PÄIVÄHOIDON TILASUUNNITELMA Khall. 31.3.2014 58 liite nro 1. 1. JOHDANTO Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan 24.9.2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä päivähoidon tilasuunnitelma. Työryhmälle on annettu tehtäväksi pohtia erilaisten tilavaihtoehtojen soveltuvuutta ja kustannuksia vastaamaan tulevaisuuden päivähoidon kysyntään. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Helena Koskimäki, Sanna-Maria Laine, Lauri Pasanen, Hilkka Ahokkanen, Heli Virtanen, Antti Räsänen ja Juha Leppialho Padasjoen päivähoidon resurssi- ja tilatarkastelu tuli ajankohtaiseksi, kun toimintavuoden 2013-2014 aikana kaksi perhepäivähoitajaa eläköityi ja vuoteen 2017 mennessä eläköityy kolme perhepäivähoitajaa. Päivähoitopaikkojen kysyntä oli syksyllä resursseja suurempaa ja tuotti vaikeuksia löytää riittävästi päivähoitopaikkoja. Tällä hetkellä paikkojen kysyntä on osittain tasaantunut. Päivähoitopaikkoja on lisätty palkkaamalla määräaikaisia perhepäivähoitajia. Vuoden 2013 vähäinen syntyvyys ( 13 ) vaikuttaa päivähoitopaikkojen tarpeeseen. Ennakkotiedon/ -arvion mukaan myös vuoden 2014 syntyvyys jää samalle tasolle. Tulevaisuuden osalta jää nähtäväksi, onko syntyvyys pysyvästi alhaisemmalla tasolla. Kevään 2014 aikana on määrä saada uusi varhaiskasvatuslaki. Sen myötä selviää lisääntyykö vai väheneekö kuntien velvoite järjestää varhaiskasvatusta/ päivähoitoa. 2. PÄIVÄHOIDON NYKYTILAN ANALYYSI 2.1 Päivähoidon resurssit - Majavan päiväkoti ja sen pienyksikkö Pikkumajava - Perhepäivähoito Majavan päiväkoti - Päiväkoti on alkuaan suunniteltu 32 -paikkaiseksi, 12 paikkaa alle 3 -vuotiaille ja 20 paikkaa yli 3-vuotiaille - Nyt on kaksi osastoa, joista toinen on 1-5 -vuotiaiden ja toinen esikoulun ja esikoululaisten iltapäivähoidon käytössä. - Peukaloisten ryhmä: - 1-5-vuotiaita lapsia on 15 ja ryhmä kasvaa syyskauden kuluessa kahdella. - Ryhmän henkilöstöresurssit ovat 1 lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä määräaikainen henkilökohtainen avustaja. Tilaresurssit: lasten käytössä 104 m 2, ryhmähuone, leikki/nukkumahuone, pikkukeittiö sekä eteisaula ja käytävätilat, joiden käyttöä hankaloittaa jatkuva läpikulku. - Esikoululaisia on tänä vuonna 29, joista 16 on aamu- ja iltapäivähoidossa. - Ryhmän henkilöstöresurssit:
1 lastentarhanopettaja, päivähoidonjohtaja, joka toimii esikoulun ajan opettajana, 1 päivähoitaja ja yksi ryhmäavustaja esikoulun ajan, iltapäivisin perhepäivähoidon ohjaaja ryhmässä. Tilaresurssit: lasten käytössä 130 m 2, ryhmähuone, pikkukeittiö, liikunta/leikki/lepohuone, pikkuluokka sekä eteisaula ja käytävätilat. Nykyiselle ryhmälle tilat ovat pienehköt, mutta toiminta on järjestetty pienryhmissä, jotka vuorottelevat tilojen käytössä. Ulkoilu ja ruokailu ovat porrastettu. Pikkumajava Huomioitavaa on, että kummassakin ryhmässä on useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi. - Alkuaan omakotitaloksi tehty rakennus, joka vähäisin muutoksin otettiin vuorohoidon tarpeen vuoksi käyttöön syksyllä 2008. - Lapsia on nyt 19, joista 9 on alle-3-vuotiasta ja 10 yli 3-vuotiasta. Aivan kaikki eivät tarvitse hoitoa joka päivä. Osa lapsista tarvitsee myös viikonloppuhoitoa. Tällä hetkellä ei ole yöhoidon tarvetta. - Henkilöstöresurssit: 1 lastentarhanopettaja, joka hoitaa myös kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäviä, 3 päivähoitajaa. Huomioitavaa on, että henkilöstö huolehtii myös talon puhtaudesta. - Tilaresurssit: koko talon pinta-ala 125 m 2, toimintatilana 32 m 2 huone, 15,5 m 2 nukkuma/leikkihuone, 13 m 2 ja 11,5 m 2 huoneet. Lisäksi on keittiö, pesutilat sekä eteisja käytävätilat. Huoneet ovat eri tasolla kuin isompi toimitila eikä niihin ole suoraa näköetäisyyttä, joten jokainen tila vaatii aina oman aikuisen mukaan niitä käytettäessä. Tilat lapsimäärään nähden riittämättömät. Perhepäivähoito - Hoitajia on 9 vakituisessa työsuhteessa; heistä on 7 ja määräaikaisia on 2, hoitolapsia on yhteensä 33. - v. 2014 alusta jää eläkkeelle yksi hoitaja ja vuoteen 2017 mennessä eläkkeelle jää 3 vakinaista hoitajaa. - Perhepäivähoitajien työaikamääräykset aiheuttavat sen, että jokaiselle hoitajalle kertyy viikoittain ylityötä ja siten myös ylityövapaita. Vanhemmilta on tullut palautetta jatkuvasta siirtymisestä varahoitoon ja enenevässä määrin kysytäänkin päiväkotipaikkaa päiväkodista. - Haasteena on saada ammattitaitoisia perhepäivähoitajia työhön.
