pendelöivien osuus työllisistä on suurin Siilinjärvellä, 29 %, ja Karttulassa, 19 %. Myös Kuopiossa ja Maaningalla pendelöivien osuus työllisistä on selvästi yli 10 %. Luvut on laskettu käyttäen työllisten lukumääränä kussakin kunnassa työskenteleviä ja seudulla pendelöiviä eli mukana ei ole esimerkiksi pendelöintiä Kuopion seudulta suunnittelualueen ulkopuolelle tai muualle Suomeen. 1.4 Muita matkustukseen vaikuttavia kohteita Kuopio on koko Pohjois-Savon julkisten ja yksityisten palveluiden keskus. (Lähde: Kuopion seudun rakenneselvitys) Kuopion yliopisto sijaitsee Yliopistonrannassa Savilahden maisemissa, ja kampusta kehitetään ekokampukseksi, jossa ympäristöasioista huolehditaan mahdollisimman hyvin. Kuopion yliopistollinen sairaala toimii Kuopiossa kolmella alueella (Puijon sairaala, Julkulan sairaala ja Alavan sairaala) sekä lisäksi Siilinjärvellä (Tarinan sairaala). Kuopion matkailukohteista tunnetuin lienee Puijon torni, joka ympäristöineen tarjoaa matkailijoille urheilu-, virkistys- ja majoituspalveluja. Kuopiossa on myös kylpylähotelli Rauhalahti, joka sijaitsee n. 6 km päässä kaupungin keskustasta. Kuopiosta käsin tehdään paljon niin reitti- kuin tilausristeilyjäkin Kallavedelle. Tahkovuoren matkailuale kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti ja suunnitteilla tai toteutusvaiheessa olevien rakennushankkeiden myötä alueen vuodepaikkojen määrä nelinkertaistuu nykyisestä 7 500:sta noin 30 000:een. Alueen matkailuliikenteen odotetaan kasvavan samassa suhteessa. (Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos 8.5.2008.) Siilinjärvellä on kaksi kylpylää, Virkistysuimala Fontanella ja Kylpylähotelli Kunnonpaikka. Kunnan alueella sijaitsevat myös golfkeskus Tarina-Golf sekä Kasurilan Hiihtokeskus sekä Kuopion Lentoasema ja Järviterminaali sen välittömässä läheisyydessä. 1.5 Yhteenveto ja johtopäätökset - Väestön kasvu luo mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiselle. - Kuopion tiivis kaupunkirakenne joukkoliikennevyöhykkeillä on hyvä lähtökohta joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle. Autoistumisen kasvu on kuitenkin haaste, jota kaupunki pyrkii rajoittamaan täydennysrakentamisella jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille.

6 - Siilinjärven väestö ja työpaikkamäärät sekä sijainti hyvätasoisen tieverkon päässä Kuopion palveluista on mahdollisuus joukkoliikennekaupungin ulottamiseksi Kuopion kaupungin rajan ulkopuolelle. - Lapsiperheiden muutto tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolelle asettaa haasteita joukkoliikennepalveluiden järjestämiselle sekä koulumatkoilla että lisääntyvänä työmatkapendelöintinä. - Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittyminen asettaa haasteita siinä, miten kiinnostavat kohteet on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja miten sujuvat matkaketjut järjestetään ja niistä tiedotetaan. 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Paikallisliikenne ja vakiovuoroliikenne Kuopion paikallisliikenteen hoitaa Kuopion Liikenne Oy, joka vastaa myös aikataulu- ja pysäkkiinformaatiosta. Kuopion paikallisliikenteen linjasto muodostuu 11 säännöllisestä heilurilinjasta sekä keskustaan päättyvistä säteittäislinjoista 14 ja 19. Yöliikenteessä linjojen reiteissä on poikkeamia. Linjoja liikennöidään 56 bussilla, joista 54 on vuoden 2009 loppuun mennessä matalalattiaisia. Joukkoliikenteen tarjonta on laskenut vuosituhannen vaihteesta noin 12 prosenttia (Pohjois-Savon liikennestrategia 2030). Paikallisliikennettä täydentää ostoliikenteenä toteutettu palveluliikenne. Osa paikallisliikenteen reiteistä ja vuoroista ulottuu Siilinjärven puolelle. Paikallisliikenteestä osa on Kuopio - Siilinjärvi lähiliikennettä. Paikallisliikenteen ajokilometrit olivat vuonna 2007 yhteensä 4,1 miljoonaan kilometriä. Koulujen kesälomien aikana ajetaan noin 82 % talviliikenteen linjakilometreistä. Pääosa naapurikuntien joukkoliikenteestä muodostuu Kuopioon suuntautuvasta vakiovuoroliikenteestä sekä pikavuoroliikenteestä. Siilinjärvi - Kuopio liikenteestä noin puolet on paikallisliikenteen omaista lähiliikennettä ja noin puolet vakio- sekä pikavuoroliikennettä. Vakiovuoroliikennettä ajetaan talviarkena 15 500 kilometriä koko seudun alueella. Kesäliikenteessä vakiovuoroliikenteen ajokilometreistä vähenee noin kolmannes talveen verrattuna. Joukkoliikenteen ajosuoritteet ja matkustajamäärät ovat vähentyneet 2000-luvulla. Eniten ovat vähentyneet lääninhallituksen osto- ja linjaliikenteen tarjonta. Osa lääninhallituksen lakkautuneesta ostoliikenteestä on siirtynyt kuntien ostoliikenteeksi, jonka merkitys kokonaissuoritteessa on kuitenkin pieni. Kaupunkien paikallisliikenteen suoritteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Matkustajamäärän väheneminen on hidastunut viime vuosina ja vuonna 2006 Kuopion kaupunkiliikenteessä matkustajamärät olivat hieman suuremmat kuin kahtena edellisenä vuonna. Yhteensä joukkoliikenteen tarjonta on vuosina 2000 2006 vähentynyt noin 12 prosenttia ja kysyntä 20 prosenttia. Pohjois-Savon joukkoliikenteen ajosuorite vuonna 2006 oli yhteensä 16,3 miljoonaa ajokilometriä. Matkoja arvioitiin tehdyn yhteensä 5,52 miljoonaa. (lähde: Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma)

