Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous

Rakennesuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Auli Heinävä seutuarkkitehti ma.

Strategiahankkeet menossa päätöskäsittelyyn Muodostaa kunnille yhdyskuntasuunnittelun viitekehyksen, jonka kunnat vievät omiin suunnitelmiinsa ja niiden toteutukseen. Vastaus Paras-lain velvoitteeseen. Vastaus ilmastonmuutoksen hillinnän velvoitteisiin. Merkitys ohjeellinen. Juridisen sitovuuden korvaa kuntien keskinäinen tahdonilmaus tavoitteiden toteuttamisesta. Kuntien ja valtion sitoutumista vahvistetaan vuoteen 2012 ulottuvalla MAL-aiesopimuksella. 2 19.5.2010 JNu

Yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus Asuntotuotanto Liikennejärjestelmä Maankäytön rakennesuunnitelma 2030 Palveluverkko Elinkeinot Ilmaston muutoksen hillintä

MAL-aiesopimus Valtioneuvosto hyväksyi 12.11. Paras-selonteon, Tampereen ja Turun seuduilla kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävän valtion ja seudun kuntien välisen (seudullisen) maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettelyn. Lisää kuntien ja valtion sitoutumista. Tärkeimmät hankekokonaisuutta edistävät toimenpiteet sopimukseen. Hyväksyminen kunnissa syksyllä 2010.

Seuraavat työvaiheet Toteuttaminen valtaosin kuntien vastuulla: yleis- ja asemakaavoituksella, kaavoitus- ja investointiohjelmilla, maapolitiikalla, tontinluovutusohjelmilla, teknisten järjestelmien suunnittelulla, kuntien talousarvioissa. Strategiahankkeilla toteuttamisohjelmat ja jatkohankeesitykset. Jatkoksi kunnat laativat omat toteuttamisohjelmat, toteuttamisen nopea käynnistyminen turvataan. Seurantajärjestelmä. Strategioita toteuttavat jatkohankkeet. MAL-aiesopimus. 5 19.5.2010

Kangasala Kangasalan asukasmäärä vuonna 2030 on yhteensä 38 700 asukasta, asukasmäärän kasvu on vuodesta 2008 11 000 asukasta, joita varten tarvitaan asuntokuntien koon pienenemisestä johtuva väljyyskasvu eli sisäinen muutto huomioiden yhteensä 6900 asuntoa. Uusien ja tiivistyvien alueiden asukasmäärän lisäyksessä on väestönkasvun lisäksi otettu huomioon väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve, joten alueiden asukasmäärät yhteensä ovat merkittävästi suuremmat kuin kunnan väestönkasvu. Alue Maankäytön kehittämisen toimenpiteet Alueen asukasm äärän lisäys -2019 Alueen asukasm äärän lisäys 2020-30 Uudet työpai kat Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet -2019 Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet 2020-30 20 Kangasala, keskusta Kuntakeskusta täydennetään tiiviillä pien- ja kerrostalorakentamisella. 1500 1000 500 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 24 Vatiala Asuinaluetta täydennetään tiiviillä ja väljällä pientalorakentamisella. 25 Suorama- Pikonkangas Asuinaluetta täydennetään tiiviillä ja väljällä pientalorakentamisella. 26 Lentola Kehitettävä toimitila- ja tilaa vaativan kaupan alue. 34 VT 9 varsi, Tarastenjärvi (*) Uusi/kehitettävä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alue, kierrätys ja ympäristöteknologia. 1000 750 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 1000 1000 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 500 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 2500 (*) 37 Lamminrahka Uusi toimitila-alue. 600 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 38 Lamminrahka (**) 7 Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista sekä tiivistä ja väljää pientalorakentamista. 500 (**) 5000 (**) Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 41 Pikonlinna Kehitettävä hyvinvointipalvelujen alue. 750 200 400 Uusi raitiotie Uusi raitiotie

Määrälliset tavoitteet 2030 Kaupunkiseudulla asuu 435 000 asukasta, eli noin 90 000 asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy, kasvusta puolet sijoittuu Tampereelle. Kasvun ja väljyyskehityksen seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli 70 000. Päiväkoteja, kouluja ja terveyspalveluja tarvitaan lisää. Elinkeinorakenne uudistuu ja seudulle on mahdollistettu yli 60 000 uuden työpaikan syntyminen. Kasvu lisää myös liikkumista, ja seudun sisäisiä matkoja kertyy 40 % nykyistä enemmän.

Laadulliset tavoitteet 2030 Laadullisten tekijöiden merkitys kasvaa Kilpailutekijöitä mm. sujuva arki, energiatehokkuus ja toimintaympäristön vakaus Arjen sujuvuus: palvelujen käyttömahdollisuus yli kuntarajojen, toimintojen hyvä saavutettavuus, rakenteen ja palvelujen esteettömyys. Vakaa toimintaympäristö: yrityksille viesti maankäytön tahtotilasta, riittävät aluevaraukset ja hyvä logistiikkaympäristö Energiatehokkuus: edelläkävijyys ilmastonmuutoksen hillinnässä, energiatehokas asuminen, uudet liikkumisen tavat.