2.2 Lapsimäärät ja ennusteet Tähän kappaleeseen on kerätty tilastotietoja lasten määristä ikäryhmittäin vuosina 1996-2013 sekä ennusteita vuoteen 2040 Väestötilasto: ov 1v 2v 3v 4v 5v 6v 1996 31 42 47 59 51 42 1997 44 31 42 47 59 51 1998 39 44 31 42 47 59 1999 37 39 44 31 42 47 2000 33 37 39 44 31 42 2001 19 33 37 39 44 31 2002 29 19 33 37 39 44 2003 22 29 19 33 37 39 2004 26 22 29 19 33 37 2005 28 26 22 29 19 33 2006 28 28 26 22 29 19 2007 26 28 28 26 22 29 2008 22 26 28 28 26 22 2009 27 22 26 28 28 26 2010 22 27 22 26 28 28 2011 23 22 27 22 26 21 2012 21 23 22 27 22 27 2013 19 21 23 22 25 29 Väestöennuste (lähde: tilastokeskus): ov 1v 2v 3v 4v 5v 6v 2014 21 14 19 24 24 20 26 2015 21 21 14 19 24 24 20 2016 20 21 20 14 19 22 20 2017 20 20 21 20 20 19 20 2018 19 21 20 19 21 20 22 2019 19 21 19 20 19 21 21 2020 19 20 20 19 19 21 21 2025 18 20 19 18 19 19 19 2030 17 19 19 17 18 19 19 2035 17 19 17 18 18 18 19 2040 18 18 19 17 18 17 19
3.VAIHTOEHDOT, KUSTANNUSVERTAILUT JA SOVELTUVUUSARVIOT Työryhmälle esiteltiin seuraavat vaihtoehdot päivähoidon kehittämiseksi 3.1 Nykymallilla jatkaminen 3.2 Nykymalli mutta esikoululaiset siirtyvät Kullasvuoren koululle 3.3 Paloaseman yläkerran rakentaminen päiväkodiksi 3.4 Leasingpäiväkoti 3.5 Päiväkodin rakentaminen Työryhmä päätti, että loppuraporttiin valmistellaan vaihtoehdot: - Nykymallilla jatkaminen ja paloaseman yläkerran varaaminen mahdolliseen poikkeuskäyttöön - Nykymallilla jatkaminen niin, että esiopetus siirtyy Kullasvuoren koululle - Majavan päiväkodin laajentaminen ja palveluiden keskittäminen A) Nykymallilla jatkaminen ja paloaseman yläkerran varaaminen mahdolliseen poikkeuskäyttöön ei edellytä erityisiä toimenpiteitä. Terveystarkastajan kanssa on keskusteltu asiasta ja hänen näkemyksensä mukaan tilalle voidaan antaa määräaikainen käyttölupa. Pidempiaikainen lasten sijoittaminen edellyttää toimenpiteitä mm wc tilojen, keittiön, valaistuksen ym suhteen. B) Nykymallilla jatkaminen niin, että esiopetus siirtyy Kullasvuoren koululle - Päiväkodin esikoulutilat voidaan järjestää Kullasvuoren koulun päätyyn, missä ovat 6 ja 1 luokat. Luokkien koko on 59,5 m2, eli yhteensä 119 m2. Tilojen välissä on avattava seinä, jolloin niitä voidaan käyttää yhtenä tilana. Tiloissa on myös käsienpesualtaat ja hanat. Lisäksi siellä on muutama kiinteä kaappi. Tilat ovat juuri remontoitu. Tiloissa on hyvä ilmanvaihto. Mitoituksen mukaan pienryhmätilassa tulee olla 3,3m2/hlö tilaa. - 6.luokkalaisten siirto Pappilanmäen koululle on toteutettavissa. Näin ollen ko. tilat vapautuisivat esikoulukäyttöön. - WC tilojen mitoitus on 15 hlö/wc. 6.luokkien siirryttyä pappilanmäelle koulun päädyn 5:ttä wc tilaa käyttäisi noin 73 oppilasta, jolloin mitoitus riittää. Mahdollinen henkilömäärän nostaminen johtaisi yhden wc tilan