Kuva 3. Kuopion paikallisliikenteen linjakartta. (Lähde:Kuopion paikallisliikennesuunnitelma 2005-2009) 7

8 Kuva 4. Kuopion seudulliset bussireitit 2009 (ei sisällä kuntien ostoliikennettä). Lähde: Itä-Suomen lääninhallitus Palveluliikenne, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistelytoiminta Pohjois-Savon MYK toimii koko maakunnan alueella. Palveluliikennettä ajetaan 17 Pohjois-Savon kunnassa. Pohjois-Savon matkojenyhdistelykeskuksen palveluihin kuuluvat - palveluliikenne yhdeksässä kunnassa (Iisalmi, Juankoski, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Nilsiä, Siilinjärvi ja Varkaus),

9 - vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset taksiyhdistelyt seitsemässä kunnassa (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Nilsiä, Pielavesi, Siilinjärvi ja Varkaus), - Kelan kimppakyydit KYSin Puijon ja Tarinan sairaaloihin, - KYSin kiireettömät sairaalasiirrot ja - Itä-Suomen lääninhallituksen ostama juna- ja lentoliityntäliikenne. Vuonna 2005 keskus järjesti noin 350 000 matkaa. Matkamäärä on ollut koko ajan kasvava. Uutta joukkoliikennettä on perustettu kutsuohjattuna maaseutumaisille alueille, joissa normaalia joukkoliikennettä on vähän tai ei ollenkaan. Kuopiossa liikennöi neljä palveluliikenteen PALI-autoa, jotka kuljettavat asiakkaat ovelta ovelle. PALIin voi nousta myös erillisiltä PALI-pysäkeiltä tilaamatta, jos autossa on tilaa. Kaikki PALIt käyvät jokaisella reitillään torilla, terveyskeskuksessa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Harjulan sairaalassa. Palveluliikenteessä kertalipun hinta on samansuuruinen kuin paikallisliikenteen linja-autoissa. Maksuvälineenä käyvät kertamaksun lisäksi Matkahuollon lipputuotteet. Kuopion kaupungin alueella palveluliikennettä liikennöidään arkisin klo 7 17 neljällä autolla ja matkat tilataan matkojenyhdistelykeskuksesta. Palveluliikenne on kokonaisuudessaan kaupungin ostamaa liikennettä ja sitä hoitaa tällä hetkellä Linja Karjala Oy. Siilinjärvellä palveluliikenne kattaa koko kunnan alueen. Liikenne hoidetaan yhdellä Pali autolla ja yhdellä 1 + 8 hengen taksilla. Liikennöintiaika on 6.00-18.00. Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Kuopioon on hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet niin maanteitä ja rautateitä pitkin kuin myös lento- ja vesiliikenteellä. Helsingistä Lappiin kulkeva Valtatie 5 on alueen tieverkon pääväylä. Rautatieyhteydet ovat hyvät niin Helsingistä, Tampere-Turku -suunnasta. Myös idästä Joensuusta ja pohjoisesta Oulusta on junayhteydet. Laivayhteys Itämerelle on auki lähes koko vuoden. Myös seudun toinen merkittävä väestökeskittymä, Siilinjärvi, sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Valtatie 5 Helsingistä pohjoiseen, valtatie 17 ja kantatie 75 itään sekä kantatie 77 länteen kulkevat Siilinjärven kautta. Myös Savon rata kulkee kunnan alueen kautta ja lisäksi kunnan kaakkoisosassa Rissalassa sijaitsee Kuopion lentoasema. Pohjois-Savon aluerakenne on keskittynyt valtatie 5 -akselille, erityisesti Kuopion seudulle sekä Iisalmeen ja Varkauteen. Tavoitteena on helminauhakaupunki Iisalmi Kuopio Varkaus. Alueen tärkeimmät pääliikennesuunnat ovat valtatie 5, Savonradan ja Saimaan syväväylän muodostama pohjois-eteläsuuntainen käytävä sekä Joensuun, Kuopion, Jyväskylän ja Tampereen muodostama vyöhyke. Valtatien ja Savonradan merkitys kasvaa tulevaisuudessa Pietarin talousalueen kehittyessä. Junaliikenteen matkustajamäärä on kääntynyt kasvuun vuonna 2007. Muutos johtuu ensisijaisesti liikenteen nopeutumisesta ja tarjonnan muutoksista, jotka on toteutettu Lahti Kerava-oikoradan käyttöönoton jälkeen vuoden 2006 lopussa. Nopeiden yhteyksien arvioidaan lisäävän raideliikenteen suosiota tulevaisuudessa. (Pohjois-Savon liikennestrategia 2030.) Oikorata on lisännyt Savon radan matkustajamääriä erityisesti Helsinkiin suuntautuvilla junamatkoilla. Kuopiossa matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2007 Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla 18,6 %, muilla matkoilla 6,8 % (Lähde: VR 2008). Myös lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla ja Kuopion lentoaseman merkitys koko Itä-Suomen lentoliikenteen keskuksena on vahvistunut (Pohjois-Savon liikennestrategia 2030). Vuonna 2008 lentomatkustajien määrä on vähentynyt noin 3 % edellisestä vuodesta. (Fina-