Tampereen kaupunkiseudun kehittäminen 2030 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Liikkumisen tapoja uudistetaan 6. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan kestävän kasvun kriteerit

Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille parannetaan haja-asutuksen hallintaa Arjen sujuvuutta edistetään lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta

Keskustoja kehitetään Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta

Asuinrakentamisen painopistealueet Kangasala Lamminrahka Lempäälä keskusta Nokia Keskusta Harjuniitty Pirkkala Naistenmatkantie Tampere Hankkio Vuores Nurmi-Sorila keskusta Lielahti Ylöjärvi Kirkonseutu Mäkkylä-Teivaala

Asuntopoliittisen ohjelman luvut 2030 Väestönkasvu 91 000 Uusia asuntoja 71 700 väestönkasvuun 38 500 asuntoa asumisväljyyden kasvuun ja poistumaan 33 200 as. Keskuskaupungin osuus kasvaa väestönkasvusta 50 % asuntotuotannosta 60 % Talotyyppitavoiteet luovat enemmän vaihtoehtoja kerrostaloja 47 %, rivitaloja 26 %, ok-taloja 27 % Myös hallintamuodot monipuolistuvat Omistusasunnot 63%, kohtuuhintaiset vuokra-asunnot 22%, vapaarahoitteiset vuokra-asunot, asumisoikeusja osaommistusasunnot 15 %

24.11.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Kuntien asuntotuotanto hallintamuodoittain Tampereen kaupunkiseudulla 2008-2030 Hallintamuoto-osuudet, prosenttia (%) Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot 75 % 75 % 70 % 80 % 75 % 55 % 82 % 75 % 63 % Ara-vuokra-asunnot 10 % 10 % 15 % 10 % 10 % 30 % 5 % 10 % 22 % Muut 15 % 15 % 15 % 10 % 15 % 15 % 13 % 15 % 15 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Asuntojen lukumäärät hallintamuodoittain, yhteensä 2008-2030 Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot 5 175 3 075 3 920 880 2 550 23 595 984 4 875 45 054 Ara-vuokra-asunnot 690 410 840 110 340 12 870 60 650 15 970 Muut 1 035 615 840 110 510 6 435 156 975 10 676 Yhteensä 6 900 4 100 5 600 1 100 3 400 42 900 1 200 6 500 71 700 Asuntojen lukumäärät hallintamuodoittain, keskimäärin/vuosi 2008-2030 Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot 225 134 170 38 111 1 025 43 212 1 959 Ara-vuokra-asunnot 30 18 37 5 15 560 3 28 694 Muut 45 27 37 5 22 280 7 42 464 Yhteensä 300 178 243 48 148 1 865 52 283 3 117 Omistusasunnot = Omistaa talon tai osakkeet Ara-vuokra-asunnot = Ara-vuokra-asunnot tai vastaavat "kohtuuhintaiset vuokra-asunnot" Muut = Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot, osaomistusasunnot ym.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Tampereen kaupunkiseudun kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin 2008-2030 Kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin, lukumäärä yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kerrostaloasunnot 2 270 615 1 960 220 1 360 25 740 60 1 495 33 720 Rivitaloasunnot 1 725 1 025 1 400 220 1 530 10 725 108 1 755 18 488 OK-taloasunnot 2 905 2 460 2 240 660 510 6 435 1 032 3 250 19 492 Yhteensä 6 900 4 100 5 600 1 100 3 400 42 900 1 200 6 500 71 700 Kuntien asuntotuotannon talotyyppi-osuudet, prosenttia (%) Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi SEUTU Kerrostaloasunnot 33 15 35 20 40 60 5 23 47 Rivitaloasunnot 25 25 25 20 45 25 9 27 26 OK-taloasunnot 42 60 40 60 15 15 86 50 27 Yhteensä, % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin, lukumäärä keskimäärin/vuosi Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kerrostaloasunnot 99 27 85 9 59 1 119 3 65 1 466 Rivitaloasunnot 75 45 61 10 67 466 5 76 804 OK-taloasunnot 126 107 97 29 22 280 45 141 847 Yhteensä 300 179 243 48 148 1 865 52 282 3 117

Liikennesuunnittelun visio

Joukkoliikenteen laatukäytävät Lähijunaliikenteen suunnat Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kaupunkiraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti- Tampereen keskusta- Hervanta-Vuores- Tampereen keskusta Tampereen keskusta- Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta- Pirkkala Bussiliikenteen laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään

R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304 R304 R302 R302 R101 R301 R305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus Maankäytön sijoittuminen suhteessa liikennejärjestelmään Kulkutapojen käyttö Markku Kivari 4.12.2009

Kulkutapaosuudet nykytilanteessa, vertailuvaihtoehdossa ja rakennemallisuunnitelmassa (talviarki) osuus matkoista 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % nykytilanne 26,9 % 59,6 % 13,5 % vertailuvaihtoehto, perusjoukkoliikenne 21,7 % 65,4 % 12,9 % rakennemalli, 26.11.2009 21,0 % 62,8 % 16,2 % jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne

Uudet ja merkittävästi kehittyvät työpaikka-alueet Kunta- ja alakeskusten merkitystä painotettu työvoimavaltaisten, tieto-, osaamis- ja palvelu-valtaisten työpaikkojen alueina Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat, raskaat ja tilaa vaativat kaupan ja tuotannon toiminnot, logistiikkaa palvelevat sekä eityövoimavaltaiset toiminnot sijoitettu hyvien liikenneyhteyksien varsille (kehätiet, valtatiet, Tampere- Pirkkalan lentoasema) Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Toteutetaan kilpailukykyinen seudullinen yritysaluekokonaisuus Työpaikka-alueita varataan määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria ihmis- tai tavaravirtoja Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Elinkeinorakenne uudistuu ja seudulle on mahdollistettu yli 60 000 uuden työpaikan syntyminen. Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn

Peruspalvelujen tarve seudulla Kaupunkiseudulla tarvitaan väestöennakoinnin mukaisesti vuonna 2015 noin 30 uutta päivähoitoyksikköä, mikäli päiväkotihoitoa järjestetään nykyrakenteen mukaisesti. Oppilasmäärän kokonaislisäys vuoteen 2030 tarkoittaa, että Tampereen kaupunkiseudulla tarvitaan n. 13-15 kpl 500 oppilaan koulua lisää. Lasten ja vanhusväestön voimakas kasvu lisäävät suuresti myös perusterveydenhuollon kysyntää ja aiheuttavat laskennallisesti noin 5 uuden terveysaseman tarpeen 2030 mennessä. Investointien yhteissuunnittelu tarpeen!

Viherverkko Maisemarakenteellisesti, ekologisesti ja virkistyksellisesti arvokkaat alueet Kehitettävät viheryhteydet, jotka yhdistävät seudullisesti merkittäviä vihervyöhykkeitä

Suomen kansalliset tavoitteet 2020 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia, mikäli muut teollisuusmaat hyväksyvät vastaavat tavoitteet. Erityisesti kuntatason toimia suuntaava tavoite: Ei-päästökauppasektorin ( liikenne, rakennukset, jätehuolto, maatalous) päästöjä vähennetään Suomessa 16 % vuoden 2005 tasosta. Uusiutuvan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin ja Suomessa 38 prosenttiin. Energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosentilla peruskehitykseen verrattuna. Liikenteen uusiutuvan energian osuus nostetaan 10 prosenttiin. 32

Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä sekä tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Rakennusvisio Energiatehokkuus ja sähkönkulutusvisio Hankinta,- kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.

Kuntien kommenteissa korostui Kokonaistavoite : Tampereen seudulle visioksi edelläkävijäkehitys ilmastoasioissa Liikenteessä edelläkävijäkehitys Velvoiteura useilla toimialoilla realistisin, mutta seudun pyrittävä edellä kävijäksi Korostettiin seutusuunnittelukokonaisuutta ja vaikutusten arviointia ennen lopullista päätöksentekoa

Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutusten arviointi Arvioitiin uuden rakennuskannan ja liikenteen päästöt Uusi rakennuskanta ja liikenteen päästöjen muutos lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan noin 0,5 Milj. CO2- ekvivalenttitonnia, eli päästöt lisääntyvät nykytilanteesta noin kolmanneksen. Asukasta kohden tulos 5 % nykytilannetta suurempi. Rakennesuunnitelma hillitsee kuitenkin oleellisesti nykytrendin mukaista liikenteen ja maankäytön aiheuttamaa päästökehitystä. Nykytrendin mukaiset kasvavan kaupunkiseudun aiheuttamat liikenteen päästöt olisivat n. 46 % ja asuinrakennusten päästöt n. 43 % suuremmat kuin toteutuvan rakennesuunnitelman mukaiset päästöt.

Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutukset Kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä käytetyillä oletuksilla (nykyisenlainen energiantuotanto, normien mukainen energiatehokkuus, kasvava asumisväljyys, kasvava seutu) sekä asukasta kohden että absoluuttisesti Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää: Rakennesuunnitelman toteuttaminen aloittamista yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista, uudet kasvusuunnat harkiten ja sijoittaen ne joukkoliikenteen varteen Seudun ilmastostrategian visio eli - 30 % vähennys kokonaispäästöistä edellyttää lisätoimia liikkumisen hallinnassa ja ohjaamisessa liikenteen+maankäytön yhteissuunnittelun lisäksi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapajakauman merkittävä lisäys kaikin keinoin (väylät, kulkuvälineet, polttoaineet, liikkumisen ohjauskeinot käyttöön, politiikkatoimenpiteet), liikkumisen tarpeen minimointi (kaupunkirakenne) Energiatehokkuuden merkittävää parantamista: sekä uudet rakennukset ja nykyisen rakennuskannan korjaaminen, matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut käyttöön Energiatuotannon ominaispäästöjen selvää pienenemistä eli siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa ja alue-energiaratkaisut (maalämpö, aurinkolämpö/sähkö, puuenergia)