lisärakentamiseen. - Päivähoito/esikoululaiset tarvitsevat kuraeteisen. Sellaisen rakentaminen voisi onnistua käytävälle wc:n yhteyteen tai päädyn tuulikaappiin, yhdistyen wc:n viemäriin. Tästä tulee jonkin verran kustannuksia. - Lisäksi aulaan voidaan rakentaa muutama väliseinä, jolla tila voitaisiin jakaa muiden koululaisten käytöstä. Väliseinien sisään voitaisiin lisätä muutama vaatekaappi ja tarvittavat tilat ulkovaatteille ja niiden kuivaamiselle. Tähän tarvitaan pieni lisäys ilmanvaihtoon. - Myös luokkatiloja voidaan jakaa sermeillä eri tiloihin, missä on opetusta, lepoa, leikkiä, varastotiloja tms. Luokkiin voitaisiin lisätä tarpeelliset keittiökalusteet. - Henkilökunta tarvitsee sosiaalitilat. Vaihtoehtoina ovat uusien sosiaalitilojen rakentaminen tai nykyisten sosiaalitilojen käyttäminen yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Työryhmä esittää nykyisten tilojen yhteiskäyttöä.
- Ruokailu voidaan järjestää joko koulun ruokalassa tai tuoden ruoat luokkatiloihin. - Piha-alueet on koululaisille hyvät. Työryhmä keskusteli vaihtoehdoista, että esikoululla on yhteinen piha koulun kanssa tai että heidän käyttöön varataan oma piha-alue omine leikkivälineineen. Työryhmä päätti, että piha-alue on yhteinen koulun kanssa perusteluna, että lisärakentamisesta syntyy aina kustannuksia. Leikkivälineiden hankinnassa huomioidaan esikouluikäiset lapset - Tilojen käyttöönotosta tulee tehdä terveydensuojelulain mukainen ilmoitus vähintään 30 pv ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi elintarvikelain mukainen ilmoitus tulee tehdä elintarvikehuoneistosta, kuten keittiötiloista. - Toimenpiteisiin niiden laajuudesta riippuen tulee varata 50 000-100 000 euroa. Resurssien osalta on syytä tehdä tarkemmat laskelmat suunnittelutyön edistyessä. C) Majavan päiväkodin laajentaminen ja palveluiden keskittäminen: Työryhmä keskusteli Majavan päiväkodin laajentamisvaihtoehdosta. Uudisrakentamisen osalta työryhmä päätti selvittää mitä mahdollisuuksia olisi rakentaa päiväkodin yhteyteen lähiliikuntapaikka, joka palvelisi sekä päiväkotia, että muutama kuntalaisten käyttöä. - Kortteli 91 on asemakaava-alueella Y-merkintä. Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös lähipalvelutiloja enintään 40 % kerrosalasta. - Rakennusoikeus on 1000 k-m2 - Nykyinen rakennus on rekisterin mukaan 573 k-m2 - Kaavan mukaan rakennusta voidaan laajentaa - Onnistuu teknisesti rakennuksen pituussuunnassa helposti - Toimenpiteisiin on mahdollista saada ELY-keskuksen lähliikuntapaikan avustusta 20-30 % - Tilatarpeen mukaan mahdolliset rakennuskustannukset on noin 2500e/m2. 100 neliön laajentaminen olisi noin 250 000 e. Näin ollen avustus olisi 30 %:lla 75 000 e. 4. Työryhmän suositus: Nykymallilla jatkaminen toistaiseksi ja paloaseman yläkerran varaaminen mahdolliseen poikkeuskäyttöön.