10 via, liikennetilastot 11/2008). Kuopion lentoasema sijaitsee Siilinjärven kunnan puolella 17 kilometrin etäisyydellä Kuopion keskustasta. Kuopiossa ei ole matkakeskusta. 2.2 Palvelutaso Kaupunkiliikenteen alueella (Siilinjärvi-Kuopio) on säännöllinen ja tiheä (vähintään 2 vuoroa/h) vuorotarjonta. Kaupunkiliikennealueen ulkopuolinen vuorotarjonta on tiheää Kuopio-Varkaus välillä. Joukkoliikenteen peruspalvelutasoalue sijoittuu valtatie 5 ja 17 suuntaisesti Kuopion eteläosista Siilinjärvelle ja itään Riistavedelle. Kuopion keskusta ja sen lähialueet ovat kattavasti peruspalvelutason piirissä. Maaninka ja Karttula jäävät joukkoliikenteen peruspalvelutason ulkopuolelle. Joukkoliikenteen tavoitetaso saavutetaan Kuopion keskustassa ja sen lähialueilla. Kuopion ja Siilinjärven kuntakeskusten väliset yhteydet ovat varsin kattavat ja joukkoliikenneyhteyksien voidaan katsoa olevan tavoitetason piirissä. (Lähde: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet joukkoliikenteen näkökulmasta. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden toteutuminen Kuopion, Jyväskylän ja Lappeenrannan kaupunkiseuduilla. LUONNOS 06/2008). Kaupunkimaisen joukkoliikenteen kunnat selvityksen (luonnos 4.3.2008) mukaan Kuopion seudulla joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitearvoista toteutuu yli 75 %. Kyseisessä selvityksessä peruspalvelutaso muodostuu yhdeksästä osatekijästä ja osatekijöille määritetyistä tavoitearvoista. Vuorotarjonta ja liikennöintiajat ovat jo nykyisellään kilpailutasoa useilla alueilla, muissa seudun kunnissa perustasoa (Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla, LVM 54/2007). Joukkoliikennekaupungin vyöhykkeen ulkopuolella paikallisliikenteen toimintaedellytykset ovat kaventuneet vähäisiksi, kun autoistumisen kasvun ja väkiluvun laskun seurauksena matkustajien määrät ovat jatkuvasti laskeneet. Pientaloalueilla on omakotivaltaisuudesta johtuen jo laajoja alueita, joilla paikallisliikenteen saavutettavuus ja palvelutaso ovat heikot. Riittävästi matkustajia on ainoastaan uusilla omakotialueilla, joilla on paljon koululaisia ja nuorisoa. (Lähde: Kosonen: Kuopio 2015. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki) Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen laadittiin kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voitiin laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km -ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta. Taulukko 1. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset alue. keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä.

11 B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Yhteensä määriteltiin 10 luokkaa, jotka ottavat huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena saatiin liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille. Kuva 5. HLT-alueluokittelu Kuopion seudulla. Tarkastelun perusteella Kuopion kaupunkimainen alue sekä Siilinjärven keskusta kuuluvat pääosin hyvän joukkoliikenteen alueeseen. Kuopion ja Siilinjärven välinen vyöhyke on arvioitu hyvän tai tyydyttävän joukkoliikennepalvelun alueeksi. Muualla joukkoliikenne on arvioitu välttäväksi ja maaseutumaisilla alueilla heikoksi.

12 2.3 Kysyntä Kuopion paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2007 yhteensä 4,3 miljoonaa matkaa (Lähteet: Kuopion linja-autoliikenteen kilpailuttaminen, Paikallisliikennesuunnitelma 2005-2009). Tästä tuettujen kaupunkilippumatkojen osuus oli 2,3 miljoonaa matkaa. Palvelulinjoissa matkusti 50 000 matkustajaa vuonna 2007. Matkahuollon lipuilla tehtiin n. 100 000 matkaa, joka sisältyy em. 2,3 miljoonaan matkaan. Kuopiossa, kuten useimmissa muissakin keskisuurissa kaupungeissa, matkustajamäärät ovat kääntyneet 2000-luvulla laskuun. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys on esitetty kuvassa 6. Kuopion paikallisliikenteen matkustajamäärät (1 000 matkaa/v) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Kuva 6. Kuopion paikallisliikenteen matkustajamäärät 1985-2008.

13 Kuva 7. Kuopion paikallisliikenteen pysäkkien nousijamäärät (Lähde: Kuopio 2015; SYKE 2008) Kuopion seutulipun myynti vuodesta 2000 vuoteen 2007 on laskenut jyrkästi Juankoskella ja Kuopiossa sekä maltillisemmin Karttulassa ja Siilinjärvellä. Maaningalla lippuja on myyty vuosittain noin 200 kappaletta. Tuusniemi on tullut vasta vuonna 2006 mukaan seutulippujärjestelmään. Seutulipuilla tehtiin vuonna 2007 yhteensä noin 270 000 matkaa. Kuopiossa seutulipun myynti lisääntyi 1 % vuodesta 2006 vuoteen 2007. Vuoden 2008 seurannan mukaan Kuopiossa seutulippuja on myyty 11,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Palveluliikenteessä oli vuonna 2006 matkustajia yhteensä noin 111 000 matkustajaa. Kunnittain matkustajamäärät jakautuvat seuraavasti: Taulukko 2. Kunnan rahoittaman palveluliikenteen matkustajamäärät vuonna 2006. Kuopio 46 879 Juankoski 17 708 Maaninka 2 356 Nilsiä 14 823 Siilinjärvi 30 700* Tuusniemi 1 161

14 * Kaikille avoimen liikenteen matkustajamäärä oli n. 11 000. Kuopiossa matkustajamäärä on kasvanut vuonna 2007 ja on 49 133. 2.4 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Kuopion kaupunkiseudulla on käytössä Kuopion paikallisliikennealueella kaupunkilippujärjestelmä, jossa kaupungin ja valtion tuella on alennettu kausikortin hintaa. Kaupunki tukee myös opiskelija-, nuoriso ja veteraanislippuja. Kaupunkilipun lisäksi on käytössä seutulippu, jolla voi matkustaa koko seudun bussiliikenteessä. Kuvassa 5 ja taulukossa 3 on esitetty tuettujen lipputyyppien ja kertalippujen jakauma Kuopion paikallisliikenteessä. Lisäksi käytössä on liikenteenharjoittajien omia sarjalippuja, jotka eivät saa tukea. Muut 27 % Kausikortti (30pv) 32 % Siirtolippu 0 % Yötaksa 0 % Pyhälippu 1 % Vuosilippu 1 % 40 matkan kortit/ 3kk 18 % Kertaliput 21 % Kuva 8. Lipputyyppijakauma Kuopion paikallisliikenteessä vuonna 2007. Taulukko 3. Lipputyyppijakaumat vuosina 2003-2007. Maksutapajakauma Kuopion paikallisliikenteessä Tuetut liput: 2003 2004 2005 2006 2007 % % % % % 30 pv Kuopiolippu 26,8 26,8 26,6 26,1 31,4 40 M Kuopiolippu 9,9 10,1 9,3 9,3 1,3 40 M Opiskelijalippu 8,3 8,0 8,1 9,2 10,4 40 M Nuorisolippu 4,3 5,0 5,3 5,5 5,7 40 M Veteraanilippu 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 Vuosilippu 1,3 1,1 0,8 0,7 0,9 Lastenvaunut + saattaja 0,9 1,1 1,0 0,7 0,6 Pyörötuoli + saattaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Näkövammaisen saattaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 52,3 52,9 51,8 52,2 50,9