YHTEISTYÖ- JA MARKKINOINTISOPIMUS Khall. 31.3.2014 59 liite nro 2. Padasjoen kunta (jäljempänä Kunta) ja Päijännepurjehduksen järjestämisestä vastaavat Lahden Purjehdusseura ry ja Jyväskylän Veneseura ry (jäljempänä Päijännepurjehdus) ovat tehneet seuraavan sisältöisen neljän (4) vuoden määräaikaisen yhteistyö- ja markkinointisopimuksen: 1. Päijännepurjehdus järjestetään vuosittain heinäkuussa. Lähtö- tai maalisatama sijaitsee vuorovuosin Padasjoen satamassa. 2. Päijännepurjehdus järjestää Padasjoen satamassa muitakin purjehdukseen liittyviä kilpailuja, koulutusta ja tapahtumia sekä edistää toiminnallaan purjehdusharrastuksen laajentumista Päijänteellä sekä Padasjoen sataman tarjoamien palveluiden käyttämistä. 3. Päijännepurjehduksella on oikeus tehdä sopimuksia muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. 4. Molemmat osapuolet saavat käyttää laajasti toistensa nimiä ja logo- tunnuksia omassa markkinoinnissaan. 5. Kunta maksaa järjestely- ja markkinointitukea Päijännepurjehdukselle kolme tuhatta (3.000,-) euroa vuosina 2014 ja 2016, jolloin kilpailun maali sijaitsee Padasjoen satamassa. Kunta maksaa järjestely- ja markkinointitukea neljä tuhatta (4.000,-) euroa vuosina 2015 ja 2017, jolloin kilpailun lähtö tapahtuu Padasjoen satamassa. Kunta myötävaikuttaa siihen, että sataman yrittäjät osoittavat kilpaileville veneille paikat satamasta, tarjoavat riittävät huoltopalvelut etukäteen sovittujen ehtojen mukaisesti ja että paikkakunnalla toimivat järjestöt ym. tahot voivat osallistua kilpailun järjestelyihin erikseen sovitulla tavalla. Edellä mainittu rahallinen tuki maksetaan laskujen mukaan siten, että 50% erääntyy maaliskuun 30. päivänä ja 50% heinäkuun 30. päivänä. 6. Päijännepurjehdus järjestää vuosittain tutustumispurjehduksen noin kolmellekymmenelle (30) Kunnan kutsuvieraalle. 7. Päijännepurjehdus käyttää kilpailuilmoittelussaan ym. markkinoinnissa Padasjoen nimeä ja logoa. 8. Tämä sopimus voidaan purkaa kesken sopimuskauden, mikäli asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Purkautumisesta on ilmoitettava toiselle osapuolelle viimeistään ennen sopmusvuoden alkua. 9. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta ja se sitoo molempia osapuolia sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja sopimus on allekirjoitettu. Padasjoella / 2014 Padasjoen kunta Päijännepurjehdus Heikki Jaakkola Kunnanjohtaja Kristina Laakso Hallintojohtaja Jari Vekkeli Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
OIKAISUVAATIMUS Khall. 31.3.2014 61 liite nro 3. Padasjoen kunnanhallitus Kellosalmentie 20 PL 35, 17501 PADASJOKI Padasjoen kunnanhallitukselle Muutoksenhakija: kari Korpela Kuuselankuja 22 17500 PADASJOKI Asia: Vaadin, että kunnanhallitus oikaisee 3.3.2014 pidetyssä kokouksessa tehdyn 27 koskevan päätöksen. Ja siten käsittelemään asiaa koskevan pykälän uudelleen. Perustelut: Katson, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kuntalain 22 mukaan tilapäisen valiokunnan muodostaa valtuusto, eikä hallitus, kuten nyt on esitetty. Eikä sivistystoimenjohtaja yksin edes ole Kuntalain 22 tarkoittama valiokunta, vaan virkamies. Lisäksi Sivistyslautakunnan puheenjohtaja on ratkaisevalla tavalla, viivyttelemällä allekirjoitusta, estänyt erään aikaisemman yksimielisen päätöksen voimaantulon. Kuntalaki 91 On varsin arveluttavaa, että virkamies joka on jo hyväksynyt työnantajansa edustajan valitukseni aiheuttamat teot, voisi yksin olla niitä selvittämässä. Varsinkin, kun virkamies itse kuuli ja mikä pöytäkirjaan kirjattiin, että sovittu päivä oli aivan muu kuin mikä toteutui. Karkeasti ottaen kysymykseen saattaa tulla selvityksen tehneen virkamiehen virkavirhe.
OIKAISUVAATIMUS Etenkin kun Sivistyslautakunta on 5.2.2013 2 päättänyt, että hallintosäännön 20 pöytäkirjan tarkastuspäivä on 3. arkipäivä kokouksesta. Eikä seuraavan viikon alkupäivinä! Perustuslaki 121 Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Padasjoella, 19.3.2014 Kari Korpela