15 Kertamaksu, tasataksa 20,2 18,8 19,0 18,5 19,3 Kertamaksu, lapsi 1,9 1,8 1,7 1,5 1,5 Pyhälippu 1,3 1,2 1,1 1,0 0,8 Pyhälippu, lapsi 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 Yötaksa 0,4 0,3 0,6 0,4 0,3 Siirtolippu 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 Yhteensä kertamaksu 24,6 22,8 23,0 21,9 22,4 Kuopion paikallisliikenteen halvin kertalippu maksaa arkena aikuisilta 2,90 ja lapsilta 1,50. Pyhä- ja yötaksat ovat kalliimmat. Kausikortilla tehdään noin kolmannes matkoista ja kertalipuilla noin viidennes (kuva 5). Kuopion alueen 30 vrk:n seutulipulla voi matkustaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella, myös kaikissa pikavuoroissa ilman lisämaksua. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan; kuopiolaisille hinta on 95, Juankoski 115, Karttula 96, Maaninka 91, Nilsiä 95, Siilinjärvi 89 ja Tuusniemi 100. Seutulipulla matkustavilta ei peritä pikavuoron lisämaksua Kuopion liikenteen pikavuoroissa. Siilinjärvellä on käytössä Etelä-Siilinjärvi lippu, jonka kelpoisuusalue on Toivala Vuorela Savilahti ja hinta vuonna 2008 oli 50. Siilinjärven keskustassa on ilmainen tunnin vaihto-oikeus lähiliikenteen vuorojen välillä. Taulukko 4. Lippujen hinnat vuonna 2008. Lippulaji Hinta 2008, euroja Kuopiolippu 30 vrk 56,00 Aluelippu, Siilinjärvi-Kuopio 89,00 Opiskelijalippu, 30 vrk 46,00 Kuopiolippu, 40 matkaa 59,00 Veteraanilippu, 40 matkaa 34,00 Nuorisolippu 46,00 Kertalippu, alin hinta 2,90 Pyhälippu 3,80 Yötaksa 3,80 Seutulippu Kuopio 95,00 Karttula 96,00 Siilinjärvi 89,00 Juankoski 115,00 Maaninka 91,00 Nilsiä 95,00 Tuusniemi 100,00

16 Informaatiojärjestelmät Kuopion liikenteen aikataulut ovat kaupungin ja Matkahuollon internetsivuilla. Internetsivuilta ja paikallisliikenteen aikataulujen alta löytyy Kuopion paikallisliikenteen reittiopas sekä Siilinjärveltä Kuopion Liikenne Oy:n lähiliikenteen reitit. Kuopion ja Siilinjärven paikallisliikenteen reittioppaassa voi tehdä reittihakuja ja tallentaa omia reittejä. Palvelu sisältää paikallisliikenteen linja-autot ja se toimii ovelta-ovelle -periaatteella eli mukana ovat myös kävelyosuudet. Paikallisliikenteen reittiopas hyödyntää arvioituja ohitusaikoja pysäkeillä ja vaihdot liikennevälineiden välillä huomioidaan automaattisesti. Paikallisliikenteessä on sähköinen reittiopas Wilima. Paikallisliikenteen ulkopuolisilla alueilla palvelee Matkahuollon aikataulupalvelut sekä matka.fi www-sivusto. 2.5 Organisointi Kuopio on joukkoliikenteen lupaviranomaiskaupunki ja sen toimialue laajenee kunta-liitoksen myötä Karttulaan vuonna 2011. Muilla alueilla lääninhallitus on lupaviranomainen. Pohjois-Savossa toimi matkojen yhdistelykeskus MYK, johon kuuluvat seudun kunnista Kuopion lisäksi Juankoski, Nilsiä ja Siilinjärvi. Matkojenyhdistelykeskuksesta voi tilata kutsujoukkoliikenteen sekä yhteiskunnan kustantamia esim. vammaisten, vanhusten, päivätoimintakeskusten ja koululaisten kuljetuksia sekä Kelan korvaamia sairaalakuljetuksia (kimppakyytejä), jos ne eivät ole mahdollisia normaalilla joukkoliikenteellä. MYKiä hoitaa kaupungin vammaispalveluyksikkö Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu on hajautettu ja suunnittelusta vastaavat osittain liikenteenharjoittajat ja osin Kuopion kaupunki ja lääninhallitus. Suunnittelujärjestelmää olisi tarpeen yksinkertaistaa ja selkeyttää. 2.6 Rahoitus 2.6.1 Joukkoliikenne Kuopion rahoitus paikallisliikenteen lipputukeen oli vuonna 2007 yhteensä 1,96 milj. (sis. alv 8 %), josta valtion osuus oli 0,6 milj.. Seutu- ja maakuntalippua tuettiin yhteensä 161 000 :lla (sis. alv 8 %), josta valtionavun osuus oli 73 600. Kaupunkilippumatkoissa subventio oli keskimäärin 0,43 euroa/matka ja seutulippumatkoissa keskimäärin 1,42 euroa/matka. Palveluliikenteen ostamiseen käytettiin rahaa yhteensä 122 000, johon valtionapua myönnettiin 50 %. Yhteensä palveluliikenteen ostoihin on seudulla käytetty vuonna 2007 noin 300 000 euroa. Muiden kuntien palveluliikenteen tuki on ollut vuonna 2007 seuraava: - Juankoski 80 900 euroa - Maaninka 17 000 euroa - Nilsiä 114 900 euroa - Siilinjärvi 73 500 euroa - Tuusniemi 6 363 euroa

17 2.6.2 Henkilökuljetukset Kuopion kaupunki käytti vuonna 2005 henkilökuljetuksiin tukeen yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa, joista vajaa kolmannes joukkoliikenteeseen. Kuvassa 6 on esitetty kuljetuskustannusten kehitys vuodesta 2001 vuoteen 2005. Vuonna 2005 kustannukset jakaantuivat seuraavasti: joukkoliikenne 1,55 M, opetustoimi 1,39 M, sosiaalitoimi 1,055 M, terveystoimi 0,718 M. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kuopion henkilökuljetukset (M /vuosi) - 91 000 asukasta v.2005 2001 2002 2003 2004 2005 sosiaalitoimi opetustoimi avoin joukkoliikenne Kuva 9. Kuopion henkilökuljetuksiin käyttämä rahoitus vuosina 2001-2005. (Lähde: Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunki, lvm 2007) Taulukko 5 Kuopion kaupunkiseudun kuntien kuljetuspalveluiden hankinta 2006 (euroa/vuosi). Lähde Itä-Suomen lääninhallitus. KUNTA: Juankoski Karttula Kuopio Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Tuusniemi JOUKKOLIIKENNE Ostetut linja-autovuorot 13 511 3 870 141 588 18 418 94 551 0 6 278 ( /vuosi, luku Ostetut taksivuorot (mm. 1 884 6 907 9 108 0 0 17 063 0 merkittävä Palveluliikenne (kts. ohjeista 80 906 0 226 385 0 114 918 67 829 6 363 muodossa Taksa-alennukset (mm. 967 3 402 1 323 277 6 628 10 080 82 118 3 602 Yhteensä 97 267 14 179 1 700 359 25 046 219 549 167 009 16 243 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET ( /vuosi, luku merkittävä muodossa 123456,78) SOSIAALITOIMEN KULJETUKSET ( /vuosi, luku merkittävä muodossa 123456,78) Esikoululaisten kuljetukset 42 612 10 496 12 064 40 454 16 600 0 2 836 Peruskoululaisten matkaliput 103 859 125 606 527 021 161 818 167 035 378 370 75 978 Lukion ja keskiasteen 3 535 0 0 0 18 126 0 159 Tilausliikenne linja-autolla 6 982 10 351 296 392 7 447 12 415 13 530 3 453 Taksikuljetukset 195 854 171 327 617 772 3 191 202 648 88 813 52 822 Muut kuljetusten korvaukset 25 500 0 7 299 4 059 8 094 59 440 2 200 Yhteensä 378 342 317 780 1 460 548 216 969 424 918 540 153 137 448 Esikoululaisten kuljetukset 0 0 60 018 0 6 180 42 424 0 Lasten päivähoidon 0 594 46 723 0 0 0 0 Kehitysvammalain perusteella 35 700 2 239 35 000 912 5 382 12 342 3 500 Sosiaalihuoltolain mukaiset 1 000 0 150 000 6 724 8 598 0 2 400 Vammaispalvelulain 32 465 49 597 495 526 45 590 122 229 149 420 12 100 Muut kuljetusten korvaukset 0 1 101 186 612 0 0 16 211 6 500 Yhteensä 69 165 53 531 973 879 53 226 142 389 220 397 24 500 TERVEYDENHUOLL Sairaankuljetukset ja siirrot 68 999 29 878 200 596 80 675 158 811 261 281 62 350 ON KULJETUKSET Potilaiden siirrot ja matkat 4 224 11 874 37 486 2 432 18 390 5 929 5 810 ( /vuosi, luku Muut terveydenhuollon 1 598 604 852 1 189 17 501 2 909 0 Yhteensä 73 223 43 350 842 934 84 296 194 702 270 119 68 160 Kaikki yhteensä 617 997 428 840 4 977 720 379 537 981 558 1 197 678 246 351

18 Taulukko 6. Kuopion seudun kuntien kuljetuspalveluiden hankinta 2006 (euroa/asukas/vuosi), ). Lähde Itä-Suomen lääninhallitus KUNTA: Juankoski Karttula Kuopio Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Tuusniemi KOKONAISKULJETUSKUSTANNUS pl. Terveys euroa/as 99 109 45 77 120 45 60 Joukkoliikenne/asukas 18 4 19 7 34 8 5 opetustoimi/asukas 69 90 16 56 65 26 46 sosiaalitoimi/asukas 13 15 11 14 22 11 8 terveydenhuolto/asukas 13 12 9 22 30 13 23 perusopetuksen kustannukset/asukas 56 87 16 45 58 23 44 SHL+VPL kuljetuskustannukset/asukas 6 14 7 14 20 7 5 palveluliikenne ja asiointiliikenne kustannukset/asukas 17 3 4 5 32 4 4 Taksanalennusten ostokustannukset/asukas 0 1 15 2 2 4 1. 2.7 Yhteenveto ja johtopäätökset - Paikallisliikenteen alueella palvelutaso on hyvä sekä arkisin, iltaisin että viikonloppuisin. Myös Kuopion ja Siilinjärven välinen lähiliikenne yhdessä lähi-, vakio- ja pikavuoroliikenteen kanssa tarjoaa kaupunkikeskusten välillä hyvän palvelutason. - Paikallisliikenteen kokonaistarjontaa on jonkin verran lisätty 2000-luvulla. - Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja kannattavuus ovat laskeneet 2000-luvulla. - Kokonaismatkustajamäärää seudulla ei pystytä selvittämään, koska lähi- ja vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. - Henkilökuljetusten järjestämiseen käytetään suunnittelualueella vuosittain lähes 9 miljoonaa euroa, josta avoimen joukkoliikenteen osuus on noin 2,2 miljoonaa euroa eli neljäsosa. - Kuopion kaupunki tukee joukkoliikennettä huomattavasti muita kuntia enemmän. Muissa kunnissa tukea suunnataan henkilökuljetuksiin ja palveluliikenteeseen. - Matkojenyhdistelykeskus (MYK) on vakiintunut palvelu seudulla ja kattaa hajaasutusalueen henkilökuljetustarpeet niiden kuntien osalta, jotka ovat siinä mukana.

19 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanne 3.1.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat Kuopion kaupunkiseudulla kaupunkiseutusuunnitelma laadittiin yhdessä Kuopion kaupungin sekä Karttulan, Maaningan ja Siilinjärven kuntien kanssa. Muutamien teemojen osalta valmistelutyössä on ollut mukana myös Suonenjoen kaupungin sekä Leppävirran ja Tuusniemen kuntien edustajia. Kyseiset kunnat esittivät kiinnostuksensa omalta osaltaan osallistua seudulliseen valmisteluun. Lopullinen kaupunkiseutusuunnitelma on kuitenkin laadittu ja hyväksytty koskien vain Kuopion kaupunkiseutua. MAL-työryhmä esittää kaupunkiseutusuunnitelmaan kymmentä kehittämistoimenpidettä. Keskeisimmät toimenpiteet ovat: Toiminnallisen seudun rakennesuunnitelma Vuorela Toivala Ranta-Toivala alueen yhteissuunnittelu Kuntien raja-alueiden yhteinen maankäyttö Seudullinen asunto-ohjelmointi ja alueiden käytön toteuttamissuunnittelu Keskeiset toimenpiteet edellyttävät seudun maankäyttötyöryhmän perustamista ja yhteisiä suunnittelun työvälineitä. Osa kehittämistoimenpiteistä (hajarakentamisen pelisäännöt, liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttöpolitiikan harmonisointi) liittyy kiinteästi keskeisiin kehittämistoimenpiteisiin, vaikka voidaankin toteuttaa erillisinä toimenpiteinä. Vastuu toimenpiteiden aloittamisesta on perustettavalla seudun maankäyttöryhmällä. Toimenpiteiden aloitus tapahtuu alkaen vuodesta 2008 teemaryhmän esittämän porrastetun aikataulun mukaisesti. Seudulla tapahtuu kuntaliitos vuonna 2011, kun Karttula ja Kuopio yhdistyvät. Kuopion maankäytön kehittäminen tapahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kanssa. Kaupungissa maankäytön suunnitelmissa esitetään jalankulku ja pyöräily, joukkoliikenne ja autokaupunkivyöhykkeet. Kuopioon on rakentunut ja edelleen laajenee Saaristokaupunki, joka yhdistetään keskustaan uudella 4 siltaa sisältävällä katuyhteydellä. Uusi katuyhteys lyhentää myös joukkoliikenteen reittejä ja matka-aikaa uudelta asuntoalueelta keskustaan.

20 Kuva 10. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet. Lähde: Leo Kosonen. Kuopio 2015. Suomen ympäristö 36/2007. 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Kuopion kaupunkiseudulle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä sitä koskeva aiesopimus. Suunnitelma tähtää vuoteen 2030. Siinä on viisi painopistealuetta, joille on määritetty kehittämistoimenpiteet ja osatavoitteet. Lyhyen tähtäimen ohjelma ulottuu vuoteen 2010 saakka ja sitä tarkistetaan vuosittain. Pohjois-Savon liikennestrategian päivitys käynnistettiin keväällä 2007 ja luonnos on valmistunut 2008. 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat Kuopiossa on laadittu paikallisliikenteen suunnitelma vuosille 2005-2009, jonka päivitys valmistuu syksyllä 2008. 3.2 Tavoitteet ja toteutumisaste Kaupunkiseudun kehittämissuunnitelmat Kaupunkiseutusuunnitelman arvioinnissa on todettu mm. seuraavaa: Liikenteen yhteensovittamisessa myönteistä on, että liikennejärjestelmäsuunnitelmaa aiotaan laajentaa koko toiminnallisen kaupunkiseudun kattavaksi ja lisäksi aiotaan panostaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen pyritään maankäytön rakennemallilla, jossa tarkastellaan maankäytön ohella liikennejärjestelmää ja palvelurakennetta. Kehittämistarpeista todetaan mm.:

21 - Kun seutu pyrkii joukkoliikennekaupungiksi, on maankäytön rakennesuunnitelmassa, maapolitiikassa ja asunto-ohjelmoinnissa otettava huomioon niiden vaikutukset liikennemääriin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin koko seudulla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjois-Savon liikennestrategiassa 2030 on määritelty liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet henkilöliikenteelle käyttäjäryhmittäin odotusten ja liikkumistarpeitten pohjalta. Lisäksi on erikseen tarkasteltu elinkeinoelämän henkilöliikenteen tarpeita eli työasiamatkoja sekä matkailun henkilöliikennepalvelujen tarpeita. Henkilöliikenteen palvelutasotavoitteet on esitetty taulukossa 2.

22 11 Taulukko 7. Henkilöliikenteen palvelutasotavoitteet käyttäjäryhmittäin Käyttäjäryhmä Yleistavoite Palvelutason kuvaus matkaryhmittäin Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia lastenja nuorten itsenäiseen liikkumiseen. Työja opiskelu/ koulumatkat Liikennejärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden itsenäisiin koulumatkoihin. Koulumatkat ovat sujuvia ja turvallisia. Asiointimatkat Vapaa-ajanmatkat Liikennejärjestelmä tukee itsenäistä liikkumista vapaaajanmatkoilla. Lähiympäristö ja erityisesti kevyen liikenteen väylät ovat hallittavia. Kaupungeissa joukkoliikenne tarjoaa käyttäjälle edullisia ja helppokäyttöisiä mahdollisuuksia liikkua vapaa-ajalla (iltaisin ja viikonloppuisin) kavereiden luo ja harrastuksiin. Työssäkäyvät ja opiskelijat autolliset Tavoitteena on turvalliset, sujuvat ja ajallisesti ennakoitavissa olevat matkat. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kevytja julkisen liikenteen kulkumuotoosuuden kasvattami-seen ja julkisen liiken-teen kulkumuotoosuuden säilyttämisen. Tavoitteena on ajoneuvojen käyttöasteen nostaminen. Työja opiskelumatkat ovat sujuvia, turvallisia ja ajallisesti ennakoitavissa. Liikennejärjestelmä tukee kevyen liikenteen suosimista lyhyillä matkoilla sekä kesällä että talvella. Päätieverkko ja seututiet ovat pääsääntöisesti liikennöitävissä nopeusrajoitusten puitteissa. Myös alempiasteinen tieverkko on liikennöitävissä ympäri vuoden ja vuorokauden. Joukkoliikenne tarjoaa henkilöautolle nopean ja kilpailukykyisen vaihtoehdon Kuopio-Siilinjärvi paikal-lis-ja lähiliikenteen alueella sekä tärkeimmillä yhteysväleillä muissa kaupungeissa ja 5- tiellä. Merkittävä osa ostosja asiointimatkoista suuntautuu lähikohteisiin. Kevytliikenne on houkutteleva kulkumuoto lyhyillä asiointimatkoilla. Julkisella liikenteellä tarjotaan yhteyksiä tärkeimpiin asiointikohteisiin kuten esi-merkiksi suuriin ostoskeskuksiin ja sairaaloihin. Vapaa-ajan matkat ovat sujuvia ja turvallisia sekä kohtuullisella tarkkuudella ajallisesti ennustettavia. Kuopio- Siilinjärvi paikallis-ja lähiliikenteen alueella ja 5tien varrella päivittäiset vapaa-ajan matkat on mahdol-lista tehdä julkisella liiken-teellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkillä vapaaajanmatkoilla julkinen liikenne on vaihtoehto henkilöauton käytölle. Junaja bussivuoroille tarjotaan liityntäyhteyksiä julkisel-la liikenteellä sekä parantamalla kevytliikenteen yhteyksiä pysäkeille tai asemille. Työssäkäyvät ja opiskelijat autottomat Tavoitteena on, että autottomuus on houkutteleva vaihtoehto Kuopio-Siilinjärvi paikallis-ja lähiliikenteen alueella sekä Iisalmen ja Varkauden keskustoissa asuville ja työssäkäyville. Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitse muuttaa pois kotoa tai jättää vastaanottamatta työpaikkaa sen takia, että ei omista tai ei voi ajaa henkilöautoa. Liikennejärjestelmä tukee kevyen liikenteen suosimista lyhyillä matkoilla sekä kesällä että talvella. Joukkoliikenne palvelee työmatkojen tarpeita kaupungeissa ja kuntakeskusten/merkittävimpien taajamien välillä. Muualta järjestetään kysyntää vastaavat julkisen liikenteen liityntäyhteydet sekä tarjotaan turvallisia ja sujuvia kevytliikenteen yhteyksiä asemille ja pysäkeille. Kevytliikenne on houkutteleva kulkumuoto lyhyillä asiointimatkoilla. Julkisella liikenteellä tarjotaan yhteyksiä tärkeimpiin asiointikohteisiin kuten esimerkiksi suuriin ostoskeskuksiin ja sairaaloihin Joukkoliikenne palvelee asiointimatkojen tarpeita iltaisin ja viikonloppuisin Kuopio- Siilinjärvi paikallis-ja lähiliikenteen alueella sekä viikonloppuisin kaikilla kaupunkiseuduilla kuntakeskusten/merkittävimpien taajamien välillä. Matkaketjut ovat sujuvia. Junaja bussivuoroille tarjotaan liityntäyhteyksiä julkisel-la liikenteellä sekä parantamalla kevytliikenteen yhteyksiä pysäkeille tai asemille.